Eräs tärkeä motiivi sijoittaa kultaan on varautua sotaan, sosialisointiin, verotukseen, inflaatioon. Näissä fyysisen kullan fyysinen omistaminen on monesti välttämätöntä, mutta kustannukset sen mukaiset. Jos taas haluaa spekuloida vain kullan hinnalla, niin johdannaiset lienevät kustannustehokkain ratkaisu, koska eivät ne rahastotkaan halua fyysistä kultaa omistaa säilytyskulujen takia.

Sekä teoria että käytäntö Suomesta ovat aiemmilta vuosikymmeniltä osoittaneet, että keskimääräinen palkkamaltti, eli toisin päin: hyvä työn tuottavuus, saavutetaan hyvin keskitetyillä ratkaisuilla ja yleissitovuudella. Tähän on olemassa hyviä kuviotakin, mutta ei heti tullut googlella vastaan. Niistä käy ilmi, että kun yleissitovuutta ei ole saavuttettu, ovat palkkaliukumat nostaneet palkkoja enemmän kuin yleissitovissa ratkaisuissa. Suomea hallittiinkin pitkään niin, että vientiteollisuuden tuloja jaettiin tasaisemmin yhteiskuntaan pitämällä vientiteollisuuden palkankorotukset yleissitovuuden kautta maltillisina.  Tällä mahdollistettiin tuloerojen pysyminen pieninä.

Toisin sanoen ei ay suoraan tuota korkeampia palkkoja, koska ay:lla on myös muita preferenssejä kuin palkka, kuten työllisyys ja ay:ssa iso osa jäsenistöstä on muilta kuin vientialoilta.

IMO ei kannata liikaa yksinkertaistaa. Ei Suomessa ay:n takia ole mitenkään erityisen kovat palkat suhteessa tuottavuuteen. Syynä on paljon enemmän verotus ja tulonsiirrot, jotka nostavat työn hintaa valtavasti Suomessa. Siis laskutuksesta nettopalkkaan ja siitä ostovoimaan eli verottomiin hintoihin. Välistä valtio vetää reilusti yli puolet. Vastineeksi antaa sitten sosialisoidut palvelut, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon ja eläkkeet, jotka monissa muissa maissa ovat enemmän yksilöllisen vakuutusturvan ja säästöjen varassa. Sosialismia siis Suomessa aika paljon.

Kaikki nykyiset ongelmat Suomesa johtuvat siitä, että vienti romahti 2008 eikä ole toipunut. Koko alijäämä on tästä sekä julkisessa taloudessa että kuluttajilla. 

Millainen on pääomistajan kassatilanne ja lähitulevaisuuden rahan tarve?

Pistä puoliksi eli puolet superrahastoon kuluitta ja toinen puoli 5-6 valitsemaasi osakkeeseen. Saati ihan mielekkäät erät niitä kulumielessä. Technopolis lienee selkein alle nettoarvon oleva ja "tylsä". Nokiakin varmaankin ihan ok. Stockmann saattaisi saada tavarataloliikentoimintansa ko. periodina joten kuten kuntoon, jolloin sen markkina-arvo korjaisi nykyisestä selvästi ylöspäin. Marimekko on orastavassa hyvässä lennossa ja siihen nähden hyvin maltillisesti hinnoiteltu. Sitten voisit ottaa USA:sta Exxonia, joka hyötyy nousevasta öljynhinnasta ja Venäjän pakotteiden oletetusta hiipumisesta sekä saisit vielä vähän dollaripositiota. Noihin 10ke kaikkiin ja superrahastoon 50ke. Katsot sitten, kumpi voitti.

Parkki kirjoitti:

1. Asunto on 56mˆ2 kaksio / kolmio 1990 vm olevasta kerrostalosta (Luhtitalo) pienen n. 15t asukkaan kaupungin keskustasta, järjestään omistusasuntoja, kuitenkin kyseessä muuttotappiokunta, mutta aivan ydinkeskustan ydinkeskusta kyseessä.  Hissit löytyvät.

	Julkisivun maalausta ja IV-kanavien puhdistusta ja termostaattien säätöä on nyt päätetty tehtävän lähivuosina. Ei muita isompia remontteja käsittääkseni tiedossa.  Hinta-arviot samassa kerrostalossa samoilla neliöillä vaihtelevat halvimmillaan 69-82t. Uskoisin n. 70t evaluaatioon itse.

...Vuokraa he maksavat tällä hetkellä 550 euroa kuukaudessa, lisäksi veden, sähkön ja autopaikan.

...Asunnon kulumisen arvioin lähivuosiksi olevan noin 2% arvosta (Toivon tämän kattavan lähijuoksussa todennäköiset korjaukset, jos sen verran "sijoitan" sivuun vuodessa) eli 1400e

Väittäisin, että kulumisprosenttisi on oikein, mutta kustannuksesi ei. Siis 2 % poisto eli että asunto pitää rakentaa uudelleen kerran 50 vuodessa, mutta tässä et voi käyttää vanhan arvoa, vaan uuden rakentamista. Ero on tässä hintaluokassa huomattava. Sanoisin, että joku 1,5 % on ehkä realistinen poistoprosentti, mutta se pitää laskea siis rakentamiskuluista kunakin hetkenä. Helsingissä, jossa keskimääräinen uusi asunto maksaa ilman tonttia 5ke/m2, voi poiston laskea suoraan neliöhinnasta, mutta näissä paljon halvemmissa neliöissä se antaa väärän kuvan. 

Tällainen 1990 rakennettu maalaiskeskuksen kerrostalo kannattanee ehkä käyttää loppuun eli välttää kaikki isommat yhtiöremontit ja lopuksi purkaa ja rakentaa tilalle uusi. Tämä toki vaatii osakkailta taloudellista ymmärrystä. Jos tällaista olisi, niin voisi olla ihan helmi kohde. Purkamalla talo joskus 2030-luvulla, voisi tilalle rakentaa juuri sellaisen ajanmukaisen talon, jolle olisi ko. paikalla tuolloin eniten kysyntää. Jo nyt tällaisia ovat esimerkiksi leskirouville pienet kaksiot. Näitä Suomessa riittää pikkupaikkakunnilla, koska väestö ikääntyy (ja niillä eniten) ja miesten ja naisten elinajanodote-ero on huomattava.