Velho kirjoitti:

Onko täällä Tallinkin antiin perehtyneitä? Tallink siis järjestää osakeannin, jossa saa merkitä uusia osakkeita hintaan 0,47 €. Kurssi nyt 0,61 €. Vanhoilla osakkeenomistajilla on merkintäetuoikeus omistustensa suhteessa, mutta kuponkianti tämä ei kuitenkaan ole? Mitään merkintäoikeutta ei ole mitä voisi kaupata, mutta käytännössä kuitenkin 17.8. osakeluetteloon merkityt ovat tässä etuoikeusasemassa. 

Minua kiinnostaisi että miten tuo etuoikeus käytännössä sitten menee? Jos oletetaan, että anti ylimerkitään, niin kaikki uudet osakkeet menee vanhoille omistajille (17.8 listan mukaisesti). Jos omistaa vaikka 10.000 osaketta nyt, ja merkkaa annista 10.000 lisää, niin kuinka monta osaketta annista lopun perin saa?

Diletantti kirjoitti:

Eipä tässä taida olla mieltä enää roikkua mukana itsekään vaan kotiuttaa pikku voitto. Riskit mielestäni liian suuret koko yrityksen häviämiselle pörssistä tai jatkuvalle nollaosingolle.

Miten tuo pörssistä lähteminen voi käytännössä tapahtua? Eikö Coronarian pitäisi kuitenkin saada ensin 90% osakkeista, ja nyt se omistusosuus on ilmeisesti nousemassa jonkin verran yli 50%, jos muut isot kuin Intera ei hyväksy tarjousta.

Onko tietoa, miten muut isot omistajat (Varma, Ilmarinen,...) suhtautuvat ostotarjoukseen?

ttr kirjoitti:

Tyhmä kysymys: Kauppalehden uutisen mukaan Sampon (vai Sammon) hallitus hakee valtuutusta ylimääräiseen osinkoon. Syynä vastata pääomavaateen muutoksista johtuviin vaikutuksiin. Lehden mukaan Sampon pääomavaade kasvaa vuonna 2019 johtuen Nordean pääkonttorin siirtymisestä Suomeen. Mediasta olen ymmärtänyt, että Nordean pääomavaade heikkenisi kun pääkonttori siirtyi Suomeen.

Summa summarum: Nordean pääkonttorin muuton vuoksi heidän pääomavaade heikkenee mutta Sammon kasvaa. Ja koska Sammon pääomavaade kasvaa, he hakevat valtuutusta jakaa rahaa ulos ylimääräisen osingon muodossa. Mitä en nyt ymmärrä?

  

Selitys lienee tässä:https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sampo-leikkaa-nordeaa-kuin-fiskars-wa...

"Sampo soveltaa omassa vakavaraisuudessaan Nordean vakavaraisuutta, joka on nyt muuttuneiden laskentamenetelmien myötä ”heikentynyt”.

Jos Sampo keventäisi Nordea omistustaan alle 20 prosenttiin. Nordea ei olisi siinä tilanteessa enää Sampo-konsernin osakkuusyhtiö, vaan vain yksi suuri osakeomistus, eikä sitä siksi konsolidoitaisi tuloslaskelmaan. Tämä myös muuttaisi merkittävästi Sammon vakavaraisuutta koskevia säännöksiä.

Ylimääräisen osingon kautta Sampo pystyy näin paradoksaalisesti vahvistamaan vakavaraisuuttaan, kun se maksaisi osingon Nordean osakkeilla."