Jeans kirjoitti:

Nyt laskutapasi muuttui. Näin laskit aikaisemmassa viestissäsi:

(Markkina-arvo ennen uusia osakkeita + Merkintäoikeuksiin varastoitunut arvo + Glastonille uutta katetta annista) / osakemäärällä annin jälkeen = odotettu osakkeen markkinahinta annin jälkeen

Jota käyttämällä mun yksinkertaistetussa esimerkissa saadaan väärä vastaus: (2e * 100 osaketta + 1e * 100 merkintäoikeutta + 0e) / 200 osaketta = (200e+100e+0e)/200=1,5e

Ei, laskutapa ei muuttunut. Mutta nyt selvisi missä vika.

"Markkina-arvo ennen uusia osakkeita" ei ole 2e, vaan 1e.
("Markkina-arvo ennen merkintäoikeuden irtoamista" olisi sen 2e)

Edellisellä sivulla 17.6. päivätyssä viestissäni näkyy että Glastonin tapauksessa käytin siis arvoa 1,27e. Copy/pastesin silloin saman termin, jota Kapteeni Ilmiselvä käytti omassa viestissään 16.6.

Panhead kirjoitti:

• Markkina-arvo ennen uusia osakkeita: 45 976 316 osaketta * 1,27e / osake = 58 389 921e

Keskusteluhan lähti siis liikkeelle Kapteeni Ilmiselvän laskelmistaan unohtamasta merkintäoikeudesta, jota lähdin korjaamaan ja joka jo todettiinkin virheeksi. Eiköhän tästä ole nyt loppuviimeksi molemmilla, ja kaikilla kolmellakin, ihan oikea käsitys ja voidaan sulkea case.

Jeans kirjoitti:

Panhead: En lähde sen enempää jankkaamaan, mutta käy ajatuksella läpi se mun yksinkertaistettu esimerkki sun laskutavalla niin huomaat, että menee pieleen ja ymmärrät miksi.

Joo, ei tämän väännön lopputuloksella ole suurempaa merkitystä, mutta jos nyt vielä sen verran jatkan dialogia että kyllä antamassasi äärimmäisessä esimerkissäkin soveltuu ihan sama kaava. Esimerkkisi oli siis:

Jeans kirjoitti:

Yksinkertainen esimerkki tästä olisi: Yhtiöllä on 100 osaketta, joiden kappalehinta on 2e, eli yhtiön equity on 200e. Yhtiö antaa yhden merkintäoikeuden per osake, jolla saa merkitä uuden osakkeen ilmaiseksi. Tällöin merkintäoikeuden arvoksi tulisi 1e. Kaikki 100 merkintäoikeutta käytettäisiin, yhtiö ei saisi lainkaan lisää equityä ja lopputulos olisi, että yhtiöllä on 200 osaketta ja 200e equityä, jolloin annin jälkeinen osakehinta 2e->1e. Sun laskutavalla lopputulos olisi jotain ihan muuta.

Ennen antia:
100 osaketta, 2e/kpl

Annin aikana hinta jakaantuu kahteen instrumenttiin:
100 osaketta, 1e/kpl
100 merkintäoikeutta, 1e/kpl

Esimerkissäsi ensisijainen anti toteutuu kokonaisuudessaan (100%), eli uuden osakkeen saa ainoastaan käyttämällä sitä vastaavan merkintäoikeuden (1:1). Merkintähinta esimerkissäsi on 0e. Uuden osakkeen hinta on siis 0e+merkintäoikeus = 0e+1e => uusi osake "maksaa" euron ja se maksetaan merkintäoikeutena ja vain merkintäoikeutena; yhtään osaketta ei voi ostaa millään muulla maksutavalla, esim rahana. Annin ajaksi merkintäoikeuteen varastoitunut arvo realisoituu uuden osakkeen hintaan. Yhtiö ei saa uutta pääomaa, vaan käytännössä toteutuu pelkkä rahastoanti.
Annin jälkeen: 200 osaketta, 1e/kpl

(Bear with me...mutta) merkinnän aikana on niitä
- jotka omistaa vanhoja osakkeita,
- jotka omistaa oikeuden merkitä halpoja 0,89 hintaisia uusia osakkeita

Ryhmät eivät ole 1:1:een samoja.

Ensimmäisellä ryhmällä ei välttämättä ole ollenkaan oikeutta tehdä merkintöjä. Firman arvo on merkinnän hetkellä jakautunut kahteen instrumenttiin ja osa firman arvosta on patoutunut merkintäoikeuksiin. Merkintäoikeuksia tarvitaan että (ensisijainen)anti voidaan viedä loppuun. Oikeudesta ostaa halvalla on täytynyt maksaa. Oikeuden arvo realisoituu merkitsemisen hetkellä uusiin osakkeisiin, suhteessa 6/5.

Jeans kirjoitti:

Miksi ei? Osakkeiden hinta ennen antia on 0,89e ja jokainen merkkaaja laittaa 0,89e lisää yhtiöön ja saa sillä yhden 0,89e arvoisen osakkeen, jolloin annin jälkeinen osakehinta pysyy saman 0,89 eurona.

Siis on on, kyllä kyllä, koska mr. markkina päättää aina sen hetkisen hinnan. Mutta. Nyt olikin yritys hahmottaa firman realistista käypää arvoa, yrittää havaita hintavääristymä ja arvioida sen kokoa. Eli jo-vääristyneillä lähtöarvoilla (0,89e ja mo 0e) koko pumpun hinnaksi tulisi (45 976 316 osaketta + 38 313 595 osaketta)*0,89e = 75 018 020e. Se on siis räikeästi vääristynyt hinta jos miettii että ennen antirahoituksen hakua hinta oli vaikka sen 45 976 316 * 2,00e = 91 952 632e. Jos ensimmäistä arvoa (75M) pitäisi oikeana eikä markkinan väliaikaisesti vääristämänä, niin jäisi hyvä kauppapaikka hyödyntämättä.

Jeans kirjoitti:

En pysynyt Panheadin laskuissa perässä.

Niin, no, yritin vain perustella miksi Kapun äkkiseltään loogiselta vaikuttava kaava antaa väärän lopputuloksen, mutta oli siinä minullakin näemmä näppäilyvirhe (=ykköskohdassa ei tule 1,29 vaan 1,22). Perustelut kuitenkin pitää molemmissa kohdissa:

Eli ykköskohdassa jos arvoksi laskee osakemäärällä kerrotun kurssihinnan, siihen lisää annissa saadun lisärahan ja jakaa uudella osakemäärällä, niin merkintäoikeuden hinta jää kokonaan noteeraamatta. Siihen on varastoitunut arvoa, jota ei voi jättää laskuista pois. Merkintöoikeus on oikeus, jolla on arvo, koska vain kyseistä oikeutta käyttämällä uusia osakkeita saa ylipäänsä ostaa ensisijaisessa merkinnässä! (jonka kautta leijonanosa >>90% osakkeista oletettavasti myydään). Oikea kaava ykköskohdassa olisi siis

• Markkina-arvo ennen uusia osakkeita: 45 976 316 osaketta * 1,27e / osake = 58 389 921e
• Merkintäoikeuksiin varastoitunut arvo: 45 976 316 oikeutta * 0,23e / oikeus = 10 574 552e
• Glastonille uutta kateista annista: 38 313 595 osaketta * 0,89e / osake = 34 099 100e
• Odotettu osakkeen markkinahinta annin jalkeen: (58 389 921e + 34 099 100e + 10 574 552e) / (45 976 316 osaketta + 38 313 595 osaketta) = 1,22e

Kohdassa kaksi virhe on siinä, että jos kurssi on jo vääristynyt arvoihin 1,27 ja 0,23 niin niitä arvoja käyttämällä yllä olevalla laskutavalla tulee tietenkin myös vääristynyt kokonaishinta firmalle. Ja jos vääristynyttä hintaa pitää oikeana arvona, niin silloinhan vääristymä jää huomaamatta. Asiaa voi yrittää hahmottaa paremmin, jos tekee laskelmat sellaisella olettamalla että merkintäoikeuden hinta olisikin pudonnut annin aikana nollaan asti ja osakkeen hinta olisi samalla laskenut 0,89:ään. Eihän uusi käypä hinta silloinkaan olisi 0,89 vaikka yllä olevalla laskukaavalla se sen hinnaksi tulisi.

Mutta kuten kirjoitit, helpointa koko asia on tosiaan ymmärtää sitä kautta että miettii firman arvoa ennen merkintäoikeuden irtoamista ja laskee sen päälle annissa saadun uuden valuutan.

Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:

• Markkina-arvo ennen uusia osakkeita: 45 976 316 osaketta * 1,27e / osake = 58 389 921e
• Glastonille uutta kateista annista: 38 313 595 osaketta * 0,89e / osake = 34 099 100e
• Odotettu osakkeen markkinahinta annin jalkeen: (58 389 921e + 34 099 100e) / (45 976 316 osaketta + 38 313 595 osaketta) = 1,10e

Tuo 1,10e taas olisi alle merkkaroidun hinnan 0,89e + 6/5 * 0,23e = 1,166e.

Kaavastasi puuttuu merkkarin hinta. Käytännössä kukaan ei voi antaa firmalle sitä 0,89/osake, ellei omista vastaavaa merkintäoikeutta. Siksi sen arvo pitää huomioida kaavassa. Vain jos *kaikki* osakkeet myytäisiin toissijaisessa annissa, niin silloin kaavasi ilman mo-hintaa olisi (mo:n osalta) pätevä.

Lisäksi jos lasket firman arvon vinoutuneilla lähtöhinnoilla (=jo valmiiksi vinoutunut 1,27 ja mo:n hinta whaddever), niin silloinhan firman kokonaisarvoksikin tulee väistämättä se kokonaisvinoutunut hinta. Eli merkintäoikeudet mukaan lukien (esim mo arvolla 0,23) osakkeen hinnaksi tulisi kaavallasi 1,29 joka on käytännössä suht sama kuin mainitsemasi osakenoteeraus (1,27). Oikeampi lähtöhinta laskukaavalle (jotta vääristymän voisi havaita ja sen kokoa&kannattavuutta arvioida) on lähtöhinta (1,50) jolloin yhtiökauppa oli jo tehty ja ainoa epäselvä asia oli onnistuuko rahoituksen kerääminen annilla. Nyt annin onnistumisen suhteen ei ole enää paljoakaan epäselvyyttä.

Eli jos kurssivääristymää halusi jahdata, niin sellainen tuli ja oli. Merkintäoikeuksien kaupan osalta se jo myös meni.