Indrid Cold wrote:
4 000/27 000 tyhjillään, noihin isoihin tiloihin voi olla vaikeaa löytää vuokralaista.
Ledige lokaler i Oasen Senter i Bergen | Citycon
olen odottanut koska liiketiloja alkaa tyhjenemään, vuokrankorotukset on saatu vietyä läpi mutta konkurssien määrä ja myyntipisteiden vähentäminen on Norjassakin kovassa kasvussa.
Oasenissa on tosiaan 27 000 m2 liiketiloja, mutta toimistot huomioituna vuokrattava pinta-ala on yhteensä 50 300 m2, johon noita vapaita tiloja pitää suhteuttaa. Kiinteistön vuokrausaste on ollut yli 90%, kuten näyttää nytkin vapaista tiloista päätellen olevan.
Siinä mielessä ihan oleellinen asia, että Oasen on Cityconin neljänneksi arvokkain kiinteistö reilun 200m€ tasearvollaan viime vuodenvaihteessa. Jos täällä olisi noin kovasti vuokrausasteet laskussa kuin viestistäsi olisi voinut ajatella, niin tilanne olisi ihan oikeastikin hankala, onneksi näin ei kuitenkaan ole.
Nordnet on ainakin jo vuosia perinyt nimellisen perumismaksun, olikohan 10€ tai jotain sellaista.
Nordnet muutti osakkeet heti seuraavana päivänä lajiksi "Uponor tender offer acc.", joten en edes pystyisi myymään osakkeita nyt. Tarjouksen peruminen maksaisi 15 € ja pitäisi tehdä kirjallisena.
Kauas on Nordnet taantunut eQ ajoista, jolloin kaiken pystyi tekemään helposti netissä...
Noin ne kaikki ostotarjoukset menee. Kun hyväksyt tarjouksen niin osakkeet on pakko lukita pois salkusta ettet voi niitä enää myydä pois pörssissä.
Ja siis perumisen voit tehdä kirjallisesti Nordnetin Viestit- osion kautta. Lyhyt viesti että haluat perua hyväksynnän ainakin omasta kokemuksesta riittää. Netissä onnistuu siis oikein helposti ja todennäköisesti samana tai seuraavana pankkipäivänä osakkeet on taas salkussa myytävissä.
ellery Queen wrote:
Tarjousaikaa jatkettiin ja maksupäivä siirtyi 2 kk eteenpäin. Lisäksi hinta pörssissä kävi 29,10 €:ssä. Kohtuullista olisi, että merkinnän voisi perua ilman kustannuksia ja myydä osakkeet vaikka sitten pörssissä paremmalla hinnalla.
Lunastustarjoushan muuttui oleellisesti, kun rahat saa paljon myöhemmin. Rahallahan on myös aika-arvoa nykyään...
Väännän nyt ikävästi veistä haavassa pahoittelut siitä, mutta sanotaan nyt kuitenkin opiksi tulevaa varten.
GF on alusta pitäen kertonut, että ostotarjous odotetaan saatettavan päätökseen Q4:n aikana. On ollut siis yleisessä tiedossa, että tarjousaikaa oletusarvoisesti jatketaan jos kilpailuviranomaisilta ei ihmeen kaupalla saada ennakoitua nopeammin vihreää valoa asian suhteen. Koska EU:n kilpailuviranomaisista ei ole tiedotettu erikseen mitään, niin oli täysin selvää, että tarjousaikaa tullaan jatkamaan.
Itse nyt vielä kuitenkin joka tapauksessa odottelisin myymättä osakkeita katsoen mitä Aliaxisin osakkeille tapahtuu. Arvaan, että kun viranomaisluvat on taskussa niin GF korottaa tarjousta maltillisesti jonka hyväksymiseen Aliaxis on sitoutunut. Sitten GF pääsee +90% omistukseen ja lunastushommiin, mikä heillä tavoitteena puheidenkin perusteella luonnollisesti on.
Innilator wrote:
Määräaikaisen sähkösopimuksen saa kyllä poikki ilmoittamalla muutosta (ja tekemällä uusi sopimus samaan osoitteeseen).
Jos haluaa toimia petoksen määritelmän täyttävällä tavalla, niin näin voi toki tehdä ja jäädä jännäämään tuleeko minkälaista korvausvaatimusta perään.
hauturi wrote:
Yleisellä tasolla olen joskus miettinyt, että voiko asunnon vuokraaminen olla taloudellisesti paras vaihtoehto sekä vuokranantajalle että vuokralaiselle?
Mielestäni voi. Jos kulloinen asunnon tarve on korkeintaan luokkaa 1-3 vuotta minkä jälkeen muutetaan seuraavaan asuntoon, syö isot transaktiokulut (varainsiirtovero, välityspalkkio, rahoituksen nostokulut) tuottoa hyvin merkittävästi vaikka onnistuisikin saamaan asunnolleen mukavasti arvonnousua (mikä on tietysti näin lyhyellä aikaikkunalla lähes täysin tuurista kiinni, kuten paraikaa hyvin näemme). Tällaisia lyhyehkön asumistarpeen omaavia ihmisiä on valtava määrä, opiskelijat, pariutumishaluiset sinkut, eron takia nopeasti muuttavat, työnperässä liikkuvat ja ihan muuten vain itseään etsivät ihmiset, joille kaikille kaupunkien välillä tai sisällä liikkuminen on hyvin tyypillistä. Tällaisessa elämäntilanteessa elävien ihmisten ei kertakaikkiaan lähes koskaan taloudellisesti kannata ostaa asuntoa omaksi, vaan asua vuokralla, ja näissä elämäntilanteissa elää tosiaan valtava määrä populaa aina ja jatkuvasti.
Toisaalta vuokranantajuus on taloudellisesti hyvinkin kannattavaa jos osaa pitää riskit hallinnassa, mutta toisaalta on tarpeeksi kunnianhimoinen ettei homma jää yhden-kahden asunnon näpertämiseksi, jolloin ainakin omalle ajalleen on hankalaa saada kunnon tuottoa.
Asuntosijoittamisen pihvi on velkavipu, jota on saatavissa valtavasti paremmin ehdoin kuin mihinkään muuhun sijoittamiseen. Esimerkiksi osakkeiden vakuusarvo määräytyy tyypillisesti päivän markkina-arvoa vasten, jolloin riskienhallinta pitää olla oikeasti kunnossa ettei ajaudu väistämättä joskus eteen tulevassa valtavassa markkinaromahduksessa pankin suorittamaan likvidointiin, jolloin on helppo hävittää isokin omaisuus hyvin nopeassa aikataulussa. Asuntoja vastaan lainaa on saatavissa paljon vakaammin ehdoin, niin että korttitalo pysyy pystyssä isolla velkavivulla yli isonkin markkinaromahduksen. Tämä aivan käytännössä mahdollistaa kovankin velkavivun käytön, jolloin oman pääoman tuotto on mahdollista saada korkeammaksi pienemmällä riskillä, kuin mitä osakemarkkinoilta olisi velkavipua käyttäen tai ilman mahdollista saavuttaa. Eikä tämän saavuttaakseen tarvitse olla äärimmäisen lahjakas ja kovahermoinen, eli sellainen mikä pitää olla jos osakemarkkinoilla haluaa pystyä tekemään kovia ylituottoja vuodesta toiseen.
Päivän keskustelunaiheeseen liittyen olen sitä mieltä, että omassa asunnossa ei lähes koskaan ole taloudellisesti kannattavaa asua JOS osaa ja uskaltaa aktiivisesti sijoittaa kaiken asunnosta irti olevan pääoman muihin järkeviin sijoituskohteisiin eikä polta sitä turhuuksiin. Ihan jo sillä, että asuu vuokralla ja laittaa kaikki tästä vapautuvat pääomat parempituottoisiin sijoitusasuntoihin, olisi taloudellisesti hyvin usein kannattavaa. Tuo on kuitenkin iso JOS, mitä valtaosa kansasta ei täytä.
Ongelmaksi meille kovimmillekin euro-optimoijille usein kuitenkin muodostuu se, että vuokramarkkinoilta ei juurikaan Suomesta löydy korkean tason vuokra-asuntoja. Käytännössä tämä tekee itselleen sopivan ja kaikin puolin mieluisan omistusasunnon löytämisen ainakin oman kokemukseni mukaan aivan todella paljon helpommaksi, kuin yhtälailla sopivan ja miellyttävän vuokra-asunnon löytämisen. Jos siis on ronkeli sen suhteen minkälaisessa asunnossa haluaa asua, on Suomessa monesti käytännössä ainoa vaihtoehto ostaa oma asunto. Jos ei ole niin kovin väliksi onko ne neliöt nyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetyt ja maisemat ikkunoista mukavan vehreät, niin vuokra-asunnot pelittää taloudellisesti oikein mukavasti lähes kaikissa elämäntilanteissa.
Loppuun sanottakoon, että kuten aivan kaikissa investointi-/kannattavuuslaskennoissa, on myös vuokra-/omistusasumisen suhteen todella helppo saada juuri sellaisia lopputuloksia kuin haluaa. Kaikki muuttujat eivät ole yksiselitteisiä, hyvin kaukana sellaisista, joten kukin saa Excelinsä näyttämään juuri siltä kuin haluaa, jos takaraivossa on tiedostettu tai tiedostamaton vahva mielipide johonkin suuntaan. Itse olen asunut viimeiset vuodet vuokralla hyvin tyytyväisenä ja nimenomaan taloudellisuuden takia, joten voi olla, että mielipide on sinne suuntaan biasoitunut vaikka miten rationaalisesti olen pyrkinyt asiaa miettimään.
Eiköhän tuolla ihan käytännössä viitata enää vain siihen, että ostaja vaatii vähintään 90% osakekannasta jotta pääsevät lunastamaan itselleen sitten loputkin.
Näkisin, että todennäköisyys tarjouksen hyväksyneiden jäämisestä alle 90% lähenee limeksen lailla nollaa. Erittäin epätodennäköistä siis, että tarjous ei toteutuisi tämän hetkisellä aikataululla.
Summa summarum, uskon Fortumilla olevan paljonkin pelimerkkejä taseessaan joilla voivat halutessaan omaa pääomaa buffata jos tälle on tarvetta. Rajoittava tekijä tulevan osingonmaksun suhteen nähdäkseni onkin yhtiön rahoitus- ja likviditeettitilanne, ei tase ja vapaat omat pääomat koska näitä voidaan kirjanpidolla justeerata.
Täälläkin kun viime syksynä keskusteltiin Fortumin oman pääoman tilanteesta, siitä miten joidenkin tahojen mukaan ne omat pääomat oli mukamas jo menetetty, ja siihen liittyen yhtiön tulevasta osingonmaksukyvystä, niin aika hyvin yllä itseltäni lainaamani teksti lopulta näytti pitävän paikkansa. Vaikka heti Enron vertauksia tämä tietysti syksyllä kirvoittikin, ja itsekin jo lopulta luulin ajatukseni olevan väärässä sidotun/vapaan oman pääoman suhteen.
Elikkäs tosiaan Fortum julkaisi tänään tilinpäätöksen, josta näkee myös emoyhtiön taseen vuodenvaihteessa. Emoyhtiön omat pääomat olivat 31.12.2022 noin 0,5 mrd€ suuremmat kuin 31.12.2021, huolimatta viime vuonna nähdyistä massiivisista Venäjä- ja Uniper-alaskirjauksista. Myös jakokelpoiset varat olivat kasvaneet samaisen 0,5mrd€, päätyen tasolle 6,3 mrd€.
Emoyhtiön tasetta on paikattu melko massiivisilla sisäisillä osingoilla todennäköisesti pääosin Ruotsin tytäryhtiöstä (2,899 mrd€) ja jonkinnäköisellä sisäisellä puliveivauksella jossa Ruotsin toiminnoissa on tehty “rakennejärjestelyjä”, josta on kirjattu toinen 2,902 mrd€ myyntivoitto rahoitustuottoihin. Eli on käytetty nimenomaan noita taseessa olevia pelimerkkejä oman pääoman buffaamiseksi. Kuten täälläkin kirjoitin, on Fortumin omistamat assetit Ruotsissa ja Suomessa aivan heittämällä arvokkaampia kuin niiden tasearvo, eli tarvittaessa olisi hyvin todennäköisesti löytynyt enemmänkin "rakennejärjesteltävää" jos tase tätä olisi kaivannut.
Osingonmaksun kannalta tase ei siis tosiaan näytä aiheuttavan nyt eikä tulevaisuudessa mitään esteitä. Mutta eiköhän tästäkin vielä jotain hyviä otsikoita Rothovius ja kumppanit pääse huutelemaan, miten “oikeasti” ne omat pääomat menetettiin mutta nyt sitten kirjanpitokikkailulla pelastettiin tase 
Pääkohta, jota en varsinaisesti ole tullut ihan hiljan ajatelleeksi (vaikka ketjussakin joku vuosi sitten mainittu), oli Talenomin oma ohjelmisto, joka työnnetään kaikille ostetuille kioskeille. Aallon Group taas antaa kirjanpitäjien jatkaa vanhoilla ohjelmistoilla. Tässä on selvää että Talenom saattaa skaalautua paremmin jatkossa, mutta lyhyellä aikavälillä Aallon maksaa vähemmän integraatiokuluja - ja menettää vähemmän muutosvastarintaisia työntekijöitä. Näistä jälkimmäinen on omaa päättelyä, mutta aika itsestäänselvyys. Alalla on mieluummin työvomapulaa ja keski-ikäiset eläkevirassa olevat kirjanpitotädit ja -sedät ovat arvokkaita. Mutta näistä osa ei välttämättä ole innostuneita päivittämään osaamistaan uuteen ohjelmistoon. Toki he kirjanpito- ja verolainsäädäntöä seuraavat, mutta ohjelmiston vaihtaminen on varmasti joillekin iso kynnys.
Tässä aika hyvin kiteytit (tietämättäsi?) Talenomin pihvin. Talenomin oman ohjelmiston avulla sama määrä kirjanpitäjiä pystyy hallitsemaan enemmän asiakkaita kuin muissa toimistoissa, kiitos aika pitkälle viedyn automatisoinnin. Toisin sanoen Talenom ei integraatioprosessinsa jälkeen tarvitse niitä muutosvastarintaisia kirjanpitotätejä ja -setiä, vaan saman kokoinen asiakaskunta pyörii pienemmälläkin porukalla.
Toisaalta tehdyt yrityskaupat ja niistä toiminnan automatisoinnin kautta vapautuneet resurssit ovat olleet Talenomille ymmärtääkseni varsin tärkeä "rekrytointiväylä", jonka avulla on mahdollistettu aito orgaaninen kasvu ilman hillitöntä rekrytointipalettia, mikä olisi vaadittu jos myyntitiimin sisäänheittämät uudet asiakkaat olisi pitänyt hoitaa niin sanotusti vapailta markkinoilta haalituilla kirjanpitäjillä, joista tosiaan on ennemmin kovasti pulaa kuin ylitarjontaa. Tässä voi olla yksi syy, miksi Talenom on ollut käytännössä ainoa toimija alalla, joka on pystynyt vuodesta toiseen kasvamaan aidosti orgaanisesti, siis muutenkin kuin hinnankorotusten kautta ja sellaisella volyymilla jolla on kokonaislukujen kannalta jotain merkitystäkin.
Talenomin oma ohjelmisto sisältää tosiaan ymmärtääkseni varsin paljon sellaista automaatiota, mitä kilpailijoilla ei ole käytettävissään, tai vaikka olisikin niin nykyisillä toimintamalleilla niitä ei kannattaisi käyttää. Siinä missä ymmärtääkseni suurin osa kirjanpitäjistä laskuttaa asiakasta pääosin tehdyistä työtunneista, eli luovat itse itselleen insentiivin olla tehostamatta asiakkaalle tekemäänsä työtä, niin Talenom laskuttaa pääosin kiinteitä summia jolloin iso osa tehostamisen säästämistä euroista menee suoraan läpi alariveille. Näin olen siis ymmärtänyt, ihan satavarma en asiasta ole. Joka tapauksessa jonkinlainen muna-kana ongelma tässä on, jotta kilpailijat saisivat kasvatettua automaation tasoa ja pystyisivät kilpailemaan Talenomin kanssa tehokkuudessa, pitäisi heidän investoida etupainotteisesti omaan softaan ja/tai muuttaa omia toimintatapoja radikaalisti niin talon sisällä kuin asiakkaaseenkin päin, ihan jo sopimusmalleista lähtien.
Talenom on kehittänyt omaa softaansa varsin isoin panostuksin jo ainakin noin 10 vuoden ajan (8 vuotta sitten listautumisessa kerättiin varoja ensimmäisen "tuotantolinjan" version tuotantoon viemistä varten), puhutaankin todennäköisesti jo suuruusluokaltaan 100m€ kokonaisinvestoinneista. Tällaisia panostuksia ei hevillä kukaan muu kuin pitkäjänteinen lievästi hullu perheyritys lähde tekemään, kyseessä kun ei ole maailmanlaajuisesti skaalautuva winner-takes-it-all tuote. Jokaisen maan kirjanpidossa on omat lakipykälänsä ja muut kiekurat jotka pitää ottaa huomioon, ja kaiken päälle iso osa asiakkaista haluaa pelkän softan lisäksi myös palvelua.
Talenomin P/E on 32 ja Aallonin 15.
Miulla on Aallonia, mutta Talenomin näen liian kalliina.
Tässä sitten taas kiteytit tosi hyvin Talenomin ehkäpä ainoan todellisen ongelman. Arvostus on haastavan korkea, siitä ei pääse mihinkään. Yritys on ihan eri tasoa kuin Aallon (Talenomilla on kestäviä kilpailuetuja, Aallonilla ei), mutta paljon helpompi P/E 32x arvostuksella on tehdä isosti turskaa jos ulkomaan valloitus ei kovilla integraatioprosesseilla menekään putkeen, kuin P/E 15x arvostuksella tappavan tylsässä ja vakaassa liiketoiminnassa jossa investoinnit keskittyvät vain pehmeästi pienellä riskillä koto-Suomessa integroitaviin yritysostoihin.
[quote=Hendrick's]
Aika harva varmaan on pystynyt nostamaan vuokria tänä vuonna tuota vajaata 10%, vaikka sopimus olisi sen sallinutkin.
Monessa paikassa varmasti juurikin näin, etenkin jos asunto on yhtään heikompilaatuinen eikä siten sieltä halutuimmasta päästä. Mutta tilanne tullee muuttumaan vuodesta 2024 eteenpäin, kun uusien asuntojen valmistuminen tulee väliaikaisesti romahtamaan. Tältä osin muuten Kojamon tilinpäätös webcastissa on ihan mielenkiintoista keskustelua, toimari povaa tälle vuodelle vielä kovaa tarjontaa (eli suht maltillisia vuokrankorotuksia) kun 1-2 vuotta sitten aloitettuja kohteita valmistuu runsaasti, mutta 2024 eteenpäin latu on niin sanotusti auki kun uusia asuntoja ei enää valmistu tarpeeksi kysyntään nähden (näin siis toki lähinnä vain kasvukeskuksissa).
Samoilla linjoilla olen siis edellisen kirjoittajan kanssa. 2024 tullaan näkemään otsikoita alueellisesta asuntopulasta, mikä ei voi olla vaikuttamatta nostavasti kasvukeskusten asuntojen hintoihin ja vuokriin. Tarkoittaako tämä sitten absoluuttisesti nousevia vai vain vähemmän laskevia hintoja verrattuna nykyhetkeen, se jää nähtäväksi.
