Olet täällä

TietoEVRY - 22.7.2021 02.28

Vaikka omat kokemukset voivatkin olla hyviä lähteitä sijoittamisessa ostopäätösten tekemiseen, on hyvä muistaa, että omat henkilökohtaiset kokemukset voivat myös johtaa pahasti harhaan, jos näkökulma on liian kapea. Itselleni näin kävi Harvian kohdalla: juuri kun Harvia oli listautumassa, itseltäni poksahti Harvian kiuas. Kirosin Harvian, ostin toisen valmistajan kiukaan ja päätin, että en tosiaankaan osallistu Harvian listautumisantiin, vaikka osake sinänsä olisi sopinut sijoitusstrategiaani mainiosti - ja kuinkas kävikään: listautumiseen osallistumalla olisin varmaan jo nyt kustantanut muutamankin uuden kiukaan hinnan.

Tiedon osalta koen ainakin itse, että alalla työskentely ei välttämättä ole itselleni tässä tapauksessa mikään etu sijoittajan näkökulmasta vaan se vääristää mielipidettäni Tiedosta - tosin kyllähän Tiedon brändi on huono devaajien keskuudessa, ei tosiaan ole ykkös- eikä edes kakkosvaihtoehto uutta työpaikkaa hakiessa, mutta onko se vain mielikuvaa, vaikea sanoa.

Näytä koko viesti
TietoEVRY - 22.7.2021 12.26

Itse olen huomannut, että nämä jotkut kettärät IT-talot ovat onnistuneet brändäämään itsensä niin, että pystyvät laskuttamaan n. 20-30 % isompaa tuntihintaa asiakkaalta kuin pienemmät ei niin tunnetut IT-talot. Tätä olen monesti ihmetellyt projekteissa, joihin olen osallistunut, että millä perusteella asiakas on valmis maksamaan konsulteista noin paljon ylihintaa. Pelkästään mielikuviin ja referensseihin perustuen? Ainakin pienemmissä projekteissa omasta mielestäni yksittäisten devaajien osaamisella on iso merkitys, mutta ei asiakas hirveästi voi vaikuttaa siihen kenet saa projektiin devaamaan: toki haastatteluissa voi karsia joitain pois, mutta se että jollain IT-talolla on hyvät referenssit ei takaa, että saisi yhtä hyviä devaajia projektiin kuin näissä referensseissä on ollut. Mitä itse olen näihin muiden keskikokoisten IT-talojen (Siili, Reaktor jne.) konsultteihin tutustunut ja seurannut samassa projektissa heidän tekemistä, eivät he ole keskimäärin yhtään sen pätevämpiä tekijöitä kuin pienempien IT-talojen devaajat, joiden tuntihinta on 20-30 % pienempi. Otos ei toki ole kovin iso, mutta kuitenkin.

Pointtina tässä lähinnä se, että mielestäni paljon tässä pelataan mutuisilla mielikuvilla suuntaan jos toiseen. Kärjistäen: ketteriä IT-taloja ylistetään ja Tietoa haukutaan, molempia ehkä vähän liikaakin.

Itse haluaisin kuulla useammalta Tiedolla töissä olevalta devaajalta, millaista siellä oikeasti on olla töissä.

Näytä koko viesti
TietoEVRY - 22.7.2021 11.52

Hynägrande kirjoitti:

Tekijät ovat olleet pääsääntöisesti päteviä ja osaavia, mutta firman toimintamallien vankeja. Konkreettinen esimerkki: Asiakkaan projektiin piti saada yksi testiserveri, jotta saadaan tiettyjä asioita tehtyä. Ketterämässä IT-putkassa ihan no-brainer, asiakas maksaa ja laitetaan serveri ja homma pyörii viikossa eteenpäin. Tiedon kanssa tämä meni niin että oli mahdottoman vaikea saada lupaa hankkia serveri, Tiedon IT:n kyky toimittaa se tarkoitti kuukausien odotusta ja koko asiasta piti jauhaa ties minkä "delivery managerin" kanssa siten että työaikaa paloi keskusteluun enemmän kuin koko serveri olisi maksanut. 

Meinasin lopulta hermostua ihan kunnolla shaissenjauhantaan ja ehdotin että oma työnantajani maksaa sen serverin, emme laskuta asiakasta ja voin hakea sen vaikka samantien Verkkokaupasta ja homma on hoidettu huomenna...

Vastaavaan tapaukseen olen itse törmännyt kyllä myös ihan näiden "ketterien" IT-talojen kanssa, tosin silloin syy oli enemmänkin asiakkaan IT-puolen kyvyttömyydestä toimittaa infraa nopeasti, mutta toisaalta syy oli myös osin devaajien, jotka eivät selvittäneet ajoissa kauanko infran tilaamiseen menee aikaa. Projektissa oli näitä ketteriä IT-taloja mukana useampia ja piti saada uusi serveri ja serverin tilaukseen meni lopulta noin puoli vuotta. Pitää muistaa, että infran tilaamisessa on myös paljon muuta kuin vain saada se infra ja laittaa softat pyörimään sinne. Kuka sitä serveriä ylläpitää? Kuka vastaa palomuuriavauksista, tietoturvapäivityksistä jne?

Pitkällä aikavälillä tuosta tulee hirveä sotku, jos esim. devaajat itse saisivat pystytellä servereitä kuka minnekin: lopulta servereitä ei enää kukaan päivitä ja kukaan ei välttämättä edes tiedä niiden olemassaolosta kun konsultit lähtee toisiin projekteihin. Jokin prosessi siinä siis pitää olla, mutta toki mikä tahansa yli viikon kestävä kuulostaa kankealta. En usko, että tämä on yksin Tiedon ongelma, kaikissa isoissa organisaatioissa on aika varmasti samaa ongelmaa infran tilaamisessa esim. juurikin tuon ylläpidon takia. Tosin luulen, että nykyään tämä on paljon pienempi ongelma, koska kaikki uudet jutut tehdään pilveen.

Näytä koko viesti
TietoEVRY - 21.7.2021 06.21

Oliver kirjoitti:

Olisi mukava lukea erityisesti "alalla" olevien ihmisten näkemyksiä firmasta sekä työnantajana että firman osaamisesta/kilpailueduista suhteessa muihin alan yrityksiin.

Itse olen ollut lähes vuosikymmenen töissä koodari-konsulttina pienehkössä 50-100 hengen konsulttifirmassa ja mielikuvani Tiedosta on myös vähän kehno, ei olisi ykköspaikka, johon hakisin töihin. Mielikuvani ei kuitenkaan perustu oikeastaan mihinkään faktoihin. En ole törmännyt juurikaan Tiedolla töissä oleviin koodareihin; testaajiin ja jonkin tason managereihin kyllä: mitään pahaa sanottavaa ei näistä minulla ole ollut. Vaikka mielikuvani Tiedosta on kehno, olen siihen kuitenkin sijoittanut, osin siksi, että koen mielikuvani olevan myös hieman "vääristynyt" ("biased"): pyörin melko pienissä pienempien projektien koodaripiireissä, joka on jonkinlainen kupla, jonka ulkopuolella Tiedon isompien projektien koodarit ovat. Uskoisin, että ne projektit, joihin työnantajani osallistuu ovat niin pieniä Tiedolle, että ei heitä pahemmin kiinnosta edes niihin osallistua.

Mikäli Tiedolla palkka on kilpailukykyinen ja heillä on hyviä mielenkiintoisia projekteja, voisin varmaan mennäkin Tiedolle töihin. Vaikka työskentelyssä pienessä softa-talossa on etunsa, totta puhuen, ei nämä pienet projektit aina kovin mielenkiintoisia ole. Eikä pienet softatalot osaa välttämättä edes tehdä kunnolla tulosta (mukaan lukien oma työnantajani) ja ne projektit, joissa itse olen ollut mukana eivät ole aina olleet kovin hyvin johdettuja vaan enemmänkin olleet sellaista hallittua kaaosta: lopputulos on ollut ihan ok, mutta olisi nämä voinut paremminkin johtaa. Hyvä puoli pienehköissä projekteissa on ainakin, että itse saan suht vapaasti päättää miten jonkun ominaisuuden teknisesti teen ja voin myös kyseenalaistaa asiakkaan kanssa miten jonkun ominaisuuden pitäisi toimia; vaikea sanoa miten asia on sitten Tiedon isoissa projekteissa - olisinko vain yksi koodaava resurssi, joka toteuttaa speksin mukaista koodia sen kummemmin itse ajattelematta. Kuten sanoin, mielikuvani Tiedosta ei perustu mihinkään faktoihin enkä oikeasti tiedä yhtään miten he näitä isoja projekteja tekevät näin koodarin näkökulmasta.

Kyllä itseäni kiinnostaisi periaatteessa olla mukana jossain yhteiskunnalle tärkeissä projekteissa, esim. HSL:n lippujärjestelmän uusiminen tai jossain terveys-alan projektissa, joissa Tieto on ollut mukana. Kyllä nämä periaatteessa kuulostavat mielekkäämmiltä kuin jonkun verkkokaupan virittäminen asiakkaalle tms. isossa kuvassa melko merkityksettömät projektit. Nämä ovat vaan niin eri levelin projekteja, että niihin ei pienet softa-talot pääse mukaan kuin korkeintaan tekemään jotain hyvin pientä tarkasti rajattua osaa.

Loppujen lopuksi itselleni on aika se ja sama millä työnantajalla olen koodaamassa. Enemmän merkitsevät itse asiakas-projektit: jos ne eivät ole mielekkäitä projekteja, on ihan sama vaikka olisin alan parhaimmassa firmassa töissä; ottaisiin loparit jos en huonosta projektista pääsisi irti. Myös projektissa olevat työkaverit ovat erittäin tärkeitä: jos työkaverit on täysiä epäsosiaalisia mulkkuja niin eipä sellaista kauaa jaksa katsella vaikka projekti olisi muutoin kuinka kiinnostava. Nämä ovat taas itselleni vähän hämärän peitossa Tiedon osalta: kuinka mielenkiintoisia projekteja siellä on koodareille ja millaisia ihmisiä siellä on töissä.

Näytä koko viesti
Nordea - 25.2.2021 10.09

Ja vielä jatkaakseni. Uutisessa oli mainittu: "HCL:n tehtäviksi on määritelty ylläpito ja operatiiviset tehtävät sekä matalan tason suunnittelutyö ja muutoksenhallinta." Eli ilmeisesti siis tehtävät on tyyppiä servereiden ylläpitoa ja monitorointia ja jotain kevyttä bugifiksiä jne. Tämä on ainakin omien TCS-kokemusteni perusteella sitä osa-aluetta, jonka intialaiset ihan hyvin hoitavat. Ei nimittäin ole mitään rakettitiedettä tuo ylläpito vaan enemmänkin sellaista suomalaiselle koodarille ei kovin kiinnostavaa "paskaduunia", joka on ihan hyvä ulkoistaa intialaisille.

Näytä koko viesti
Nordea - 25.2.2021 10.02

aliisan_avaimet kirjoitti:

Tämä on extreme sell-signaali, nimimerkillä jotain tiedän intialaisten koodareiden tasosta. En ole Nordeaa omistanut muutamaan vuoteen, mutta asiakkaana olen (yksi monista pankeista joita käytän). Pitänee aloittaa plan B:n suunnittelu siitä mihin muihin pankkeihin siirrän mitäkin Nordeassa olevaa.

On intialaisissa ihan hyviäkin koodareita. HCL:stä ei ole kokemusta, mutta olen itse ollut koodarina aika paljon tekemisissä TCS:läisten kanssa ja laatu vaihtelee paljon: osa TCS:n koodareista on ihan pihalla ja heidän tekemisiin ei ole mitään luottoa, mutta osa on taas ihan ok. Valitettavasti oman kokemukseni pohjalta huonoja koodareita on TCS:llä aika paljon. Tunnen itse varmaan noin 5 hyvää intialaista koodaria TCS:ltä, mutta sitten niitä huonompia olen kohdannut varmaan luokkaa 50.

Mutta jos osaat asiakkaana speksata TCS:n koodareille hyvin mitä haluat, niin kyllä ne varmaan speksin mukaista koodia kykenee toimittamaan. Sanoisin siis, että tilaajana on noiden intialaisfirmojen kanssa asioidessa ymmärrettävä se, että "sitä saa mitä tilaa". Jos speksaat huonosti asiat tai et asiakkaana tarkasti tiedä mitä haluat, todennäköisesti perseelleen menee. Tatalaiset ei ainakaan juurikaan kyseenalaista asiakkaan tyhmiäkään vaatimuksia, joista suomalaiskoodari osaisi heti sanoa, että "tässä ei ole mitään järkeä, asiakas on väärässä, tämä pitää tehdä jotenkin toisella tavalla". Tuskin Nordeassakaan niin tyhmiä ollaan, että eivät tietäisi näitä ongelmia intialaisfirmojen kanssa, niiden kanssa vaan pitää toimia ihan eri lailla kuin jos ostaisit esim. Reaktorilta konsultteja koodaamaan. Pankkien softakehitys on oman ymmärrykseni mukaan myös varmaan sen verta kankeaa muutenkin, että ehkä siihen prosessiin voi ihan hyvin sopia intialaisfirman koodareita.

En itsekään pidä suunnasta, että ulkoistetaan koodausta intiaan, mutta en kyllä itse lähde tämän takia myymään Nordean osakkeitani. En tiedä tarkalleen missä maissa Nordean nykyiset koodarit ovat, mutta kyllä niitä huonoja koodareita löytyy ihan Euroopastakin, ja myös Suomesta.

Näytä koko viesti
Fortum - 13.9.2020 06.21

En jaksa uskoa, että Nord Stream 2 ei tulisi valmiiksi. Varmaan se voi vähän myöhästyä, mutta tuskin paljoa. Ylellä oli ihan hyvä juttu tähän liittyen: https://yle.fi/uutiset/3-11533765 . Sieltä pari lainausta:

Nord Stream 2 on, venäläisestä omistuksestaan huolimatta, sveitsiläinen yritys. Tätä investointia suojaa Euroopan energiaperuskirja, hän sanoo. Tuo energiaperuskirja kieltää Taluksen mukaan epäreilun kohtelun. Valtion toiminnan pitää olla ennakoitavaa, läpinäkyvää ja sen pitää perustua oikeuteen ja sääntöihin. Miksi ykkönen olisi ok, mutta kakkonen ei? Olisi lähtökohtaisesti ongelmallinen ajatus, jos Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -putkiin osallistuvia yrityksiä käsiteltäisiin eri tavoin. Kyse on kuitenkin samoista kaasumolekyyleistä, jotka tulevat samoista lähtistä samoille markkinoille, Pami Aalto sanoo.

Uskoisin, että tämä on vain tätä nykyajan poliittista uhoa, mutta mitään ei oikeasti asialle tehdä. Ei ne Euroopassa tuota putkea voi kieltää, rikkoisivat omia lakejaan, puhumattakaan siitä että sille on oikea tarve.

Näytä koko viesti
Ovaro (os. Orava) - 8.7.2019 02.24

Eikös omien ostot pääty tänään: "Omien osakkeiden hankinta aloitetaan aikaisintaan 26.6.2019 ja lopetetaan 8.7.2019 tai kun määrä on tullut täyteen.": https://ovaro.fi/fi/tiedotteet/ovaro-aloittaa-uuden-omien-osakkeiden-osto-ohjelman-3/ . Itse myin kaikki ovarot tappiolla pois, prosenteissa joku -25%, euroissa vain joku 1400 e tappiota, huonomminkin olisi voinut mennä. Usko meni kun IH ja toimari luovuttivat. He tietänevät tilanteen parhaiten ja aika vahva myyntisignaali itselleni tämä.

Näytä koko viesti
Ovaro (os. Orava) - 6.7.2019 01.29

Itse alan olla vahvasti sillä kannalla, että aika varmasti Ovarolta tulee osakeanti, jolla parannetaan tasetta. Merkit viittaa siihen, että toimari tietää tämän ja myös IH tietää, että anti on ainut tapa tervehdyttää Ovaro. Toimarin lähtöä en ainakaan itse voi tulkita muuten kuin, että saneeraus on ainakin osittain epäonnistunut ja osakeantia pukkaa. Siksi myös IH haluaa osakkeista eroon, että ei tarvitse kaivaa kuvetta annissa. Tosin en osaa sanoa, olisiko anti pitkässä juoksussa kovin huono asia. Jos annilla saadaan tase paremmaksi ja maksettua korkeakorkoisimmat lainat pois, voisihan se olla pitkässä juoksussa positiivistakin. Itse pohdin vakavasti myydäkö Ovarot pois -25% tappiolla vai jäädä odottamaan pari vuotta mitä tästä seuraa, en kyllä välttämättä haluaisi antiin osallistua jos semmoinen tulee.

Näytä koko viesti
Cibus Nordic - Laman kestävä osinkokone? - 26.5.2019 07.43

Olisi ihan kiinnostava tietää, miten nämä Sirius-rahastot on alunperin rakennettu ja kuka ne oikeasti omistaa/omisti. Siis ilmeisesti liittyy jotenkin siihen kun Kesko joskus vuonna 2014 suunnitteli kiinteistörahastoaan: https://www.arvopaperi.fi/uutiset/kesko-kiinteistorahasto-toteutuu-loppuvuoden-aikana/8e05f594-8356-357b-9e5e-e2562e9e543d . Eli Kesko myi kiinteistöjään rahastolle (jäikö se niihin rahastoihin omistajaksi?), tuliko niistä nämä Sirius-rahastot vai miten tämä meni? Mietin vaan, että kuka tässä loppujen lopuksi nettoaa kun Sirius-rahastot myi kiinteistöt Cibukselle. Kesko? Vähän yritin penkoa tätä historiaa, mutta hankala löytää...

Näytä koko viesti