Päivän hyvä teko on tehty ja käyty äänestämässä tätä härveliä vastaan. Vaikka mahdollisuudet "voittoon" on pienet, niin aina varmaan kannattaa yrittää kun ne on nollaa suuremmat.

Täältäkin varmaan löytyy jokunen lakioppinut ja rahoitusmaailmassa kiinteämmin vaikuttava henkilö - niin voisiko joku avata että miten tämä kyseinen järjestely voi olla ihan validi. Käsittääkseni kyseisen kioskin luottoluokitus (S&P, Fitch) on BBB, joka on vielä investment grade luokitus (rimaa hipoen mutta onpahan kuitenkin). Toisin sanoen luottoluokitus ei ole missään roskaluokassa, jota tämän lainan ehdot tuntuu olevan. Ja vielä jatkona kun yleensä kaikenlaisille liiketoimille on hyvä löytyä jonkinlainen peruste, niin ehtoihin on otettu mukaan vaatimus, että lainasta täytyy nostaa tietty osuus tiettyyn päivään mennessä - minkä ihmeen takia kyseinen ehto on olemassa? ja vielä suurempana minkä ihmeen takia tätä on nostettu jos sitä ei nyt tällä hetkellä edes tarvita? Vallilasta tai jostain muusta lokaatiosta voi käydä kinumassa jotain kohtuuhintaisempaa RCF:ää tai muuta vastaavaa, jos sitä lyhytaikaista rahoitusta "ehkä tarvitaan".

Poimintoja peitellystä osingonjaosta:

VML 29 §:n 1 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta. Peiteltyä osinkoa koskevat säännökset voivat tulla sovellettaviksi, jos yhtiön osakas on osakasasemaansa perusteella saanut sellaista taloudellista etua, jota ei riippumattomien osapuolten välillä olisi syntynyt. VML 29 §:n 1 momentin soveltaminen edellyttää olennaista poikkeamista käyvästä hinnoittelusta.

VML 29 §:n sanamuodon mukaan peitellyksi osingoksi katsottava etuus saadaan osakkuusaseman perusteella. Peiteltyä osinkoa saava osakas omistaa yleensä enemmistön yhtiön osakekannasta tai hänellä on muutoin määräysvalta yhtiössä. Peitellyn osingon saajana olevalla osakkaalla on lähtökohtaisesti oltava asemansa perusteella mahdollisuus vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon ja siten etuuden saamiseen joko yksin tai yhdessä muiden osakkaiden kanssa.

Jos osakeyhtiön osakas antaa lainan yhtiölleen, katsotaan lainasta maksettava korko osakkaan pääomatuloksi, jos koron määrä ja määräytymisperuste eivät ylitä VML 29 §:ssä tarkoitettua käypää hintaa. Jos korkoa on maksettu olennaisesti enemmän, kuin mikä on tavallista, katsotaan ylimenevä osa korosta peitellyksi osingoksi. Jos osakkaan antaman lainan osoitetaan olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, voidaan osakkaalle maksettavana käyvän koron määränä pitää korkoa, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta.

Aki Pyysing kirjoitti:

Borgolle ruotsalaisen lainasalkun myynnin vaikutuksia yritin tutkia, mutta en paljon viisastunut. Ehkä joku jaksaa kaivaa enemmänkin?

Tälläistä löytyi osarista Borgon transaktioon liittyen:
"The transaction had a nonrecurring positive effect in the Bank of Åland’s income statement of SEK 9.8 M. At the same time, this will mean a smaller loan portfolio in the Bank of Åland’s own balance sheet and thus a lower current net interest income. The Bank of Åland will instead receive distribution fees for brokered loans and platform revenues for maintaining various services to Borgo. The transaction also improved the Bank’s common equity Tier 1 (CET1) capital ratio on a pro forma basis by about 2.5 percentage points."

Osari kokonaisuudessaan sisälsi (kuten todettua) hitusen pehmeyttä, joka myös hieman yllätti. Uskoa silti riittää että paluu tuottavammalle uralle tapahtuu, ainakin kurssi jo ponkaisi pienestä laskustaan takaisin osaria edeltävälle ajalle. Ja kyseiset kurssireaktiot ainakin itselle yleensä näyttäytyy vaan hyvänä lisätankkauspaikkana. Mielenkiinnolla seurataan, että saako Wiklöf luotsattua saarelaisten luottokioskin ohjeistukseen, hieman tiukalta näyttää, mutta uskoa on tähänkin.

Heikin Ashi kirjoitti:

Päätelmäni mahdollisesta osakepääomaskenaariosta ja antitarpeesta perustui vain ihan yksinkertaiseen kansakoulussa opittuun ynnälaskuun ja yhtiön osavuosikatsauksen pintapuoliseen silmäilyyn, en tunne Fortumia syvällisemmin: Osavuosikatsauksen 31.3.2022 mukaan konsernin oma pääoma oli 8,7 miljardia euroa. Tällöin oli kuitenkin

Venäjä kirjaamatta 3,3 miljardia euroa, Nord Stream 2 kirjaamatta 1,0 miljardia, Uniper-osakkeet 7 miljardia, Uniperin lainat ja takaukset 8 miljardia = 19,3 miljardia. Tässä ei ole siis mahdollisia johdannaispokeritappioita mukana (vielä),  ei myöskään mediatietojen  mukaan syksyyn jatkuvia Uniperin  50 miljoonan euron päivätappioita  (jotka luonnollisesti pitää huomioon ottaa osavuositilinpäätöksen pääomatarkastelussa).  Kansanperinne (ja oma kokemus) valistaa , että heikon yhtiön tilanne on yleensä kuitenkin vielä paljon huonompi kuin ulos uskalletaan kertoa.

Tämä on varmasti suuntaa-antava matematiikka asian ympäriltä, mutta teknisesti 8.7 miljardia oli Q1 2022 tilanteessa nimenomaan koko Fortum-konsernin oma pääoma, konsernin emoyhtiö Fortum Oyj:n oma pääoma viime vuoden lopussa oli n. 11.6 miljardia. Listauksen tulevista merkittävistä negatiivisista eristä Uniper-osakkeiden arvotus ei vaikuta suoraan konsernin omaan pääomaan, omistaviin erillisyhtiöihin kyllä ja sitä kautta hyvinkin todennäköisesti tekee suoraan tai epäsuorasti tuhojaan Fortum Oyj:n omalle pääomalle - arvon näille omistuksille kun saa melko suoraan poimittua listoilta Uniperin ollessa listattu yhtiö. Sama analogia toiminee Uniperin lainojen ja takauksien osalta - sisäisten lainojen mahdollinen alaskirjaus toki tekee tuhojaan antajan puolella (todennäköisesti Fortum Oyj), mutta menee vastakkaiseen suuntaan lainanottajan päädyssä.

Ja toki onhan taseessa Uniperin kautta todella korkea määrä kaikenlaista assettia "alaskirjausuhan" alla sekä konsernissa yli puoli miljardia liikearvoa itse hankintaan liittyen. Toki nämä arvostukset (kuten monet muutkin) perustuvat pitkän ajan tulevaisuusennusteisiin, johon normaalisti ei leivota sisään sotia, force majeure itemeitä tai muutakaan normaalista liiketoiminnasta merkittävästi poikkeavaa - tai ainakin uskotaan/toivotaan että näistä palaudutaan normaaliin päiväjärjestykseen jollain aikataululla.

Joka tapauksessa näistä ylemmistä eristä + tulevista alaskirjauksista + kuukausia jatkuvilla kymmenien miljoonien päivätappioilla lienee turha odotella ennätysosinkoja ensi keväänä, sen ei tulisi ihan lain puitteissakaan olla mahdollista. Pelastuspaketti oman pääoman luonteisilla komponenteilla + muilla tappiota rajottavilla vehikkeleillä Saksan valtion puolelta taitanee tulla hyvään käyttöön. Hyvin mielenkiintoista nähdä seuraavaa raportti jo ihan tämän oman pääoman kestävyydenkin osalta, nämä on toki tilintarkastamattomia, mutta Deloitte on todennäköisesti käyttänyt jonkun siivun kesälomistaan tämän paketin perkaamiseen, mielenkiinto julkaisua kohtaan voinee olla hitusen normaalia suurempi. Toivottavasti myös joku valveutunut analyytikko tästä & mahdollisesti osingonjaosta osaisi kysyä jotain - vielä kun on mainostettu että osingonjakopolitiikkaan ei ole suunnitteilla muutoksia - politiikka voi toki olla ihan validi siinäkin tilanteessa että ei ole mitään mistä jakaa.