Näin kyllä hyvät arviot konsultoinnista.

Miksi se on parasta? Siksikö, että parhaille tyypeille maksetaan kilpailukykyinen palkka oman katteen kustannuksella? Vai esim jostain yrityskulttuuriin liittyvästä syystä, jota konsultit eivät voi laskea omaksi ansiokseen ja tilipussiinsa? Arvaan ensimmäistä, kun en muuta tiedä (ja toteutuneet marginaalit on mitä on).

Suunta näyttää monessa kohtaa hyvältä kyllä, mutta toisaalta hyviin numeroihin on matkaa. Ei näytä minusta ilmiselvältä, että välimatka kurotaan umpeen.

Mitättömän pieni ja fokukseltaan ainakin minulle epämääräinen yhtiö on lupaava lähtökohta. Hinnoitteluvirheet on todennäköisemmin näissä. Selasin menneen vuoden raportit ja 2017 tilinpäätöksen, josko jotain ymmärtäisin tästä.

Ilari Koskelo ostaa. Tammikuun uutisten pohjalta vaikuttaisi, kuin rönsyistä yriteltäisiin johonkin fokusoituneempaan. Mukavaa.

Konsulttiliiketoiminta ei käsitykseni mukaan ole kovin kummoista. Kilpailun armoilla nyt ja varmaan aina. Norjan öljysektorista en tiedä mitään. Kaukoidän pelleteistä vielä vähemmän.

Perjantain ohjeistuksen pohjalta 2019 voisi odottaa noin sentin epsiä? Pellettien kautta ehkä joku murunen päälle?

Näette jotain, mitä minä en.

Salkun tuotto 2017 -9,5%.

Tein aika vähän transaktioita. Salkun tasapainotusta hieman. Yksi salkun yrityksistä kaatui vuoden aikana konkurssiin. Suoran sijoitusmenestyksen suhteen huonoin vuosi vähään aikaan, mutta tehdyt ratkaisut ei sinänsä kaduta. Isojen päätösten osalta toimisin luultavasti aika vastaavasti edelleen. Aavistus silti harmittaa.

Katse tulevaan.

Ensimmäinen uusi sijoitukseni noin puoleen vuoteen. Pieni positio, mutta kirjoittelen ajatukset auki, ettei tule muutettua omaa tarinaa tahattomasti matkan varrella.

Orava.

Orava on aika klassinen arvosijoitus. Helpohkosti arvioitavissa oleva tase ja P/B vielä ennen eilistä 0,5. Alennus on niukin naukin riittävä jos Grahamin klassisia rajoja noudattaa. Tulos ei ole ollut tasetta vastaava. Hyvin johdetun yrityksen tapauksessa näin ei pitäisi olla. Saadaanko siis johto vaihdettua? Kyllä saadaan, joten riittävällä alennuksella Orava on kelvollinen sijoitukseksi.

Hahmotan tätä itse hyvin karkealla mallilla ja vähän sinne päin olevilla luvuilla. Ostot max P/B 0,5 ja oletus, että yhtiön korjaamiseen menee 2-3 vuotta, jonka jälkeen käypä hinta P/B 1,0. Ts 100% tuotto 2 - 3 vuodessa.

2 vuotta: IRR 41%
3 vuotta: IRR 26%

Miinus verot. Oravaa ei ole syytä omistaa enää täyteen hintaan, joten verotehokkuus tulee lyhyehköllä sijoitusajalla olemaan huono.

Jos kurssi ponkaisisi lähiaikoina 7 euroon (P/B noin 0,7) olisi IRR jäljellä olevalta ajalta vastaavilla oletuksilla enää 13-20% (miinus verot). Jos näin käy, myyn puolet pois. P/B 1,0 lukemia en ole ajatellut lopuillakaan odottaa.

Ei mikään erityisen loistava sijoituskohde, mutta niin klassinen, että oli mukava ajatella kuvio lävitse ja pienesti hypätä kelkkaan. Omat ostot tehty vajaan 5 euron hintaan.

Selasin vielä hetken 2016 vuosikertomusta. Muutaman pointin/kysymyksen kirjailin itselleni ylös, jos tähän tulee vielä tarkemmin palattua. Viikko pari menee nyt reissatessa ja muissa puuhissa.

• Valtio enemmistöomistajana. Miten suhtautuu vähemmistöosakkaisiin? Entä vaikeina aikoina?
• Tavaraliikenne kasvanut lähes katkeamatta jo vuosikymmeniä ja kasvuinvestoinnit jatkuvat edelleen.
• Pieni verrattuna Pohjois-Euroopan suuriin satamiin. Kuitenkin Adrianmeren suurin. Italian satamat (Venetsia, Trieste) seuraavina. Puhdas arvaus, että Slovenialle alueen suurin satama ja sen edelleen kehittäminen voisi merkitä muutakin, kuin liikevaihtoa. Italialaisia tuskin samoissa mitoissa kiinnostaa.
• 2014 kääntynyt kunnolla voitolliseksi. Miksei aiemmin ollut? Kannattavuus nyt erittäin hyvä myös maailman verrokkeihin verrattuna. Miksi? Jos palataan 2014 edeltäviin kannattavuuslukemiin, alkaa päivän kurssi näyttää aika kalliilta.
• Kasvu edellyttää laajentumisia, joissa rahan lisäksi tarvitaan erilaisia luvituksia. Näiden saanti taas edellyttää hyvin toimivia suhteita muuhun yhteiskuntaan. Onko kasvun jatkuessa riskejä ristiriidoista muiden alueen toimijoiden kanssa? Esim Turismi?

Kiitos kommenteistasi. Alueen satamien välinen houkuttelevuus mm ympäröivän infran osalta on itsestään selvästikin yksi isoista kysymyksistä tässä.

Lukujensa puolesta Luka Koper vaikutti myös melko mukavasti kannattavalta liiketoiminnalta. Naapurimaasta Zagrebin pörssistä tuli myös joku satamaoperaattori vastaan ja ero oli merkittävä. Vastaava ero oli kyllä laajemminkin näiden pörssien välillä. Kroatiasta ei listasta puolet läpi selaamalla löytynyt kunnollista liiketoimintaa oikeastaan yhtään.

Hotelleja ja muita turismin parissa toimivia yrityksiä tuntui leimaavan surkea kannattavuus. Ehkäpä raha alalla tehdään pörssin ulkopuolella, airbnb:n kautta ja pienemmissä yrityksissä. Ei sinänsä yllättäisi, kun omissakin suunnitelmissa on mm hostellimajoitus ja "kivat pikkuravintolat". Ei taida pörssifirmat suuremmin käynnistäni kostua.

Lomamatkan inspiroimana selasin Slovenian pörssin lävitse. Mitään suurempia odotuksia ei ollut, kuin markkinaan pintapuolisesti tutustuminen. Muutaman nimen kirjasin ylös.

Slovenia on pörssinä vielä enemmän periferiaa kuin Suomi, pörssilista on lyhyt, suurin osa firmoista ei kooltaan yllä edes small cap:iin ja lisäksi markkinalle ei ole ihan suoraviivaista päästä (IB ainakaan ei tarjoa pääsyä). Oletuksena siis ei kiinnosta ketään, eli otollinen paikka etsiä hinnoitteluvirheitä.

No-brainereita pelkällä FT:n selauksella ei silti löytynyt. Seuraavassa kriisissä näihin voisi ehkä palata, jos muistaa:

Luka Koper dd LKPG:LJU

Operoi Slovenian ainoaa satamaa. Ja siinä ne taikasanat tulikin. En tunne satamien välistä kilpailutilannetta. EU pistää aika paljon painoa tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle (tulliunionit jne), mutta huomaan silti pohtivani, olisiko Slovenian ainoa satama paremmassa kilpailuasemassa kuin esim Italian kahdeksas satama. En tiedä. Nykyisiä hintoja en maksaisi, mutta riittävän halvalla voisi lisäaikaa selvitykseen jonkin verran pistää

Price: 31,5
Market cap: 440m
P/B: 1,3
P/E: 9,5
ROI: 10,3%
Div: 1,4 (4,45%)

Melamin dd MKOG:LJU

Valmistaa kemikaaleja mm metsäteollisuudelle. Tulos on ollut suhteellisen tasaisessa kasvussa, minkä vuoksi tämä pisti silmään. Toisaalta liikevaihto tasaista viivaa, joten tuloksenkin kasvu aikanaan pysähtyy. Kassavirrassa myös heittelyä, mutta lukujen taakse en katsonut (edes sitä, miten FT kassavirran laskee). Tällaisenaan liian kallis. Lisäksi en tunne kemikaalimarkkinoita.

Price: 60,00
Market cap: 27m
P/B: 1,0
P/E: 8,9
ROI: 9,18%
Div: 1,3 (2,2%)

Terme Catez dd TCRG:LJU

Hotellioperaattori. Jotain muutakin turismiin liittyvää toimintaa. Tehnyt tappiota 2014-2015 ja sitä edeltävät pari vuotta nollaa. 2016 kääntynyt voitolliseksi. Ei mitenkään houkutteleva tällä kuvauksella, mutta eipä ole toisaalta kalliskaan. Saattaisi toimia cigar butt tyyppisenä sijoituksena.

Price: 34,00
Market cap: 17m
P/B: 0,16
P/E: 3,1
ROI: 4,27%
Div: -

Zavarovalnica Triglav dd ZVTG:LJU

Vakuutus- ja pankkipalveluja tarjoava yritys. Aika tasaista liikevaihtoa ja tulosta tehnyt viime vuodet. Luvuissa ei mikään erityisesti pistänyt silmään. Sopivaan hintaan voisi olla houkutteleva.

Price: 27,50
Market cap: 625m
P/B: 0,88 (P / tangible B: 0,99)
P/E: 7,4
ROE: 12,11%
Div: 2,5 (9,09%)

Muutama muukin yritys siellä tuntui järkevää liiketoimintaa jonkinlaisella marginaalilla tekevän. Teollisuutta, vakuutusta, vähittäismyyntiä, turismia.

Olen hida lukija. Asiatekstiä joudun lukemaan vähän kerrallaan ja miettimään asioita ennen jatkamista. Erityisesti jos pitäisi oppia jotain sellaista uutta, minkä on tarkoitus heijastua omaan käyttäytymiseeni, olen tavattoman hidas.

Poor Charlie's Almanack on nyt kuitenkin kahlattu lävitse. Isoimmat mieleen jääneet ajatukset:

1) Menestyvä sijoitustoiminta vaatii tekijältään monipuolista poikkitieteellistä tietämystä, jonka kerääminen taas edellyttää lukemista. Paljon ja kuulemma poikkeuksetta. Buffetin koko valveillaoloajasta kolme neljäsosaa menee joko lukemiseen tai näiden luettujen asioiden läpikäyntiin asiantuntevien tuttavien kanssa. Minä en likikään tällaiseen fokusoitumiseen kykene, mutta minun on syytä tiedostaa, että lukemisen on oltava isossa osassa normaaleja arkirutiinejani. Tai vaihtohetoisesti, jos ei maistu, voi olla parempi vaihtaa alaa.

2) Tarkistuslistojen merkitys sijoituspäätöksissä. Kun muistettavia asioita ja tarttuneita oppeja on paljon, unohtuu osa ellei niitä kirjaa systemaattisesti ylös ja käy sijoituspäätösten yhteydessä lävitse. Tarkistuslistoilla voi myös jossain määrin vähentää ihmismielen luontaisista biasoitumisista johtuvia ajatusvirheitä. Mungerilla on hyviä tarkistuslistojen runkoja, joista aloittaa omaansa.

Lisää luettavaa on jonossa, mutta koitan alkuun kirjata jonkinlaista tarkistuslistaa itselleni. Jos vaikka nykyisiä salkun sijoituskohteita testaisi näillä.

Markkinoiden tehokkuudesta muutama sana. Olen aiheeseen törmännyt nyt taas hakiessani malleja kuinka edetä osakepoiminnan kanssa. Osakepoimijallehan on oleellinen kysymys onko ylituottoihin edes teoriassa mahdollista päästä ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesi toteaa, ettei ole.

Hypoteesin tarina on oikeastaan ihan mielenkiintoinen. Se oli pitkään tieteentekijöiden keskuudessa kovassa suosiossa. Warren Buffet haastoi näkemyksen artikkelillaan The Superinvestors of Graham-and-Doddsville jo vuonna 84. Artikkeli on mielestäni oikein vakuuttava ja myös viihdyttävä luettava. Silti Buffet jäi näkemyksineen tiedemaailman sivuuttamaksi. Seth Klarman totesi tästä aikanaan, että "Efficient-market theorists ... evidently prefer to continue to prove in theory what was refuted in practice."

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi on nyt kerännyt enemmän kritiikkiä myös tiedemaailman sisällä, minkä johdosta mm käyttäytymistieteiden merkitys alan tutkimuksessa on kasvanut. Yhtä kaikki akateeminen maailma pelasi itse itsensä pitkäksi aikaa ulos yritysten arvonmääritykseen liittyvästä tutkimuksesta. Tämän seurauksena en usko tämän päivän parhaan osakepointaa tukevan tiedon  ja opin löytyvän akateemisesta maailmasta. Ja osa alan opetuksesta lienee edelleen peräti virheellistä. Asia toivottavasti hiljalleen korjaantuu.

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin johtopäätöksineen voi mielestäni osakepoiminnassa sivuuttaa suoriltaan. Osakepoiminta on ihan mahdollista. (Joskaan ei ollenkaan helppoa. Varsinkaan amatöörille.)

Päivitys. Sijoitusten osalta suoranaisesti ei ole tapahtunut mitään. Eikä tarvitsetkaan. Hitaat liikkeet sopivat minulle hyvin. Elämääni taasen olen järjestänyt lisää aikaa tässä hiljan. Lueskelen ja opettelen uutta ajankäyttöä.

Puolivälissä luettavana nyt Poor Charlie's Almanack (kokoelma Charlie Mungerin pitämiä puheita). Olen katsellut myös useamman Mohnish Pabrain luennon (Youtubesta löytyy), joitain luentoja/haastatteluja myös Seth Klamanilta ja Joel Greenblattilta. Guy Spier vaikuttaa myös lupaavalta. Lukemistoon on kasaantunut kymmenkunta kirjaa.

Tarttuneita ajatuksia tähän mennessä? Yleisesti ottaen minusta tuntuu yhä tärkeämmältä ymmärtää miksi jokin toimii esimerkiksi sijoittamisessa kuin saada pilkun tarkkoja lukuja ulos. Mohnish Pabrai mm totesi jollain luennollaan, että jos sijoituskeissi vaatii taulukkolaskentaa, se luultavasti on liian vaikea. Buffetin ja Mugnerin aikanaan tekemän Coca Cola analyysin läpi käynti oli varsin silmiä avaavaa myös tässä mielessä. Perinteistä numeron pyöritystä oli vain nimeksi ja homman pihvi oli hyvin poikkitieteellinen läpileikkaus siitä, miten Cokis toimii busineksenä tässä maailmassa ja kuinka ihmisten käyttäytyminen sen tulevaisuuteen vaikuttaa.

No muutakin on jäänyt mieleen. Esimerkiksi ajatusvirheistä. Yksi omista synneistäni on ollut tarttua liikaa niihin sijoituskohteisiin, joita alan tutkimaan. Kun kerran olen näin ja näin paljon asiaan jo panostanut aikaani ja työtäni, niin täytyyhän sieltä saada myös tuottoja. Siispä sijoitus. Jos ajan käyttäminen yksittäisen yrityksen tutkimiseen saa minussa tämän aikaiseksi, niin parempi olla käyttämättä aikaa. Buffet on aikanaan neuvonut hypoteettista aloittelevaa sijoittajaa ensin käymään kaikki Jenkkipörssien yritykset lävitse. Näitä lienee luokkaa 4000. Syitä neuvoon lienee monia, mutta kahlaamalla tällaisen määrän yrityksiä lävitse, jää yhteen yritykseen käytetty aika väistämättä vähäiseksi. Aikaa voi toki käyttää enemmän, jos joku näyttää erityisen houkuttelevalta. Keskimäärin, jos urakan meinaa suorittaa esimerkiksi yhden vuoden arkipäivien aikana, pitää päivässä käydä 20 yritystä lävitse. Itse varmaan tähtäisin vieläpä selvästi alle vuoteen.

Olen itse pyöritellyt ajatusta käydä lävitse pohjoismaiset pörssit ja ehkäpä Balttia siihen päälle. En usko, että pelkkä kotimaa mitenkään riittää omalla kohdallani. Markkina on vain liian pieni suhteessa niihin harvoihin tilanteisiin, joissa voisin hinnoitteluvirheitä havaita, ainakaan itsenäisesti. Jostain kuitenkin täytyy aloitella ja edes jonkinlainen kotikenttäetu ei liene haitaksi.