Olet täällä

SijoitusInvest 2018 - Messukeskuksessa 22.–23.11.2018 - 22.11.2018 03.34

Onko tuo katsottavissa jälkilähetyksenä jossain? Toki myös Teerenpelit-paneeli kiinnostaisi?

Näytä koko viesti
Todella hyvä idea mutta mistä etsimään sijoittajia? - 13.12.2017 01.20
Sssuper kirjoitti:

Miten en voi voittaa progressiivisella panostustaktiikalla jos jos se klaava osuu varmasti joka toinen kerta?

Kuvailemassasi tilanteessa näin ei tietenkään tapahdu, eli "klaava ei osu _varmasti_". Ihan tavanomainen rulettimartingale tässä on kyseessä, jossa kerroin vain vähän heittelee, mutta sillä ei ole lopputulokseen ja matemaattisen todistamiseen mitään vaikutusta.

Eri asia on, jos kuvittelet, että panostamasi seuraavan pallon voittaja -kerroin olisi mielestäsi ylikerroin. Tällöinkään systeemilläsi ei tosin saavuteta kuin kasvavaa varianssia (?), etkä ilmeisesti näihin ylikertoimiin itsekään uskonut.

Ja edelleen jos uskot että kerroin on "oikea" (todelliset todennäköisyydet miinus bookkerin osuus), niin sillä ei ole mitään merkitystä onko vedon kerroin 1,5, 2, 2,5 vai 100, kuvailemasi systeemi on tappiollinen. Jos kerroin on 2,5, ei vedon kohteena oleva asia tapahdu keskimäärin joka toinen kerta. Ja pinoamalla progressiivisesti negatiivisen odotusarvon vetoja, lopullinen odotusarvo ei mitenkään muutu positiiviseksi millään silmänkääntötempulla.

Näytä koko viesti
#Teerenpelit 1 - Jorma Vuoksenmaa - 15.11.2017 05.49

Erinomainen jatkumo pokeripuolen Teerenpeleille. 

Ehdottomasti vieraaksi alkuperäinen aisapari Marko Erola! Ja päivitetyt näkemykset alkuperäisten Teerenpelien neljännen jakson sijoituskeskusteluihin https://www.youtube.com/watch?v=nQ92ENsZuuc 

Näytä koko viesti
Technopolis - 4.7.2017 10.55

Tietenkin asian voi todistaa, jos tehokkaat markkinat määritellään kuten wikipedian sitaatissasi teit pari vastausta ylempänä. Edelleenkään minkään markkinoiden analyysifirman tuottamilla estimaateilla ja todennäköisyysjakaumilla ei ole mitään vaikutusta siihen, mikä on ns. oikea odotusarvo yritykselle. Aivan eri keskustelu on toki, että onko oikean odotusarvon ja markkinoiden estimaatin välinen ero riittävän iso, että kulujen jälkeen siitä on mahdollista hyötyä. Ja että onko osuvat tai osumattomat arviot tuuria vai ei. Näillä ei kuitenkaan edelleenkään ole mitään tekemistä keskustelussa siitä, että ovatko markkinat tehokkaat määrittelemään "oikean" hinnan vai eivät.

Ja miten asian voi todistaa? No, vaikka siteeraamalla sinua:

-" tällä hetkellä Inderesin suositukset saavat piensijoittajat ostamaan."

-"Yhtiöt eivät myöskään julkista kuin pienen osan siitä tiedosta, jonka perusteella sijoittajien on pääteltävä yhtiön oikea arvo. Sellaista tietoa näet sillä ei ole. Ei kellään. Markkinoilla kilpailevat arvaukset ottavat jatkuvasti yhteen. Ei myöskään ole  mitään oikeaa tapaa reagoida uuteen informaatioon. Vain arvauksia siitä, mikä on oikea."

-"Inderesin Technopoliksen "laaja katsaus" on kokoelma tarkkoja arvauksia. Koska ne näyttävät fiksuilta, ja koska parempaakaan tietoa ei ole, ihmismieli antaa helposti tällaiselle painoarvoa. Minulle nuo laskelmat ovat ihan roskaa, koska niistä saa ulos ihan mitä haluaa."

-"Ja sitten jotkut ammatti"analyytikot" sanoo, että osta tätä lisää, koska meidän malli näyttää, että sen pitäisi olla 10 % nykyistä kalliimpi. Lol. Pahkasikaa monella tapaa."

-"Jo tästä -22,8me pa. n. 40 % nettotuloksesta, ja siten nettoarvosta pois. Eli myy, tavoitehinta -40 %. Ja tämä vain hieman varioimalla muutamaa parametria."

-"Näitä "analyyseja" yhdistää ennen ja nyt sama harha: niissä on hyvin vähän asiaa vähänkään pidemmän aikavälin kehityksestä, mutta nopeaa päivitystä päivittäiseen ja kuukausittaiseen kohinaan."

-"Technopoliksen kurssi nousee heti, kun Inderes nostaa sen suositusta eli julkistaa korkeamman tavoitehintansa"

Eli yksinkertaisesti: Jos mielestäsi täysin arvottomilla analyyseilla ja "lauma-ajattelulla" voidaan vaikuttaa osakkeen hintaan, niin ei markkinat minkään määritelmän mukaan voi olla tehokkaat? Se, että analyysiyhtiö analysoi julkisesti saatavilla olevaa informaatiota ja saa aikaan kurssireaktion, on nimenomaan todiste siitä, että markkinat eivät ole tehokkaat. Se, kuka tästä pystyy hyötymään tai kenen arvio on todellisuudessa parempi/huonompi, ei ole millään tavalla relevantti asia keskustelussa markkinoiden tehokkuudesta. Voidakseen todistaa markkinoiden tehottomuuden, ei myöskään tarvitse tietää tuota yhtiön "todellista odotusarvoa", jota obv. ei voi yksiselitteisesti tietääkään, saati todistaa tietävänsä tai edes jälkikäteen tienneensä. 

 
 
 

 

 
 
Näytä koko viesti
Technopolis - 3.7.2017 11.59

Ihan hyvää settiä, mutta ei liity millään lailla keskusteluu markkinoiden tehokkuudesta. smiley Sinänsä jännä, että ensin epäsuorasti "todistat" joka viestissäsi, että markkinat eivät ole tehokkaat (ainakaan siten kuin perinteisesti ajatellaan), mutta päädyt silti päinvastaiseen johtopäätökseen. Ehkä me sitten ymmärrämme markkinoiden tehokkuuden kovin eri lailla.

 

Näytä koko viesti
Technopolis - 3.7.2017 11.30
Dharma kirjoitti:
JR kirjoitti:

Monet ihmiset markkinoiden tehottomuudesta puhuessaan pitävät osakkeen "oikeana hintana" sen tulevien tuottojen diskontattua odotusarvoa, ja siis väittävät että osakkeen markkinakurssi heijastelee tätä usein tehottomasti.

Tässä sun versiossa ollaan kiinnostuneita vain osakkeen kurssista (koska inderesin arvio ei tietenkään merkittävästi vaikuta firman tuleviin tuloihin), eli päädytään perustelemaan että markkinat ovat tehokkaat, koska ne kertovat tehokkaasti millä hinnalla osakkeesta parhaillaan käydään kauppaa.

Tällä määritelmällä olet tietysti triviaalisti oikeassa, mutta muille lukijoille on ehkä hyödyllistä avata mitä tässä perusteltiin.

Viestissäsi on vastaus itsellesi (tummennettu). Tarvitse todennäköisyysjakauman muodostaakseni odotusarvon. Markkinat estimoivat sen informaatiosta. Inderesillä on informaatiovoimaa, koska markkinat sille sellaista antavat.

Eikö tämä nimenomaan tarkoita, että markkinat eivät olisi tehokkaat? Ei analyysiyhiö tuota mitään uutta tietoa, vaan analysoi julkisesti saatavilla olevaa informaatiota. Tehokkailla markkinoilla tämän informaation kaiketi pitäisi siirtyä hintaan välittömästi, kun yhtiö julkistaa tiedot eikä vasta silloin, kun joku ulkopuolinen tekee siitä analyysin. Inderesin tuottama informaatio ei myöskään vaikuta millään tavalla yhtiön todelliseen odotusarvoon ja se, että yksittäinen analyysi jo tunnetusta informaatiosta muuttaa markkinoiden estimoimaa odotusarvoa yhtiölle, on todiste lähinnä markkinoiden tehottumuudesta.

 

Näytä koko viesti
Liikenneuudistus - 24.1.2017 07.58

Ensimmäiseen: En sanonut omaa mielipidettäni, vaan sen minkä takia asiat Suomessa tehdään näin. Suotta siitä täällä foorumilla sen enempää kiihdyt. 

Toiseen: Vertaat siis oikeasti Helsingin vilkkaimpia väyliä muun muassa yksityisteihin ja kaikkein pienimmän kulutuksen teihin. Vittu terve... Edelleen jos PK-seudun kehäteitä vertaat maakuntien tiestöön, on ainoat järkevät vertailukohdat valtateillä. 

Näytä koko viesti
Liikenneuudistus - 24.1.2017 06.31

Kaupunkiautoilua halutaan verottaa enemmän, koska ruuhkat, ympäristövaikutukset (muutkin kuin co2, esim melut, pienhiukkaset yms.), viihtyisyyden aleneminen, tilanpuute (tärkeimpiä), tehoton (kallis) maankäyttö. Pelkona nähdään autokaupungistuminen jenkkien tyyliin ja mahdollisuutena vehreät jalankulkua ja pyöräilyä suosivat esimerkit Euroopasta.

Haja-asutusalueiden väyliä ei haluta verottaa niin paljoa, koska poliittinen tahto on pyrkiä pitämään koko maa asuttuna JA elinkeinoelämän tarpeet halutaan huomioida. 

Tämä oletus suurissa kaupungeissa autoilevien erittäin paljon pienemmistä yksikkökustannuksista on myös kovin erikoinen. Jos nyt verrataan ensinnä esimerkiksi PK-seudun vilkkaita väyliä muuhun valtatieverkostoon Suomessa, ei ero todellakaan ole noin suuri. Näissä pitää verrata automääriä yhtä kaistaa ja yhtä kilometriä kohden. Lisäksi tulee huomioida merkittävät erot rakennuskustannuksissa, kun tien kantavuus tehdään erilaiseksi sekä myös liittymäratkaisujen hinta. Myös maan arvo tulee huomioida. Lisäksi ylläpitokustannukset kasvavat erikoisratkaisujen myötä. Ja jälleen tähän voidaan vielä lisätä suuremmat haitat. Tämän voi myös huomata tutustumalla ja vertailemalla H/K suhteita eri alueilla.

 

Näytä koko viesti
Liikenneuudistus - 20.1.2017 07.25

Kokonaisuutta on vielä hieman vaikea arvioida, mutta kommentoidaan nyt edes osia:

-Liikenteen muuttaminen enemmän "käyttäjä maksaa" -periaatteen mukaiseksi on mielestäni ihan hyvä uudistus vaikkakin tämä ehdotettu aikapeusteinen maksu kuulostaa hieman oudolta. Autoilun siirtyminen enemmän käyttöperusteiseksi voi vähentää autoilua, mikä sinällään on tervetullutta. Toisaalta on hieman outoa, ettei esityksen yhteydessä puhuttu mitään porrastuksista, joita on yleensä vastaavanlaisissa ehdotelmissa ollut esillä. Nyt autoilusta maksettaisiin samaa hintaa niin kaupungeissa kuin maaseuduillakin. Haja-asutusalueille matkat ovat pidempiä eikä julkista liikennettä ole saatavilla. Lisäksi autoilusta aiheutuvat suurimmat haitat ovat juuri suurissa kaupungeissa, joten on hieman outoa ettei minkäänlaisia porrastuksia ole esitetty, varsinkaan kun hanke on keskustalaisen ministerin vetämä.

-Autoveron poistaminen on erinomainen asia. Nykyisellään autokanta kun on Suomessa Euroopan tasolla vanhimpia. Uudemman autokannan positiiviset turvallisuus- ja ympäristövaikutukset ovat kuitenkin erittäin merkittävät. 

-Liikenteen maksupohjan uudistaminen alkaa muutenkin olemaan ajankohtaista rahoituksen turvaamiseksi, eli siinä mielessä tämä ehdotus tulee hyvään saumaan. Tulevaisuudessa esimerkiksi polttoaineesta kerättävät verot todennäköisesti pienenevät muun muassa kulutuksen pienentyessä ja vaihtoehtoisten energialähteiden yleistyessä. Liikkuminen ja mobilisaatio ovat muutenkin murroksessa ja tämän uudistuksen avulla rahoituksen turvaaminen olisi helpompaa. 

-Suhtaudun myös yhtiöittämiseen varovaisen positiivisesti. Ainakin teoriassa tällainen yhtiö voisi pystyä nykyisiä järjestelmiä ja organisaatioita tehokkaampaan ja joustavampaan toimintaan. 

-Polttoaineveron laskeminen on mielestäni turha toimenpide. Polttoainetta kun tyypillisesti kuluu käytön mukaan ja vielä usein polttoaineen kulutus korreloi auton ympäristöystävällisyyteen. Oikeastaan polttoaineverotusta voitaisiin nähdäkseni jopa nostaa korjausvelan umpeen kuromiseksi.  

Aloittelija2017 kirjoitti:

En itse ainakaan ymmärrä, miten rahaa riittäisi enemmän tieden kunnossapitoon, jos sitä ei jostain kerätä entistä enemmän. Joko autoilijoiden maksut kasvavat lupauksista huolimatta, tai sitten muita veroja nostetaan, koska jostain se on pois, jos teiden ylläpitoon laitetaan enemmän rahaa. En tosin itsekään ole asiaan perehtynyt, mutta omituiselta kuulostaa.

Käsittääkseni tässä oli tarkoitus laajentaa maksupohjaa, eli kerätä maksuja laajemmin esimerkiksi ulkomailta tulevilta. Tällöin yksittäisten autoilijoiden maksutaakka ei keskimäärin nouse, mutta tuloja voi silti tulla entistä enemmän. (En tosin ole varma tästä)

Aloittelija2017 kirjoitti:

Autoveron uudistamista en myöskään ymmärrä. En väitä, että nykyinen systeemi olisi paras mahdollinen, mutta tällainen hätiköity muutosehdotus on myrkkyä autokaupalle ja tapahtuessaan epäoikeudenmukainen kuluttajille. Ne jotka ovat juuri ostaneet kalliin uuden auton, häviävät suuria summia rahaa koska auton arvo romahtaa. Siitä huolimatta he joutuvat maksamaan uusia veroja. Ei kovin oikeudenmukaista minun mielestäni. Tavallisten kinnereiden hinta ei muutu merkittävästi, enkä usko, että uudistus merkittävästi uudistaisi autokantaa. Väliraha uuteen tavalliseen "perusgolfiin" säilyisi lähes ennallaan.

Kyllähän se kaiken järjen mukaan uudistaa autokantaa, vähintäänkin viiveellä, kun samalla hintaa saa uudemman ja "paremman" auton kuin ennen. Eiköhän se vaikuta jonkin verran välittömästi koko autokannan hintaan. Esimerkiksi kun uuden auton saa samalla hintaa kun vähän käytetyn, niin tämän vähän käytetyn auton arvon tulisi tippua. Ja taas kun sen arvo tippuu niin vähän enemmän käytetyn auton arvonkin pitäisi tippua jne. 

Siitä olen samaa mieltä, että järjetön temppu tehtiin tämän hetken automyynnille. Tämän julkistamisen yhteydessä olisi ilman muuta pitänyt luoda jonkinlainen kompensaatiojärjestelmä nyt auton ostavilla henkilöille. 

Aloittelija2017 kirjoitti:

Ainoa selvä hyötyjä on uuden kalliin ja suuripäästöisen auton ostaja. Esimerkiksi noin 100.000 euron kuusipyttyisen Bemarin tai Audin hinta putoaisi kymmenillä tuhansilla euroilla.Ladattavia hybridejä ja sähköautoja ei ostaisi enää kukaan, koska ilman veroetua ne olisivat selvästi kalliimpia, kuin vastaavat "perinteiset" autot. Onkin käsittämätöntä, että uudistuis suosii eniten suuripäästöisiä "ökyautoja" ja käytännössä lopettaisi sähköautojen myynnin. Linja olisi täysin päinvastainen sen kanssa, mihin tähän asti on pyritty. Voiko Berner olla niin typerä, että ei tätä ymmärrä - mitä en usko - vai onko tässä koira haudattuna.

Kannattaa muistaa että käyttömaksut suuripäästöisissä autoissa on paljon suuremmat, eli siinä mielessä tämä ei suosi niitä. Yhtäläiset subventointimahdollisuudet tällä uudistuksellakin olisi tukea sähkö ja hybrid-autoja käyttömaksujen kohdalla. 

Tästä on muutenkin alkamassa pitkät lausuntokierrokset, jonka aikana ehdotusta hiotaan ja parannellaan. Mielestäni oikeaan suuntaan mennään, mutta tämän hetken malli on ehkä vielä raakile (kuten tietysti odottaa sopiikin).

Lisätään vielä sen verran, että nämä päätelmät on tehty pitkälti uutisista saadun informaation perusteella. Varsinainen raporttikin olisi tarkoitus jossain kohtaa selailla läpi, että huomaisi mitä tässä oikeasti on tarkoitus tehdä. Lisäillään sitten ajatuksia jos lisäiltävää tulee. Raporttihan löytyy täältä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79176/Raportit...äyliä%20–%20sujuvampaa%20liikennettä.pdf?sequence=1

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 13.12.2016 01.07

Tuon nyt muutamia pointteja lyhyesti esiin tähän robottiautokeskusteluun, kun parasta aikaa puurran diplomityötä aiheen parissa. Toki siinä työssä ollaan vielä melko alussa ja tiedonkeruuvaiheessa, että seuraavat väitteet ei välttämättä kaikilta osin ole puhdasta faktaa, mutta enemmänkin tämän hetken oletuksia tulevaisuudesta.

Lainsäädännön kanssahan tilanne on se, että Suomen lainsäädäntö ei tunne tällä hetkellä robottiautoja. Käytäntö on kuitenkin ollut sellainen, että erilaisia testausmahdollisuuksia ja koekäyttöjä voidaan Suomessa toteuttaa Trafin luvalla. Esimerkkeinä nämä robottibussit (SOHJOA -hanke), jotka kulkivat ensin Helsingissä, sitten Espoossa ja nyt loppusyksystä Tampereen Hervannassa. Toinen esimerkki on älyliikenteen ja robottiautojen arktinen testausalue lapissa (AURORA-projekti). On totta, että näissä testauksissa on vielä oltava ihmiskuljettaja mukana valmiudessa ja vastuussa ajoneuvosta, mutta niin se on kaikkialla muuallakin maailmassa näissä yleisten teiden testauksissa. Ja Suomessa valtio on itseasiassa panostanut jo todella paljon erilaisiin tutkimuksiin robottiautoihin liittyen ja täälä ollaan ennemminkin edelläkävijöitä aiheessa. Esimerkkinä aikaisemmin mainitun lupaprosessin nopeudesta on, että Suomessa lupa tuli viikossa, kun muistaakseni Sveitsissä täysin vastaavaa lupaa odoteltiin yli 6 kuukautta. Suomessa virastot myöskin suorastaan kannustavat uusia toimijoita robottiautobisneksen pariin.

Tällä hetkellä useat valmistajat odottavat tosiaan tuovansa markkinoille korkeasti automatisoituja autoja 2020. Nämä selviävät tietyissä olosuhteissa hyvin, mutta eivät kuitenkaan sovellu vielä täysin kaikkiin ajotilanteisiin ja olosuhteisiin. Yleinen käsitys automaattiliikenteestä yleistymisestä tuntuu olevan "not if, but when". 

Suurimpia ongelmia ovat tällä hetkellä:

-Periaatteessa erilaisin sensorein pystytään samanlaiseen havainnointitehoon kuin ihminen, mutta se vaatii todella suurta rinnakkaislaskentakapasiteettia tietokoneilta. Tällä hetkellähän autojen sensorit perustuvat kamerakuvaan, lämpökameraan, tutkaan, laserkeilaimiin, gps:ään yms. joista saatava tieto tulisi yhdistää nopeasti ja tehokkaasti. Tämä on tällä hetkellä suurin tiedossa oleva ongelma autojen kehityksessä ennen täysin automatisoituja autoja. 

-Olosuhteet vaikuttavat vielä melko paljon sensoreihin. Tällä hetkellä iso osa autoista navigoi osittain kaistaviivojen mukaan, jotka ovat peitossa talvisin. Lisäksi sade, sumu ja esimerkiksi lumisen maaston tuomat pienet kontrastierot tai auringonpaiste tietyssä kulmassa vaikeuttavat erilaisten sensoreiden toimintaa.

-Ihmisten valmius robottiautoihin on myöskin vielä kysymysmerkki. Lisäksi toki myös tääläkin mainitut vastuukysymykset, joita tosin on myös allekirjoittaneen mielestä liioiteltu. 

Mitä vaikutuksiin tulee, niin lienee syytä olettaa, että joukkoliikenteen runkolinjat tulevat vahvistumaan, mutta muuten kuljetukset siirtyvät enemmän robottiautoihin. Nykyisinhän suurissa kaupuingeissa henkilöautojen ongelmat ovat niiden vaatimassa tilassa, päästöissä, viihtyisyyden alentumisessa, minkä seurauksena henkilöautomäärien ei anneta kasvaa keskustoissa, pikemminkin toisin päin. Ei siis kannata odottaa, että tulevaisuudessa pääsisi halvalla ja ketterästi robottitaksilla laitakaupungilta keskustaan. 

Infrastruktuuri tulee vaatimaan suurehkoja panostuksia robottiautojen yleistyessä, joten sieltä suunnalta voisi löytyä mielenkiintoista betsattavaa. Pelkästään talvihoidin kustannusten odotetaan tuplaantuvan, kun ensimmäisiä robottiautoja saapuu markkinoille. Lisäksi alalle tulee jatkuvasti uusia toimijoita. Yhtenä mielenkiintoisena on tämä mobility as a service (MaaS), jossa liikennettä hoitaisivat operaattorit erilaisin palveluin. https://www.youtube.com/watch?v=ZQieTU7_5xo

Näytä koko viesti