Olet täällä

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 2.11.2019 06.23
Kommervenkki kirjoitti:
Jeans kirjoitti:

Toki sitä ei koskaan tiedä miten mieli vielä voi muuttua, mutta tällä hetkellä on hyvin vahvasti fiilis, että LSEn jälkeen koulut saa riittää.

Yksi out of the box idea joka voisi sopia sinulle olisi liikennelentäjän lupakirja. Patrialta n. 100k. Uskon, että psykologiset ja kognitiiviset testit eivät olisi sinulle suuri kynnys kouluun tai töihin valmistumisem jälkeen. Siinä on ammatti, jota ei omakustanteisesti pysty harrastamaan kuin useamman sadan megan jälkeen (puhutaan liikennekoneilla lentämisestä). Voisit tehdä osa-aikaisena harrastuspohjalta ja bonuksena aina paistaa aurinko toimistoon, vaikka olisi mikä räntäpaskamyrsky maassa. Long-haulia lentäessä 3-4x kuukaudessa töitä.

Allekirjoittanut työskentelee liikennelentäjänä sinivalkoisilla ja nimenomaan long-haulia. En kyllä henkilökohtaisesti näe mitään järkeä siinä, että op siirtyisi lentouralle. :D Työstä saatava kompensaatio ei alkuunkaan vertailukelpoinen sille mitä Jens muualta samalla ajalla ja panostuksella saa. Lisäksi työ kuitenkin sen verran vaativaa, ettei sitä myöskään ihan lonkalta osa-aikaisena harrastustoimintana voi hoitaa. Mukava ja palkitseva ammatti, mutta tässä tapauksessa en alanvaihtoa lähtisi suosittelemaan jos ja kun tarkoituksena jossain määrin maksimoida ajankäytön tuotto.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 7.8.2018 11.08
starsailor kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää mikä Jensin iq on Mensan testillä? Jos et ole käynyt, niin käy tekemässä. Tosin siihen menee parituntia elämästä, eikä siitä ole mitään konkreettista hyötyä ja tuloksenkin pystyy arvaamaan kykyjesi kautta olevan korkea tai erittäin korkea...

Suomen Mensan käyttämällä testillä ei saa selville tarkkaa älykkyysosamäärää eikä sen tulokset ole suoraan verrattavissa muihin vastaaviin testeihin...

"Suomen Mensa ry:n käyttämän älykkyystestin keskihajonta on 15. Jotta älykkyystestin tulos olisi parempi kuin 98 % väestöstä, tulee testissä saavutetun älykkyysosamäärän eli ÄO:n olla suurempi kuin 130.

Erilaiset älykyystestit eivät aina ole keskenään suoraan verrattavissa. Mikäli testissä käytetty keskihajonta on jokin muu kuin 15, joissakin testityypeissä esimerkiksi 16 tai 24, on myös jäsenyyteen vaadittava älykkyysosamääräluku vastaavasti erisuuruinen."

Suomen Mensasta saa todistuksen, josta ei selviä tarkka äo vaan tulos ilmaistaan tyyliin "Äo:si on suurempi kuin 135, joka on parempi kuin 99% muusta väestöstä.". 

Jos haluaisi saada tarkemman tuloksen itselleen, pitäisi osallistua huomattavasti kattavampaan testiin. Mutta eiköhän voida säästää Jens testien tuomalta vaivalta ja todeta hänen kuuluvan vähintään korkeimpaan prosenttiin. 

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 27.11.2014 08.31
Jeans kirjoitti:
prplsqrl kirjoitti:

Yllä olevan ansiokkaan tosin itseltäni liki metrin ylimenevään analyysiin lisäisin, että lentoyhtiöt normaalisti tekee polttoainesopimukset pitkin noin parin vuoden sopimuksin. Esimerkiksi Finnair on kärsinyt (ja kärsii) tästä, koska ei ole päässyt hyödyntämään huomattavasti ennusteita enemmän halvenneita hintoja vaan joutuu ostamaan polttoaineensa kiinteään sopimushintaan. Normaalisti sopimushinnan hyöty on ollut selkeä kulujen ennustettavuuden vuoksi polttoaineen hinnan volatiliteetin ollessa huomattavasti pienempi. Summa summarum, hyöty polttoaineen hinnan laskusta tulee viiveellä, kun uusi sopimus tullaan laatimaan.

Finnairilla ei muuten myöskään ole merkittävää riskiä Venäjän ylilentojen suhteen, koska ne on turvattu Suomen ja Venäjän välisellä ylilentosopimuksella. Sopimuksen ehtona on se, että valtio säilyttää osake-enemmistön Finnairista.

 

Joo en menis takuuseen että noi sopimukset pitää jos asiat oikeasti alkaa mennä päin vittua. http://www.hs.fi/talous/a1410323626771

Tosta polttoaineen hinnasta, eikö sen pitäisi kuitenkin näkyä jo jossain määrin osakkeen hinnassa? Tiedossa kuitenkin että mitä suurimmalla todennäköisyydellä parin vuoden päästä seuraava sopimus solmitaan huomattavasti halvemmalla. Luulis jenkkilentoyhtiöiden käyttävän samantyylistä linjaa mut ne on silti noussut bulisti.

 

edit: vastasin ennen uusinta prplsqrl vastausta, hyviä pointteja siinä ja vaikea määrittää tän riskin suuruutta.

Tähän vielä sen verran, että osittain tätä seikkaa selittää dollarin viimeaikainen vahvistuminen suhteessa euroon. Esimerkiksi Finnairilla liikevaihdosta kertyy päälle 60 % euroina, mutta polttoainehankinnat tehdään dollareissa. Suhde lienee muillakin euroopan isoilla lentoyhtiöillä hyvin samanlainen, pienillä yhtiöillä suhde on vielä isompi. Lisäksi mm. koneiden leasingmaksut ja koneinvestoinnit tapahtuu dollarimuodossa. Jenkkiyhtiöillä tätä ongelmaa ei ole, euron osuus liikevaihdosta on pieni. Lisäksi jenkkiyhtiöillä iso osa dollarin ulkopuolisesta liikevaihdosta tapahtuu valuutoilla, jotka korreloi hyvin dollarin kanssa. Finnair kertoo, että suojaamattomana dollarin 10 % vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti vuositulokseen 61 miljoonaa euroa, suojattuna noin 11 miljoonaa. 

 

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 25.11.2014 10.39

Luulisin että raha ja vastapakotteet. Venäjälle tuloutuu vuosittain noin 300-350 miljoonaa euroa EU-alueen ylilentosopimuksista. Lisäksi ylilentosopimusten purku toimii myös toiseen suuntaan ja tästä koituisi Venäjälle nopeasti merkittävää haittaa, jos operointi EU-alueelle tulisi mahdottomaksi. Jos kuitenkin ylilentosopimuksia alettaisiin Venäjän puolesta purkamaan edes jonkun EU-maan osalta, tarkoittaisi se käytännössä kaikkien sopimusten mitätöimistä. Varmaan todennäköisin riskitekijä Finnairille tässä on se, että Venäjä tulee nostamaan ylilentomaksujaan. Finnairin sijoittuminen maantieteellisesti suhteessa Venäjään ja lennettäviin Aasian reitteihin on niin keskeinen, ettei reittisuunnittelua voida pahemmin harrastaa maksuja välttääkseen. Mutta ei tämäkään riski toteutuessaan ole Finnairille kuin suuruusluokkaa miljoonan pari.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 24.11.2014 02.11
KunChipitKarkaavat kirjoitti:
Jeans kirjoitti:

Tällainen löyty lufthansan 31.12.2013 investor relations sivuilta:

Fuel price hedges
Type of derivative               Volume           Average price                Maturity
                                                  in %*                level of hedging
                                                                           effect in USD/bbl
Call options                              2.83                 113.88                              2014

collars                                       0.19                  80.00–102.79                  2014

Hedging combinations      76.23             107.05–141.99              2014
Hedging combinations      28.65             101.52–136.52              2015

En ymmärtänyt tarkalleen noita lukuja, voiko ne tarkoittaa että 97% suojauksesta on ainoastaan 100-140 tasolla eli suojataan hinnannousulta jolloin kaikki lasku olisi vain plussaa? Jokatapauksessa suojauksen pituudet vain yhden vuoden luokkaa. En näe yllämainitsemassani asioissa suuria muutoksia niin lyhyessä ajassa.

En ole katsonut Lufthansan sijoittajasivuja, mutta tuon copy-pasten perusteella suurin osa on "hedging combinations" alla, mikä viittaa jonkinlaiseen hieman perinteistä collaria monimutkaisempaan suojaan, missä cappauksen ja floorin keskimääräiset rajat kolmannessa sarakkeessa. Voi periaatteessa olla takana, vaikka kuinka monimutkaisia putkia ja triggereitä vanillojen tuolta puolen. Yleensä suojia ei osteta pitkällä maturiteetilla, koska mitä pidempi maturiteetti, sen kalliimpi suoja. Johdannaisen (= suojan) hinta on efektiivisesti funktio volatiliteetista ja maturiteetista (on siellä jotain muutakin) 

Oletko muuten kiinnostunut johdannaismarkkinasta spekulaatiomielessä? 

Yllä olevan ansiokkaan tosin itseltäni liki metrin ylimenevään analyysiin lisäisin, että lentoyhtiöt normaalisti tekee polttoainesopimukset pitkin noin parin vuoden sopimuksin. Esimerkiksi Finnair on kärsinyt (ja kärsii) tästä, koska ei ole päässyt hyödyntämään huomattavasti ennusteita enemmän halvenneita hintoja vaan joutuu ostamaan polttoaineensa kiinteään sopimushintaan. Normaalisti sopimushinnan hyöty on ollut selkeä kulujen ennustettavuuden vuoksi polttoaineen hinnan volatiliteetin ollessa huomattavasti pienempi. Summa summarum, hyöty polttoaineen hinnan laskusta tulee viiveellä, kun uusi sopimus tullaan laatimaan.

Finnairilla ei muuten myöskään ole merkittävää riskiä Venäjän ylilentojen suhteen, koska ne on turvattu Suomen ja Venäjän välisellä ylilentosopimuksella. Sopimuksen ehtona on se, että valtio säilyttää osake-enemmistön Finnairista.

 

Näytä koko viesti