Joka kerta kun Jensin blogiin on tullut uusi kommentti, niin sitä pistää sormet ristiin sekä silmät kiinni ja alkaa hokemaan mantraa "käy hyvät, käy hyvät, käy hyvät", että joku olisi vastannut Jensin vastatulleeseen postaukseen, jota ei ole vielä itse tullut luettua.
Eli Jensin blogin seuraaminen on vähän kuin mtt-grindaus. Aina odottaa parasta, mutta harvoin osuu. No ehkä vähän kärjistettyä, mutta kyllä tätä kullanarvoista blogittajaa lukis mielellään vaikka joka päivä.