Olet täällä
Mitenkäs olisi sellainen strategia, jossa ajelisi 120 prosentin sijoitusasteella, jota sitten laskisi härkämarkkinassa sataan? Ja jos sitten koppailisi niitä samoja osakkeita halvemmalla takaisin, kun karhut alkavat tanssia pöydillä? Eikä koskaan panikoisi? Tätä kai kutsutaan ajoittamiseksi ja tällä(kin) strategialla on äärimmäisen vaikea olla pärjäämättä paremmin, kuin lymyilemällä pelkästään saman sadan pinnan salkun päällä.
Olen itsekseni miettinyt tätä joskus aiemminkin, joten kysytään tällä kertaa: Miksi tässä skenaariossa aktiivinen ajoittaja voi vedellä isommalla sijoitusasteella? Tuskin kukaan on eri mieltä siitä, etteikö vivuttamalla tuotto-odotus kasvaisi, joten eikö reilu vertailukohta ole, että myös passiivinen sijoittaja voi vetää koko matkan 120 % sijoitusasteella?
Anssi A kirjoitti:
Basso Pasanen kirjoitti:Neuvokaa uunoa, evopinkka kasvanut 1,5v aikana ja mietin että miten noi osingot verotetaan. Varmaan jossain jo kerrottu mutta oliko niin että noista maksetaan tuplaverot eri maihin jos ei tee mitään?
Evon kanssa ei tätä ongelmaa ole. Suomella on kaksoisverotussopimus monen maan kanssa, minkä seurauksena usein firman kotimaa verottaa 15% ja Suomi 15%, jolloin päästään Suomen 30% osinkoveroon. Jotkut maat, kuten mm. Norja, Tanska, Saksa tekevät prosessistä työläämmän verottamalla enemmän kuin 15% jollon joudut perimään erituksen jokaisesta maasta erikseen, mutta Ruotsin kanssa tätä ongelmaa ei ole.
Paitsi jos Evot on osakesäästötilillä, tällöin kaiketi tuo 15 % on ylimääräistä veroa? Tosin Evon tapauksessa kun osinkoprosentti taitaa huidella yhden prosentin pinnassa, niin ylimääräistä kikkailua ei liene järkevä tehdä. Siinä kuitenkin häviää helposti kaupankäyntikuluissa enemmän kuin osinkoverossa. Mutta isompaa osinkoa maksavilla ulkomaisilla yhtiöillä kannattaa miettiä, säilyttääkö niitä osakesäästötilillä ainakaan osingon irtoamisen yli.
Voisitko vielä avata kryptosivistymättömälle, miten IMX:n arvo ja kysyntä käytännössä määräytyvät / millä mekanismilla kolikon arvo kasvaa ja tuottaa omistajalle, jos/kun kuvailemasi asiat ja tähän lohkoketjuun perustuvat NFT:t lyövät kunnolla läpi pelialalla? Kasvattaako jokainen jälkimarkkinoilla myyty tähän lohkoketjuun perustuva tuote myös itse kolikon arvoa ja miksi? Tuleeko jokaisen pelinkehittäjien ostaa IMX:ää, että voivat laskea liikkeelle tähän ketjuun perustuvia NFT:itä? Sanoit, että tämä tuote tuo erityisesti nopeutta ja halpuutta (mikä on varmasti elinehto, kun myytävät tuotteet ovat lähtökohtaisesti pääosin hyvin edullisia). Pysyykö tämä edelleen halpana pelinkehittäjille, vaikka kolikon arvo nousisi merkittävästi kryptopörssin puolella?
Kiitokset myös hyvin laadukkaasta sisällöstä tänne. Vaikkei alasta kovin paljoa ymmärrä niin tätä ketjua on ollut mielenkiintoista seurata.
Aki Pyysing kirjoitti:
Kilppari kirjoitti:Jos kirjoitukseen jotain vinkkiä, niin itseäni häiritsee semmoinen kun luokitellaan virheeksi joku myynti kun hinta olisi vielä noussut. Tai päinvastoin osto liian kalliilla. Kai noissa treideissäkin on joku pelikirja jonka mukaan niitä arvotaan. Ei kai silloin ole virhe jos on noudatettu pelikirjaa vaikka turskaa olisi tullutkin?
Pelikirja on useimmilla varsin sumuinen. Toisin kuin pokerissa, osakekaupassa ei ole showdownia, joissa selviää tekikö virheen vai ei. Tämänkin takia onnen osuus arvopaperikaupassa on suurempi kuin pokerissa. Et voi sijoitusmarkkinoilla olla koskaan varma, mikä osuus menestyksestäsi on oikeaa osaamista ja mikä tsägää.
Joten on terve tarkastelutapa arvella tehneensä arvopaperikaupassa virheen, jos heti oston jälkeen lappu laskee tai vice versa. Pokerissa tunnen muuten paljon pelaajia, jotka jälkikäteen omasta mielestään tekivät aina kaikki oikein, vaikka kaik män. Tämä taas ei ole voittavaan pokeriin johtava lähestymistapa.
Eikös kasvava sattuman osuus tarkoita ennemmin sitä, että lopputuloksesta voi huonommin päätellä oston "hyvyyden"? Tämä ei tähän blogiin liity, mutta on muuten mielenkiintoinen teema, joten jatketaan vähän: Itse kuulun siihen koulukuntaan, jota hieman häiritsee, kun yksittäisestä lopputuloksesta tehdään kovin vahvoja johtopäätöksiä esimerkiksi ostoksen järkevyydestä. Lopputulos on kuitenkin ~aina jonkinlainen todennäköisyysjakauma hyviä ja huonoja skenaarioita. Helvetin hyväkin ostos voi päätyä tuloksellisesti huonoksi, mutta ei se sitä tarkoita, että alkuperäinen ostos olisi ollut odotusarvoltaan huono, jolloin sitä ei ehkä pitäisi kutsua virheeksi. Vähän sama asia on vedonlyönnissä, yksittäisen vedon lopputuloksesta ei juuri koskaan voi päätellä, oliko veto itsessään lyöntihetkellä hyvä. Ja sama toistuu kyllä showdownista huolimatta pokerissakin, kun useimmiten pelataan kuitenkin jonkinlaista rangea vastaan. Kaikkia näitä toki yhdistää se, että otoksen kasvaessa riittäväksi, voi tällaisia johtopäätöksiä tehdä kokonaisuutena.
TL kirjoitti:Yhdistymisestä ilmoittaminen nosti aikanaan kummankin kurssia. Välissä kului rahaa ja johdon aikaa. Ja nyt peruuntuminen nostaa kummankin kurssia. Mr Markkina on kuin Einstein - niin fiksu että minun on vaikea kaikkia johtopäätöksiään edes yrittää ymmärtää.
Tässä syy-seuraus-analyysi ei taida ihan aukoton olla, kun yhtiöt ovat tänä aikana kuitenkin kehittyneet ainakin johonkin suuntaan ja samalla myös kurssit ovat heiluneet verrattain paljon. Eli yhtä hyvin voisi ajatella myös niin, että alkuun fuusio nähtiin hyvänä asiana, mutta matkan varrella markkinan näkemys ja hinnoittelu on muuttunut siihen suuntaan, että fuusio ei menisi läpi ja lopulta prosessin jatkaminen vain syö turhaan resursseja yhtiöiltä, jolloin reaktio ennemminkin kuvaisi markkinan tehokkuutta kuin tehottomuutta.
petteri kirjoitti:3) vasta-ainesuojan riittävästi heiketessä tullaan tilanteeseen, jossa 2. rokotetut tai boosteroidut saavat herkemmin tartuntoja kuin rokottamattomat, vasta-aineiden hiipuessa aikaisemmin saatu rokotus siis lisää omikron-tartunnan riskiä.
Mikä logiikka tässä on takana? Miksi vasta-aineiden hiipuminen lisää tartuntariskiä suhteessa rokottamattomiin?
Edit. tämä siis vastauksena FinnisDGI:lle:
Nyt kyllä tuntuu ettet ole ihan ymmärtänyt lukemaasi. THL arvio tarttuvuusluvusta lausunnon antamisen hetkellä oli tuon 1,15-1,35 (eli parin viikon takainen tilanne). THL odottaa (tai ainakin odotti lausunnon mukaan) tartuntaluvun pienentyvän tuosta tasosta lisärajoitusten seurauksena. Siihen ei otettu kantaa, miten iso tarttuvuusluku näiden rajoitusten jälkeen on. Miten tästä voi mitenkään päätyä esittämääsi johtopäätökseen, että tähän uskovan kannattaisi ehdottomasti lyödä vetoa sinua vastaan? Huomaathan, että lausunnon laadullinen analyysi rajoitusten todennäköisistä vaikutuksista kattaa tilanteet, joissa :
- tapausmäärät laskevat nykyisestä (tarttuvuusluku <1),
- tapausmäärät pysyvät nykyisellä tasolla (tarttuvuusluku ~1),
- tapausmäärät kasvavat nykyisestä (tarttuvuusluku 1-1,15).
Näiden tilanteiden välisiin todennäköisyyksiin ei lausunnossa otettu kantaa, vaan ainoa varsinainen kannanotto oli, että rajoitusten seurauksena tartuntaluku todennäköisesti pienentyy nykyisestä (taso 1,15-1,35), jolloin edelleen on voimassa nuo kolme esittämääni tapausta. Ja näistä tapauksista 2 / 3 päätyisi sinun voittoon vedonlyönnissä. (Korostan kuitenkin, että lausunnossa THL ei ota mitään kantaa näiden väliseen todennäköisyysjakaumaan, eli ei arvioi tapausmäärien kehitystä tämän tarkemmin)
FinnishDGI kirjoitti:Kyllä tämä minun luetunymmärtämiselläni pitää tulkita THL:n arvioksi siitä paljonko tapauksia Suomessa voisi olla 18.4.
THL:n käyttämistä luvuista, ja siitä mihin ne mahdollisesti perustuvat tai eivät perustuvat, voisi mainita lisääkin, mutta jätän niiden selvittelyt ja analyysit vedon toiselle puolelle, siltä varalta, että sen saan jonkun kanssa aikaiseksi.
Mielekkään / houkuttelevan 1:1 vedon määrittely on (ainakin minulle) hankalampaa, mutta pitääpä yrittää ehtiä haarukoida ennen kuin case happanee käsiin.
Ilmeisesti meillä on sitten eroja luetunymmärtämisessä, koska nähdäkseni tuossa sanotaan, kuten aiemmin kirjoitin: "parin viikon takaisilla leviämisluvuilla vaaliviikon päiväkohtainen tartuntamäärä olisi ollut 2600-11000, mutta koska nyt tehdään rajoitustoimia, niin lukema todennäköisesti on pienempi." Siihen ei oteta kantaa, miten paljon tämä pienenee, koska ymmärrettävistä syistä sitä on hyvin hankala arvioida. On vain spekuloitu, että rajoitustoimet eivät välttämättä ole riittäviä ja näillä toimilla ei välttämättä käännetä epidemian suuntaa, mikä varmaankin tarkoittaisi, että tarttuvuusluku jäisi yhden paikkeille tai vähän yli. Tämän perusteella THL kanta vaikuttaa siltä, että he uskovat rajoitusten pienentävän tarttuvuutta (eli ei nähdä näitä 2-11 tuhannen päivälukuja), mutta vielä ei tiedetä, pienentyykö tarttuvuusluku riittävästi, jotta vaalien aikaan oltaisiin riittävän hyvässä tilanteessa.
FinnishDGI kirjoitti:
Turms kirjoitti:Miksi tuohon kukaan tarttuisikaan, tartuntamääräthän ovat jo hienoisessa laskussa kun verrataan esim. tiistaipäiviä keskenään, kuten pitää.
No pari syytä ainakin:
1) Jos uskoo THL:n lukujen olevan edes mahdollisuuksien rajoissa, niin on valueta tarjolla.
2) Vaikka ei usko THL:n laskuharjoitukseen, ei lopputulos silti ei ole deterministinen. Viikon 15 näytteistä todettujen tapausten määrään liittyy jonkinnäköinen todennäköisyysjakauma. Alkuperäisessä viestissä sai ehdottaa mielestään sopivaa kerrointa, joka siis kuvastaa sitä todennäköisyyttä. Tällä foorumilla tähän ryhmään kuuluvia on oletettavasti 1. ryhmää enemmän. Luonnollisesti en minäkään tietenkään millä tahansa kertoimella lähde vastapuoleksi.
Vaihtoehtoisesti voisin toki lyödä vetoa myös viikon 15 tapausten kokonaismäärästä, joka ylittää tietyn rajan.
THL ei tarkalleen ottaen ole esittänyt mitään ennustelukuja vaaliviikon tartuntamääristä, vaan ainoastaan sen, että parin viikon takaisilla leviämisluvuilla vaaliviikon päiväkohtainen tartuntamäärä olisi ollut 2600-11000, mutta koska nyt tehdään rajoitustoimia, niin lukema todennäköisesti on pienempi. Toki tämän lausunnon voi ymmärtää niin, että THL odottaa vaaliviikolle 0-2599 päivittäistä tapausta. Mutta mitäpä jos esität meille raja-arvot, joilla olet valmis lyömään 1:1 vedon lukua X suuremmasta tai lukua Y pienemmästä tartuntamäärästä, ehkä tähän jo joku tarttuu?
Hyvä kolumni jälleen. Kommentoisin kuitenkin tuota THL:n "arviota" tautimääristä sen verran, että tästä tuntuu olevan hyvin laajasti levinnyt väärinkäsitys. THL lausunnossaan (https://thl.fi/documents/10531/634402/lausunto_2021_03_05.pdf/396b298d-dd19-28e9-fea7-f22fb95358d4?t=1615043489509) toi kyllä mielestäni selvästi esiin, että nuo esitetyt 2600-11000 tapausta päivässä lukemat kuvastavat tilannetta, jossa tarttuvuusluku/lisääntymisluku pysyisi nykyisen kaltaisena, eli mitään uusia rajoitustoimenpiteitä ei olisi tehty (ja oletuksena myös, että ihmisten käyttäytyminen ei muuttuisi). Tämän jälkeen todetaan, että nyt tehtävät rajoitukset todennäköisesti pienentävät tarttuvuuslukua ja siten tällaisia tautimääriä ei nähdä, mutta vielä ei voida arvioida, miten paljon tarttuvuusluku ja siten tautimäärät pienentyvät. Samalla on merkittävä riski, että myös vaalien aikaan olisi voimassa rajoituksia ja tästä syystä voi olla järkevämpi lykätä vaaleja.
Jostain syystä tämä lausunto on ainakin mediassa, ehkä myös oikeusministeriön ulostuloissa (?), käännetty niin, että THL odottaa näkevänsä tuollaisia päivälukemia huhtikuussa. En kyllä tiedä, onko THL:n toimesta joku puhuva pää antanut muita lausuntoja, mutta jos tämä tulkinta on peräisin tuosta kirjallisesta lausunnosta, niin se on kyllä median toimesta tulkittu yksinkertaisesti väärin.
