Amen

Tekoäly antoi pari käyttämäänsä lähdettä, ja yhdessä niistä valotetaan hyvin, mihin saunat jenkeissä menevät - eivät ehkä ensi sijassa tavallisiin koteihin. Raportti on varsin tuore ja ennustaa vuosia 2024-2030. Siitä näkee, että Harvia kasvaa markkinaa selvästi nopeammin siellä. 

U.S. Sauna Market Trends

The sauna market in the U.S. is expected to grow at a CAGR of 6.1% from 2024 to 2030. The increasing awareness of the therapeutic benefits of sauna use, including stress relief, improved circulation, and detoxification, is driving consumer interest. Moreover, the integration of saunas into luxury home renovations and high-end real estate projects is contributing to market growth. The U.S. market is also seeing a rise in commercial installations in fitness centers, hotels, and spas, where saunas are valued as premium amenities that enhance the overall customer experience and attract health-conscious consumers. 

Kylmä ilma ei ole ainoa syy siihen, että M & M ovat listan kärjessä. Täydennyksenä, tekoälyä nytkin lainaten:

Yhdysvaltojen osavaltioista Minnesota erottuu selvästi saunakulttuurinsa vahvuudella ja saunojen määrällä asukaslukuun nähden. Vaikka tarkkoja tilastoja saunojen määrästä per asukas ei ole julkisesti saatavilla, useat lähteet viittaavat siihen, että Minnesota on tässä suhteessa kärkisijoilla.

Miksi juuri Minnesota?

• Suomalaiset ja skandinaaviset juuret: Minnesotaan asettui 1800-luvulla suuri määrä suomalaisia ja muita skandinaavisia siirtolaisia, jotka toivat mukanaan saunaperinteensä. Esimerkiksi Cokaton kaupunki tunnetaan nimellä "Sauna City", ja siellä toimii Sauna360, yksi Yhdysvaltojen suurimmista saunavalmistajista.

• Luonnonolosuhteet: Osavaltion kylmä ilmasto ja yli 10 000 järveä tarjoavat ihanteelliset puitteet saunomiselle ja avanto- tai järvikylvyille.

• Saunakulttuurin nousu: Viime vuosina Minnesotassa on koettu saunakulttuurin renessanssi. Uusia julkisia ja liikkuvia saunoja on perustettu eri puolille osavaltiota, ja saunominen on yhä suositumpaa sekä paikallisten että matkailijoiden keskuudessa.

Muita huomionarvoisia osavaltioita

Vaikka Minnesota on tunnetuin saunaperinteestään, myös Michiganin Yläniemimaa (Upper Peninsula) ja Wisconsinilla on vahvat suomalaiset juuret ja saunakulttuuri. Näissä alueissa saunat ovat olennainen osa paikallista elämää, erityisesti mökkikulttuurissa. Second Wave Michigan

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka tarkkoja tilastoja saunojen määrästä per asukas ei ole saatavilla, Minnesota on laajalti tunnustettu Yhdysvaltojen saunapääkaupunkina vahvan kulttuuriperintönsä ja aktiivisen saunayhteisönsä ansiosta.

Siirrosta Azurren on tehty tuore opinnäytetyö.

Opinnäytetyössä tutkittiin menetelmiä, kuinka LemonOnlinea voidaan kehittää toimimaan kustannustehokkaammin Azure-pilviympäristössä.

Opinnäytetyön tuloksina syntyi viisi optimointiesimerkkiä, joissa käytettiin sovellustason välimuistia asiakas- ja palvelinsovelluksissa, vähennettiin verkkosivun uudelleenlatauksia, hyödynnettiin NgRx-tilanhallintajärjestelmää, sekä optimoitiin verkkopyyntöjä. Optimointien hyöty todistettiin mittauksilla ja lopuksi tehtiin laskelma, kuinka paljon kustannuksia voitaisiin säästää menetelmiä käyttämällä.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/884733/Lahteinen_Teemu.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Näin se menee: arvopaperit kirjataan perukirjaan kuolinpäivän kurssein, ja sen jälkeen on sama myykö ne sitten kuolinpesä ennen jakoa vaiko perilliset pesän jakamisen jälkeen.

Almanakka wrote:

Edellinen postaus kertoi sen, miten hienosti Q4 meni, mutta markkinat säikähtivät ensin kannattavuutta ja sitten tulleja. Toinen näistä on vielä vähän auki, mutta sekään ei vaikuta juuri menoa horjuttavan. Vahvaa on. Jatkan samoilla Harvioilla.

Kuin myös, paitsi että kymmenesosa potista on altistettu treidaukselle.

“Watching for white smoke … Trump MMXXVIII!”

Paavi valitaan nyt. Miksi siis 2028? Seuraavat presidentinvaalit. Kolmas kausi.

Bingo53 wrote:

Kuka valitaan seuraavaksi paaviksi - vedot ovat käynnissä

Kuva

Kahdeksan vahvinta tällä hetkellä.

Kuva

Linkki: https://polymarket.com/event/who-will-be-the-next-pope

Polymarket sai huomiota aloittamalla heti paavi Francisin kuoltua uuden paavin vedonlyönnin. Vatikaanin 70-vuotiaalla valtiosihteerillä Pietro Parolinilla oli alkuun kuulemma 37% mahdollisuus päästä uudeksi paaviksi. Hän on myös toiminut paavin sijaisena ja pidetään tasaapainoisena vaihtoehtona. Mahdollisuudet ja  kilpailu ovat sen jälkeen muuttuneet.

Linkki:Pope Francis successor: Betting on the next pope is back: Polymarket sparks global buzz on who will succeed Pope Francis; here's who it's projecting - The Economic Times

Kalshi:

Kuva

Olisiko näistä Vapunajan sivusilmällä seurattavaksi, kevyen siman ohessa?

Kuinkas se sanonta menikään: "Kuka kävelee paavina konklaaviin, tulee kardinaalina ulos".

Almanakka wrote:

Ei ole Fondialla helppoa. Markkina on todella vaikea, yhtiö on juuri joutunut pilaamaan työilmapiirinsä yt-neuvotteluilla ja pelkään tekoälyn uhkaavan koko liiketoimintamallia. Toki hinta heijastelee tätä, mutta ei tilaa salkussani.

Olin aikanaan sen verran innostunut, että otin jopa sekä yleisö- että instikka-annista. Alkuun näytti hyvältä, mutta tietysti luovuin aivan liian myöhään - vasta koronadipissä, jolloin enää euron yli antihinnan. Nyt huomaan, että sai silloin sentään lähes tuplasti sen, mitä tänään saisi. Ei kuitenkaan varsinaisesti lohduta.

Kiitos Almanakalle taas katsauksesta!

Kuva

Artsipappa wrote:

Tekijä wrote:

Kyllä pitää paikkansa. Huomaan kyllä aloituslauseen sanamuodon liian väljäksi, koska tarkoitettu tulokulma olivat korkeakoulut, ja ne mainitsen vasta seuraavassa lauseessa. Pahoittelut.

Ei siis puhuta yrityksille suunnatusta yrityksille suoraan ja epäsuoraan suunnatusta tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta, jossa oletus on, että se tuottaa parempia tuotteita ja sitä kautta myyntiä ja etenkin vientiä - enkä tätä panostusta halua kritisoida - vaan korkeakoulujen ja etenkin yliopistojen perusrahoituksesta - jolla tuotetaan perustutkimusta ja akateemisia tutkintoja, myös yritysten tarpeisiin - esimerkkinä vaikkapa lääketieteellisten tiedekuntien rahoitus, joka on merkittävästi supistunut suhteessa kustannuksiin, aivan erityisesti tieteellisen tutkimuksen puolella mutta myös koulutuksessa - eikä edes suhteellisesti kustannuskehitykseen nähden vaan jopa absoluuttisesti. 

Helsingin yliopiston valtion perusrahoitus oli vuonna 2015 noin 454 miljoonaa euroa, mutta se laski vuonna 2016 noin 412 miljoonaan euroon. Viime vuonna se lopulta absoluuttisesti käväisi samalla tasolla kuin vuosikymmen sitten, nimittäin 464 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle se laski kuitenkin taas 27 miljoonalla eurolla ja ennen nyt julkistettua lisäsäästöä, ensi vuodelle budjetoitiin 16 miljoonaa euroa pienempää summaa, jolloin oltaisiin oltu taas vuoden 2016 tasossa. 

Tunnen mm. muutaman professorin, joten tiedän, että nykyisin Helsingissä vaikkapa erään keskisuuren erikoisalan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavan lääketieteellisen tiedekunnan osaston vuotuinen käyttömääräraha on 3000 euroa. Kaikki muu kuluu jatkuvasti nouseviin tilavuokriin ja hitaammin nouseviin palkkoihin sivukuluineen, samalla kun kokonaissumma pienenee. Tämän seurauksena tuossa osastolla yksi kolmesta osa-aikaisesta professuurista on viidettä vuotta pakastettuna, jotta rahat riittävät muiden palkkoihin. 

Samalla tarjoutuu tässä tilaisuus korjata summia, sillä päivän mittaan tarkemmassa uutisoinnissa ilmeni, että korkeakoulujen supistus tulee kahdesta suunnasta ja onkin yhteensä yli 100 miljoonaa. Helsingin yliopiston osuus on runsaat 20 prosenttia, mikä merkinnee noin 25 miljoonaa euroa vähemmän. Tämä tulee olemaan pienin perusrahoitus yli kymmeneen vuoteen.

Tässä ei nyt joko tiedetä mistä puhutaan, tai tarkoituksella vääristellään. En lähtenyt kaivamaan erikseen nimenomaan Helsingin yliopiston perusrahoitusta, oletetaan että olet ne laittanut oikein. Mutta jos Helsingin yliopiston rahoitus heittelee noin paljon, niin siitä he voivat syytää pääosin itseään. Valtion perusrahoitus yliopistoille on ollut pitkään nousussa. Tässä yliopistojen valtionrahoitukset 2020-2024:

2024: 2 152M€
2023: 2 060M€
2022: 1 971M€
2021: 1 920M€
2020: 1 875M€

Oletan että tiedät miten yliopistojen valtionrahoitus jaetaan? Mutta kerrotaan se nyt kuitenkin. Se on nollasummapeliä, ja Suomen kaikki yliopistot kilpailee yllä olevasta rahapotista. Jos Helsingin yliopisto pärjää heikommin rahoitusmallissa verrattuna muihin, niin myös rahoitusta tulee vähemmän. 

Ja tosiaan, kuten yllä mainittiin niin perusrahoitusta ei ole tarkoitettu pääasiassa tutkimuksen tekemiseen. Sillä tehdään jonkin verran myös tutkimusta, onhan se yliopistojen lakisääteinen tehtäväkin. Mutta siitä maksetaan muualta haettavien rahoitusten omarahoitusosuudet joka on yleensö 0%-20% hankkeen kokonaisrahoituksesta. Esimerkiksi v.2023 Helsingin yliopisto sai ulkopuolista tutkimusrahoitusta 255 miljoonaa euroa. Koko yliopistokenttä sai 866 miljoonaa. Eli merkittävä osa yliopistojen kokonaisbudjetista tulee muualta kun suoraan valtiolta.

Jos jotain kiinnostaa, niin linkki 2025 alkaen olevaan rahoitusmalliin:

https://okm.fi/documents/1410845/4392480/Ammattikorkeakoulujen+ja+yliopistojen+rahoitusmallit.pdf/2475ffd6-c8fd-7389-5826-609c4ce10d6f/Ammattikorkeakoulujen+ja+yliopistojen+rahoitusmallit.pdf?t=1712829018346