Investointilaskelmat ja kirjanpito ei kulje ihan käsikädessä. Esimerkiksi Finnairilla Airbus 350 koneen poistosuunnitelma on seuraava:
 
"Lentokoneet ja moottorit (lentokalusto) sekä lentokonesimulaattorit (muu kalusto) tasapoistoina:
−− Airbus A350-laivasto 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon" Finnairin vuosikertomus 2017

A350 käyttöaika on kuitenkin todennäköisesti pidempi. Alla kuvataan mahdollisuuksia käytölle.

"Kaupallisessa matkustajaliikenteessä toimivan lentokoneen tyypillinen käyttöikä on noin 25 vuotta. Matkustajaliikenteestä poistamisen jälkeen koneen elinkaari voi jatkua varsin monella tavalla. – Käytöstä poistamisen jälkeen koneita voidaan esimerkiksi vuokrata toiselle lentoyhtiölle tai muille toimijoille, palauttaa takaisin omistajalleen vuokrasopimuksen päätyttyä tai muuttaa koneen käyttötarkoitusta. Aikoinaan esimerkiksi kaksi Finnairilla matkustajakäytössä ollutta MD11-konetta muutettiin rahtilentokoneiksi. Matkustajalentoliikenteessä ne eivät olleet enää ekonomisesti kannattavia, kertoo Finnair Aircraft Finance Oy:n toimitusjohtaja Riku Aho." https://yle.fi/uutiset/3-7429872

Näistä voidaan päätellä, että poistosuunnitelma on nopeampi kuin koneen todellinen käyttöaika.
Tuloslaskelmassa se tarkoittaa ensimmäiset 20v suurempia poistoja ja siten pienempää tulosta kuin todellista käyttöaikaa vastaavilla poistoilla. 20 vuoden jälkeen tulos näyttää suuremmalta kun poistoja koneesta ei enään tehdä.

Rahavirtalaskelmassa hankintahetkellä rahaa kuluu hankintahetkellä hankintahinnan verran. Seuraavina vuosina rahavirta on tuoton suuruinen eli tulos lisättynä poistoilla. 20 vuoden jälkeenkin rahavirta pysyy samana.

Taseessa koneen kirjanpitoarvo pienenee poistosuunnitelman mukaisesti. Pankkitilille kertyy kahisevaa rahavirtalaskelmaa vastaavasti. Oma pääoma kasvaa tuloksen verran. Tulos riippuu poistojen määrästä ja kun poistoja tehdään 20-vuotta nopeampaa tahtia, näyttää tulos aikajaksolla pienemmältä kuin sen pitäisi oikeasti olla. 10%-jäännösasarvon osalta en osaa sanoa miten sitä käsitellään loppuvuodet.

Nyt jos Finnair arvostettaisiin aina samalla PE-luvulla pysyisi markkina-arvo samana ensimmäiset 20-vuotta. Sen jälkeen tulos nousee selvästi, koska poistoja ei tehdä. 20-vuoden jälkeen markkina-arvon pitäisi nousta selvästi tietyllä PE-luvulla arvostettaessa vaikka liiketoiminnassa ei tapahdu mitään muutoksia.

(Luvut ei vastaa todellisuutta, mutta osoittaa vaikutuksen)

Jos poistosuunnitelma olisi hitaampi kuin koneen käyttöaika, kasvattaisi se tulosta koko käyttöajan. Tietyllä PE-luvulla markkina-arvo olisi liian suuri koneen käyttöajan. Kun A350 poistetaan käytöstä pitäisi kuitenkin tehdä alaskirjaus koneen arvossa. Tiedotteessa voisikin ilmoittaa, ettei alaskirjauksella ole kassavirta vaikutuksia, joten se ei sijoittajia liikuta. Ei kuitenkaan kannata kertoa, että menneiden vuosien raportoidut tulokset oli liian suuria.

Yritykselle voi myös kertyä varallisuutta, jonka poisto suunnitelma on viety loppuun, mutta tuottaa edelleen. Tällöin pitkäaikaisista varoista ei kyseisiä varoja löydy, mutta ne vaikuttavat tuloslaskelmaan, rahavirtalaskelmaan ja omaan pääomaan.

Viimevuonna Viron liikevaihto laski -10% vuodesta 2017 päätyen 15,5 miljoonaan. Liikevoitto parani +7,5% vuodentakaisesta ollen 0,53 miljoonaan.

Taseen loppusumma 5,5 miljoonaa

Kertyneitä tappioita -8,0 miljoonaa

Oma pääoma 1,0 miljoonaa

Liikevaihdosta (merkittävimmät)

Maa, Liikevaihto, 2018, 2017

Viro 1,3 miljoonaa, 0,1 miljoonaa

Suomi 4,7 miljoonaa, 5,7 miljoonaa

Ruotsi 1,3 miljoonaa, 0,3 miljoonaa

Norja 5,6 miljoonaa, 10,4 miljoonaa

Canada 2,5 miljoonaa, 0,0 miljoonaa

Itselläkin on useampi kymmenen exceliä suomalaisista firnoista ja vähän ärsyttäväähän toi lukujen muuttuminen on. Vanhoja lukua en kyllä yleensä korjaile. Nyt tää IFRS 16 sotkee, joissakin firmoissa aika pahasti. Enemmän noi taulukot on semmosia suuntaa antavia ja sijoituspäätöstä tukevia pläjäyksiä. Melkein yhden tekevää onko EPS 0,17 vai 0,20. Pitää miettiä myös miten tuloslaskelma/tase on laadittu, koska tavoista löytyy aika paljon eroja. Sitten pitää viellä viellä miettiä mihin yksittäiset luvut perustuvat, voi joutua tekemään omia korjauksia. Excelin lisäksi tulee kuitenkin luettua osareita ja vuosikertomuksia ja tärkeintä ehkäpä miettiä mihin suuntaan liiketoiminta on seuraavaksi menossa. Osakkeen hinnoittelun perusteella ei useinkaan edes tule muuta tehtyä kuin kirjattua luvut.

Sekoilu johtuu siitä, että tuloslaskelman pitää olla vertailukelpoinen. Eli nyt on viimevuoden viimevuoden tuloslaskelmat tehty uusiksi.

Vakausmaksu 2,3 (2,6) vertailukelpoinen. Tältä tuloslaskema nyt näyttää, kun vanhat on korjattu vertailukelpoisiksi.

2018 Q1 2,6

2018 Q2

2018 Q3

2018 Q4

2019 Q1 2,3

Vakausmaksu 2,3 (2,6) raportoitu, ei vertailukelpoinen. Jos tuloslaskelmia ei olisi korjattu niin näyttäisi tältä.

2018 Q1 0,65

2018 Q2 0,65

2018 Q3 0,65

2018 Q4 0,65

2019 Q1 2,3

Huomaatte eron hyvin jos avaatte osavuosikatsaukset Q1 2018 ja Q1 2019 ja katsotte kohtaa muut kulut(luulen, että kirjataan tähän). Pientä eroa löytyy kirjauskäytännön muutoksen lisäksi mikä johtunee muista pienistä korjauksista.