Artsipappa wrote:

Kyllä siinä pää sekoaa jos aina kaikessa miettii rahaa ja sijoittamista...

...Tavoite on vetää kultaista keskitietä, ja tehdä vähän kaikkea. Töitä sopivasti, sijoittamista, tuhlaamista, elämästä nauttimista, matkustamista. Ei mitään liikaa, ja kaikkea jossain määrin sopivasti niin yleensä hyvä tulee. 

Avautui itselläkin silmät vähän tähän asiaan eri tavalla reilut pari vuotta sitten. Järjestelin silloin työasiat siten, että töitä pystyi tekemään niin paljon kuin halusin, joka näkyi myös sitten työstä saatavana korvauksena erittäinkin hyvin. Mielessä kyti silloin ajatus, että nyt 20v painetaan hommia pää märkänä, niin voi tehdä sen jälkeen FIREtyksen ja siirtyä täysipäiväiseksi harrastelijagolffariksi. Tätä tekemisen "iloa" kesti vuoden päivät, kunnes seurauksena oli aivan totaalinen burn out, jolloin pohjalla ollessa tavoitteena oli selvitä hengissä seuraavat 20 minuuttia. 

Tämänkin jälkeen olen edelleenkin koittanut tehdä tulevaisuuden kannalta taloudellisesti järkeviä päätöksiä, mutta en liikaa arjen kustannuksella. Kuitenkin ainut hetki jota voi elää, on tämä nykyhetki. Joten ei kannata elämisestä liikaa karsia pois, jotta 20v päästä elämä olisi mahdollisesti mukavampaa. Liian monta esimerkkiä näkynyt näistä, joilla on töistä/yrittämisestä kertynyt rahaa niin paljon, että olisivat voineet työt lopettaa jo aikaa sitten, mutta "eivät osaa" elämällään muuta tehdä kuin töitä. En toki missään nimessä sano, että tuo "elämäntapayrittäjyys" olisi väärin, mutta meni kyllä itsellä ainakin taloudelliset intressit melkoisen ympäri reilut pari vuotta sitten.

A kirjoitti:

Itse lisäisin tuohon vielä monet suunnittelutyöt ja sitä kautta ehkä insinööritoimistot? Karkeasti sanoisin, että ainakaan fyysistä jalkautumista vaativaa työtä ei voi ATK-laite ottaa itselleen. Mitäs aloja näitä sitten on.., rakentaminen ja korjaaminen?

Edelliset kymmenkunta vuotta insinööritoimistossa rakennesuunnittelua tehneenä sanoisin, että tekoäly on sinnekin jo rantautunut, muttei missään määrin voi mielestäni siellä suunnittelijoita korvata. Pätenee tässäkin perinteinen asia, että tekoäly on suunnitteluhommissa hyvä renki, mutta huono isäntä.

Kaikkiin mitoituksiin ja laskelmiin käytetään ohjelmia nykyisinkin todella paljon ja perinteinen käsinlasku on jäänyt todella vähälle. Ongelmana näissä koneiden tuottamissa laskelmissa on se, että jos suunnittelijalla ei ole mitään käryä, mitä suuruusluokkaa saadut vastaukset pitäisi olla, voi tulla melkoisen katastrofaalisia virheitä.