Olen itselleni kehitellyt inflaatiosta seuraavanlaisen rautalankamallin.

Inflaation suuruuden määrää käytännössä väestön alin tulokolmannes ja heidän rahatilanteensa. Jos se oleellisesti paranee, inflaatio lähtee kohoamaan. 

No mitkä edellytykset tällä ryhmällä on parantaa taloudellista tilannettaan lähitulevaisuudessa Euroopassa?

Vaihtoehtoja on kaksi. Euroopassa alkaa useita vuosia kestävä vahvan talouskasvun aika. Tämä lienee melko epätodennäköinen kehityskulku. Paljon todennäköisempi vaihtoehto sensijaan on helikopteriraha eli kansalaispalkka tai perustulo, joka saisi varmuudella inflaation nousuun. Eli tonni kuussa tilille jokaiselle EU-kansalaiselle.

Tämä kansalaispalkka ajattelu voi tuntua vielä epätodennäköiseltä kehityskululta, mutta eriarvoistumiskehityksen jatkuessa ja keltaliiviprotestien levitessä ja väkivaltaistuessa ympäri Eurooppaa, se voi olla vielä realismia. 

Mutta niin kauan kuin alin tulokolmannes pidetään niukkuudessa, nykymääritelmän mukainen inflaatio pysynee lähellä nollaa.

Harviaa kannattaa peilata lähihistorian vastaavanlaisten tapausten kurssikehitykseen. Esimerkkinä nyt vaikkapa Kotipizza tai DNA.

Näkisin, että hinnassa on edelleen reilusti nousuvaraa...

Kauppakeskuksien tilannetta on kyllä tullut paljon mietittyä ja pohdiskeltua. Vaikka yritttää katsoa kuinka negatiivisesti, lopputulema on aina positiivinen. En saa verkkokaupan kasvustakaan kauppakeskusten(hyvällä sijainnilla olevien) kaatajaa.

Täällä pohjolassa fakta on kuitenkin, että 8 kuukautta vuodessa vaelletaan loskassa, paskassa ja pimeydessä... 

Koronakriisi on täysin erilainen kriisi kuin aiemmat vastaavat. Koska nollakorot ja keskuspankit.

Paljon on puhuttu inflaation kiihtymisestä. Itse näkisin, että reaaliinflaatio tulee pysymään alle 2 prosentissa, mutta finanssi-inflaatio kiihtyy. Pörsseissä tultaneen näkemään uudet ath- luvut jo lähivuosina, riippumatta siitä miten reaalitaloudella menee. Jos mistään et saa mitään tuottoa rahoillesi, pörsseistä saatava(ath-luvuilla) 1 - 5 prosentin tuottokin on parempi kuin nolla. Mielestäni pörssissä ei ollut kuplaa ennen kriisiäkään(joissain yksittäisissä yhtiöissä toki oli)

Ja ensi viikolla saatan olla jo toista mieltä.

Laitanpa tähän omaa näkemystäni tilanteesta.

Tähän kriisiin tultiin nollakorkomaailmasta, ja tästä lähdetään(hamaan tulevaisuuteen) nollakorkomaailmassa. Pörssissä on yhtiöitä, joihin koronakriisi ei juuri vaikuta, tai vaikuttaa hyvin vähän. Näistä yhtiöistä saa nykykursseilla 6 - 10 prosentin osinkotuottoa. Pitäisin epärealistisena, että se tuosta edelleen nousisi, jos siis kurssit vielä laskisivat.

Valtava määrä käteistä rahaa odottaa sopivaa hetkeä siirtyä osakemarkkinoille. Keskuspankit syytää koko ajan lisää rahaa markkinoille.

Pörssi katsoo pitkälle tulevaisuuteen. Mielestäni nyt kursseihin on hinnoiteltuna koronan ensimmäinen aalto pahimman skenaarion mukaan. Jos tulee toinen aalto heti perään yhtä voimakkaana, kurssit laskee vielä 10 - 20 %. Jos toinen aalto tulee vasta ensi talvena, rokote lienee silloin jo olemassa.

Oikea hetki sijoittaa on juuri silloin, kun tulevaisuus näyttää kaikkein synkimmältä. Ja se hetki alkaa olla nyt. Jos joku aikoo odottaa syksyyn on auttamattomasti myöhässä. 

Ja saatan toki olla täysin väärässäkin.