Casteliero wrote:

Ja taas vaan vahvistui se fiilis, miksi Ethereum tulee olemaan se future proof ketju

• Circle lanseeraa oman ketjunsa: jälleen yksi EVM-pohjainen L1, jossa USDC toimii natiivikaasuna.

• Stripe on käynnistämässä EVM L1 -ketjun ilman ETH:ta/Ethereumia.

• DTCC:n ketju käyttää EVM-yhteensopivaa Hyperledger Besua

• JP Morganin ketju, Kinexys, on EVM-ketju.

Näyttää siltä, että varsinainen arvo ja verkostovaikutus onkin nyt siirtymässä EVMään – ei varsinaisesti Ethereumiin, eikä ETH:iin.

aliisan_avaimet wrote:

 

Node nosti esille AAVEen. Vastaan perinteisellä kysymyksellä: olisiko sama lainauspalvelu toteutettavissa ilman lohkoketjua?

Et pysty tekemään yhtä turvallista/luotettavaa, kustannustehokasta ja nopeaa palvelua ilman lohkoketju/hajautettua -teknologiaa. Itse vain odottelen rauhassa, että muu maailma ymmärtää tämän.

Tässä AAVE-protokollan TVL kasvu:

Kuva

Olisiko vastaus "digitaalinen kulta"?

Digitaalinen kulta - arvonsäilytys - ehdottomasti tuo jotain arvoa, mutta paljonko, siitä voidaan keskustella. Minun mielestäni se ei ole 120k $ arvoista. Fyysisellä kullalla on pohja teollisen ja korukäytön takia. Bitcoinilla ei ole vastaavaa pohjaa, vaan se voi täysin menettää arvonsa jos muut osapuolet eivät usko sen olevan X arvoista.

On mielenkiintoista, että et anna minkäänlaista arvoa maailman turvallisimmalle verkolle, joka on maailman suurin hajautetuu verkko, ja joka käsittelee noin 400 000 transaktiota päivässä tällä hetkellä ilman kolmatta osapuolta, ja joka on ollut nyt päällä yhtäjaksoisesti yli 15 vuotta. 

No kerroppa. Koska isot verkot toeuttavat isossa kuvassa Metcalfen arvoa, niin miksi markkinat juuri antavat vahvan korrelaation hinnan ja käyttäjämäärien välille?

Myönnän että korrelaatio on olemassa, mutta väitän sen johtuvan markkinaosapuolten uskosta että näin on. Eli sama asia kuin teknisessä analyysissä, se toimii koska sen uskotaan toimivan. Jos kurssi heiluu liikaa siitä mitä tuo näyttää, ne ostavat tai myyvät, ja siten palauttavat kurssia sitä kohti (vrt. teknisen analyysin support, jonka määritelmä on täsmälleen sama).

Toisin kuin useimmissa osakkeissa, kryptoissa on myös aktiivisia toimijoita jotka käyttävät näitä hyödykseen ja valaan voimalla liikuttavat kurssia saadakseen teknisen analyysin käyttäjiltä tuottoa. Sitä on erittäin hauska seurata välillä kun tulee useita fake breakouteja - selvää markkinamanipulaatiota - tai kurssi kääntyy vaikkapa sopivasti ennen Elliot-aaltoa, 50 päivän liukuvaa taikka Fibonaccin prosenttia. On selvää että siellä on pelaamassa sekä viivoitinanalyytikkoja että rikkaita jotka rahastavat näiltä.

BTC, ETH, Solana, Facebook, Instagram, WhatsApp, WeChat, Visa, Mastercard... seuraavat Metcalfen lakia. Itse hyväksyn sen, että markkina hinnoittelee yleisesti verkkojen markkina-arvoa niiden käytön perusteella. Käytän tätä tietoa hyödykseni sijoittaessani.

Casteliero wrote:

node wrote:

Casteliero wrote:

node wrote:

 

Eikä se myöskään perustu noihin louhintakuluihin. Vaan louhintakulut määräytyy pikemminkin Bitcoinin hinnan mukaan. Louhijat louhii vain jos se on kannattavaa. Sillon se seuraa Bitcoinin hintaa.

Ja mitä tulee neljän vuoden teoriaan, niin samalla tavoin kun louhintapalkkioina saatujen Bitcoinien määrä puolittuu, samalla puolittuu puoliintumisen merkitys myös. Ainakin teoriassa. Jossain vaiheessa se adoption ja puoliintumisen merkitys tavallaan nollaa toisensa. 

Miten puoliintuminen, joka lisää niukkuutta ja adaption, joka myös lisää niukkuutta voivat nollata toisensa?

Päivittäin tulee noin 450 uutta Bitcoinia louhintapalkkioina. $120k kappalehinnalla se on noin 54 miljoonaa per päivä. Pelkästään perjantaina ETF:t osti Bitcoineja yli 400 miljoonalla, eli noin 8x uusien Bitcoinien verran. Sillä ei enää markkinoiden kasvaessa ole niin merkitystä, että tuleeko niitä uusia Bitcoineja per päivä 54 miljoonalla, vai 27 miljoonalla. Ne ostetaan joka tapauksessa usein monikertaisesti pois. Eli sen halvingin merkitys pienenee.

" Pelkästään perjantaina ETF:t osti Bitcoineja yli 400 miljoonalla," 

samaan aikaan joku toinen möi Bitcoineja yli 400 miljoonalla ETFille.

Laitetaan vielä vähän rautalankaa: halving efekti perustuu siihen, että päivittäisten palkkioiden määrä puoliintuu ja sitä kautta myyntipaine pienenee. Markkinat kasvaa kuitenkin suhteessa enemmän, jolloin halving efekti menettää vaikutustaan.

Voi olla että jossain vaiheessa kysyntä kasvaa niin isoksi, että 4 vuoden syklit häviävät. Mutta toistaiseksi mennään edelleen syklien mukaan.

Kuva

Casteliero wrote:

node wrote:

 

Eikä se myöskään perustu noihin louhintakuluihin. Vaan louhintakulut määräytyy pikemminkin Bitcoinin hinnan mukaan. Louhijat louhii vain jos se on kannattavaa. Sillon se seuraa Bitcoinin hintaa.

Ja mitä tulee neljän vuoden teoriaan, niin samalla tavoin kun louhintapalkkioina saatujen Bitcoinien määrä puolittuu, samalla puolittuu puoliintumisen merkitys myös. Ainakin teoriassa. Jossain vaiheessa se adoption ja puoliintumisen merkitys tavallaan nollaa toisensa. 

Miten puoliintuminen, joka lisää niukkuutta ja adaption, joka myös lisää niukkuutta voivat nollata toisensa?

Päivittäin tulee noin 450 uutta Bitcoinia louhintapalkkioina. $120k kappalehinnalla se on noin 54 miljoonaa per päivä. Pelkästään perjantaina ETF:t osti Bitcoineja yli 400 miljoonalla, eli noin 8x uusien Bitcoinien verran. Sillä ei enää markkinoiden kasvaessa ole niin merkitystä, että tuleeko niitä uusia Bitcoineja per päivä 54 miljoonalla, vai 27 miljoonalla. Ne ostetaan joka tapauksessa usein monikertaisesti pois. Eli sen halvingin merkitys pienenee.

" Pelkästään perjantaina ETF:t osti Bitcoineja yli 400 miljoonalla," 

samaan aikaan joku toinen möi Bitcoineja yli 400 miljoonalla ETFille.

En ole vakuuttunut myöskään smart contracts-ketjuista, sillä niiden pääkäyttötarkoitus on tähän mennessä ollut rahojen vienti bugien kautta. Yhtään ns. Killer Appia ei ole vielä nähty niillekään, vaikka monta potentiaalista on kyllä esiin nostettu.

Stablecoinit. Niillä siirretään jo vuosittain enemmän arvoa, kuin esim Visan tai Mastercardin kautta. Ja mitä enemmän siirrytään stablecoinien käyttöön, sitä enemmän sen ympärille rakennetaan palveluita. Palvelut menee sinne missä raha liikkuu.

Jään mielenkiinnolla odottamaan vastausta AliisanAvaimilta tähän kohtaan. Lisäisin tähän vielä hajautetun AAVE -lainauspalvelun, jossa tällä hetkellä varallisuutta: $59.45B - palvelu myös generoi jatkuvasti kassavirtaa. Fees viimeiseltä kuukaudelta $73.08m.

Casteliero wrote:

Joo, ei Bitcoinin hintaa pysty oikein Metcalfen lakiin pohjauttamaan. 

 

Kuva

 

Eikä se myöskään perustu noihin louhintakuluihin. Vaan louhintakulut määräytyy pikemminkin Bitcoinin hinnan mukaan. Louhijat louhii vain jos se on kannattavaa. Sillon se seuraa Bitcoinin hintaa.

Ja mitä tulee neljän vuoden teoriaan, niin samalla tavoin kun louhintapalkkioina saatujen Bitcoinien määrä puolittuu, samalla puolittuu puoliintumisen merkitys myös. Ainakin teoriassa. Jossain vaiheessa se adoption ja puoliintumisen merkitys tavallaan nollaa toisensa. 

Miten puoliintuminen, joka lisää niukkuutta ja adaption, joka myös lisää niukkuutta voivat nollata toisensa?

aliisan_avaimet wrote:

 

....Argumentoisin ettei kumpikaan noista tuota arvoa...

No kerroppa. Koska isot verkot toeuttavat isossa kuvassa Metcalfen arvoa, niin miksi markkinat juuri antavat vahvan korrelaation hinnan ja käyttäjämäärien välille?

https://www.sijoitustieto.fi/comment/105775#comment-105839

aliisan_avaimet wrote:

....Tähän strategiaan päädyin kun funda-arvo edelleen puuttuu, mutta hinta jatkuvasti nousee....

 

BTCn funda muodostuu: 

1. verkon käytön ympärille. BTCn hinta seuraa hyvinkin tarkasti verkon käyttöä Metcalfen lain mukaisesti, kuten muutkin isot verkot, kuten FB jne.
    
2. BTCn mainauskustannusten ympärille. Kts. alla oleva kuva.

Kuva

Sampo wrote:

Olisi mielenkiintoista kuulla muiden suunnitelmia tulevien myyntien osalta. Oma suunnitelmani on aloittaa myynnit btc 130k ja eth 5k tasoilta. Viimeiset myyn btc 150k ja eth 7k tasoilta, jos sinne päästään.

1. Mahdotonta ennakoida tarkasti etukäteen tässä vaiheessa, että kuinka korkealle BTC nousee tässä syklissä. Oma arvio syklin huipuista on ollut jo pitkään noin $150k - $300k. Huippujen hahmottaminen pitäisi kuitenkin helpottua mitä lähempänä olemme huippuja.
    
2. Toistaiseksi BTC ja tätä myöten koko kryptojen hinnanmuodostus on tapahtunut BTC:n noin neljän vuoden syklien mukaan - läpi koko kryptojen historian. On varsin kummallista - historia tietäen - alkaa väittämään, että kryptot eivät toteutakkaan enää 4 vuoden sykliä. On toki mahdollista, että 4 vuoden syklit menevät rikki tässä syklissä, mutta toistaiseksi meillä ei ole minkäälaista näyttöä tälläisestä.

Chainlink avasi Chainlink Reserven: Kun käyttäjät maksavat Chainlinkin palveluista esimerkiksi ETH:lla tai vakaavaluutoilla, maksut muunnetaan automaattisesti LINKiksi ja lisätään varantoon. Tavoitteena on vahvistaa Chainlinkin taloudellista pohjaa ja tukea verkon pitkäaikaista kehitystä. Varannon tilaa voi seurata julkisesti verkossa, eikä siitä ole tarkoitus tehdä nostoja lähivuosina.

Tukee tokenomicsia. Nähtävksi jää, että aiheuttaako pidempiaikaisemmankin nousun hintaan, mutta nyt ainakin +15%.