Olet täällä

Modern Monetary Theory (MMT) - 13.6.2019 05.04

The Macro Tourist - blogisti Kevin Muir on tänä keväänä kirjoittanut MMT:stä pari hyvää juttua. Ne kannattaa käydä lukemassa.

MMT saattaa olla toteuttamiskelpoinen väline niille valtioille, joilla on valuuttavarantostatus (USA) . Se ei missään nimessä ole toimiva väline niille talouksille, joilla tätä statusta ei ole.


Oaktree Capitalin Howard Marks on myös uusimmassa memossaan kommentoinut teemaa:

A new entrant in this area is receiving a lot of attention: Modern Monetary Theory (“MMT”). One of 
its components is the belief that government deficits currently are too small, and in any event not a bad thing:

Tax revenues are not what finance the government’s expenditures, argues Stephanie 
Kelton, an economist at Stony Brook University and one of the most influential 
modern monetary theorists. What actually happens in a country that controls its own 
currency, she says, is that the government first decides what it’s going to spend. In 
the United States, Congress agrees on a budget. Then government agencies start 
handing out dollars to the public to pay for those tanks, earth movers and salaries.
Afterward, it takes a portion back in the form of taxes. If the government takes back 
less than it gave out, there will be a deficit. . . . 

Ms. Kelton . . . points out that every dollar the government spends translates into a 
dollar of income for someone else. So a deficit in the public sector simultaneously
produces a surplus outside the government. . . . (The New York Times, April 7, 2019)

Thus, according to MMT, deficits are benign – not a sign of profligacy – and merely an indication that the government has put more money into the economy than it has taken out in taxes. MMT is modern in that it has moved past the old-fashioned concept of balancing spending and revenues, opening the door for bigger deficits.

Does Ms. Kelton think deficits don’t matter? No, the Times article goes on:

Of course they matter, she said. . . . They can be too big, especially if they are not 
used to increase the nation’s productive capacity, or if there is a shortage of labor, 
raw materials and factories.

In this connection, we should note that Ms. Kelton served as an economic adviser to Bernie Sanders in 2016. Thus it may be reasonable to suspect that MMT is largely a rationale for governments to give away more free stuff, expanding their deficits. Sometimes it can be hard to separate economic opinions from political leanings.

This relaxed view of deficits reminds me of a hypothetical consumer who has a credit card with no
credit limit. He can spend whatever he wants without having to worry about paying off the balance. 

In theory, this could work (although it’s challenging to figure out what’s in it for the card issuer). 
But at a minimum it doesn’t allow for unforeseen developments. I believe here, as elsewhere, the 
workings of economics are too uncertain for a perpetual motion machine like MMT to be relied 
upon. In other words, Modern Monetary Theory is just that: a theory. What if it’s wrong?

. . . when the University of Chicago’s Booth School of Business asked top scholars 
about a couple of [MMT’s] claims, they split between the 28 percent who disagreed 
and the 72 percent who strongly disagreed. (ibid.)

Näytä koko viesti
Nordea - 4.4.2019 12.18

Ari Kaperi mainitsi eilisellä Nordea excursiolla, että Nordealla on järjestäytymättömiä luottoja 0,06 % luottokannasta. Ja ovat nimenomaan viimevuosina aktiivisesti vetäytyneet eri liiketoiminta-aiheuttamia kaikkein riskisimmistä osista.

Uskon, että saavat konehuoneprojektinsakin maalin. Tällä hetkellä mobiilipankissa on 3x enemmän asiakastapahtumia/viikko kuin verkkopankissa.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 29.3.2019 01.38

Palveluasumisen hintaa selittää keskeytymätön 3-vuorotyö henkilöintensiivisellä toimialalla. Heti kun työn hinnoittelu muuttuu, asetelma muuttuu edullisemmaksi. Sitä odotellessa (ystäväpiirissäni on paljon omien eläkeläiskommuunien perustamispohdintoja).

Näytä koko viesti
Ray Dalion All Weather portfolio? - 18.1.2019 09.01

Jenkkien yrityslainamarkkinalle jos meinaatte suunnistaa, kannattaa olla tarkkana. Gavekal Research kirjoittaa teemasta seuraavaa:

Q4: Are corporate bonds the real whale? The adoption of zero interest rate policies and QE gave carte blanche to corporates to borrow lots of money; in the last decade outstanding US corporate debt grew by more than 200%. And this debt pile could prove problematic for several reasons:  

1) It didn’t so much finance new assets (which would generate cash-flows to pay back debt) as fund unprecedented financial engineering. As a result, US corporate debt relative to GDP is already at levels only seen prior to recessions (when GDP falls and credit lines are tapped). This begs the question: what will happen to all this debt if the US economy turns down?

2) The structure of the US bond market has changed radically in the past decade. First, regulatory changes mean that bond dealers hold a paltry US$40bn of inventory (around 0.5% of outstanding volumes). Thus, on any risk-off day trading bonds becomes near impossible. Second, retail investors are now big players. When Michael Milken invented the junk bond market in the 1980s, the idea was to peddle the liabilities of “fallen angels” to insurance companies and pension funds. In time this financing channel broadened, yet it remained the preserve of institutional investors. In the past decade, however, retail investors have piled in using exchange traded funds. A decade ago, corporate bond ETFs totaled US$15-20bn; not enough to create liquidity issues for bond dealers that held US$260bn in inventories. Today, the assets under management of such ETFs stand at US$300bn (see left hand chart below), or more than seven times the inventory held by dealers.

In short, a new class of investor has helped the corporate bond market treble in size. Those investors are likely to expect daily liquidity when market behavior turns sour, yet the bond dealers’ ability to provide it has fallen by more than -80%. At the very least, these changes imply that history-based prediction models will be found wanting.

3) Perhaps most worryingly, some of the biggest growth has been in the BBB space. Hence, a few downgrades could easily overwhelm an otherwise fairly small junk bond market. Consider General Electric, which since Jack Welch’s time won every battle mostly through the magic of financial engineering. Yet in the end GE’s shareholders seem to have lost the war (see right hand chart above). The question now is whether bond holders become the next victim? Indeed, GE has some US$115bn of outstanding corporate debt, which amounts to more than 10% of the total US junk bond market. And it is fair to say that, if GE gets downgraded, demand for junk bonds will not grow by 10% overnight. Indeed, a GE downgrade could trigger a collapse in the demand for junk bonds (hence GE management will likely do everything in its power to avoid this eventuality).

More generally, a meaningful economic slowdown would raise the chance of downgrades. Alas, most growth indicators look weak: ISM surveys and OECD leading indicators have recently disappointed (see left hand chart below). Weak points can be seen in the struggling automobile sector, slowing Chinese economy, softening real estate prices in almost every major market and a slashing of capital spending in the energy sector. It is hard to find much, beyond the employment data (a notoriously lagging indicator), to be cheerful about on the growth front.

Not that this is unchartered territory: back in 2016, the corporate bond market faced stress as the energy sector adjusted to oil prices falling below US$50 a barrel (see right hand chart above). And already today, yields on US high yield bonds (ex-energy) are back to their 2016 levels, as are spreads on investment grade bonds. This begs the question: Could the current energy downturn, rather than GE, be the catalyst for a bond market hiccup?  

Näytä koko viesti
PYN Elite rahasto - tuottoa Kaakkois-Aasiasta - 1.1.2019 11.00

Petalla on hyvä sijoitusfilosofia ollut alueella jo pidempään. Itse ollut mukana paatissa vuodesta 2005. Vietnamin talouskasvun perusfundat ovat edelleen hyvässä asennossa tulevaisuutta silmällä pitäen.

Näytä koko viesti
Tasearvon tarkistus - 4.12.2018 11.42

Ei suoranaisia vaikutuksia verotettavan tulokseen, välillisiä voi syntyä, jos arvonkorotus kohdistettu omaisuuserään, joka evl-poistolaskennan kohteena.

Ao. juttu kannattaa lukea:



Milloin arvonkorotus on mahdollista tehdä?    

Tästä huolimatta jo vuoden 1973 kirjanpitolaki mahdollisti arvonkorotuksen merkitsemisen, jos käyttöomaisuuteen kuuluvan maa- tai vesialueen, rakennuksen, arvopaperin tahi muun niihin verrattavan hyödykkeen todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi. Vuonna 1997 voimaan astunut nykyinen kirjanpitolaki rajoitti arvonkorotuksen koskemaan vain maa- ja vesialueita tai pysyviin vastaaviin hankintamenoon merkittäviä arvopapereita. Tammikuun alusta 2016 voimaan tullut kirjanpitolain uudistus ei tuonut tähän muutoksia.  

Jotta arvonkorotus on mahdollinen, hyödykkeelle on oltava määritettävissä todennäköinen luovutushinta. Tällöin hyödykkeen on ainakin teoriassa oltava myytävissä itsenäisenä omaisuuseränä. Maa-alueet, osakkeet ja osuudet ovat yleensä myytävissä erikseen, mutta esimerkiksi henkilöyhtiön yhtiöosuus ei yleisesti ottaen voine olla arvonkorotuksen kohteena. 

Arvonkorotus on mahdollista tehdä enimmillään todennäköisen luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotuksen suuruisena. Pysyvien vastaavien hyödykkeille on ominaista, että niillä ei käydä jatkuvaa kauppaa, jolloin todennäköisen luovutushinnan tulee perustua esimerkiksi asiantuntija-arvioihin.  

Arvonnousun tulee lisäksi olla olennainen ja pysyvä. Kirjanpitolain uudistuksen jälkeen olennaisuus-käsite löytyy osana lakitekstiä. Pysyvyyden vaatimuksen voidaan katsoa tarkoittavan ennakoitavissa olevaa tulevaisuutta, jossa ei ole näkyvissä sellaisia tekijöitä, jotka viittaisivat arvonkorotuksen edellytysten poistumiseen.  


Arvonkorotuksen kirjaaminen synnyttää lähtökohtaisesti väliaikaisen eron kirjanpidollisen ja verotuksellisen arvon välille. Tosin näin ei ole esimerkiksi verovapaasti luovutettavan käyttöomaisuusosakkeen kohdalla. Kirjanpitolautakunnan mukaan on hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjata laskennallinen vero arvonkorotuksesta yksittäisen kirjanpitovelvollisen tilinpäätökseen. 

Laskennallista veroa ei tule netottaa arvonkorotuksen määrästä vaan laskennallinen vero merkitään omaksi eräksi taseeseen. Laskennallinen veron kirjaus ei myöskään aiheuta kirjauksia tuloslaskelmaan, koska sen perustana oleva arvonkorotuskin kirjataan lähtökohtaisesti suoraan taseeseen. 

Näytä koko viesti
Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 4.6.2018 08.09

Peruskiinteistöyhtiöksi antihinnoittelu minusta aika haastavalla tasolla. Mm. Technopolista saa markkinalta huomattavasti halvemmalla. Mikä tuossa on se ylilaatu, jolla tuota voidaan perustella ? (Oisko asumistuet ?)


Näytä koko viesti
PYN Elite rahasto - tuottoa Kaakkois-Aasiasta - 31.5.2018 09.27

On hyvä vene joo. Kyydissä vuodesta 2007. Peta on osoittanut olevansa ihan järkijätkä :)

Näytä koko viesti
Sijoituslainalla vauhtia salkun rakentamiseen, vinkkejä? - 7.8.2017 11.21


Ajoittaminen laskumarkkinassa (milloin uskottava trendikäänne tapahtuu ? Milloin on aika mennä markkinalle uudestaan) on oikeasti vaikeaa ja varsinkin velalla toimiessa vatsahappojen on syytä olla kunnossa. V. 2008-2009 finanssikriisin aikaan olin omissa sijoituspäätöksissäni hyvin ns. kartalla (ajoitus/kohteet), mutta velkaa en tuolloin uskaltanut käyttää.

Oletko ollut omalla sijoittajaurallasi tilanteessa, jossa salkku on -30 %, osakemarkkinan alaspäin vievää trendikäännettä ei näy ja siitä huolimatta fundamentit huutaa: hinnoittelussa ei mitään järkeä enää, nyt kaikki peliin mitkä löytyy ? Jos et ole, niin sinun psyyke/hermot mitataan vasta noissa tilanteissa, kun pitää uskaltaa liikkua markkinan isoa aaltoa vasten.

Suurin ongelma on siis markkinakäänteiden ajoitus. Kun ei pelaa velalla, niin hermot kestää enemmän painetta poikkeusolosuhteissa.



Näytä koko viesti
Sijoituslainalla vauhtia salkun rakentamiseen, vinkkejä? - 7.8.2017 08.33

Vielä saatteeksi Howard Marksin ajatuksia nykymarkkinasta:


Näytä koko viesti