Inderes-foorumilla ainakin IR:n antamana tietona 180 MEUR exposure pohjoismaisten pankkien AT1-lainoihin. Mahtaako noiden kaverina kirjoissa olla jotain oikeasti vaarallista.

USA:n puolella vakuuttajat saaneet osumaa pankkien mukana kun oletettavasti näillä sijoituksia samanlaisissa kohteissa, jotka muodostuneet pankeille ongelmaksi. Onko joku täällä pilkkonut Sammon tasetta tarkemmin ja osaisi siten arvioida, onko S joutunut aiheellisesti pesukoneeseen muiden mukana?

Seuraako täällä kukaan aktiivisesti? Nyt olisi tarjolla historiallisiin tasoihin nähden varsin edullisin kertoimin, eikä näkymätkään ole heikoimmasta päästä ainakaan kysyntäpuolella. Tuloskoneen virittelyä kaipaisi.

6€ tasoilla liikkui blokkeina merkittäviä määriä loka-marraskuun taitteessa, loppuvuoden omistajalistojen perusteella pääasiassa Mandatumin lappuja vaihtoi omistajaa. Kuriositeettina lisäksi Herlin-salkunhoitajien omistusten kasvu elokuu-joulukuu aikavälillä: Wipunen 60 000 -> 900 000 kpl ja Heikintorppa 60 000 -> 825 000 kpl.

Hynägrande kirjoitti:

Myös omaa vuokraustoimintaa on, eli rahaa generoi asuntojen ostaminen, entraus ja jälleenmyynti, mutta myös vuokraaminen. Pörssissähän on sijoitusasuntoja vuokraavia ja kehittäviä firmoja muitakin. Esimerkiksi Ovaro, Investor House, Kojamo. Tätä pitää verrata niihin ensisijaisesti.

Business-plan on hivenen erilainen, koska noilla kolmella verrokilla asuntojen myynti eteenpäin ei ole niin olennainen osa businesta. 

Yksi keskeinen kysymys on miten tuo jälleenmyynti menee jatkossa? Jos kuraa jää salkkuun niin voi käydä kuin Ovarolle. Toisaalta jos johto on hereillä niin uusien kohteiden osto myyntiä varten loppuu heti kun putken toisesta päästä kauppa ei enää käy.

Näissä "24% vuokratuotto" tyyppisissä myyntipuheissa joutuu aina nipistämään itseään, että jos jollain olisi oikeasti "varmaa 24% tuottoa" takova kohde niin ei se sitä myy. Sehän olisi ihan mieletön tuotto jos siihen ei sisältyisi mitään negatiivista.

Kaksi kysymystä, joihin toivottavasti tulee rehelliset vastaukset antiprosessin kuluessa:

1) Mitä tapahtuu, jos retail-asuntosijoittajien kysyntä putoaa oleellisesti?

He ovat tärkein asiakasryhmä, joita ilmaisen rahan aikakausi on imenyt pelikentälle sankoin joukoin. Sijoituslainojen ehtojen kiristyessä merkittävä osa tästä porukasta syöksyy pöydän alle piiloon, mitä tulee uusien kohteiden hankintaan. Sijoitusasunnot.comin kohdetarjonta on vastannut varsin hyvin tuoreiden asuntosijoittajien tarpeisiin: kohteet vähän syrjemmällä, mutta kuitenkin kasvukeskusten piirissä ja odotetut vuokratuotot korkeita. Vuokralainen löytyy.

2) Potentiaalinen mielikuva-ongelma: sijoittajille kaupataan ne kohteet, jotka eivät omaan salkkuun kelpaa. Millaiset tavoitteet omassa taseessa pidettävien suhteen?

Nämä ovat epäilemättä myös parhaita vakuusominaisuuksiltaan, eli täysin firman edun mukaista pitää itsellään.  Saneerattavat / muun "jalostamisen" kohteet asia erikseen.

Lead Zeppelin kirjoitti:

Nordean korkokatteeseen odotuksissa 11% Y/Y kasvu. HB ylsi 26% näissä olosuhteissa.

Nordean toteuma +15%. Palkkiotuotoissa laskua 54M eli karvan odotuksia enemmän. Kulu/tuottosuhde ja ROE% vahvoja.

Nordean korkokatteeseen odotuksissa 11% Y/Y kasvu. HB ylsi 26% näissä olosuhteissa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/handelsbankenilta-vahva-tulosyllatys…

Handelsbankenilta kohtuullinen 19,6% beat. Korkokate reilu 7% beat. 

"Korkokate kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 26 prosentilla vuodentakaiseen vertailujaksoon nähden ja 14 prosentilla huhti–kesäkuun jaksoon verrattuna.

Korkokate oli 9 578 miljoonaa kruunua, eli noin 875 miljoonaa euroa. Analyytikot odottivat 8 939 miljoonan kruunun korkokatetta."

"Luottotappioiden nettomäärä oli heinä–syyskuussa positiivinen 69 miljoonalla kruunulla eli noin 6,3 miljoonalla eurolla. Vuodentakaisella vertailujaksolla luottotappioita syntyi 131 miljoonalla kruunulla ja edellisellä huhti–kesäkuun jaksolla 56 miljoonaa kruunua."

Vertailukelpoisuuteen kantaa ottamatta.

Tinggeli kirjoitti:

 

Lead Zeppelin kirjoitti:

Vilkaisin Factsetin "konsensusta" huomiselle, korkokatteen odotetaan nousevan 138M. Matalahkolta vaikuttaa tämä arvio suhteessa markkinakorkojen kehitykseen.

Käsittääkseni yleisin korko on 12 kk euribor eli lainojen suurimmat koronnostot ovat vasta edessäpäin. Kun korko lähti vasta kesäkuussa nousuun ja 1,5% tasokin ylitettiin vasta elokuun lopulla ja 2,0% syyskuuun alussa, niin eihän vielä kovin monen lainan korko ole ehtinyt nousemaan. Valtaosa maksaa siis edelleen korkona pelkästään marginaalia ja tämä jatkuu vielä vuoden loppuun saakka. Sitten vasta tilanne kääntyy.

Näin on, tuota lainakannan "rullauksen" ajoittumista olisin voinut hieman käsitellä. Karkea oletus on, että kvartaalin aikana 3/12 lainoista siirtyy tarkistetun koron piiriin. Yllätyksen mahdollisuus liittyy paljolti tähän, koska todellinen osuus lainakannasta varmasti poikkeaa tuosta luvusta. Kun voimakkaat korkoliikkeet tänä vuonna ovat ajoittuneet nimenomaan kesäkuukausille, voisi jo Q3 tulokseen tulla buustia, jos nettovaikutus osoittautuu voimakkaaksi. Tai sitten ei, huomenna nähdään. Palasin omistajaksi vähän aikaa sitten Credit Suisse-narratiivin nostaessa sopivasti tuotto-odotusta. 

Kiitokset Velholle asian selvittämisestä IR:n kanssa. Kuuntelin itsekin, aivan selvä peli. Ei ilmeisesti aikanaan tarpeeksi hämmennystä herättänyt KL lukijoissa, koska sinänsä tärkeää detaljia ei oikaistu.

Vilkaisin Factsetin "konsensusta" huomiselle, korkokatteen odotetaan nousevan 138M. Matalahkolta vaikuttaa tämä arvio suhteessa markkinakorkojen kehitykseen. Toki luottojen kysynnässä voi odottaa tapahtuneen selvää jäähtymistä ja tappioriskit nytkähtävät ylöspäin, mutta kyllä olemassa olevan luottokannan korontarkistusten odottaisi liikauttavan neulaa tässä osarissa. 

Palkkiotuottojen odotetaan putoavan 47M.  

Juurikki kirjoitti:

Ei ole vähään aikaan ollut lukuoikeuksia Kauppalehteen, niin ei voi itse tarkistaa kollegan väitettä. Onko Nordean konsernijohtaja Frank tosiaankin julkisesti kertonut, että 15 pisteen koronnosto toisi 300 M€ lisää tulosta.

Kuulostaa hurjalta, kun pisteellä tarkoitetaan pankkislangissa korkopistettä, joka on yhden prosentin sadasosa. Siis jos 0,15 %-yksikön koronnosto toisi 300 M€, toisi vuoden 2022 lopussa todennäköisempi 1,5 %-yksikön kumulatiivinen koronnosto 3 Mrd€. Jokin tässä nyt haiskahtaa.

Onko toimittajalla taas yksiköt sekaisin? Vai jääkö kertomatta toinen puoli, että rahoituksen kulut nousevat vastaavasti, paitsi tavan Juurikkien nollakorkopankkitilien osalta.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tulosanalyysi-nordean-viritetty-kone-...

Tämän päivän KL viitattiin taas johdon lausumiin koronnostojen vaikutuksesta. Tällä kertaa jutussa lukuna 0,5% eikä 0,15%. Alkuperäiset kommentit tulivat CFO Smithiltä Q2 analyytikkopuhelussa helmikuun alussa. 
 

Kuten KL:n vakioasiantuntijat Saari ym. puhuvat, on vaikeaa nähdä, että kokonaisvaikutus (korkokate vs. luottotappiot, palkkiotuottojen ja aktiviteetin lasku jne.) ei olisi Nordealle positiivinen.
 

Luottotappiot taitaa olla neg. ajureista se, jota on vaikein ulkoa käsin arvailla. Vaikka korkokatevaikutuksen suhteen oletuksena olisi ”ylälaita” 0,5%/300M, saisi suht raju heinäsirkka-skenaario toteutua, jotta nettovaikutus ei nykyisillä korkotasoilla olisi selvästi plussalla. Nykyarvostuksen maksan mielelläni, kun mukana reiluhko upside-yllätysten mahdollisuus. 
 

0,15-0,5% / 300M oletuksesta: jos tämän on Q-puhelussa sisäpiiriläinen sanonut perustuen silloiseen luottokantaan, ei sen pitäisi olla mailien päässä totuudesta.