Olet täällä

Kiina - 16.3.2016 07.23

Kiinaan on kertynyt historiallisen suuri määrä likvidiä omaisuutta (talletukset, käteinen) 1979 alkaneen erittäin voimakkaan talouskasvun ja erittäin keskitetyn ja sulkeutuneen pääoman vientipolitiikan ansiosta. Nyt kun Kiinan talouskasvu on hidastanut voimakkaasti ja samalla hiljan tehdyt helpotukset siirtää pääomia ulos Kiinasta, on raha etsimässä turvallisempaa kotia. Vähän niin kuin Venäjällä, mutta Venäjällä järjestelmä on aina vuotanut erittäin pahasti. 

Xi Jinping on kovan luokan nationalisti ja rautakoura. Hän ei varmasti katso läpi sormien pääomapakoa. Suorat pääoman vientirajoitukset haittaisivat monikansallisten yhtiöiden toimintaa ja siten Tobinin veron kaltainen lyhytaikaisen pääoman siirtämisen rajoittaminen on optimaalista.

Kiinaa  johtavat maailman kyvykkäimmät ihmiset. Koko politbyroo on huippukoulutettu ja he ovat ostaneet parhaan mahdollisen asiantuntemuksen maailmalta. Toisin kuin virkaveljänsä lännessä, tai edes Venäjällä, Kiinan hallinnon ei tarvitse tehdä populistista politiikkaa, kunhan muistaa eliminoida sisäiset kilpailijansa. Ja näin Xi Jinping on tehnytkin ja hoitanee lopun 10-vuotiskaudestaan täysin suvereenisti vahvimpana johtajana sitten Maon.

Niin että toisin kuin Aki arvaa, minä arvaan, että Tobinin vero toimii Kiinassa hyvin ja rauhoittaa markkinoita. Kiinalaiset osaavat hienosäädön ja ovat hyvin kärsivällisiä ja johdonmukaisia. Tämä pätee hyvin myös valuuttapolitiikkaan.

Lännessä taas uskotaan mihin halutaan uskoa. Tämänkin päivän FT iloitsee pääuutisessaan, että ilmastotoimet ovat toimineet, koska CO2-päästöjen kasvu on ensikertaa hidastunut. Joo, koska Kiina päätti purkaa ylikapasiteetin, erityisesti terästeollisuudesta, ja siirtyä kulutuspainotteiseen talouskasvuun. Venatkaas vaan sen päästöjä, kunhan tämä sopeutusvaihe on pääosin ohi.

Maailman kaksi suurinta hiilidioksidipäästöjen tuottajaa ovat Kiina ja Yhdysvallat. Molemmissa niistä energiantuotantoon liittyvät päästöt pienenivät viime vuonna. Kiinassa pudotus yhdistyy hiilen käytön vähenemiseen.

Ympäristöjärjestö Greenpeace kutsui IEA:n löydöksiä rohkaiseviksi. Sen mukaan ne ovat merkki siitä, että kansalliset ”ympäristö- ja uusiutuvan energian poliittiset linjaukset toimivat”.

Niin, eihän tässä ole kuin erittäin syvä investointilama ja sen mukainen valtava ylikapasiteetti, joten kyllähän se pieni CO2-päästöjen lasku toki on politiikan ansiota. 

Ylipäätään ei ole hirveästi liioittelua sanoa, että kaikki suomeksi kirjoitettu on täyttä paskaa. Ainakaan ei ole tullut yhtään vastaesimerkkiä mistään vastaan pitkään aikaan. QED.

Näytä koko viesti
Kiina - 16.3.2016 07.01
Aki kirjoitti:

 

Salkku nimeltä Wanda wrote:

 

 

Aki wrote:

 

kiinalaiset aikovat laittaa valuuttakauppaan Tobinin veron ehkäistääkseen valuutaspekulaatioita juania vastaan. Olisivat kysyneet miulta: Ei tule toimimaan.

 

 

Mihin tämä sitten johtaa?

 

 

Suurempaan markkinaheiluntaan ja lisäksi erityisen kovaan paineeseen valuuttaa kohtaan ennen käyttöönottoa ja samaan paineeseen jälkeen.

Minkä markkinan heiluntaan? Kiinan keskuspankki päättää täysin ja suoraan valuuttansa arvon. 

Näytä koko viesti
Kiina - 16.3.2016 06.59

Sellainen pieni ongelma, että:

 

International trade[edit]

Before 2009, the Chinese renminbi had little to no exposure in the international markets because of strict government controls by the central Chinese government that prohibited almost all export of the currency, or use of it in international transactions. Transactions between Chinese companies and a foreign entity were generally denominated in US dollars. With Chinese companies unable to hold US dollars and foreign companies unable to hold Chinese yuan, all transactions would go through the People's Bank of China. Once the sum was paid by the foreign party in dollars, the central bank would pass the settlement in renminbi to the Chinese company at the state-controlled exchange rate.

In June 2009 the Chinese officials announced a pilot scheme where business and trade transactions were allowed between limited businesses in Guangdong province and Shanghai, and only counterparties inHong KongMacau, and select ASEAN nations. Proving a success,[citation needed] the program was further extended to 20 Chinese provinces and counterparties internationally in July 2010, and in September 2011 it was announced that the remaining 11 Chinese provinces would be included.

In steps intended to establish the renminbi as an international reserve currency, China has agreements with RussiaVietnamSri LankaThailand, and Japan, allowing trade with those countries to be settled directly in renminbi instead of requiring conversion to US dollars, with Australia and South Africa to follow soon.[36][37][38][39][40]

https://en.wikipedia.org/wiki/Renminbi

 

Eli Kiinan keskuspankilla on täysi kontrolli valuuttaansa ja sen vaihtoprosessiin. Toisin kuin vapaasti vaihdettavilla valuutoilla, Kiinan valuutalla on vaikea spekuloida keskuspankkia vastaan. Siten Tobinin vero Kiinan valuutalle toiminee luultavasti paremmin kuin missään muualla. Kiinan tapauksessa Tobinin vero on suoraan pääoman vientivero.

Näytä koko viesti
Asuntosijoituksilla irti oravanpyörästä - 16.3.2016 05.53

Aseman läheisyys pk-seudulla on yleensä hyvä ankkuri palveluille. Vaan ei aina. Esim. Siuntion junaliikenne loppuu.

Näytä koko viesti
Stockmann - 16.3.2016 03.19

Hyvä täsmennys Sanoma-talon alaan. Tässähän nyt verrattiin toimistoa ja tavarataloa ja ajatuksena olisi se, että JOS Sanoma-talo muutettaisiin tavarataloksi. Tällöin toki tilankäyttökin eläisi. Mutta kiitos täsmennyksestä! 

EDIT: Sanoma-talon pohjakerros on lähes tulkoon käyttämättä ja tavaratalossa juuri pohjakerros on arvokkain, joten suora vertailu on ehkä vähän vaikeaa. 

Näytä koko viesti
Kiina - 16.3.2016 02.36

Kerropa sitten miten kierrät tuon veron!

Näytä koko viesti
Haastattelussa: Marko Kaarto - 16.3.2016 12.20

Substanssista pari huomiota:

Vuokratuotot ovat pudonneet kasvukeskuksissa jo sietämättömälle tasolle.

Tjaa. Asuntojen hinnat ovat keskimäärin pysyneet puoli vuosikymmentä ennallaan:

Kun taas vuokrat nousseet tasaisen tappavasti:

Historiallisesti katsottuna asuntojen hinnat vaikuttavat Suomessa kalliilta. Viimeisestä suuresta asuntojen hintojen romahduksesta on kulunut jo lähes 25 vuotta. Uskon, ettei pohjia ole vielä nähty. Suomen asuntomarkkinan tila on kokonaisuus huomioiden haastava. Vuokratuotot ovat pudonneet kasvukeskuksissa jo sietämättömälle tasolle. Valitettavasti vaikuttaa siltä, ettei Suomen talous lähde merkittävään kasvuun ja että työttömyys lisääntyy lähivuosina. Matala korkotaso on ainoa asuntojen hintoja kannatteleva tekijä tällä hetkellä.  Kannattaakin pitää tuntosarvet pystyssä ja seurata tarkkaan mihin suuntaan ollaan menossa. Mikäli osakemarkkina dippaa maailmanlaajuisesti tänä tai ensi vuonna, särkyy jää myös asuntojen hintojen alta. - 

Ensinnäkin korkotasoa olennaisempi tekijä on ollut laina-aikojen pidentyminen ja lainaehtojen löystyminen. Reaalikorkotaso oli 1970-1990 alhaisempi kuin 1995-2015, mutta laina-ajat vain kolmasosa nykyisistä. Tämä on se tekijä, joka on nostanut "ostovoimaa" ja siten hintoja, ei niinkään matala korkotaso. Vai oliko -5 %:n reaalikorko jarru asuntojen hintojen nousulle 1970-luvulla. Lol.


Osakemarkkinoiden ja Suomen asuntojen hintojen yhteys katkesi viimeistään 2008, kun osakemarkkinat ensin romahtivat ja sitten nousivat uusiin huippuihin. Asuntojen hinnat niiasivat lyhykäisesti 10 %, mutta ovat olleet siitä nopeasti toivuttuaan flättinä. Se mitä 2008 jälkeen on tapahtunut on, keskuspankkirahan valtava lisäys, mikä on painanut korot niin alas, että vuokratuotot näyttävät jopa valtavilta ja tämä toki nostaa asuntojen hintoja, mutta mitään valtavaa efektiä tässä tuskin on puoleen tai toiseen.

Kuten sanottua, näitä juttuja kannattaa lukea ja kontrata niiden otsikoita.

 

 

Näytä koko viesti
Haastattelussa: Marko Kaarto - 16.3.2016 12.09

Kun "nollasta lähteneet yrittäjät" ovat otsikoissa jollain alalla, on syytä myydä.

Näytä koko viesti
USA Vaalit 2016 - 16.3.2016 11.31

Hillary:

Donald:

Näytä koko viesti
Stockmann - 16.3.2016 10.07

Sanoma-talossa lienee kiinteistön myynnin yhteydessä tehty pitkä tilojen takaisinvuokraussopimus, jonka tuotto lienee ollut riittävä ostajalle. Ehkäpä vuokra on pistetty matalammaksi vastaamaan matalampaa kiinteistön ostohintaa? Näitähän ei tiedä kuin asianosaiset käsittääkseni eli ei ole sattunut silmiini Sanoma-talon ostajan tiedotetta tuotosta. En kyllä ole jaksanut kaivaakaan, kun ei ole niin relevantti minulle.

Stockan kohdalla perinteet ovat niin pitkät, että tavarataloliiketoiminnan alihankkija- ja myyjäketjut ulottunevat syvälle suomalaiseen (ruotsinkieliseen) yhteisöön. Erilaiset liiketoimintastrategiavaihtoehdot koskettanevat siten ankkalammen jäseniä eri tavoin ja syksyisellä haahkametsällä asiasta saatetaan vaihtaa sananen. Tällaiset heikentävät halki-poikki-ja-pinoon-ratkaisua, jolla Stockan nykymarkkina-arvon voisi  luultavasti tuplata, vaan kuka tietää.

 

Näytä koko viesti