Olet täällä

Ovaro (os. Orava) - 26.2.2019 11.22
von Fyrckendahl kirjoitti:
petteri kirjoitti:

Ostamalla yhden Ovaron osakkeen saa siis laskennallisesti 18,67 euron kiinteistöt 14,88 eurolla eli 20,3 % alennuksella. Näihin hankittuihin kiinteistöihin kohdistuu lisäksi 10,14 euroa velkaa.

Saa sen niinkin laskea, mutta yleensä lasketaan toisella tavalla. Joka tapauksessa kiinteistöt saa pörssin kautta selvällä alennuksella. Tilanteen mahdollisesti parantuessa on 4,74 euron sijoituksella tullut ostaneeksi omaisuutta, jonka nykyarvo on 8,55 €. Se on 80 % enemmän kuin alkuperäinen sijoitus.

Tässähän on tilanne, jossa molemmat laskutavat ovat tavallaan oikein mutta näiden kahden välissä on riskikomponentti / aikaperspektiivi. Tuo Petterin laskema 20,3% alennushan lähenee Fyrckendahlin laskemaa 45% NAV alennusta mitä pidemmälle saneerausohjelma (onnistuessaan) etenee nettovelkojen pienentyessä ja jos kiinteistöjen arvostuksissa on pitoa (ja osakkeen hinta pysyy nykytasolla).

Totuus on jotain noiden kahden välistä ja sijoittajan tehtäväksi jää arvioida:

  • kuinka paljon lisäalennuksia joudutaan nykyiseen arvostukseen nähden antamaan kun myyntisalkkua realisoidaan? Varmaan jonkun verran (negatiivinen NAV alennuksen kannalta)
  • kannattava ja operatiiviselta kassavirraltaan positiivinen liiketoiminta itsessään sulattaa nettovelkoja jonkin verran tai investoitaessa kasvattaa kiinteistövarallisuutta (positiivinen NAV alennuksen kannalta)
  • kuinka pitävä on ydintoiminnan kiinteistösalkun arvostus (pidemmän aikavälin avainkysymys)

Jos nyt sanotaan, että myyntisalkun keskimääräiset realisointialennukset olisivat vielä vaikkapa luokkaa 7% ja ydintoiminnan kiinteistösalkun arvostuksen laskupaine neutraloituu tuon tulos- ja kassavirtakasvun vaikutuksesta, olisi NAV alennus jotakuinkin 30% tasolla. Edellä mainittu siis vain yksi random skenaario, eikä mikään oma vahva näkemys.

Kun tätä keissi miettii niin näen tässä pari mahdollisuutta saada sijoitukselle riskinottamisen arvoista tuottoa, tai ehkä oikeastaan 1+1, missä ensimmäisen on joka tapauksessa onnistuttava. Ensimmäinen on lyhyemmän aikavälin betsi, jossa saneeraus lähtee hyvin käyntiin, vuokrausastetta saadaan tasaisesti ylöspäin, rahoitusasema paranee ja näitä kahta sitten vielä tukee omien osakkeiden osto-ohjelma. Pidän kohtalaista tai hyvää suoriutumista noissa mutuna todennäköisempänä kuin huonoa suoriutumista, mutta en ole tutkinut tapausta tarpeeksi, uskonko ok suoriutumiseen riittävästi. Ja miten markkina arvottaa esim. kohtalaisen suoriutumisen, siinäpä se kysymys. Toinen on sitten hieman pidemmän aikavälin yritys- tai muu rakennejärjestelybetsi, mutta tämän potentiaalia on kyllä hyvin hankala arvioida ja menee ennemminkin toiveosastolle.

Näytä koko viesti
Nokia - 17.1.2019 06.26

Ei olisi ensimmäinen kerta, jos Nokia julkaisisi nihkeän tuloksen ilman tulosvaroitusta, vaikka ehkä olisi ollut syytä. En ota kantaa, mitä sieltä tällä kertaa on tulossa Q4 osalta mutta oma mielipide on se, että sieltä voi tulla mitä vain. Kohtalainen mahku on taas sille, että Noksu ottaa tuplasvingin alas, jos Ericssonin tulos on sakannut ja sitten ovat vielä itsekin kompuroineet. Erkki Sinkoille näillä ei ole mitään väliä. Jos dyykkaa, ostetaan lisää. Jos nousee, voidaan nauttia Nokia kaffet. Lupaan tehdä samoin, joskin Nokia positio tällä hetkellä 0.

Näytä koko viesti
Ilkka - 19.11.2018 12.57

Noin juuri. Likviditeetti paranee kyllä kun osakkeen hinta nousee kohti "oikeaa arvoa". Ja sinällään, mitä vähemmän Ilkan tarvitsee investoida omien osakkeiden ostamiseen markkina-arvoalen poistamiseksi, sitä parempi suoritus.

Näytä koko viesti
Ilkka - 16.11.2018 08.45

Täyttä spekulaatiota mutta Ilkalle voisi sopia ostokohteeksi Panostajalla myynnissä oleva Grano. Siitä saisi kertaheitolla uuden liiketoiminnan tukijalan, vauhtia digitransformaatioon ja kassavirtakoneen. Jotain synergioitakin voisi saada. Valuaatiokin olisi sopivaa suuruusluokkaa.

Näytä koko viesti
Osta ja unohda - laiskan sijoittajan strategia - 15.10.2018 03.30

Samaan mieltä, että aihe on mielenkiintoinen. Kirjoituksen teesi tavallaan ruokkii mutkat suoriksi vetäen osakesijoittamiseen liittyvää "mystiikkaa", mikä varmaankin suurinta osaa osakesijoittamiseen ryhtyviä tai sitä harkitsevia kiehtoo; miten löytää markkinalta aliarvostettuja yhtiöitä tai miksi sijoitan juuri tähän yhtiöön tai tälle toimialalle, koska...

Mun mielestä tähän teemaan, jos johonkin, liittyy aika paljon eri leveleitä. Olen samaa mieltä, että vaivannäkö on ensimmäinen edellytys sille, mikäli aktiivisella sijoitusmetodilla meinaa luoda alphaa. Looginen päättelykyky ja kylmähermoisuus ehkä ne kaksi tärkeintä sijoittajalta vaadittavaa ominaispiirrettä.

Leveleiden alimmilla asteikolla, joku betsaa jonkun megatrendin puolesta tai uskoo vahvasti jonkun yhtiö käänteeseen syystä x tai y, minkä jollain aikavälillä tehokkaiden markkinoiden oletus sitten realisoi ylituotoksi. Asia vaikeutuu kun arvosijoittamisessa lähdetään tunnistamaan ns. arvotriggereitä ja sitten niiden kvantifiointia. Mikäli sijoittaja pystyy kvantifioimaan näitä arvotriggereitä ts. satunnaismuuttujia ja niiden todennäköisyyksiä sillä tavalla, että triggereiden realisoituessa kokonaan tai osittain muu markkina arvottaa nämä samalla tavalla, ollaan jo keskiasteikoilla alphan metsästyksen onnistumisessa. Tähän liittyy myös se, että oma sijoitusteesi on kyettävä tarvittaessa hylkäämään. Väitän, että moni fiksukin mutta todellisuudessa alakouluasteella oleva alpha-sjioittaja sokeutuu omalle alun alkaen hyvälle idealle ja uskoo siihen kuin Aki Saipaan.

Näytä koko viesti
Suominen - 16.9.2018 06.36

Mielenkiinnosta löin päivitetyt luvut ja oletukset DCF-arvonmääritysmankeliin, jota tässä ketjussa pyöriteltiin pari vuotta sitten, ja kurkkasin minkälaista valuaatiota malli sylkee ulos kaiken kehnon kehityksen ja vaisujen tulosodotusten jälkeen. Osakekurssi roikahti perjantaina 2,78 tasoille ja pitihän se tarkistaa, onko nyt halpaa.

DCF-mallin oletusten osalta päivitin vuosille 2019-2020 pientä n. parin prosentin kasvua liikevaihtoon ts. tämä vuosi olisi pohjakosketus. EBITDA-marginaali jäisi kuitenkin edelleen alle 10% eli 2016 tasoja ei vielä tultaisi saavuttamaan parin vuoden tähtäimellä. 2021 ja siitä eteenpäin ei taaskaan mitään kasvuoletuksia ihan konservatiivisuussyistä ts. 2021- tulostaso ja kassavirta vuoden 2020 tasolla. Oman pääoman tuottovaatimusta nostin selvästi aikaisemmasta, koska yhtiö on aliperformoinut tasaisesti. Velan hintaa Suominen on saanut ajettua alaspäin ja se kompensoi hieman painetta WACC:n nostolle opon kautta.

DCF-valuaatio näyttäisi itse asiassa tukevan perjantain päätöskurssin tasoja. +/- 1%-yksikön WACC-herkkyystarkastelu base WACC-oletukseen antaa valuaatiorangeksi 2,40 - 3,30 per osake.

Sitten vielä varmistukseksi nopea EV/EBITDA tarkastelu joka loppuvuoden näkymillä on suuruusluokkaa 8,3. Tämän perusteella Suomisen nykyhintaa ei ehkä voi pitää kalliina.

Jos uskoo uuden TJ:n kääntävän liikevaihdon tasaiseen muutaman prosentin kasvuun ja nimenomaan kannattavaan sellaiseen, voisi tässä olla sijoitusideaa. Ensimmäiset indikaatiot käänteestä näkisi kuitenkin mieluusti ensin. Treidausveivit on sitten erikseen.

 

Näytä koko viesti
Suominen - 21.3.2016 08.53
Jeans kirjoitti:

edit: Strike price oli muistaakseni 0,5e. Eli toki x% ajasta osake laskee tuon alle ja hybridilaina muuttuu takaisin velaksi ja se huomioitaisiin Net debt laskennassa kuten sanoit, mutta kun nyt selkeesti näyttää siltä (>90% veikkaisin), että hybridilaina tulee konvertoitumaan, niin aika lähelle todellista arvoa päästään olettamalla, että se konvertoituu. Jättämällä tämän huomioimatta olet saanut noin 15% todellista korkeammat arvot DCF analyysissasi.

 

Fair enough. Toin osakemäärän laimentumisriskin ainoastaan esiin (ja hybridilainan ehdot aiheutti analyysiä kirjoitettaessa henkilökohtaisen kakomisrefleksin) mutta mahdollista laimentumista ei tosiaan mallinnettu valuaatiolaskentaan. Varmaankin valtaosa lainasta tullaan konvertoimaan, vaikka lainanhaltioiden konvertoimishalukkuutteen saattaa vaikuttaa muutkin tekijät kuin että strike > markkinahinta (esim. osakkeen likviditeetti yms.). Ehkä se analyysin konservatiivinen liikevaihdon nollakasvu 2019- ikuisuuteen koveerasi tämän epätarkkuuden.

Näytä koko viesti
Suominen - 21.3.2016 12.59

Juuri noin kuin siika totesi. Eli Net debt laskentaan ei siis mukaan mm. ostovelkoja kun eivät myyntisaamisetkaan ole mukana laskennassa. Laskennassa ei myöskään huomioida mitään laskennalliset verovelkoja yms.

Ohessa myös suora lainaus Suomisen Q4 osarista:

” Katsauskauden lopussa 31.12.2015 korolliset nettovelat olivat 32,5 milj. euroa (37,8). Velkaantumisaste oli 25,9 % (34,7 %) ja omavaraisuusaste 43,2 % (41,2 %).”

Mietit myös tuota osakemäärää. Alla jälleen suora lainaus Q4 osarista:

”Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2015 oli 252 425 616 osaketta…..Suominen Oyj:n osakkeiden määrä kasvoi tilikaudella 2015 yhteensä 4 491 494 osakkeella.”

Mainitsin analyysissani, että mikäli koko hybridilaina konvertoidaan tarkoittaa se 43 miljoonaa uutta osaketta (joista 4,5 miljoonaa jo siis konvertoitu). Ei kuitenkaan voi tietää konvertoidaanko loput hybridilainasta vai ei. Siksi en mallintanut osakemäärän mahdollista kasvua valuaatiolaskelmaan. Hybridilainan jäljellä olevan pääoman olisi ehkä voinut kylläkin huomioida Net debt laskennassa ja siten tarkentaa DCF equity valuaatiota.

Näytä koko viesti
Suominen - 15.2.2016 07.48

Joo tosiaan tuossa terminal valuen (eli 2019--> vapaan kassavirran nykyarvo) laskennassa pienetkin ikuisuuskasvu-prosentit nostaa vapaan kassavirran nykyarvoa merkittävästi. Esim. tuossa minun alkuperäisessä laskennassa, jos olisin pitänyt kaikki muut oletukset samoina mutta olettanut 1% prosentin kasvun 2019 eteenpäin, olisi osakkeen laskennallinen arvo hypännyt 1,21 € --> 1,50 €.

Näytä koko viesti
Suominen - 15.2.2016 07.08

En ottanut mukaan tax shieldiä tarkoituksella. Menee turhaksi hifistelyksi ja jälleen yksi tekijä, jonka pois jättäminen vie valuaatiota oman maun mukaisesti konservatiivisempaan suuntaan.

Analyysissä aika selkeästi totesin, että tuunasin DCF laskelmaa huomioimalla taseen ja vähentämällä nettovelat.

Tarkennus tuohon 2,25 €/osake laskelmaan sen verran, että oletin siinä vapaalle kassavirralle 3% kasvun 2019- ikuisuuteen enkä siis liikevaihdolle. Tällä on todella iso vaikutus vapaan kassavirran ns. terminal valueen. Mutta jos EBITDA kateprosentti pysyy samana eikä investoinnitkaan kasva, niin kyllähän tuo 3% kasvu vapaaseen kassavirtaan aika sukkana valuu, vaikka siis tuo kasvu pyöräytettäisiin liikevaihdon kautta. Tuon 2 %-yksikön korotus cost of equityyn ja sen vaikutus kassavirtojen nettonykyarvoon on marginaalinen verrattuna tuohon liikevaihdon tai vapaan kassavirran 3% ikuiseen kasvuun 2019 eteenpäin. Tästä johtuen olisin hyvin varovainen noiden ikuisten kasvuoletusten kanssa. Kaikesta tulevaan liittyvästä epävarmuudesta johtuen näin järkevämmäksi käyttää nollakasvua tuossa terminal value laskennassa.

Näytä koko viesti