"Onko omistaja Bill Gates vai Donald Trump on paljon väliä. Kun Gatesille ei kelpaa, Trumpille kyllä kelpaa, varsinkin kun halvalla saa. Se, että Billin etiikka estää ottamasta antaa Trumpille tilaa tehdä tiliä ja laittaa Trumpin syntiyhtiön ruoriin"

Tarkoitatko siis, että omistajuudet, joissa on suurin moraalinen liikkumavara, päätyvät epämoraalisten käsiin, koska hyvämoraaliset eivät halua koskea niihin? Mielenkiintoinen ajatus.

P.S. Suomessa on pienet pokeripiirit. Lisäksi jakajat ja pelaajat viettävät työnsä puolesta paljon aikaa keskenään ja ovat usein muutenkin vähän samanhenkistä porukkaa. On väistämätöntä, että ennen pitkää he myös tutustuvat toisiinsa. Minäkin olin muuten tietoinen Karitan gradun aiheesta, vaikken ole sanonut koskaan hänelle edes päivää. Nämä asiat eivät ole kuitenkaan olennaisia itse substanssin kannalta.

On absurdia kuvitella, että ystävystymällä jakajien kanssa saisi parempia kortteja. Sen sijaan parempaa palvelua saattaa hyvinkin saada. Palveluammatissa olevat ihmiset tekevät vuorovaikutustyötä ja heiltä saa parempaa palvelua ihan vaan olemalla heille ystävällinen.

"En tarkoittanut syntitehtaiden sulkemista"

En tarkoittanut minäkään. Yleensä ekonomien ajatusleikeissä oletetaan yrityksen maksimoivan tuoton, joten mikä tahansa poikkeama tästä luo alitarjontaa. Käytetään valitsemaasi esimerkkiä alaikäisten juomisesta. Jos joku firma alkaa sitä kilpailluilla markkinoilla valvomaan erityisen tehokkaasti ja muut ei, muut saavat kilpailuedun.

Haluan keventää keskustelua muistolla siitä, kun teimme parin kaverin kanssa kiljua 15-vuotiaina. Kaveri jäi kiinni ja sai 1100 markkaa sakkoa. Tästä sakosta 900 markkaa oli korvauksia Alkolle menetetyistä tuloista. Olisin ilomielin todistanut kaverini puolesta, että yhdellekään täysi-ikäiselle ei myyty. Todistusaineistoksi olisi varmasti toiminut myös tekemämme kilju. Sitä maistamalla olisi helposti vakuuttunut, että yksikään, jolla olisi ollut pääsy Alkon valikoimaan, ei tuotettamme ostanut.

JR, tietenkin on mahdollista, ettei tuotto ja vastuullisuus ovat samaa ratkaisua. Silloin niin tulee tehdä, voidaan ennustaa että niin tapahtuu ja kaikki on hyvin. Tarvetta keskustelulle on silloin, kun on ristiriita.

Aki puhuu sinänsä jälleen kerran hienossa kolumnissaaan siitä ristiriidasta, miltä teko välittömästi näyttää ja millaiset seuraukset sillä on. Reilun kaupan banaanien ja Degrowth-liikkeen kannattaminen näyttäytyvät epäitsekkäiltä teoilta, mutta saattavat seuraukset huomioiden tehdä maailmasta epäreilumman paikan. Siksi on kiinnostavaa pohtia, millaiset teot ovat seuraamuksiltaan hyviä. Tuleeko maailmasta parempi, jos ei sijoita syntiosakkeisiin?

”Oikeasti huolta syntiyhtiöiden touhuista kantava sijoittaja kaappaisi syntiyhtiöitä ja muuttaisi sen käytäntöjä haluamaansa suuntaan. ”

Entä jos tämä hyväntekijä-sjoittaja on valtio?

Oletamme markkinat siis epätehokkaiksi. Eikö silloin voida aatella, että kieltäytymällä sijoittamasta syntiosakkeisiin tekee maailmasta paremman paikan, koska uudet pääomat eivät allokoidu tilalle tehokkaasti? Se tosiasia, että niistä on saanut parempaa tuottoa, on näyttöä juuri tämän puolesta.

Elettiin vuotta 2005 ja olin pahoittanut mieleni siitä, että uutisissa kerrotaan vain ikävistä tapahtumista. Maailman tapahtumiin on kovin vaikea vaikuttaa, joten aloin pohtimaan, voisiko ikävät uutiset kääntää hyväksi. Mitä hyvää voi olla siinä, että Lähi-idässä räjähtää pommi? Sain idean ostaa Yhdysvaltaisia aseteollisuuden osakkeita ja tuulettaa joka kerta kun pamahtaa. Seuraavana päivänä kuulin kunniani hippiystävältäni siihen malliin, että päätin tuottolaskuissa huomioida myös sosiaalisen kustannuksen ja jättää ostamatta.

Oli mulla jotain asiaakin. Haluan tarkennusta Akin päätelmille. Aloitetaan tästä:

”Tämä tarkoittaa sitä, että syntiosakkeille on vähemmän kysyntää kuin synnittömille ja täten hinnat pysyvät alhaisempina. Alhaiset hinnat taas tarkoittavat osakkeelle parempaa tuotto-odotusta. Väistelemällä syntiosakkeita eettiset sijoittajat saavatkin aikaan lähinnä sen, että tarjoavat muille sijoittajille parempia tuottomahdollisuuksia.”

-Oletamme markkinat siis tehokkaiksi ja siihen on myös näyttöä. Ok!

”Oikeasti huolta syntiyhtiöiden touhuista kantava sijoittaja kaappaisi syntiyhtiöitä ja muuttaisi sen käytäntöjä haluamaansa suuntaan. ”

-Eikö tästä seuraisi syntisten toimintojen alitarjonta? Tehokkailla markkinoilla tilalle tulisi uusia syntisiä. Niinpä syntien väheneminen olisi vain sen viiveen mittainen, että markkinat löytävät uudelleen saman tasapainon. Näin ollen tämä ei välttämättä ole paras strategia aidolle homo altruistuckselle, jonka olemassaolosta toki ei ole näyttöä. Maailma parantuisi ainoastaan syntien kysynnän laskulla.

Kieltämättä tuo kuva ja otsikko on yhdistelmä, jolla saisi Iltalehdessä hyvän määrän klikkauksia. Voisiko jopa lisätä synnin kysyntää?