Kiitos Pyysingille kissan nostamisesta pöydälle. Omien osakkeiden ostaminen olisi (ollut) varmasti järkevää tässä tilanteessa ja tällä kurssitasolla. Sehän on pyörinyt pitkään noin 3,60 euron tasolla ja nyt Alman tulosjulkistuksen jälkeenkin nousi vain hieman noin 3,80 tasolle (15.2.2019).

Mutta ei omiakaan siis millä hinnalla tahansa pidä ostaa. Käytännössä kuitenkin "pienehkötkin" ostot auttavat tukemaan ja nostamaan epälikvidiä kurssia lähemmäs "todellista tasoaan". Tällainen kurssin laillinen "vedättäminen" ylöspäin on paitsi spekulatiivisten lyhytaikaisten omistajien etu, niin myös pitkäaikaisten omistajien ja ennen kaikkea itse yhtiön edun mukaista.

Tällä alalla konsolidaatiokehitys jatkuu. Niitä kohti on parempi mennä silloin, kun yhtiön oma osake on arvostettu "oikealle tasolleen". Näin ainakin silloin, jos puhutaan Ilkan edusta. Ilkkaa omistavat toki myös muut lehtitalot ja silloin ei välttämättä olla halukkaita nostamaan kilpailevan yhtiön arvoa liian korkealle ennen mahdollista yritysjärjestelyä. Riippuu siis näkökulmasta. Kuitenkin hallituksen pitäisi katsoa yhtiön ja omistajien etua., jolloin Ilkan arvo pitäisi saattaa oikealle tasolleen., mikä se sitten kenenkin mielestä on.

Sijoitustiedossa 18.11.18 julkaistu Pyysingin kirjoituksen pika-analyysi hallintoneuvoston kokoonpanosta stereotypiassaan hymyilytti kovasti

Pohjanmaalla tiedetään Ilkan hallintoneuvoston toimineen jo pitkään autokauppiaitten "kahvittelukerhona". Ilkan hallintoneuvostoon yhtiökokous valitsee 18  jäsentä, joista "autokauppiaitten edustajia ovat":

Käyttöauto Oy:n toimitusjohtaja, ESS Autotalon konsernin toimitusjohtaja, Kamux Oy:n viestintäjohtaja, Autotalo Laakkosesta PKK:n toimitusjohtaja, Rinta-Joupin Autoliike Oy:stä toimitusjohtaja ja vielä pari vuotta sitten "kahvittelukerhoon" kuului myös toisen veljen J. Rinta-Joupin Autoliikkeen toimitusjohtaja. Valintaperuste on ilmeisesti ollut, että he ovat isoja mainostajia. Peruste sekin. Ja näin tämä on ollut jo pitkään, varmaan sieltä vuosituhannen vaihteesta asti. On siellä tietysti vielä muitakin ammattiryhmiä ja tahoja edustettuna, mutta heidänkin taustalta ja valintaperusteista löytyy mielenkiintoisia kytkentöjä.

Yhtiön kannalta voi tietysti miettiä miksi hallintoneuvosto on olemassa ja millä perusteella sinne pitäisi valita henkilöitä. Oikein käytettynä se voi olla tehokas voimavara. Se on kustannuksiltaan mitätön sihteessa esim. toimitusjohtajan kuluihin, jotka nousevat laskutrendissä olevasta liikevaihdosta prosenttiyksikön tasolle, laskien samalla osakekohtaista osinkoa parilla sentillä per vuosi. Kyllä siinä saa sitten yt-neuvotteluita muiden kanssa käydäkin senkin edestä, että myös Ilkan oma toiminta saataisiin kannattavaksi muulloinkin, kuin tällaisina nousukauden supervaalivuosina. 

Kuitenkin samoilla linjoilla Akin kanssa, että omistajan näkökulmasta pelkkänä "kahvittelukerhona" toimiessaan hallintoneuvoston olemassaolon tarkoituksenmukaisuus ja lisäarvo on kyseenalainen. Ryhtiä. please.