Jännästi näyttää, että suurin ja myös asiattomin sekä vajaaälyisin kritiikki tulevat pääosin niiltä, jotka eivät omien sanojensa mukaan rahastoon edes sijoittaneet. Kritiikillekin on kyllä tässä casessa paikkansa, mutta vähän tasokkaampaa sen toivoisi olevan, kun tällä hetkellä varmaan puolet ”kritiikistä” on lähinnä hönöä epälogiikkaa.
Tätä sijoittajien pettämistä osakkeiden veivaamisella en sellaisenaan allekirjoita. Itse ainakin osuudenomistajana ajattelin, että vaikka pyritään pitkäjänteisiin sijoituksiin niin salkun sisältö voi vaihtua useinkin, jos tulee uutta informaatiota tai analyysin lopputulos muuttuu. Siitähän tässä maksetaan, että rahaston pyörittäjät analysoivat markkinaa ja yhtiöitä ja pyrkivät voittamaan indeksin hyvillä osakevalinnoilla. Sitä voi tietysti kysyä, mikä näiden veivausten taustalla on, onko tullut uutta tietoa vai onko alkuperäinen analyysi ollut pielessä. Tosin miten paljon tässä lopulta edes on ollut veivausta? Esimerkiksi ainakin kahdessa viimeisessä sijoittajakirjeessä neljä viidestä suurimmasta omistuksesta on ollut samoja, toisin kuin foorumikirjoittelusta voisi ymmärtää. En minä ainakaan kuvitellut ostavani rahastoa, jossa valitaan hevoset ja istutaan sen jälkeen käsien päällä, kävi miten kävi.
Omalla kohdalla se harmitus ja kritiikki kohdistuu nimenomaan rahaston lyhyeen elinikään, vaikka ymmärränkin syyt takana, enkä ole tämän takia kivittämässä salkunhoitajia. Mutta kyllä sitä voi kuitenkin (asiallisesti) kritisoida, vaikka syyt päätökseen olisivat hyvät.
Akin Kolumnista:
Eniten prosessissa harmittaa, että laitoin Sijoitustiedon Teerenpelit jäihin Jens Kyllösen vierailua odotellessa. Jonka toteutuminen koskaan näyttää tällä hetkellä epävarmahkolta.
Näkisin tässä tapauksessa, että Teerenpelit-jakso, jossa yhtenä kohtana myös tämän rahaston tarina käsitellään, olisi kyllä paikallaan, kunhan pöly vähän laskeutuu. Kun katsoo keskustelun tasoa täällä, niin paskamyrskyhän jaksosta helposti voi syntyä ja siinä mielessä olisi varmasti vastenmielistä Jensille, mutta siitä huolimatta näkisin tämän ihan terveenä ”vastuunkantona” jälkikäteen. Rahaston toiminta on kuitenkin henkilöitynyt vahvasti, joten luonnollista olisi myös jälkikäteen käsitellä virheitä ja taustoja avoimesti, vaikka se vastenmielistä onkin. Eli vaikka ketään ei olla kivittämässä niin vähän voisi päitä vaatia teerenpelitpölkylle kuitenkin.
No johan oli nihkeä uutinen. Etukäteen tuli mietittyä yhtenä riskinä, että miten nopeasti kaverit heittää pyyhkeen kehään jos päivätyöt ei pidemmän päälle maistukaan tai jos tulokset eivät olisi odotetun mukaisia. Arvioin riskin hyvin pieneksi enkä olisi ajatellut, että luovutus tulisi juuri missään skenaariossa näin nopeasti. Tulosten valossahan on mennyt vihkoon, mutta sijoitusten odotusarvostahan ei vielä tällä otannalla pysty päättelemään kovinkaan paljoa.
Erityisesti kyllä harmittaa se, että tässä olisi aika isot palkkiovapaat nousuvarat sisällä. Vähän jää nihkeä fiilis ja näyttää kuin tässä olisi freerollattu hyviä palkkiotuottoja, mutta kun tuli turskaa ja seuraaville vuosille matalat palkkiot, niin päätetään lopettaa koko homma. En kylläkään lainkaan usko, että tässä olisi näin toimittu tai ajateltu, mutta jos kaikkien oppien mukaan 1,5 vuotta on hyvin lyhyt aika markkinoilla, niin mielellään olisin kuitenkin katsellut vähän pidemmän periodin ja nähnyt päähenkilöiden efortin myös tappioden kirimiselle. Ja jos usko osuudenomistajilla loppuu, niin aina voi vetää rahansa pois. Toisin sanoen ne, joiden rahat olivat vielä sisällä, uskoivat touhuun riittävästi. Ja ulkopuolelta huutelijoiden mielipiteellähän ei ole väliä. Se on tietysti ongelmallista, jos myös päähenkilöiden usko omaan tekemiseen loppui, lähinnä siinä tapauksessa luovutuksen voi ymmärtää.
Mitenkäs olisi sellainen strategia, jossa ajelisi 120 prosentin sijoitusasteella, jota sitten laskisi härkämarkkinassa sataan? Ja jos sitten koppailisi niitä samoja osakkeita halvemmalla takaisin, kun karhut alkavat tanssia pöydillä? Eikä koskaan panikoisi? Tätä kai kutsutaan ajoittamiseksi ja tällä(kin) strategialla on äärimmäisen vaikea olla pärjäämättä paremmin, kuin lymyilemällä pelkästään saman sadan pinnan salkun päällä.
Olen itsekseni miettinyt tätä joskus aiemminkin, joten kysytään tällä kertaa: Miksi tässä skenaariossa aktiivinen ajoittaja voi vedellä isommalla sijoitusasteella? Tuskin kukaan on eri mieltä siitä, etteikö vivuttamalla tuotto-odotus kasvaisi, joten eikö reilu vertailukohta ole, että myös passiivinen sijoittaja voi vetää koko matkan 120 % sijoitusasteella?
Basso Pasanen kirjoitti:Neuvokaa uunoa, evopinkka kasvanut 1,5v aikana ja mietin että miten noi osingot verotetaan. Varmaan jossain jo kerrottu mutta oliko niin että noista maksetaan tuplaverot eri maihin jos ei tee mitään?
Evon kanssa ei tätä ongelmaa ole. Suomella on kaksoisverotussopimus monen maan kanssa, minkä seurauksena usein firman kotimaa verottaa 15% ja Suomi 15%, jolloin päästään Suomen 30% osinkoveroon. Jotkut maat, kuten mm. Norja, Tanska, Saksa tekevät prosessistä työläämmän verottamalla enemmän kuin 15% jollon joudut perimään erituksen jokaisesta maasta erikseen, mutta Ruotsin kanssa tätä ongelmaa ei ole.
Paitsi jos Evot on osakesäästötilillä, tällöin kaiketi tuo 15 % on ylimääräistä veroa? Tosin Evon tapauksessa kun osinkoprosentti taitaa huidella yhden prosentin pinnassa, niin ylimääräistä kikkailua ei liene järkevä tehdä. Siinä kuitenkin häviää helposti kaupankäyntikuluissa enemmän kuin osinkoverossa. Mutta isompaa osinkoa maksavilla ulkomaisilla yhtiöillä kannattaa miettiä, säilyttääkö niitä osakesäästötilillä ainakaan osingon irtoamisen yli.
Voisitko vielä avata kryptosivistymättömälle, miten IMX:n arvo ja kysyntä käytännössä määräytyvät / millä mekanismilla kolikon arvo kasvaa ja tuottaa omistajalle, jos/kun kuvailemasi asiat ja tähän lohkoketjuun perustuvat NFT:t lyövät kunnolla läpi pelialalla? Kasvattaako jokainen jälkimarkkinoilla myyty tähän lohkoketjuun perustuva tuote myös itse kolikon arvoa ja miksi? Tuleeko jokaisen pelinkehittäjien ostaa IMX:ää, että voivat laskea liikkeelle tähän ketjuun perustuvia NFT:itä? Sanoit, että tämä tuote tuo erityisesti nopeutta ja halpuutta (mikä on varmasti elinehto, kun myytävät tuotteet ovat lähtökohtaisesti pääosin hyvin edullisia). Pysyykö tämä edelleen halpana pelinkehittäjille, vaikka kolikon arvo nousisi merkittävästi kryptopörssin puolella?
Kiitokset myös hyvin laadukkaasta sisällöstä tänne. Vaikkei alasta kovin paljoa ymmärrä niin tätä ketjua on ollut mielenkiintoista seurata.
Kilppari kirjoitti:Jos kirjoitukseen jotain vinkkiä, niin itseäni häiritsee semmoinen kun luokitellaan virheeksi joku myynti kun hinta olisi vielä noussut. Tai päinvastoin osto liian kalliilla. Kai noissa treideissäkin on joku pelikirja jonka mukaan niitä arvotaan. Ei kai silloin ole virhe jos on noudatettu pelikirjaa vaikka turskaa olisi tullutkin?
Pelikirja on useimmilla varsin sumuinen. Toisin kuin pokerissa, osakekaupassa ei ole showdownia, joissa selviää tekikö virheen vai ei. Tämänkin takia onnen osuus arvopaperikaupassa on suurempi kuin pokerissa. Et voi sijoitusmarkkinoilla olla koskaan varma, mikä osuus menestyksestäsi on oikeaa osaamista ja mikä tsägää.
Joten on terve tarkastelutapa arvella tehneensä arvopaperikaupassa virheen, jos heti oston jälkeen lappu laskee tai vice versa. Pokerissa tunnen muuten paljon pelaajia, jotka jälkikäteen omasta mielestään tekivät aina kaikki oikein, vaikka kaik män. Tämä taas ei ole voittavaan pokeriin johtava lähestymistapa.
Eikös kasvava sattuman osuus tarkoita ennemmin sitä, että lopputuloksesta voi huonommin päätellä oston "hyvyyden"? Tämä ei tähän blogiin liity, mutta on muuten mielenkiintoinen teema, joten jatketaan vähän: Itse kuulun siihen koulukuntaan, jota hieman häiritsee, kun yksittäisestä lopputuloksesta tehdään kovin vahvoja johtopäätöksiä esimerkiksi ostoksen järkevyydestä. Lopputulos on kuitenkin ~aina jonkinlainen todennäköisyysjakauma hyviä ja huonoja skenaarioita. Helvetin hyväkin ostos voi päätyä tuloksellisesti huonoksi, mutta ei se sitä tarkoita, että alkuperäinen ostos olisi ollut odotusarvoltaan huono, jolloin sitä ei ehkä pitäisi kutsua virheeksi. Vähän sama asia on vedonlyönnissä, yksittäisen vedon lopputuloksesta ei juuri koskaan voi päätellä, oliko veto itsessään lyöntihetkellä hyvä. Ja sama toistuu kyllä showdownista huolimatta pokerissakin, kun useimmiten pelataan kuitenkin jonkinlaista rangea vastaan. Kaikkia näitä toki yhdistää se, että otoksen kasvaessa riittäväksi, voi tällaisia johtopäätöksiä tehdä kokonaisuutena.
Yhdistymisestä ilmoittaminen nosti aikanaan kummankin kurssia. Välissä kului rahaa ja johdon aikaa. Ja nyt peruuntuminen nostaa kummankin kurssia. Mr Markkina on kuin Einstein - niin fiksu että minun on vaikea kaikkia johtopäätöksiään edes yrittää ymmärtää.
Tässä syy-seuraus-analyysi ei taida ihan aukoton olla, kun yhtiöt ovat tänä aikana kuitenkin kehittyneet ainakin johonkin suuntaan ja samalla myös kurssit ovat heiluneet verrattain paljon. Eli yhtä hyvin voisi ajatella myös niin, että alkuun fuusio nähtiin hyvänä asiana, mutta matkan varrella markkinan näkemys ja hinnoittelu on muuttunut siihen suuntaan, että fuusio ei menisi läpi ja lopulta prosessin jatkaminen vain syö turhaan resursseja yhtiöiltä, jolloin reaktio ennemminkin kuvaisi markkinan tehokkuutta kuin tehottomuutta.
3) vasta-ainesuojan riittävästi heiketessä tullaan tilanteeseen, jossa 2. rokotetut tai boosteroidut saavat herkemmin tartuntoja kuin rokottamattomat, vasta-aineiden hiipuessa aikaisemmin saatu rokotus siis lisää omikron-tartunnan riskiä.
Mikä logiikka tässä on takana? Miksi vasta-aineiden hiipuminen lisää tartuntariskiä suhteessa rokottamattomiin?
Edit. tämä siis vastauksena FinnisDGI:lle:
Nyt kyllä tuntuu ettet ole ihan ymmärtänyt lukemaasi. THL arvio tarttuvuusluvusta lausunnon antamisen hetkellä oli tuon 1,15-1,35 (eli parin viikon takainen tilanne). THL odottaa (tai ainakin odotti lausunnon mukaan) tartuntaluvun pienentyvän tuosta tasosta lisärajoitusten seurauksena. Siihen ei otettu kantaa, miten iso tarttuvuusluku näiden rajoitusten jälkeen on. Miten tästä voi mitenkään päätyä esittämääsi johtopäätökseen, että tähän uskovan kannattaisi ehdottomasti lyödä vetoa sinua vastaan? Huomaathan, että lausunnon laadullinen analyysi rajoitusten todennäköisistä vaikutuksista kattaa tilanteet, joissa :
- tapausmäärät laskevat nykyisestä (tarttuvuusluku <1),
- tapausmäärät pysyvät nykyisellä tasolla (tarttuvuusluku ~1),
- tapausmäärät kasvavat nykyisestä (tarttuvuusluku 1-1,15).
Näiden tilanteiden välisiin todennäköisyyksiin ei lausunnossa otettu kantaa, vaan ainoa varsinainen kannanotto oli, että rajoitusten seurauksena tartuntaluku todennäköisesti pienentyy nykyisestä (taso 1,15-1,35), jolloin edelleen on voimassa nuo kolme esittämääni tapausta. Ja näistä tapauksista 2 / 3 päätyisi sinun voittoon vedonlyönnissä. (Korostan kuitenkin, että lausunnossa THL ei ota mitään kantaa näiden väliseen todennäköisyysjakaumaan, eli ei arvioi tapausmäärien kehitystä tämän tarkemmin)
