moi täällä olis varmaan ketjun typerin kysymys mut mitä se meinaa et osto hinta on aina reilusti myyntiä isompi? treidausta oon suunnitellu ja lukenu siitä mut tämä on semmonen askarruttava asia. toivottavasti joku vastaa järkevästi nii pääsee kokeilemaan.
Kuka näin on sanonut ja missä ja minkä osto- ja myyntihintoihin tämä liittyy?
moi täällä olis varmaan ketjun typerin kysymys mut mitä se meinaa et osto hinta on aina reilusti myyntiä isompi? treidausta oon suunnitellu ja lukenu siitä mut tämä on semmonen askarruttava asia. toivottavasti joku vastaa järkevästi nii pääsee kokeilemaan.
Kuka näin on sanonut ja missä ja minkä osto- ja myyntihintoihin tämä liittyy?
Tulkintayritys: Veikkaan että tässä ihmetellään spreadiä, ja "osto" ja "myynti" termejä käytetään omasta eikä tarjousten näkökulmasta.
Edit: Jos tää arvaus meni oikein, niin lyhyt vastausyritys voisi olla että osakkeelle ei ole ikinä mitään yksittäistä "hintaa", on vain tahoja jotka ovat valmiita jollain hinnalla myymään, ja tahoja jotka ovat jollain hinnalla valmiita ostamaan. Ja niiden myyntitarjousten täytyy aina olla ostotarjousten yläpuolella, koska jos/kun tasot kohtaavat, niin niiden välillä toteutuu kauppoja kunnes jäljelläolevat myynnit ovat taas ostoja kalliimpia.
Löytyiskö tältä palstalta apua tälläiseen kysymykseen. Osakkeella on myyntitasolla 10.01 € 200 kpl osaketta myynnissä ja 10.02 € 200 kpl osaketta myynnissä. Jos laitan osto toimeksiannon rajahintaan 10.02 € 100 kpl osaketta niin millä hinnalla toimeksianto toteutuu? 10.01 vai 10.02 ? Millä logiikalla kaupat toteutuu?
Löytyiskö tältä palstalta apua tälläiseen kysymykseen. Osakkeella on myyntitasolla 10.01 € 200 kpl osaketta myynnissä ja 10.02 € 200 kpl osaketta myynnissä. Jos laitan osto toimeksiannon rajahintaan 10.02 € 100 kpl osaketta niin millä hinnalla toimeksianto toteutuu? 10.01 vai 10.02 ? Millä logiikalla kaupat toteutuu?
Jos 10,01 myyntitarjous on vielä voimassa, niin siihen hintaan.
Ostohinnan voi laittaa korkeammaksi, kaupat toteutuvat alimpaan voimassaolevaan myyntihintaan. Kaupat voi syntyä halvemmallakin, jos alin myyntihinta ehtii laskea siinä välissä kun kirjoitat tarjousta markkinalle.
Lisäksi, mulla ainakin on käynyt joskus niin, että "joku" ehtii siinä välissä ostamaan tai poistamaan 10,01 hintaiset myytävät ja toimeksiantoni jää toteutumatta jos olen asettanut oston 10,01 tai toteutuu kalliimmlla, jos olen asettanut ostohinnan korkeammaksi.
Miksi sijoittamisen ammattilaisille on niin tärkeää tuomita lottoaminen kansanhuvina? Tiedän, että sen on odotusarvoisesti miinuspeliä ja siksi typerää ainakin sijoitusmielessä. Olen myöskin sitä mieltä, että Veikkauksen asema Suomessa on liian suojattu ja markkina pitäisi vapauttaa.
Mielestäni lottoamisen rinnastaminen sijoittamiseen on kuitenkin lähtökohtaisesti typerää. Useimmilla kysymys taitaa kuitenkin olla kuluttamisen kategoriaan menevästä aktiviteetista, eikä investointien kategoriaan kuuluvasta aktiviteetista jos asia näin taloustieteen termein ilmaistaan. Pointtina minulla on siis se, että lottoaminen on kuluttamista siinä missä esimerkiksi kaljanjuonti lähikuppilassa on kuluttamista - kallista mutta kivaa. Ei sen pääasiallinen tarkoitus olekaan tuottaa rahaa. Tuskin lottoamista kukaan oikeasti pitää sijoitustoimintana.
Oman internetkuplani, joka on erittäin suuressa osakepainossa, pääviesti tuntuu olevan aika-ajoin se, että kuinka typerää lottoaminen on. Jotkut ilmoittavat ylpeästi kuinka eivät ole koskaan lotonneet. Olen näihin viesteihin vähän väsynyt, ja pitäisi varmaankin seurata vain esimerkiksi Veikkausta Twitterissä.
Lottoaminen on kuluttamista, ei sijoittamista. Miksi se on kuitenkin minun sijoituskuplalaisilleni niin suuri ongelma? Itse voin ainakin hyvällä omalla tunnolla myöntää muutaman kerran lotonneeni, ja se on ollut kivaa siinä missä muukin turhanpäiväinen kuluttaminen.
Miksi sijoittamisen ammattilaisille on niin tärkeää tuomita lottoaminen kansanhuvina?
Koska viisikymmentä prosenttia kansalaisista on keskimääräistä tyhmempiä. Totta kai omilla rahoillaan saa pelata mitä haluaa, mutta suomalaisia on aivopesty ymmärtämään lottoaminen joko sijoittamisena tai hyväntekeväisyytenä. Vaikka sie pidät lottoamista hauskanpitona, R-kioskin jonosta osa on ihan vakavissaan tekemässä viikon sijoituspäätöstä.
Lottoon käytettävän kassavirran siirtäminen sijoittamiseen muuttaa kymmenissä vuosissa varallisuusasemaa radikaalisti.
Miksi sijoittamisen ammattilaisille on niin tärkeää tuomita lottoaminen kansanhuvina?
Koska viisikymmentä prosenttia kansalaisista on keskimääräistä tyhmempiä. Totta kai omilla rahoillaan saa pelata mitä haluaa, mutta suomalaisia on aivopesty ymmärtämään lottoaminen joko sijoittamisena tai hyväntekeväisyytenä. Vaikka sie pidät lottoamista hauskanpitona, R-kioskin jonosta osa on ihan vakavissaan tekemässä viikon sijoituspäätöstä.
Lottoon käytettävän kassavirran siirtäminen sijoittamiseen muuttaa kymmenissä vuosissa varallisuusasemaa radikaalisti.
Lottoaminen on sijoituspäätöksenä typerä. Kuitenkin säännöllisen epäsäännöllisesti haen muutaman rivin Eurojackpotia tai Lottoa, lähinnä ostan oikeutuksen haaveilla päävoiton tuomista mahdollisuuksista.
Akilla lienee eri käsitys pelattavista vko / kk summista joita keskimääräinen veikkauksen asiakas käyttää peleihin. Mielestäni lottoon käytettävillä rahoilla ei radikaalisti muuteta varallisuutta, mutta kotiinpäin toki vähemmän radikaalitkin muutokset.
Veikkauscase on ollut hetken sijoituspiireissä mankelissa. Ihmisten pitäisi Lottoamisen lopettamisen sijaan keskittyä asioihin joilla on oikeasti merkitystä, eli vähentää kulutusta muualta. Normaali (lotto)perheen kassavirrassa on käsittämätön määrä löysää, joka vain kulutetaan pois sen jäädessä tilille. Pilke silmäkulmassa voisi sanoa, että jokainen lottoamista vastustava kirjoitus pitäisi vetää aasinsillalla muun kulutuksen karsimiseen.
Ps. Veli-Pekka Nummikoski seuraava vieras teerenpeleihin?
Veikkauscase on ollut hetken sijoituspiireissä mankelissa. Ihmisten pitäisi Lottoamisen lopettamisen sijaan keskittyä asioihin joilla on oikeasti merkitystä, eli vähentää kulutusta muualta. Normaali (lotto)perheen kassavirrassa on käsittämätön määrä löysää, joka vain kulutetaan pois sen jäädessä tilille. Pilke silmäkulmassa voisi sanoa, että jokainen lottoamista vastustava kirjoitus pitäisi vetää aasinsillalla muun kulutuksen karsimiseen.
Minulla on epäilys (mutu), että monilla lottoajilla näillä asioilla on paitsi korrelaatio, myös kausaliteetti: ajatellaan, että ei sitä muuta kulutusta tarvitse niin miettiä, jos kuitenkin voidaan saada lotosta sen verran paljon, että se korjaa kaikki pikku puutteet päivittäistalouden hoidossa.
(Lottoan joskus itsekin, mutta vain tiettyjen edellytysten vallitessa)
Miten instituutioanti eroaa yleisöannista muuten kuin merkintämäärän suhteen?
Miten paljon näissä on jouston varaa ehtojen suhteen? Lyhyellä antien seurantahistoriallani tuntuu siltä että osaan instuutioanneista riittää että lätkäiset vain riihikuivaa riittävästi tiskiin ja toisiin että ne on jossain saunan kabineteissa sovittu erityisehdoilla eläkeyhtiöille ja säätiöille ja osaan jostain tästä väliltä.
Olisiko ideaa hyvästä uutislähteestä, mistä seurata suomalaisiin pörssiyhtiöihin liittyvää tiedotevirtaa mahdollisimman reaaliajassa? Hakusessa siis köyhänmiehen versio Blomman terminaalille, vai onko tällaista edes olemassa?
Se mikä itseäni erityisesti kiinnostaisi on analyytikoiden tekemät suositusmuutokset - pääseekö tähän tietoon ilmaiseksi ja kootusti käsiksi mitään kautta? Yritysten itse julkaisemat tiedotteethan saa vaikka pörssin omilta sivuilta suoraan, mutta muutokset analyytikoiden ennusteissa tulee tietooni lähinnä kun isot pojat puhuvat niistä täällä tai twitterissä tai kun kauppalehti tekee niistä uutisen: D
Miten instituutioanti eroaa yleisöannista muuten kuin merkintämäärän suhteen?
Miten paljon näissä on jouston varaa ehtojen suhteen? Lyhyellä antien seurantahistoriallani tuntuu siltä että osaan instuutioanneista riittää että lätkäiset vain riihikuivaa riittävästi tiskiin ja toisiin että ne on jossain saunan kabineteissa sovittu erityisehdoilla eläkeyhtiöille ja säätiöille ja osaan jostain tästä väliltä.
Instituutioannin ehdot eli lähinnä merkintäpaikka löytyy aina listautumisesitteestä. Yleensä ei tarvitse laittaa edes rahaa tiskiin heti, mutta annin järjestäjän täytyy vakuuttua, että sitä tarvittaessa löytyy. Mikä riittää vaihtelee kovasti, samaten kenelle allokoidaan ja mitä. Suositussa annissa instikasta tulee usein nolla isollakin merkinnällä, vaikka karvalakkipuolelta olisi saanut jotakin. Instituutioannissa ei fair play ole siis mitenkään odotettavaa, pikemminkin voittajan kirous.
Villhon kysymykseen kootuista tavoitehintamuutoksista ilmaiseksi ei liene vastausta, koska osa taloista jakaa ne ensin asiakkailleen, josta ne sitten vuotavat tai itse vuodetaan julkisuuteen. Jos joku saitti löytyy, miekin oon kiinnostunut.
Olisiko ideaa hyvästä uutislähteestä, mistä seurata suomalaisiin pörssiyhtiöihin liittyvää tiedotevirtaa mahdollisimman reaaliajassa? Hakusessa siis köyhänmiehen versio Blomman terminaalille, vai onko tällaista edes olemassa?
Se mikä itseäni erityisesti kiinnostaisi on analyytikoiden tekemät suositusmuutokset - pääseekö tähän tietoon ilmaiseksi ja kootusti käsiksi mitään kautta? Yritysten itse julkaisemat tiedotteethan saa vaikka pörssin omilta sivuilta suoraan, mutta muutokset analyytikoiden ennusteissa tulee tietooni lähinnä kun isot pojat puhuvat niistä täällä tai twitterissä tai kun kauppalehti tekee niistä uutisen: D
Kiitos jos jollain on heittää vinkkiä!
Reuters Eikonista mulla ei ole kokemusta, mutta ilmeisesti sen hinnan saa riisutuilla ominaisuuksilta luokkaan 15-20% Bloombergin vastaavasta.
Infront terminaalin saa joltain välittäjiltä ilmaiseksi, ja sieltä pörssi- ja lehdistötiedotteet reaaliaikaisesti. Päälle voi tilata esim Dow Jones uutiset about 100 eur/kk jos ne kokee hyödylliseksi. Myös ruotsalaisia uutislähteitä kannattaa seurata.
Suosituksen muutokset ovat vähän niinkuin Aki sanoo. Moni välittäjä antaa ne ensin asiakkailleen. Sen takia tilaan analyysejä ja aamukatsauksia monesta pankista. Ruotsin uutislähteet julkaisevat suosituksenmuutoksia paljon tehokkaammin kuin suomalaiset. Esim. Nordnet palvelusta löytyy usein suosituksenmuutoksia etenkin Ruotsi-firmoihin. Joskus jopa ennen kuin ne ovat Bloombergissa.
Alfa suosituksenmuutosten treidauksessa on aika nolla esim Ruotsissa(tuntuisi joskus olevan jopa negatiivinen jos aamuhuutarista yrittää hyödyntää), ellei tiedä kuka analyytikko ja missä tilanteessa kurssia liikuttaa. Suomessa on ehkä vähän tehottomuutta tässä suhteessa, mutta siinäkin harkinta on paljon tärkeämpi kuin systemaattinen toiminta (NYE -välittäjä tekee tätä systemaattisesti, ja tuotto aika heikkoa). Aika vähän on ilmeisiä ilmaisia lounaita tarjolla. Ihminen kiinnittää huomiota lähinnä niihin tapauksiin, jossa joku suosituksenmuutos "liikuttaa" kurssia 5%, mutta ne jää otsikoista ja huomiosta pois, jotka eivät aiheuta reaktiota (joita noudattamalla tulisi takkiin kun kurssi palautuu aamupompusta). Ainoa mun mielestä kiistaton etu suositusmuutoksista on, kun niihin pääse käsiksi ennen kuin ne on missään uutislähteessä. Tämä tuntuisi jossain määrin pätevän myös Ruotsissa.
Onkohan jossain sellaista laskuria, johon voi merkitä sijoitukseen käytetyn kuukausisäästön JA aikavälin kun tätä kuukausisummaa sijoittaa JA lopullisen tavoiteajan ja -summan?
Jos ei tiedossa osaako joku näppärä pyöräyttää exceliin kaavan?
Onkohan jossain sellaista laskuria, johon voi merkitä sijoitukseen käytetyn kuukausisäästön JA aikavälin kun tätä kuukausisummaa sijoittaa JA lopullisen tavoiteajan ja -summan?
Jos ei tiedossa osaako joku näppärä pyöräyttää exceliin kaavan?
Siis mitä sen kaavan tai laskurin pitää laskea? Syötteet ovat:
- kuukausisäästö (tämän ymmärrän)
- aikaväli - mikä aikaväli? Jos kyseessä on kuukausisäästö, niin sijoittaminen tapahtuu varmaankin kuukauden välein, joten tämä on jotain muuta, mutta mitä.
- lopullinen tavoiteaika - tämä lienee aika jonka kuluessa jotain lasketaan. Aikaväli ei siis ole tätäkään, vaan edelleen jotain muuta, mutta mitä.
- tavoitesumma - tämä lienee siis summa joka halutaan saada kasaan.
Ilmeisesti kaavan pitää tuottoprosentti, koska sitä tuossa ei varmuudella anneta. Arvoitukseksi jää edelleen mitä nuo eri ajat ovat?
Jos ajatellaan, että meillä on vain yksi aika, joka on säästämisen kokonaisaika, niin kuukausisäästöstä, ajasta ja tavoiteltavasta summasta voidaan laskea tarvittava tuottoprosentti. Esim. excelin RATE()-funktiosta voi olla apua.
Onkohan jossain sellaista laskuria, johon voi merkitä sijoitukseen käytetyn kuukausisäästön JA aikavälin kun tätä kuukausisummaa sijoittaa JA lopullisen tavoiteajan ja -summan?
Jos ei tiedossa osaako joku näppärä pyöräyttää exceliin kaavan?
Siis mitä sen kaavan tai laskurin pitää laskea? Syötteet ovat:
- kuukausisäästö (tämän ymmärrän)
- aikaväli - mikä aikaväli? Jos kyseessä on kuukausisäästö, niin sijoittaminen tapahtuu varmaankin kuukauden välein, joten tämä on jotain muuta, mutta mitä.
- lopullinen tavoiteaika - tämä lienee aika jonka kuluessa jotain lasketaan. Aikaväli ei siis ole tätäkään, vaan edelleen jotain muuta, mutta mitä.
- tavoitesumma - tämä lienee siis summa joka halutaan saada kasaan.
Ilmeisesti kaavan pitää tuottoprosentti, koska sitä tuossa ei varmuudella anneta. Arvoitukseksi jää edelleen mitä nuo eri ajat ovat?
Jos ajatellaan, että meillä on vain yksi aika, joka on säästämisen kokonaisaika, niin kuukausisäästöstä, ajasta ja tavoiteltavasta summasta voidaan laskea tarvittava tuottoprosentti. Esim. excelin RATE()-funktiosta voi olla apua.
Eli etsin helppoa tapaa testailla eri kuukausisäästösummia, kuukausisäästöaikoja, tuottoprosentteja ja lopullisia pääomia (Muuttujat). Koska loppupääoma vaihtelee suuresti laskennassa käytettyjen muuttujien mukaan haen helppoa tapaa muuttaa näitä.
Ehkä esimerkki helpottaa mitä haen,
Jos kk säästän 5 vuotta 5% korolla kuukausittain 200 euroa. Tämän lopullisen pääoman selvittämiseen viiden vuoden kohdalla riittää castelieron linkittämä laskuri. Jos viiden vuosen kohdalla lopetan kk säästämisen ja annan kertyneen pääoman muhia 30 vuotta. Tämä selvinnee edelleen samalla laskurilla. Näiden eri kombojen tutkiminen siis kiikarissa.
Jos kuitenkin sellainen laskuri jossain olisi niin bueno!
Alfa suosituksenmuutosten treidauksessa on aika nolla esim Ruotsissa(tuntuisi joskus olevan jopa negatiivinen jos aamuhuutarista yrittää hyödyntää), ellei tiedä kuka analyytikko ja missä tilanteessa kurssia liikuttaa. Suomessa on ehkä vähän tehottomuutta tässä suhteessa, mutta siinäkin harkinta on paljon tärkeämpi kuin systemaattinen toiminta (NYE -välittäjä tekee tätä systemaattisesti, ja tuotto aika heikkoa). Aika vähän on ilmeisiä ilmaisia lounaita tarjolla. Ihminen kiinnittää huomiota lähinnä niihin tapauksiin, jossa joku suosituksenmuutos "liikuttaa" kurssia 5%, mutta ne jää otsikoista ja huomiosta pois, jotka eivät aiheuta reaktiota (joita noudattamalla tulisi takkiin kun kurssi palautuu aamupompusta). Ainoa mun mielestä kiistaton etu suositusmuutoksista on, kun niihin pääse käsiksi ennen kuin ne on missään uutislähteessä. Tämä tuntuisi jossain määrin pätevän myös Ruotsissa.
Kiitos Akille ja Mikolle vastauksista. Itselläni onkin aika vahva valikoitumisongelma tässä kyseessä kun somen perusteella saa nuo suositusmuutossignaalit jotka ovat tietenkin kerta kerrasta aiheuttaneet tuon 5%. Erityisesti kiinnostuksen herätti tuo Citin muutos Fortumissa, jonka myötä sitä alkoi pohtimaan erityisesti isojen ulkkaripankkien vaikutusta suomalaisiin lappuihin. Mutta niiden julkaisema tieto onkin varmasti juuri sitä tyyppiä, ettei ihan ensimmäiseksi ole meikäläisen korvissa.
Kiitos Akille ja Mikolle vastauksista. Itselläni onkin aika vahva valikoitumisongelma tässä kyseessä kun somen perusteella saa nuo suositusmuutossignaalit jotka ovat tietenkin kerta kerrasta aiheuttaneet tuon 5%. Erityisesti kiinnostuksen herätti tuo Citin muutos Fortumissa, jonka myötä sitä alkoi pohtimaan erityisesti isojen ulkkaripankkien vaikutusta suomalaisiin lappuihin. Mutta niiden julkaisema tieto onkin varmasti juuri sitä tyyppiä, ettei ihan ensimmäiseksi ole meikäläisen korvissa.
Ongelma näissä on, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Fortum oli aamupäivästä reilun prosentin laskussa, mutta sitten Rupla alkoi jälleen kerran syökyä. Siitä saatiin vähän vielä lisävauhtia. Kaksi huonoa uutista samaan päivään saa helpommin sijoittajat heittämään pyyhkeen kehään.
Eli etsin helppoa tapaa testailla eri kuukausisäästösummia, kuukausisäästöaikoja, tuottoprosentteja ja lopullisia pääomia (Muuttujat). Koska loppupääoma vaihtelee suuresti laskennassa käytettyjen muuttujien mukaan haen helppoa tapaa muuttaa näitä.
Tossa voit myös kasvattaa kuukaudessa säästöön menevää summaa inflaation mukaan (on loogista olettaa, että jos tänään vaikka säästät 20 euroa kuussa, niin 10 vuoden päästä säästät inflaation takia hieman enemmän kuin 20 euroa jne.). Noita eri kombinaatioitahan voit tutkia, että laitat vaikka 30 vuotta kuukausisäästöä ja lasket loppusumman. Sitten heität sen loppusumman uudestaan tonne laskuriin alkupääomaksi, jos haluat katsoa miten säästöt kasvaa kun kuukausisäästön lopettaa.
Tuolla laskurilla voit myös laskea miten rahat riittää, jos haluatkin tuhata säästöjäsi. Eli vaihdat vain tuon talletuksen nostoksi ja lyöt alkupääoman ja keskimääräisen tuoton pääomalle. Tässä heität jonkun todella ylimitoitetun ajanjakson eli vaikka 100 vuotta, niin sitten laskuri laskee sulle taulukon ja kuvaajia, josta näet milloin nettovarallisuus kääntyy negatiiviseksi --> tuohon asti rahat riittää. Eli kuinka pitkään vaikka miljoona euroa riittää, jos ne on sijoitettu siten, että tuotto on 3 % vuodessa keskimäärin ja nostat sijoituksista 4000 euroa kuukaudessa. Lisäksi näitä nostoja kasvatetaan 2% vuosittain inflaation vauhdissa. Vastaus on 23 vuotta (vs. 17 vuotta nolla-tuotolla).
Eli etsin helppoa tapaa testailla eri kuukausisäästösummia, kuukausisäästöaikoja, tuottoprosentteja ja lopullisia pääomia (Muuttujat). Koska loppupääoma vaihtelee suuresti laskennassa käytettyjen muuttujien mukaan haen helppoa tapaa muuttaa näitä.
Tossa voit myös kasvattaa kuukaudessa säästöön menevää summaa inflaation mukaan (on loogista olettaa, että jos tänään vaikka säästät 20 euroa kuussa, niin 10 vuoden päästä säästät inflaation takia hieman enemmän kuin 20 euroa jne.). Noita eri kombinaatioitahan voit tutkia, että laitat vaikka 30 vuotta kuukausisäästöä ja lasket loppusumman. Sitten heität sen loppusumman uudestaan tonne laskuriin alkupääomaksi, jos haluat katsoa miten säästöt kasvaa kun kuukausisäästön lopettaa.
Tuolla laskurilla voit myös laskea miten rahat riittää, jos haluatkin tuhata säästöjäsi. Eli vaihdat vain tuon talletuksen nostoksi ja lyöt alkupääoman ja keskimääräisen tuoton pääomalle. Tässä heität jonkun todella ylimitoitetun ajanjakson eli vaikka 100 vuotta, niin sitten laskuri laskee sulle taulukon ja kuvaajia, josta näet milloin nettovarallisuus kääntyy negatiiviseksi --> tuohon asti rahat riittää. Eli kuinka pitkään vaikka miljoona euroa riittää, jos ne on sijoitettu siten, että tuotto on 3 % vuodessa keskimäärin ja nostat sijoituksista 4000 euroa kuukaudessa. Lisäksi näitä nostoja kasvatetaan 2% vuosittain inflaation vauhdissa. Vastaus on 23 vuotta (vs. 17 vuotta nolla-tuotolla).
Kiitti! Tosiaan tuo mainitsemasi tapa on toimiva, mutta haluaisin testailla kymmeniä komboja joka on sitten jo aavistuksen työlästä. Ehkäpä testaan vain muutamia :)
Tuo eläkekassan riittävyys onkin uusi laskuri itselle. Täytyy testata.
Olen jättänyt inflaation huomioimatta kaikissa laskelmissa, koska oletan että sekä tuloni, että sijoitusteni kassavirrat kasvavat suunnilleen inflaation tahdissa. Onkohan väärä tapa ajatella asiaa?
Aloin Twitteriä lukiessani miettimään mihin perustuu ajallinen hajauttaminen ja onko siitä odotusarvollisesti etua? Jos siitä on etua niin eikö tällä logiikalla kannattaisi verottomassa maailmassa aina myydä salkku ja sijoittaa ajallisesti hajauttaen uudelleen? Indeksit ja osakkeet kuitenkin keskimäärin nousee, niin eikö odotusarvollisesti olisi kuitenkin parasta lyödä kaikki kerralla sisään? Onko tästä olemassa jotain tutkimusta, vai saavutetaanko ajallisesti hajauttamalla vain paremmat yöunet ja pienennetään varianssia?
Mikä on oikea (järkevä) tunnusluku kuvaamaan osakkeen hintaa suhteessa yrityksen todelliseen varallisuuteen? Suomeksi = Osakkeen hinta suhteutettuna siihen jos firma laitettaisiin lihoiksi taseen mukaisilla arvoilla, ja vähennettäisiin velat, mitä jäisi osaketta kohden.
Miten näkee käyttäjän vanhat viestit? Kokeilin näin:
1. Klikkaan käyttäjän nimeä
2. Skrollaan sivun alaosaan
3. Klikkaan "Näytä kaikki --->"
4. Nyt sivu päivittyy ja siirtyy ylälaitaan. Skrollaan alas, jossa on uusi painike "Näytä lisää"
5. Klikkaan "Näytä lisää"
Nyt latauspainike (alla olevassa kuvaruutukaappauksessa vasemmalla) avautuu hetkeksi (ehkä noin puoleksi sekunniksi) mutta lisää viestejä ei ilmesty:
Tää voi olla väärä ketju (saa siirtää) kun en heti löytänyt erillistä ketjua palstaan liittyville kehitysehdotuksille (tai helpdeskiä tms).
