Max

+55

Liittynyt:

2.1.2016

Viestejä:

Ketjuja:

Viimeisimmät viestit

Ameriikan Yhdysvallat - Trump II seurantaketju

19.3.2025 - 18:29

expand_more Näytä kommentti

tonza wrote:

Turakainen wrote:

Pelkästään se että Trump saa Euroopan Nato-maat nostamaan merkittävästi puolustusmenojaan on todella kova saavutus. Kylmän sodan jälkeen yksikään Trumpin edeltäjistä ei ole tähän pystynyt.

Tällä hetkellä näyttää myös, että Euroopan maat alkavat panostamaan omaan aseteollisuuteensa, ihan vain Trumpin epäluotettavuuden ansiosta. Voi siten olla, että Euroopan aseteollisuuteen liittyvä kaupankäynti USA:n kanssa vähenee merkittävästi. Siihenkään on harva Trumpin edeltäjistä pystynyt.

Aika toki näyttää, miten tämä skenaario etenee, jos etenee.

Hyvä, jos Eurooppa alkaa panostamaan omaan aseteollisuuteen. Eurooppa on vuosikymmeniä ulkoistanut oman turvallisuuden ja puolustusmenot amerikkalaisille veronmaksajille. Tilanne on toki ihan normaali ja 350 miljoonan Amerikkalaisten kuuluukin hoitaa 500 miljoonan Eurooppalaisen turvallisuus. Krimin valtaamisen jälkeen 2014 Euroopan maista pelkästään Saksa on ostanut Venäjältä öljyä ja kaasua yli 200 miljardilla eurolla eli maksanut miljardeja Putinin sotakassaan. Samalla Saksa on jättänyt oman puolustuksen täysin hoitamatta.

Joku objektiivinen tarkkailija voisi kysyä: Kuka on epäluotettava kumppani NATO:ssa?

Alla lyhyt tiivistelmä Naton "taakanjaosta" alkaen 1950-luvulta.

Dwight Eisenhower administration (1953–1961), the U.S. pushed for Europe to take on more conventional defense roles, partly to offset U.S. troop costs in West Germany and elsewhere. Eisenhower’s “New Look” policy emphasized nuclear deterrence over massive conventional forces, but he still wanted Europe to bolster its armies. European reluctance—due to economic recovery priorities and domestic politics—frustrated U.S. leaders, setting a precedent for burden-sharing debates.

John F. Kennedy (1961–1963) and Lyndon Johnson (1963–1969) administrations, the U.S. was preoccupied with Vietnam, which strained its military and budget. This led to louder calls for Europe to increase defense spending. In 1966, France’s withdrawal from NATO’s integrated military command under Charles de Gaulle heightened U.S. irritation, as it underscored European disunity.

Senator Mike Mansfield’s 1966 resolution to reduce U.S. troops in Europe unless allies spent more gained traction, reflecting Congressional pressure—a recurring theme.

Richard Nixon (1969–1974), the “Nixon Doctrine” signaled that allies should bear more of their own defense burdens, though détente with the Soviet Union softened some urgency. Still, the U.S. grumbled about Europe’s low spending—West Germany, for instance, hovered around 3–4% of GDP, but others like the Netherlands lagged. The 1970s saw NATO’s “burden-sharing” concept formalized, with the U.S. pushing for a 3% annual real increase in defense budgets starting in 1977 under Jimmy Carter (1977–1981). Carter’s administration tied this to Soviet aggression—like the 1979 Afghanistan invasion—but European responses were uneven, with economic woes (oil crises) cited as excuses.

Ronald Reagan administration (1981–1989) tramped up pressure as Cold War tensions peaked. Reagan’s massive U.S. defense buildup—reaching 6–7% of GDP—contrasted sharply with Europe’s stagnant budgets. The U.S. deployed Pershing II missiles in Europe to counter Soviet SS-20s, but grumbled that allies weren’t matching the effort.

1984, the Nunn-Roth Amendment threatened U.S. troop cuts in Europe unless NATO allies boosted spending, echoing Mansfield’s earlier stance. Countries like the UK under Thatcher increased budgets slightly, but others resisted, citing welfare state priorities.

George H.W. Bush (1989–1993) and Bill Clinton (1993–2001) administrations saw Europe’s “peace dividend” slash defense budgets further—Germany’s dropped below 2% by the mid-90s. The U.S., still spending 3–5% of GDP, pushed NATO expansion eastward but grew frustrated as new missions (e.g., Bosnia, Kosovo) relied heavily on American power. Clinton’s team began framing Europe as underinvested in capabilities, not just cash, laying groundwork for later 2% debates.

George W. Bush Administration (2001–2009):

Early in Bush’s tenure, especially after 9/11, the U.S. began urging NATO allies to bolster their military capabilities to support operations like the war in Afghanistan. While the focus was more on operational contributions than strict budget targets, Defense Secretary Robert Gates in 2008 explicitly criticized Europe’s declining defense budgets, warning they threatened NATO’s effectiveness.

Barack Obama Administration (2009–2017):

Obama formalized the push for higher European defense spending at the 2014 NATO Wales Summit, where allies pledged to reach 2% of GDP on defense by 2024. This came amid Russia’s annexation of Crimea and concerns over European reliance on U.S. forces. Obama’s tone was diplomatic but firm, emphasizing collective responsibility.

Donald Trump Administration (2017–2021):

Trump took a more confrontational approach, loudly and repeatedly demanding that European NATO members meet—and even exceed—the 2% target. He often framed it as Europe owing the U.S. for protection, famously calling out Germany and others at summits and suggesting higher benchmarks like 4% or 5%. His pressure led to some acceleration in European spending commitments.

Joe Biden Administration (2021–2025):

Biden continued the call for increased European defense spending, though with a less abrasive style than Trump. Post-2022 Ukraine invasion, the administration has urged Europe to strengthen its military capabilities to counter Russia, reinforcing the 2% goal while also pushing for investments in specific areas like deterrence and resilience.

USA presidentinvaalit 2024

8.11.2024 - 16:03

expand_more Näytä kommentti

Artsipappa wrote:

LopullaBensaa wrote:

Muistaakseni Trumpin edellinen kausi oli Suomessa ihan ok, ei oikein mitään meille negatiivista tehty jenkkien suunnalta. Jotenkin tykkään siitä, että mahtavimman länsimaan iso Jefe on oikeistolainen. Se ikäänkuin pakottaa euroopankin oikeistokaisempaan politiikkaan, ja jos Luoja suo, niin yhä kasvavaan oikeiston suosioon. Koska, oon todella kyllästynyt ja jälkipolvien puolesta pettynyt euroopassa muodiksi nousseeseen woke-vassarointiin. Nähdäkseni koko eurooppa vaipuu vielä lamaan, josta ei ainakaan vasemmisto-opein kovin helposti nousta. Jos EU ei terästäydy, niin koko euroopan autoteollisuus jää kiinalaisen jyrän alle… siinä menee sitten paljon muutakin mukana ja hyvesignalointiin jää yhä vähemmän rahaa.

Hyvesignalointiin on ollut mahdollisuus, koska on ollut hyvinvointia ja vaurautta. Nyt edessä on hankalammat ajat, olen siitä melko varma. Usein toistettu quote, mutta pitää niin hyvin paikkansa: "Hard times create strong men, strong men create good times, good times create weak men, and weak men create hard times". Nyt ollaan tossa 'weak men create hard times' kohdassa. Itsekin olen aika pullamössöyhteiskunnassa saanut elää ja kasvaa, mutta kyllä nykynuorten resilienssi on mennyt aika heikoksi imo. Ei haluaisi yleistää, mutta kyllä sen työpaikalla huomaa että nuorempi väki herkemmin romahtaa ahdistukseen ja masennukseen kun jotain vähän epämukavaa tapahtuu tai puskee kiirettä. Ei sano että kaikki, mutta yleisellä tasolla se ikävä kyllä mielestäni näin menee.

"Nyt ollaan tossa 'weak men create hard times' kohdassa."

Olaf Scholz, Emmanuel Macron ja Joe Biden ovat mielestäni hyviä esimerkkejä heikoista johtajista. Sota on jatkunut Ukrainassa kohta kolme vuotta ja vieläkään ei olla saatu kunnolla riittävästi tuettua Ukrainaa.

The Economistin Zanny Minton Beddoes sanoi juuri NBC:n Morning Joe ohjelmassa: "Senior people in Kiev were hoping for Trump victory." Beddoes sanoi lisäksi: "Bidenin hallinto pelkää Putinin eskalaatiota ja antaa liian vähän tukea Ukrainalle."

Tietääkseni The Economist on luotettava lähde. On kyllä todella iso muutos jos nyt Ukrainassakin toivottiin Trumpin voittoa.

USA presidentinvaalit 2024

7.11.2024 - 11:24

expand_more Näytä kommentti

Casteliero wrote:

Joo varmaan jos tuota naapurusto-pollia pitäisi yksistään datalähteenä, niin ihan samalla tavalla menisi vihkoon, kun kyselemällä perinteisellä tavoin on nyt mennyt.

Samaa mieltä tästä. Olen asunut Obaman ajoista lähtien demokraattien täysin hallitsemassa ns. Blue-State osavaltiossa. Kukaan naapureista tai tutuista ei ole kertonut äänestävänsä Trumppia. Missään ei näy Trumpin kannatuskylttejä tai MAGA paitoja / lippiksiä. Jos joku polsteri olisi kysynyt kumpaa ehdokasta naapurisi äänestävät olisin sanonut 100% varmasti Harrisia.

Katsoin tänään oman vaalipiirin tulokset: 48% oli äänestänyt Trumpia. WTF...

USA presidentinvaalit 2024

4.11.2024 - 09:54

expand_more Näytä kommentti

finnjavel wrote:

Max wrote:

Suomeen verrattuna ennakkoäänestäminen on todella helppoa. Ei tarvitse näyttää henkilötodistusta missään vaiheessa, eikä myöskään tarvitse kohdata vaalivirkailijaa missään vaiheessa.

Kiitos tästä, mielenkiintoinen prosessi.

En tiedä miltä vuodelta kokemuksesi Suomesta on, mutta ei kuulosta helpommalta kuin täällä. Äänestämisen voi tehdä kauppareissulla ja kestää kokonaisuudessaan alle minuutin. Henkilötodistus tarvitaan, mutta toisaalta mitään lomakkeita ei tarvitse kantaa mukana. Ainoa mitä pitää täyttää on yksi numero. Vaalivirkailija toki täytyy kohdata, mikä voi joitain jännittää.

Kirjoitin varmaan hieman epäselvästi, joten yritän uudestaan. Täällä voi siis myös äänestää kauppareissulla ennakkoon jos haluaa ja nopeus riippuu jonosta äänestyspaikalla.

Postiäänestys ennakkoon hoituu tilaamalla äänestyslippu netistä, täyttämällä se kotona ja lähettämällä se vaalitoimistoon postitse. Mitään lomakkeita ei siis tarvitse kantaa, vaan lomake on nettilomake joka täytetään verkossa. Jos haluaa, voi äänestää vain presidenttiä ja jättää muut kohdat täyttämättä.

Asun omakotitalossa ja postinjakaja ottaa lähtevän postini päivittäin omasta postilaatikostani, joka on talon etupihalla.

Pystyin siis hoitamaan koko äänestysprosessin alusta loppuun poistumatta omalta tontilta. Vaalivirkailijan kohtaaminen ei tarkoita että joku pelkäisi virkailijaa, vaan sitä ettei tarvitse mennä äänestyspaikalle jos ei halua.

Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

USA presidentinvaalit 2024

4.11.2024 - 09:49

expand_more Näytä kommentti

Anssi A wrote:

Max wrote:

TL wrote:

Kun tätä tänne jatkuvasti postataan, on taas aika esittää sarjassamme todennäköisesti tyhmiä kysymyksiäni. Mistä hitosta tietää ennakkoäänestäjän olevan Dem/Reb? Kai tuollakin joku vaalisalaisuuden kaltainen on?

Ei ollenkaan tyhmä kysymys. Voin kertoa oman kokemukseni...

Osaatko sanoa, miten USA:ssa valvotaan, että henkilö ei äänestä kahdesti? Johtaako ennakkoäänestysrekisteröityminen itsessään jo siihen, että et voi äänestää vaalipäivänä paikan päällä, vai pystytkö edelleen halutessasi olemaan äänestämättä ennakkoon, ja käymään äänestämässä?

Ennakkoäänestysrekisteröityminen ei estä äänestämistä vaalipäivänä. Jos muuttaa mielensä ja haluaa äänestää vaalipäivänä se onnistuu ottamalla ennakkoäänestyslipun mukaan äänestyspaikalle ja luovuttamalla sen vaalivirkailijalle. Vaalivirkailija antaa uuden äänestyslipun jolla voi äänestää vaalipäivänä. En osaa sanoa miten valvotaan, että henkilö ei äänestä kahdesti.

USA presidentinvaalit 2024

2.11.2024 - 09:28

expand_more Näytä kommentti

TL wrote:

Kun tätä tänne jatkuvasti postataan, on taas aika esittää sarjassamme todennäköisesti tyhmiä kysymyksiäni. Mistä hitosta tietää ennakkoäänestäjän olevan Dem/Reb? Kai tuollakin joku vaalisalaisuuden kaltainen on?

Ei ollenkaan tyhmä kysymys. Voin kertoa oman kokemukseni. Äänestin tällä viikolla USA:n presidentinvaaleissa ennakkoon postitse. Prosessi meni seuraavasti. Kännykällä oman äänestyspiirin nettisivuille ja siellä rekisteröidyin äänestäjäksi. Rekisteröintilomakkeeseen piti täyttää nimi, osoite ja syntymäaika. Samalla piti ilmoittaa onko demokraatti, republikaani vai puolueisiin sitoutumaton äänestäjä. Mitään pankkitunnistautumista tai vastaavaa ei tarvitse käyttää. Kuka tahansa, joka tietään nimeni, osoitteeni ja syntymäaikani olisi voinut tehdä rekisteröitymisen puolestani.

Alle viikossa postilaatikkoon tippui äänestyslippu ja palautuskuori. Itse äänestyslippu on suhteellisen iso verrattuna Suomen vastaavaan. Rasteja piti laittaa ruutuun yli 20 kappaletta. Presidentin lisäksi piti valita kongressiedustaja, paikallisia osavaltion edustajia, useampi tuomari ja muita osavaltion virkamiehiä. Valmis äänestyslippu laitetaan kuoreen, joka pitää allekirjoittaa ja päivätä. Kuoressa on valmiiksi printattuna äänestäjän nimi ja osoite. Mitään vaalisalaisuutta ei ilmeisesti ole, koska vaalivirkailija joka avaa kuoren näkee heti olenko äänestänyt Harrisia vai Trumpia.

Kirjeen voi palauttaa postitse tai äänestämiseen tarkoitettuun laatikkoon, joita löytyi esim. paikallisesta kirjastosta. Suomeen verrattuna ennakkoäänestäminen on todella helppoa. Ei tarvitse näyttää henkilötodistusta missään vaiheessa, eikä myöskään tarvitse kohdata vaalivirkailijaa missään vaiheessa.

Pitkän aikavälin maariski – perimmäisten kysymysten äärellä

21.3.2022 - 02:10

expand_more Näytä kommentti

Heikin Ashi kirjoitti:
Jos tilanne tässä pokerissa äityy todella huonoksi, on meillä onneksi takataskussa vielä Kiina-kortti. Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa, joka sai diplomaattiset koukerot selviksi Kiinan kanssa noin vuosi sen jälkeen, kun Mao Tsetung oli julistanut Kiinan mahtavan kansantasavallan syntyneeksi 1949. Tämä todella muistetaan ja sitä arvostetaan Kiinassa. Esim. USA solmi Kiinan kanssa suhteet vasta 1979 . Suomi ei kaukokatseisesti ole monen muun länsimaan tavoin kiusannut Kiinaa erityisemmin sen hiukan omaperäisistä ihmisoikeustilanteista.

Suomella ei taida olla mitään Kiina-korttia takataskussa.

Kiina ilmoitti vastustavansa Naton laajenemista yhdessä Venäjän kanssa eli käytännössä Kiina vastustaa myös Suomen liittymistä Natoon.

Teksti löytyy Kiinan ja Venäjän yhteisestä julkilausumasta, joka on aika ikävää luettavaa...

Lainaus:

"The Russian Federation and the People's Republic of China, hereinafter referred to as the sides, state as follows.

--------

The sides oppose further enlargement of NATO and call on the North Atlantic Alliance to abandon its ideologized cold war approaches..."

https://responsiblestatecraft.org/2022/02/12/breaking-down-that-putin-x…

Päivän politiikka

2.3.2022 - 21:33

expand_more Näytä kommentti

Juha X kirjoitti:
Nyt sitten pitäisi juosta jäsenyyshakemus maaliin asti kompastelematta. Alleenkaan ei saisi laskea, vaikka Putin olisi pelotellut teekutsuilla: Polonium-tsaikat ja Novitšok-parfyymit on kalsarimyrkyttäjä varannut kaksoisagenteille ja muille maanpettureille.

A-studion haastattelussa Niinistö kävi läpi niitä ongelmia, mitä tapahtuu hakemuksen jättämisen ja hyväksymisen välillä.

Kyllä Euroopan unionilta pitäisi löytyä voimaa ja tahtoa pysäyttää Putin. Ranskalla on ydinase, Macron voisi ilmoittaa Putinille, hyökkäys Suomeen on hyökkäys Ranskaan.

Natoon liittyminen on nyt liian hidas prosessi. Ranskan (ja Britannian) ydinkärkien pitäisi riittää Putinin sotaretken pysäyttämiseen.

Päivän politiikka

2.3.2022 - 11:44

expand_more Näytä kommentti

Aki Pyysing kirjoitti:
Ja sitten on sellainenkin mahdollisuus, että Niinistö tietää, ettei Nato-hakemuksemme menisi läpi🥶. Sitten voimmekin pelätä täällä ainakin seuraavat muutaman kymmentä vuotta. Löysässä hirressä roikkuminen on muuten mukavaa puuhaa. Siksi olenkin pyrkinyt aina sellaisesta pois, kun on yritetty narua kaulaan laittaa.

Tämä on se pahin vaihtoehto. Zelenskyi on karmea esimerkki Venäjän naapurimaan presidentistä, jolla oli hakemusta sisällä, mutta ei hyväksyttyä jäsenyyttä.

edit. Tuomioja ja Halonen tehneet aivokuolleita päätöksiä Suomen puolesta. Verenpaine nousee aika tappiin kun lukee Erkin blogia...

https://tuomioja.org/blogi/2018/01/suomi-aseriisunta-ja-ottawan-miinaso…

Ukrainan tilanne

27.2.2022 - 19:04

expand_more Näytä kommentti

PikkuPro kirjoitti:

stocksman kirjoitti:

Ydinohjus Kiovaan voi myös olla Venäjän mielestä tavoitteiden saavuttaminen ja syy vetäytymiselle. Länsi ei kuitenkaan tule hyökkäämään Venäjälle ydinasein tai muutenkaan tuossa tapauksessa.

Kyl siitä seurauksia tulisi. En tiedä mitä mutta seurauksia tulisi jos 6-7fig teurastettaisiin Kiovaan. Esimerkiksi kyllä joku helposti Putlerin tappaisi tai voisi hyvinkin tulla ydinsota sitä kautta, että pakotteet/sanktiot niiiiin totaaliset, että Venäjällä joku lopulta painaisi nappia epätoivoissaan. En siis tiedä, mikä se seurausketju olisi mutta ydinaseen käyttö kaupunkia vastaan imo olisi sellaisen rajan ylitys, josta ei tiedä mikä olisi lopputulos mutta en usko, että napin painosta päättävä taho lopulta selviäsi kuivin jaloin.

En usko, että Nato / Jenkit lähettää ydinohjukset Moskovaan, jos Putin käyttää ydinasetta Ukrainassa. Se olisi maailmanloppu käytännössä. Jenkit haluaa rauhoittaa tilanteen ja ovat jo ilmoittaneet Ukrainan presidentille, että kyyti pois Ukrainasta järjestyy. Nukkehallitus Ukrainassa on parempi kuin WW3.

Ukrainan tilanne on uskomattoman paska. Ja samalla Suomen. Luuleeko joku todella että Suomi otetaan tässä tilanteessa NATON jäseneksi?

Venäjä uhkailee NATOa ydinaseilla. Suomen NATO hakemuksen hyväksyminen olisi älytön provokaatio Venäjän suuntaan. Suomen Nato-optio lakkasi olemasta, kun Putin hyökkäsi Ukrainaan. Se vakuutus olisi pitänyt ottaa hyvän sään aikana. Nythän Putin uhkaa käytännössä tuhota "vakuutuksen antajan", jos Suomen NATO-hakemus otetaan edes vastaan. Lännestä ei taida löytyä ketään, joka haluaa kokeilla bluffaako Putin.