Likviditeettiä järjestyy nykyään halvalla ja helposti: http://www.hypo.fi/lainat/kaanteinen-asuntolaina/

Mitä lomiin tulee, niin lomailemme lähes pelkästään paikoissa, joissa on lapsille klubit tai isovanhempien lastenhoito tarjolla. Talvikausisin lähes jokaisessa isommassa hiihtoresortissa on lasten klubi, johon voi jättää lapset aamulla ja hakea illalla. Kesäkausin sama pätee Välimeren isompiin rantapaikkoihin. Klubit kuuluvat hotellin hintaan ja ovat kokemuksiemme mukaan erittäin hyvin resursoituja ja lapset viihtyvät niissä (tiettyyn ikään saakka, ehkä 10). Tässä on se etu, että vanhemmat saavat kahdenkeskistä lomaa ja samalla lomaa lastensa kanssa. 

Sinappikaasu kirjoitti:

Nordnetilta promo maailman suurimpien yhtiöiden osakkeiden ostamiseen:

https://www.nordnet.fi/kampanjat/kaupankaynti/nordnet-20v.html

 

Mitä ostetaan?

Aikalailla isot ongelma-alat valittu tuohon. Joko arvostukset tapissa tai sitten alalla kannattavuusongelmia. Noista ottaisin ehkä vain GE:tä.

Tarkoitus ei ole vittuilla, kun sanon, että itselleni positiivinen kassavirta rahaa tuottavia investointeja lukuunomatta on jokaisen vuoden perusta. Toisin sanoen omaisuuden pitää aina kasvaa tai sitten asialle pitää tehdä jotain. Joka vuosi. Tämä on toki aika nynny filosofia ja kirjaimellisesti otettuna myös aika epärealistinen, mutta olen valinnut sen pitkän harkinnan tuloksena ja huomannut itselleni sopivaksi. 

Minulla on melko laaja kassavirtaennuste omaan talouteen, joka ulottuu aina min. kaksi vuotta eteen päin. Sen olennaisin luku on nettovarallisuus tiettynä tulevaisuden päivänä. Muutokset tulevaisuutta koskeviin arvioihin tulevat huomioiduksi heti, samoin tämän hetken todellinen rahavirta. Minä siis tiedän euron tarkkuudella paljonko rahaa on tilillä 31.7.17 ja paljonko velkoja on. Olen tietynnyt tämän jo vuosia ja ennuste päivittyy joka päivä eli täsmentyy ja tarkentuu, koska jäljellä oleva aika lyhenee. Omaisuudet arvostan nykynettoarvoon eli paljonko niistä tänään saisi myytynä ja verojen jälkeen. Tulevaisuuteen katsoen pidän omaisuudet nimellisarvoissaan ja lisään vain tulovirtaan niiden osingot ja muut pääomamuutokset.

Lasteni synnyttyä kassavirta jäi negatiiviseksi pariksi vuodeksi ja ratkaisin asian laskemalla vaatimustasoa kassavirran kohentamiseksi. Muutimme 1- ja 3-vuotiaiden lasten kanssa Hanoihin. Teen edelleen samaa.

Tämä tapa on, ainakin vahvasti, edesauttanut sitä, että elämänlaatu pysyy tasaisen hyvänä. Voi toki olla, että se olisi muutenkin ollut, mutta eipä tästä ainakaan haittaa ole ollut olettaen, että Vietnam ei jättänyt pysyvämpiä vaurioita.

Investointien rahavirran dokumentoin yksinkertaisesti kronologisesti exceliin. Yksi tapahtuma per rivi. Summa ja päivä. Tästä on helppo laskea esimerkiksi tulevat veromätkyt, yms. Hommaan menee alun pienen vaivan jälkeen noin minuutti per dokumentointikerta ja sekin aika on hitaan koneeni syytä. Yksi sheet on ollut nyt käytössä 8,5 vuotta.

Koneet hajoavat ja käytän varmistuskeinoja olennaisille tiedostoille. Niitä ovat kirjanpito ja valokuvat. 

Emme vaimoni kanssa keskustele rahasta rahana vaan kassavirtana. Vaimoni sanoo jonkun menon tai tulon suuruudeen ja vastaan joko "budjetoitu" tai "lisään budjettiin". Budjettin ei  normita eli ohjaa käyttäytymistämme. Vain ennakoi sen vaikutuksia. Tosin vain niin kauan, kun kassavirta on (riittäävän) positiviinen. Sitten se todellakin ohjaa.

Budjettieriä riittää ja yksi näistä on lomat, joissa ensin käymme läpi, missä ja miten haluamme ko. vuonna lomailla ja sitten lasken niille budjetit.

Ihmiset ovat ylipainoisia ja köyhiä pienistä virroista kertyneiden isojen muutosten takia. Niitä on tunnepohjalta vaikea välttämättä edes huomata, mutta eksaktisti kyllä. Verensokerini noustua aikanaan ostin vaa'an ja käyn sillä pääsääntöisesti 2-5 kertaa viikossa aamuisin. Kirjaan tuloksen. Jos painan yli 71,5 kg alan "laihduttaa", mikä tarkoittaa pientä adaptaatiota energiansaantiin. Muutaman kerran 10 vuoden aikana painoni on noussut kolme kiloa tuosta heikon tarkkailukauden seurauksena. 

Länsimainen elämäntapa maksaa kaikkialla suunnilleen saman verran kokonaisuutena, vaikka yksittäisiin eroihin (bissen hinta) sitä eniten tulee kiinnittäneeksi huomiota. Erot tulevat siinä, että eri maissa ja eri kansallisuuksilla julkinen sektori maksaa osan näistä menoista. Toisissa tapauksissa enemmän, toisissa vähemmän. 

Suomessa on erittäin kustannustehokas peruskoulujärjestelmä. Viimeksi kun katsoin, niin sen kustannukset ovat 8300 euroa vuodessa per lapsi. Meidän lasten koulussa lukukausi maksaa 15ke ja koulu tekee 4ke voittoa per lapsi, joten koulutuksen nettohinta on 11ke per lapsi per vuosi. Tosin tunteja on paljon enemmän ja koulu alkaa kuusivuotiaana, kuten  melkein kaikkialla muualla (niissä lopuissa se alkaa viisivuotiaana), joten ainakin osa erosta selittyy puhtaasti määrällisellä enemmyydellä.

Terveydenhuollossa relevantti vertailukohta on yksityinen sairasvakuutus ja sen hinta. Tästä en osaa sanoa, kun en ole koskaan ottanut, mutta olettaisin USA:n normitason olevan vajaa kilo kuussa per lärvi tai jonkin verran alle. Suomessa sairasvakuutus kuuluu "jäsenyyteen" eli riittää, että asuu Suomessa pysyvästi ja on riittävän pitkään asunut.

Asumisen hinta vaihtelee suurestikin, mutta yleensä tämä tasoittuu asumisväljyyden kautta. Esim. Helsingissä on erittäin korkeat asumiskustannukset suhteessa nettopalkkatasoon, mutta neliömäärä onkin sitten per asukas alle puolet muusta Suomesta. Sama juttu Helsinki vs. Wien. Meidän 86 m2 Töölössä on suunnilleen tämän 180 m2 Wienissä hintainen.

Halpa yliopisto maksaa 25ke vuodessa ja tunnettu 50ke. Hammaslääkäriopinnot 100ke vuosi ja 6 vuotta. Opintolainat ovatkin massiivisia anglo-amerikkalaisesa maailmassa ja korkeampi nettopalkkataso sitten kompensoimassa tätä kustannusta. Suomessa tilanne on aivan päin vastoin, koska opinnot ovat maksuttomia opiskelijoille ja nettopalkkaerot kouluttamattomiin hyvin pienet (tyypillistä sosialistiselle järjestelmälle).

IMO ~10ke/kk on 2+2-perheen perusmenot kuussa ok-elämässä (2ke asuminen, 2ke koulut, 2ke terveys ja 4 ke se muu). Tähän sisältyy toki koulutus ja terveydenhoito, joten Suomessa omien tilien kautta liikkuva kassavirta on vastaavasti pienempi. 

Yleisesti ottaen työikäisenä oman pääoman pitäisi kasvaa voimakkaasti ja melko tasaisesti. Ei siis prosenttia per vuosi, vaan reaalisesti ja absoluuttisesti. Suomalainen tulonsiirtoyhteiskunta on historiallinen poikkeus ja kroonisen julkisen sektorin alijäämän ja erittäin voimakkaasti (30 vuoden aikana) lisäntyneen kansainvälisen kilpailun takia pitäisin kohtuullisen todennäköisenä sitä, että Suomessa palataan normaaleihin tulo-, ja siten elintasoeroihin.

Edelliseen liittyen en maininnut mitään eläkemaksuista. Suomessa ne ovat osa palkkaa ja eläkkeet tulevat tulonsiirtoina eli yksityisiä eläketilejä ei ole. Tämä on muuten herättänyt Suomessa hyvin vähän oikeaa keskustelua. 40 vuotta työssä olleen 2500 e/kk bruttona tienanneen tulisi saada 4000 e/kk eläkettä, jos eläke olisi yksityinen. Samoin naisten kokoinaispalkka samasta työstä on paljon suurempi kuin miesten, koska naiset ovat eläkkeellä 7 vuotta miehiä kauemmin ja eläke on myöhennettyä palkkaa.

Toisaalta ikäiseni nuoren ei Suomessa tarvitse välittää eläkemaksuista. Hänen julkinen työeläkkeensä on joka tapauksessa lähes olematon, joten eläkemaksu on vero siinä missä muutkin verot ja eläke pitää itse säästää muuta kautta.

PS. Eri vaihtoehtoihin liittyy toki erilaisia implareita, jotka jäävät valueta miettiessä monesti huomiotta. Esim. kuulin, että MS tarjosi Suomessa 44:lle kuvapuolen prolle hyvää sopimusta USA:aan. Kaksi otti, 42 jäi etsimään töitä Suomesta. Sitä voi sitten miettiä, millaiset implarit noilla kahdella on vs. nuo 42. Tämä pätee kaikkeen koulutukseen ja työhön, mutta tässä selkeästi esillä.

Lisäksi: Jos hyvinä aikoina on "pärjätty", on mennyt todella paskasti. Se on sama kuin "laiva ei uponnut tyynellä kelillä". Jos oli lähellä upota, ei selviä varmasti jatkossa.

kohina kirjoitti:

Ajan myötä mitä olen oppinut että kaikkia asioita ei saa rahalla, kuten sitä että osaa vältellä tänkaltaisia kirjoja ja neuvoja.

Mitä ei saa rahalla? Ainakin tällaisia neuvoja oppii välttämään rahalla, joskus suurellakin.

Tince111 kirjoitti:

 

m wrote:

 

Millä vakuuksilla pankki tuon lainan antaisi? Salkku pantiksi?

Lähde ulkomaille töihin. Vaikka palaisit, niin se on paras sijoitus rahallisesti.

 

 

Eikö oma varallisuus, salkku ja lainan takaaja riitä vakuudeksi?

Sitä pitää kysyä lainaajalta. Käsittääkseni osakesijoitukset isoihin yhtiöihin käyvät noin 50 %:sti vakuusarvoista. Henkilötakauksilla voi varmaan taata mitä tahansa, kunhan takaajan asettamat vakuudet riittävät. Ilman takaajan asettamia vakuuksia olisi ehkä vähän erikoinen tilanne, mutta ei varmaan mahdoton.

Vakuudeksi hyväksytään vain sellaisia omaisuuseriä, joita velallinen ei voi myydä ilman pankin suostumusta. Tämä tietysti siksi, ettei velallinen voi hävittää takauksiaan esimerkiksi luovuttamalla ne kolmannelle osapuolelle ja laiminlyömällä sitten velkansa hoidon.

Takaajan osalta kyseessä on yleisimmin "erillispanttaus" eli takaaja antaa omaa omaisuuttaan pantiksi taattavan velan puolesta. Tyypillisesti omistamansa asunnon tai kiinteistön.

Millä vakuuksilla pankki tuon lainan antaisi? Salkku pantiksi?

Lähde ulkomaille töihin. Vaikka palaisit, niin se on paras sijoitus rahallisesti.

Hyödyllistä koulutukseen liittyen: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppivelvollisuus_ja…

Käytännössä melkein maassa kuin maassa koulu alkaa ennen Suomen peruskoulun aloitusikää. Sen mitä olen itse nähnyt, niin suomalaiset lapset ovat yleensä ulkomailla vuotta nuorempien kanssa. En vielä itse tiedä, menevätkö omat lapseni vuotta vanhempien kanssa vai ikäistensä ryhmään.

Peruskouluvuosi maksaa noin yleisesti noin 15 000 euroa per lapsi ja lukiovuosi jonkin verran enemmän. Esikoulut ovat hieman peruskouluvuosia halvempia, mutta ero ei ole suuri. 

Vaatinee siis USA:ssa oman vakuutuksen.