Oma sijoitusaste se itseäkin mietityttää. Aiemmin uskalsi pitää vanhoja opintolainarahoja keräämässä käytännössä turvallista korkoa Norwegianilla, kun tekemättä mitään sai kuitenkin 0,5% nimellistä tuottoa, kun korot olivat ihan olemattomia. Nyt korko tarkistettiin ja se on piru vie korkeampi kuin mitä Norwegian maksaa. Mitään merkittävää tuollainen ei toki maksa, mutta noin periaatteessa ei jaksaisi maksaa rahasta jolla ei oikein tee mitään. Sitä paitsi huomasin, että oma sijoitusaste on noin niin kuin vahingossa onnistunut valahtamaan alle 70 %, kun se kuitenkin koronamontussa oli käytännössä 100 %. 

Oma huolenaihe on lähinnä mahdollinen lama. Ei oikein ole itsellä kokemusta tarpeeksi lamoista sijoittajauralla, että olisi rohkeutta tehdä suuremmin mitään. Muutenkin inflaatio ja geopoliittinen tilanne tekevät tulevaisuuden hahmotelmat allekirjoittaneelle turhan vaikeiksi. Vaikka kukaan ei haluaisi käydä Venäjän kanssa kauppaa alkaa olemaan kaikille aika selvää, että Venäjän rooli maailmantaloudessa on suhteellisen merkittävä. Neuvostoliiton sinkkiämpäreille voi nauraa, mutta vaikka itänaapurissa ei mitään vieläkään oikein valmisteta, niin kaiken muun valmistaminen tuppaa vaikeutumaan, kun luonnonvaroilla siunatun valtion kanssa ei saisi käydä kauppaa. YK:n pääsihteeri tuossa jo mainitsikin, että ei oikein tule mitään maailman ruokkimisesta ilman Venäjää. Uskon toki vieläkin, että kun ensi keväänä istutetaan satoa, niin lannoitteet on tuotu tännekin rajan huonommalta puolelta.

Ukrainan sotakin oli itselle pohdinnan paikka. Uskoin vahvasti, että Venäjä kyllä hyökkää Ukrainaan (toki yllätyin, että ensimmäisenä päivänä jo vietiin joukkoja käytännössä Kiovaan). En oikeastaan reagoinut tähän suuresti sillä en uskonut, että Venäjä saisi osakseen suuria pakotteita, koska Eurooppa ei oikein kestäisi sellaista. Ukrainakaan ei kaikesta huolimatta ole oikein millään mittarilla länsimaa, vaikka pari vuotta onkin ehtinyt pyrkimään pois itäblokista. Käytännössä samanlainen oligarkkien pyörittämä maa se on kuin Venäjäkin ja länsimaiden kiinnostus puolustaa ihmishenkiä muualla on ollut vähän vaihteleva. Paitsi jenkkien osalta, jotka tarjoavat aseita kaikille, jos lupaavat ampua niillä venäläisiä. Kylmän sodan perinteet elävät tiukassa. Tältä osin pakotteet tulivat itselle yllätyksenä, vaikka jälkikäteen voikin todeta, että toiminta on ollut aika nimellistä, koska se tärkein eli kaasu edelleen virtaa putkessa ja turismi on edelleen voimissaan. Jo pelkkä epävarmuus näytti kuitenkin olevan jo muutenkin epävakaille energiamarkkinoille täyttä myrkkyä ja nyt mietitään sitten, millä Eurooppa lämmitetään parin kuukauden päästä. En siis uskonut pakotteisiin suuremminkaan, koska oletin Saksan pelkäävän, että se kaasu ei kulje putkessa, vaikka sen jättäisi rajoitusten ulkopuolelle ja uskoin kansalaisten lämmön olevan tärkeämpi asia kuin ulkomaalaisten hengen. Tätä tosin varmaan mitataan vielä talvella uusiksi. Jos nykyinen asemasotavaihe jää päälle, niin sodan pysyminen hetken pois otsikoista voi tehdä paljonkin.

Noh, ehkä tämä tästä, kun istuu käsien päällä ja tarpeeksi katsoo pörssikursseja. Mikäpä se ei olisi ratkennut tekemättä mitään.