TuuriTuuli kirjoitti:

Nyt sitten tieto siitä, että Uniper joudutaan valtion varoin pelastamaan, sai tekemään päätöksen jättää Fortum-laiva. Ei välttämättä paras ajoitus ja ehkä vähän hätiköity päätös (kohta varmaan kaikki on taas ok, kurssi 20, ja osinko 1,50...) mutta ainakin pääsin eroon osakkeista voitolla plus vuosien osingot.

Alkaa löytyä kiitettävän paljon käteistä ostella liiketoimintaa jota ymmärrän, kunhan vain vakuutun että pohjat on saavutettu (siihen tarvitaan tällä hetkellä tieto inflaation hidastumisesta).

Oikeasti kysyn kun tiedä tai ymmärrä koko konsernia: Jos Uniper menisi oikeasti konkkaan, niin miten paljon Fortum siitä oikeasti kärsisi? Toki joutuisivat tekemään alaskirjauksen, mutta se ei itsessään vaikuta kassavirtaan. Sen sijaan taserakenne kyllä muuttuu ja velkojan takuuvaateet ja muut kovenantit tulevat kuvioihin jne. Ja onko siis jotain pakollisia rahavirtoja Fortumin suunnalta Uniperiin, jotka lähtevät pakostikin kasvamaan?

Sama täällä. Myin tänään pois kaikki Fortumit, jotka olleet salkussa vuodesta 2011 asti, joku 20 000 eur yhteensä. Uskoisin myynnin olleen tässä tilanteessa ihan järkevää, koska Uniperin tilanne on niin sekava. Kurssinousulle en näe hirveästi ajureita muuta kuin se, että sota loppuisikin yllättäen tai että venäläiset jatkaisivat kaasun toimittamista normaalisti - tilanteen normalisoitumiseen voi mennä kuitenkin vuosia tai vuosikymmeniä. Uniperin kaasu-trading on tällä hetkellä sellainen sekasotku, jota ei kukaan ymmärrä ja tappiot sieltä voivat olla aivan massiivisia. En yllättyisi, jos Fortumin kurssi tippuisi alle 10 euron. Itse odottelen ainakin syksyyn ennen kun alan sijoittamana käteistä markkinoille enemmän. Haluan ainakin nähdä sulkeeko Venäjä kaasuputket kokonaan heinäkuun lopussa huoltokatkon jälkeen. Jos se näin tekee, ottaa Saksan teollisuus kyllä melkoista hittiä ja silloin voi rytistä osakemarkkinoilla vähän enemmän, ja sehän on sitten paras aika ostaa...

Itselläni ollut tämä jo n. vuoden verran "toivotaan toivotaan" tilassa, tai oikeastaan toivo on jo mennyt aikoja sitten, mutta katson nyt läpällä tämän ihan päätyyn asti, ei tälle voi enää kuin naureskella. Varmaan n. 10 000 euroa tuonne uponnut, enää joku 1000e jäljellä Lehto-positiota. Yhtään en aio enempää tätä turskaämpäriä ostella, mutta jos anti tulee niin ehkä siihen voisin osallistua, koska tuolla tonnin potilla tuskin kovin montaa satasta tarvitsee enää sinne laittaa.

Viimeksi muistelisin, että annissa oli jokin anomalia, jolloin annin jälkeen hinta jostain kumman syystä lähti nousuun ja olin itsekin silloin aikeissa irrottaa tästä, mutta päätin ahneena katsoa vielä vähän pidempään, jos saisin vähän enemmän takaisin. Lehdon kurssissa ei viime aikoina ole oikein mitään järkeä ollut, miten tuota nyt voi edes hinnoitella, heiluu helposti ilman uutisia +/- 10% päivässä, yleensä miinus-suuntaan, mutta eipä tuo kovin isoa positiivista uutista tarvitsisi, että nousisi, eli toivotaan, toivotaan.

Vaikka olen monta kertaa kironnut tämän firman ja suorastaan naureskelen aina kun näen Lehdon rakennustyömaan (mielessä ajattelen, että tuonkin kohteen varmaan tappiolla rakentavat), jännästi silti jotenkin uskon Lehdon tarinaan: siis jos en tietäisi Lehdon kurssikehitystä ja heidän sekoilua ja näkisin vain jotkut powerpoint slidet niin tarina on mielestäni ihan järkevä ja uskottava, mutta toteutus on sössitty jollain ihmeen tavalla aivan täydellisesti. Rakennusala vaatisi juuri mielestäni sitä tehostamista, missä Lehto paperilla puhuu, mutta ilmeisesti Lehto ei ole se, joka sen osaa tehdä.

Ainakin sen olen tässä vuosien varrella oppinut, että yhteenkään rakennusalan firmaan en enää ikinä sijoita ihan sama millä hinnalla saa. Jostain syystä ala on sellainen, että se ei tunnu uudistuvan kunnolla ja tulosta ei osata tehdä. YIT ja Lehto olleet molemmat omassa salkussani. YIT:stä taisin selvitä muutama vuosi sitten osinkoineen 0% tuotolla ja Lehdosta tullut varmaan rapiat -90% takkiin. SRV:täkin joskus olen harkinnut, mutta onneksi ei ole salkkuun tarttunut.

Ihan asiallinen vastaus toimarilta tähän sekoiluun, joka ei mielestäni ole edes itse aiheutettu: https://www.hs.fi/talous/art-2000008696857.html . Huomenna noussee taas. Yllätys itselleni oli erityisesti lause: 

”Pietarin-tehtaan osuus henkilöautojen renkaiden tuotannostamme on supistunut noin kahteen kolmasosaan. Nokian-tehdas toimii tällä hetkellä 24 tuntia vuorokaudessa. Kun saamme laitteita lisää Nokialle, voimme myös kasvattaa tuotantoamme siellä, jolloin voimme valmistaa lähes kaikki Pohjoismaihin ja Yhdysvaltoihin myymämme renkaat Nokialla ja Daytonissa. Tämä tapahtunee jo lähiaikoina.”

Katteitahan tuo tosin varmasti syö jos ei saa Venäjän modernissa tehtaassa valmistettua noita...

Vaikka omat kokemukset voivatkin olla hyviä lähteitä sijoittamisessa ostopäätösten tekemiseen, on hyvä muistaa, että omat henkilökohtaiset kokemukset voivat myös johtaa pahasti harhaan, jos näkökulma on liian kapea. Itselleni näin kävi Harvian kohdalla: juuri kun Harvia oli listautumassa, itseltäni poksahti Harvian kiuas. Kirosin Harvian, ostin toisen valmistajan kiukaan ja päätin, että en tosiaankaan osallistu Harvian listautumisantiin, vaikka osake sinänsä olisi sopinut sijoitusstrategiaani mainiosti - ja kuinkas kävikään: listautumiseen osallistumalla olisin varmaan jo nyt kustantanut muutamankin uuden kiukaan hinnan.

Tiedon osalta koen ainakin itse, että alalla työskentely ei välttämättä ole itselleni tässä tapauksessa mikään etu sijoittajan näkökulmasta vaan se vääristää mielipidettäni Tiedosta - tosin kyllähän Tiedon brändi on huono devaajien keskuudessa, ei tosiaan ole ykkös- eikä edes kakkosvaihtoehto uutta työpaikkaa hakiessa, mutta onko se vain mielikuvaa, vaikea sanoa.

Itse olen huomannut, että nämä jotkut kettärät IT-talot ovat onnistuneet brändäämään itsensä niin, että pystyvät laskuttamaan n. 20-30 % isompaa tuntihintaa asiakkaalta kuin pienemmät ei niin tunnetut IT-talot. Tätä olen monesti ihmetellyt projekteissa, joihin olen osallistunut, että millä perusteella asiakas on valmis maksamaan konsulteista noin paljon ylihintaa. Pelkästään mielikuviin ja referensseihin perustuen? Ainakin pienemmissä projekteissa omasta mielestäni yksittäisten devaajien osaamisella on iso merkitys, mutta ei asiakas hirveästi voi vaikuttaa siihen kenet saa projektiin devaamaan: toki haastatteluissa voi karsia joitain pois, mutta se että jollain IT-talolla on hyvät referenssit ei takaa, että saisi yhtä hyviä devaajia projektiin kuin näissä referensseissä on ollut. Mitä itse olen näihin muiden keskikokoisten IT-talojen (Siili, Reaktor jne.) konsultteihin tutustunut ja seurannut samassa projektissa heidän tekemistä, eivät he ole keskimäärin yhtään sen pätevämpiä tekijöitä kuin pienempien IT-talojen devaajat, joiden tuntihinta on 20-30 % pienempi. Otos ei toki ole kovin iso, mutta kuitenkin.

Pointtina tässä lähinnä se, että mielestäni paljon tässä pelataan mutuisilla mielikuvilla suuntaan jos toiseen. Kärjistäen: ketteriä IT-taloja ylistetään ja Tietoa haukutaan, molempia ehkä vähän liikaakin.

Itse haluaisin kuulla useammalta Tiedolla töissä olevalta devaajalta, millaista siellä oikeasti on olla töissä.

Hynägrande kirjoitti:

Tekijät ovat olleet pääsääntöisesti päteviä ja osaavia, mutta firman toimintamallien vankeja. Konkreettinen esimerkki: Asiakkaan projektiin piti saada yksi testiserveri, jotta saadaan tiettyjä asioita tehtyä. Ketterämässä IT-putkassa ihan no-brainer, asiakas maksaa ja laitetaan serveri ja homma pyörii viikossa eteenpäin. Tiedon kanssa tämä meni niin että oli mahdottoman vaikea saada lupaa hankkia serveri, Tiedon IT:n kyky toimittaa se tarkoitti kuukausien odotusta ja koko asiasta piti jauhaa ties minkä "delivery managerin" kanssa siten että työaikaa paloi keskusteluun enemmän kuin koko serveri olisi maksanut. 

Meinasin lopulta hermostua ihan kunnolla shaissenjauhantaan ja ehdotin että oma työnantajani maksaa sen serverin, emme laskuta asiakasta ja voin hakea sen vaikka samantien Verkkokaupasta ja homma on hoidettu huomenna...

Vastaavaan tapaukseen olen itse törmännyt kyllä myös ihan näiden "ketterien" IT-talojen kanssa, tosin silloin syy oli enemmänkin asiakkaan IT-puolen kyvyttömyydestä toimittaa infraa nopeasti, mutta toisaalta syy oli myös osin devaajien, jotka eivät selvittäneet ajoissa kauanko infran tilaamiseen menee aikaa. Projektissa oli näitä ketteriä IT-taloja mukana useampia ja piti saada uusi serveri ja serverin tilaukseen meni lopulta noin puoli vuotta. Pitää muistaa, että infran tilaamisessa on myös paljon muuta kuin vain saada se infra ja laittaa softat pyörimään sinne. Kuka sitä serveriä ylläpitää? Kuka vastaa palomuuriavauksista, tietoturvapäivityksistä jne?

Pitkällä aikavälillä tuosta tulee hirveä sotku, jos esim. devaajat itse saisivat pystytellä servereitä kuka minnekin: lopulta servereitä ei enää kukaan päivitä ja kukaan ei välttämättä edes tiedä niiden olemassaolosta kun konsultit lähtee toisiin projekteihin. Jokin prosessi siinä siis pitää olla, mutta toki mikä tahansa yli viikon kestävä kuulostaa kankealta. En usko, että tämä on yksin Tiedon ongelma, kaikissa isoissa organisaatioissa on aika varmasti samaa ongelmaa infran tilaamisessa esim. juurikin tuon ylläpidon takia. Tosin luulen, että nykyään tämä on paljon pienempi ongelma, koska kaikki uudet jutut tehdään pilveen.

Oliver kirjoitti:

Olisi mukava lukea erityisesti "alalla" olevien ihmisten näkemyksiä firmasta sekä työnantajana että firman osaamisesta/kilpailueduista suhteessa muihin alan yrityksiin.

Itse olen ollut lähes vuosikymmenen töissä koodari-konsulttina pienehkössä 50-100 hengen konsulttifirmassa ja mielikuvani Tiedosta on myös vähän kehno, ei olisi ykköspaikka, johon hakisin töihin. Mielikuvani ei kuitenkaan perustu oikeastaan mihinkään faktoihin. En ole törmännyt juurikaan Tiedolla töissä oleviin koodareihin; testaajiin ja jonkin tason managereihin kyllä: mitään pahaa sanottavaa ei näistä minulla ole ollut. Vaikka mielikuvani Tiedosta on kehno, olen siihen kuitenkin sijoittanut, osin siksi, että koen mielikuvani olevan myös hieman "vääristynyt" ("biased"): pyörin melko pienissä pienempien projektien koodaripiireissä, joka on jonkinlainen kupla, jonka ulkopuolella Tiedon isompien projektien koodarit ovat. Uskoisin, että ne projektit, joihin työnantajani osallistuu ovat niin pieniä Tiedolle, että ei heitä pahemmin kiinnosta edes niihin osallistua.

Mikäli Tiedolla palkka on kilpailukykyinen ja heillä on hyviä mielenkiintoisia projekteja, voisin varmaan mennäkin Tiedolle töihin. Vaikka työskentelyssä pienessä softa-talossa on etunsa, totta puhuen, ei nämä pienet projektit aina kovin mielenkiintoisia ole. Eikä pienet softatalot osaa välttämättä edes tehdä kunnolla tulosta (mukaan lukien oma työnantajani) ja ne projektit, joissa itse olen ollut mukana eivät ole aina olleet kovin hyvin johdettuja vaan enemmänkin olleet sellaista hallittua kaaosta: lopputulos on ollut ihan ok, mutta olisi nämä voinut paremminkin johtaa. Hyvä puoli pienehköissä projekteissa on ainakin, että itse saan suht vapaasti päättää miten jonkun ominaisuuden teknisesti teen ja voin myös kyseenalaistaa asiakkaan kanssa miten jonkun ominaisuuden pitäisi toimia; vaikea sanoa miten asia on sitten Tiedon isoissa projekteissa - olisinko vain yksi koodaava resurssi, joka toteuttaa speksin mukaista koodia sen kummemmin itse ajattelematta. Kuten sanoin, mielikuvani Tiedosta ei perustu mihinkään faktoihin enkä oikeasti tiedä yhtään miten he näitä isoja projekteja tekevät näin koodarin näkökulmasta.

Kyllä itseäni kiinnostaisi periaatteessa olla mukana jossain yhteiskunnalle tärkeissä projekteissa, esim. HSL:n lippujärjestelmän uusiminen tai jossain terveys-alan projektissa, joissa Tieto on ollut mukana. Kyllä nämä periaatteessa kuulostavat mielekkäämmiltä kuin jonkun verkkokaupan virittäminen asiakkaalle tms. isossa kuvassa melko merkityksettömät projektit. Nämä ovat vaan niin eri levelin projekteja, että niihin ei pienet softa-talot pääse mukaan kuin korkeintaan tekemään jotain hyvin pientä tarkasti rajattua osaa.

Loppujen lopuksi itselleni on aika se ja sama millä työnantajalla olen koodaamassa. Enemmän merkitsevät itse asiakas-projektit: jos ne eivät ole mielekkäitä projekteja, on ihan sama vaikka olisin alan parhaimmassa firmassa töissä; ottaisiin loparit jos en huonosta projektista pääsisi irti. Myös projektissa olevat työkaverit ovat erittäin tärkeitä: jos työkaverit on täysiä epäsosiaalisia mulkkuja niin eipä sellaista kauaa jaksa katsella vaikka projekti olisi muutoin kuinka kiinnostava. Nämä ovat taas itselleni vähän hämärän peitossa Tiedon osalta: kuinka mielenkiintoisia projekteja siellä on koodareille ja millaisia ihmisiä siellä on töissä.

Ja vielä jatkaakseni. Uutisessa oli mainittu: "HCL:n tehtäviksi on määritelty ylläpito ja operatiiviset tehtävät sekä matalan tason suunnittelutyö ja muutoksenhallinta." Eli ilmeisesti siis tehtävät on tyyppiä servereiden ylläpitoa ja monitorointia ja jotain kevyttä bugifiksiä jne. Tämä on ainakin omien TCS-kokemusteni perusteella sitä osa-aluetta, jonka intialaiset ihan hyvin hoitavat. Ei nimittäin ole mitään rakettitiedettä tuo ylläpito vaan enemmänkin sellaista suomalaiselle koodarille ei kovin kiinnostavaa "paskaduunia", joka on ihan hyvä ulkoistaa intialaisille.

aliisan_avaimet kirjoitti:

Tämä on extreme sell-signaali, nimimerkillä jotain tiedän intialaisten koodareiden tasosta. En ole Nordeaa omistanut muutamaan vuoteen, mutta asiakkaana olen (yksi monista pankeista joita käytän). Pitänee aloittaa plan B:n suunnittelu siitä mihin muihin pankkeihin siirrän mitäkin Nordeassa olevaa.

On intialaisissa ihan hyviäkin koodareita. HCL:stä ei ole kokemusta, mutta olen itse ollut koodarina aika paljon tekemisissä TCS:läisten kanssa ja laatu vaihtelee paljon: osa TCS:n koodareista on ihan pihalla ja heidän tekemisiin ei ole mitään luottoa, mutta osa on taas ihan ok. Valitettavasti oman kokemukseni pohjalta huonoja koodareita on TCS:llä aika paljon. Tunnen itse varmaan noin 5 hyvää intialaista koodaria TCS:ltä, mutta sitten niitä huonompia olen kohdannut varmaan luokkaa 50.

Mutta jos osaat asiakkaana speksata TCS:n koodareille hyvin mitä haluat, niin kyllä ne varmaan speksin mukaista koodia kykenee toimittamaan. Sanoisin siis, että tilaajana on noiden intialaisfirmojen kanssa asioidessa ymmärrettävä se, että "sitä saa mitä tilaa". Jos speksaat huonosti asiat tai et asiakkaana tarkasti tiedä mitä haluat, todennäköisesti perseelleen menee. Tatalaiset ei ainakaan juurikaan kyseenalaista asiakkaan tyhmiäkään vaatimuksia, joista suomalaiskoodari osaisi heti sanoa, että "tässä ei ole mitään järkeä, asiakas on väärässä, tämä pitää tehdä jotenkin toisella tavalla". Tuskin Nordeassakaan niin tyhmiä ollaan, että eivät tietäisi näitä ongelmia intialaisfirmojen kanssa, niiden kanssa vaan pitää toimia ihan eri lailla kuin jos ostaisit esim. Reaktorilta konsultteja koodaamaan. Pankkien softakehitys on oman ymmärrykseni mukaan myös varmaan sen verta kankeaa muutenkin, että ehkä siihen prosessiin voi ihan hyvin sopia intialaisfirman koodareita.

En itsekään pidä suunnasta, että ulkoistetaan koodausta intiaan, mutta en kyllä itse lähde tämän takia myymään Nordean osakkeitani. En tiedä tarkalleen missä maissa Nordean nykyiset koodarit ovat, mutta kyllä niitä huonoja koodareita löytyy ihan Euroopastakin, ja myös Suomesta.

En jaksa uskoa, että Nord Stream 2 ei tulisi valmiiksi. Varmaan se voi vähän myöhästyä, mutta tuskin paljoa. Ylellä oli ihan hyvä juttu tähän liittyen: https://yle.fi/uutiset/3-11533765 . Sieltä pari lainausta:

Nord Stream 2 on, venäläisestä omistuksestaan huolimatta, sveitsiläinen yritys. Tätä investointia suojaa Euroopan energiaperuskirja, hän sanoo. Tuo energiaperuskirja kieltää Taluksen mukaan epäreilun kohtelun. Valtion toiminnan pitää olla ennakoitavaa, läpinäkyvää ja sen pitää perustua oikeuteen ja sääntöihin. Miksi ykkönen olisi ok, mutta kakkonen ei? Olisi lähtökohtaisesti ongelmallinen ajatus, jos Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -putkiin osallistuvia yrityksiä käsiteltäisiin eri tavoin. Kyse on kuitenkin samoista kaasumolekyyleistä, jotka tulevat samoista lähtistä samoille markkinoille, Pami Aalto sanoo.

Uskoisin, että tämä on vain tätä nykyajan poliittista uhoa, mutta mitään ei oikeasti asialle tehdä. Ei ne Euroopassa tuota putkea voi kieltää, rikkoisivat omia lakejaan, puhumattakaan siitä että sille on oikea tarve.