Energia -

Täältä löytyy muuten Nordpoolin vesivoimareservit viikottain. Säätövoimaa on siis pohjoismaissa tarjolla varsin hyvin.

Näytä koko viesti
Energia -

Sähkön netto-ostajan tilanne vaihtuu Suomessa kyllä pian vuositasolla nettomyyjäksi tai vähintäänkin omavaraiseksi.

Olen samaa mieltä, että Norjan tilanne on ratkaiseva Nordpoolin osalta. En ole varma miten siirtoyhteydet Norjasta muualle Eurooppaan kehittyvät jatkossa. Nythän linjoja on valmistunut viimeisen 3 vuoden aikana Norjasta Saksaan ja Britanniaan ja ovat osasyy siihen, miksi Suomen hinnat ovat lähellä Saksan hintoja. Mutta siitä olen varma, että jos vuositasolla tuotanto suhteessa kulutukseen Pohjoismaissa nousee, niin Norjakin varmasti haluaa edelleen myydä vesivoimaa mieluummin kuin juoksuttaa sitä ilmaiseksi. 


(Linkki ylläolevaan opnnäytetyöhön)

Alla mielenkiintoinen tilasto tältä hetkeltä. Ruotsi on ydinvoimalansa huollon vuoksi merkittävä netto-ostaja ja Suomi lähes nollissa. Aurora linja tulee tasoittamaan SE1 ja FI alueiden hintoja. Eivät varmaan mene ihan tasoihin, koska täältä viedään edelleen sähköä läpi SE3 ja EE alueille. Joka tapauksessa ratkaisevaa tulevina vuosina on mahdolliset uudet siirtolinjat Norjasta Keski-Eurooppaan.

Bingo53 kirjoitti:

Aurora Line

 

Naattori kirjoitti:

Ja Suomeen valmistuva Aurora yhteys on harvoja, joka ylipäätään ehtii markkinalle tällä vuosikymmenellä, joten Ruotsin vesivoiman osuus tuontisähköstä tulee olemaan entistä merkkivämpää (ja edullista). Kannattaa muistaa, että oikeastaan ainoa Suomispesifi-ongelma on sähköntulon loppuminen Venäjältä. Tuo Aurora pystyy lähes yksin korvaamaan sen. 

 

Tätä neljänsadan kilovoltin uutta lankalinjaa voikin hieman tarkastella ja pohtia sen merkitystä nykytilanteen kannalta.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj suunnittelee yhteistyössä Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnätin kanssa uutta 400 kV voimajohtoa Muhoksen Pyhänselästä Keminmaan kautta Ruotsin puolelle Messaureen. Vuonna 2025 valmistuva hanke tunnetaan nimellä Aurora Line. Aurora Line lisää sähkönsiirtokapasiteettia Suomesta Ruotsiin noin 900 MW ja Ruotsista Suomeen noin 800 MW.

....

Eli kyseessä on 380 kilometriä pitkä sähkönsiirtoyhteys Pohjois-Ruotsista Pohjanmaalle Suomeen sähköasemineen. Taustalla on riittämätön rajasiirtokapasiteetti, toimitusvarmuuden lisääminen sekä se, että Suomen läpi toimitetaan sähköä, paitsi Etelä-Ruotsiin, niin myös Itämeren alueelle.

Hanke on rahoituksellisesti hyväksytty EU-komission yhteisen edun mukaiselle listalle ja sillä statuksella saanut 4325 miljoonaa euroa EU-tukea suunnitteluvaiheeseen.

Linkki Fingrid: https://www.fingrid.fi/kantaverkko/rakentaminen/hankkeet/aurora-line/

Aurora Line ei ole ainoa siirtolinja vaan se on lisäkapasiteettia olemassa olevien yhteyksien lisäksi - alla olevassa kuvassa täplitetty linja. Korvaako se Venäjän tuonnin on kyseenalaista, sillä se edellyttää että Ruotsi ja Norja haluavat myydä vastaavan määrän sähköä.

...

Linkki Svenska Nätet: https://www.svk.se/siteassets/om-oss/rapporter/2017/svenska-kraftnats-sy...

Ruotsilla on meneillään omia hankkeita neljän sähköalueensa tasapainon ylläpitämiseen. Viimeksi elokuussa Norjan hallitus pohti sähkön viennin rajoittamista Pohjoismaihin, sillä sillä on asiakkaita muissakin suunnissa.

Linkki YLE Uutiset: https://yle.fi/a/3-12599272

Energiamarkkina on hauras ja herkästi säröilevä eikä mitään voi pitää annettuna tai pysyvänä olotilana - edes Pohjoismaiden välillä. Toistaiseksi meillä on yhtenäinen sähköalue koko Pohjoismaissa, mutta kehitys voi viedä toiseen suuntaan, jossa alueet sirpaloituvat erillisohjatuiksi ja erillishinnoitelluiksi saarekkeiksi :

....

Pyöripä myllyt kuinka tahansa, Suomi on Pohjoismaiden suurin netto-ostaja 20% vuotuisella ostoenergiallaan. Suomi ei ole omavarainen ja siksi se riippuu löysässä hirressä, jota naapurit väliin kiristelevät. Tämän vuoksi maan tulisi tähdätä siihen, että se olisi energian nettoviejä eikä netto-ostaja. Teknistä kykyä kyllä löytyy, mutta päätöksenteko on maan tapaan olematonta eikä katelaskenta ole hallussa.

Joten ainoa, mikä nyt lämmittää on istua kynttilän valossa näpertämässä kärttyisiä ja sarkastisia mielenilmauksia saatanallisten lumiröykkiöiden keskellä, joita nestemäisillä polttoaineilla vaivattomasti kulkevat kapineet käyvät välillä tyrkkimässä.

Näytä koko viesti
Energia -

Olen tästä samaa mieltä. Toki, jos joustava sähkön kulutus ei nouse tulevina vuosina Suomessa, niin tuulivoima tulee kyllä jossain vaiheessa kannibalisoimaan itse oman tuotantonsa ja uudet investoinnit, koska suurin osa tuotannosta tapahtuu noin 0+c/kwh hinnalla. Mutta kuluttajien kannalta tämä on ainakin tällä hetkellä positiivinen ongelma.

JR kirjoitti:

Mun mielestä puhe markkinaehtoisesta sähköntuottajasta jotenkin muuta tuotantoa sotkevana häirikkönä on todella omituista. Siinä päädytään asioita ajattelemaan jotenkin niin monimutkaista kautta, että saadaan piilotettua sinne jotain logiikkavirheitä.

Esitettiin että tuulivoimaa ei juuri tule silloin kun sille olisi eniten käyttöä, ja silloin kun sitä tulee, niin kukaan ei kaipaa sitä muutenkaan. Jos näin olisi, niin tuulivoimaa ei kannattaisi rakentaa, koska siitä saisi aina todella matalan hinnan.

Ja jos sähkön keskihinta laskee, niin ei sillä sähkön hinnan volatiliteetilla ole mitään väliä. Sähkön käyttäjillä on aina optio olla katsomatta sähkön hintaa vähääkään, ja keskihinnan lasku hyödyttää heitä odotusarvoisesti. Toki voi säädellä omaa sähkönkäyttöään ja hyötyä volatiliteetista merkittävästi (ja samalla alentaa volatiliteettia), mutta tämä on vain ylimääräinen optio, jota kenenkään ei ole pakko hyödyntää.

Näytä koko viesti
Energia -

Kyllä tuulivoima on vain yksi osa palettia, mutta sen vaikutus tulee olemaan tärkein, ja se tulee ratkaisemaan tämän hetkisen ongelman keskihinnan suhteen.

On totta, että Suomessa ei pysty varastoimaan tuulivoimaa juurikaan, mutta juuri sen takia uusi siirtoyhteys Ruotsiin rakennetaan, sillä Ruotsi ja Norja voivat varastoida vesivoimaa ja haluavat myydä sitä myös jatkossa. Tänäkin vuonna on valiteltu vesivoimavarastojen vähyyttä, mutta sen riittävyys paranee tuulivoimalla. Marraskuu oli tuulivoiman suhteen heikko, mutta koko vuodelta Suomen tuulivoiman tuottosuhde on ollut 30%.

Alla vielä kuvakaappaus tämän hetken tuotannosta Pohjoismaat + Baltia, vesivoimaa eli tuulivoiman säätövoimaa nytkin 56% (linkki). Ja tuulivoimaa yhtä paljon kuin ydinvoimaa. Sähköntuotantoa ei voi katsoa pelkästään Suomi -lasit päässä, kun kuitenkin markkina on pohjois-eurooppalainen.

 

Bingo53 kirjoitti:

 

Asennettu kokonaiskapasiteetti eli nimellisteho oli noin 4800 MW, mutta marraskuussa tuulivoimaa oli myllyistä saatu vaihtelevasti - alhaisimmillaan 24 MW ja korkeimmillaan 4074 MW - niin, että keskimääräinen tuotanto kuukauden aikana oli ollut 835 MW. Tämä vastaa likimain nimimerkki Tingelin mainitsemaa noin 20% arvoa nimellistehosta.

Linkki Fingrid: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/

Tuulivoiman sähköä on hankala varastoida, vaikka Lielahden voimalaitokselle juuri asennettiinkin norjalainen 24 MW kattila, jolla hyvin nopeasti voi vastaanottaa juuri sähköntuotannon piikkituotantoa ja olla kuormana. Siinä ei ole vastuksia vaan nesteenä sähköä johtavaa natriumhydroksidia ja sen saa tulille heti - juttu Aamulehdessä.

...

Ennustamattomasti vaihtelevan energiatuotannon kuten tuuli- ja aurinkovoiman käyttöönoton rinnalla olisi asennettava tekniikkaa, joka kykenisi emittoimaan satunnaisia huipputehoja ja purkamaan niitä viivästetysti kysynnän mukaan. Ratkaisuja on, mutta kustannustehokkuudessa on vielä purtavaa.

Näytä koko viesti
Energia -

Olen varsin eri mieltä tästä, koska tuulivoima juuri tulee nykyisen perusvoiman päälle. Ja Suomeen valmistuva Aurora yhteys on harvoja, joka ylipäätään ehtii markkinalle tällä vuosikymmenellä, joten Ruotsin vesivoiman osuus tuontisähköstä tulee olemaan entistä merkkivämpää (ja edullista). Kannattaa muistaa, että oikeastaan ainoa Suomispesifi-ongelma on sähköntulon loppuminen Venäjältä. Tuo Aurora pystyy lähes yksin korvaamaan sen. 

Tuulivoiman tuplaus moninkertaistaa ne päivät jolloin sähkön hinta painuu lähelle nollaa. Ymmärtääkseni arvio on, että 2026 hyvin edullisia päiviä on jo lähes puoli vuotta. Jos sitten talvella maksellaan joinakin päivinä yli 20c, niin keskihinta on silti alhainen

 

Eli edelleen niin kauan kuin tuulivoima ei kannibalisoi nykyistä tuotantoa, erityisesti CHP:tä, niin sen lisäys vain parantaa sähkön tarjontaa Suomessa. Vielä se ei ole kannibalisoinut, koska kaikkien purkupäätösten tekeminen on aloitettu paljon ennen kuin tuulivoimasta tuli merkittävää.

 

Sähköä vaikeampi kysymys tulee olemaan lämmitys, varsinkin jos haketta ja hakkuita joudutaan Suomessa vähentämään. 

 

Tinggeli kirjoitti:

 

Naattori kirjoitti:

Tämä sähkökriisi ratkeaa kyllä viimeistään parissa vuodessa ja nopeammin, jos OL3 saadaan tulille eikä muita isompia kriisejä tule.

Tuulivoimakapasiteettiä on Suomessa nyt Fingridin sivujen mukaan yli 5000MW (ylittyi ilmeisesti nyt viikon aikana). Aurora 800MW sähkönsiirtolinja valmistuu 2025 vuoden loppuun mennessä Pohjois-Ruotsiin. Lisää tuulivoimakapasiteettiä tulee nykyisen perustuotannon päälle Suomeen rakenteilla olevista 3000MW ja Ruotsiin yli 4000MW, todennäköisesti huomattavasti enemmän luvitettujen myötä. Tuulivoima säästää Ruotsin ja Norjan vesivoimavarantoja tehokkaasti. Sähkön keskihinnat tulevat tippumaan hyvin pian. Joitakin kalliita päiviä varmasti jää talville, mutta niiden vaikutus ei ole enää merkittävä.
 

 

Samaa mieltä ole siitä, että tilanne helpottaa kun OL3 aloittaa, mutta lisää kapasiteettia me tarvitsemme silloinkin. Mutta tuulivoimalla tätä ongelmaa ei kyllä ratkaistaa. Se on ihan höpö-höpö juttua, ellei rakentajille anneta velvoitetta kyetä tuotttamaan sähköä 24/7/365 verkkoon. Tuottaja voi sitten itse valita onko tapa energian varastointia tai vaihtoehtoisen energialähteen käyttöä kun ei tuule, mutta näille markkinoita sekoittaville tuulentuville pitää antaa rakennuslupaan tämä velvoite. Nyt muut joutuvat hoitamaan ja maksamaan tämän investoinnin ja tuulentuvat ovat vapaamatkustajia. Jos meillä on perustuotantoa riittävästi, niin mihin ihmeeseen me tarvitsemme ajoittain toimivaa tuulivoimaa? Muistaakseni tuulivoimaa on saatu viiime vuosina keskimäärin jotain 20% nimellistehosta (tarkkaa lukua en nyt muista), välillä 100% ja välillä huomattavan vähän. Ja tuo ajoittaittaisuus on edelleen ongelma. Ja 6000 MW tuulivoimaa on silti tulossa lisää ja target on että kaikkineen sitä olisi 20000 MW.

Tällä hetkellä meillä on verkossa tuulivoimaa vain 582 MW eli noin 10% kapasiteetista (kirjoitukseni aikana kapa oli tippunut 475 MW:iin !!!). Vaikka tuulivoimaa rakennetaisiin 10000 MW lisää, niin vielä silloinkaan sähköä tulisi tarpeeksi esim. juuri nyt. Ja nyt sentään mm. Pohjanmaalla tuulee 5-7 m/s eli ei pitäisi olla edes kovin huono keli tuulivoimalle (Kokkola Tankar 7 m/s ja Mustasaari  Valassaaret 5 m/s). Saati mitä tapahtuu, kun pakkasta on 20 astetta ja on tyyntä.

Jotta tuulivoima säästäisi Ruotsin ja Norjan vesivaroja, pitää siirtoyhteyksiä parantaa huomatttavasti. Siirtokapa taisi olla jotain 2600 MW, toki vuonna 2025 on tulossa lisää. Mutta onko Ruotsilla ja Norjalla varaa myydä enemmän sähköä?

Ja samaan aikaan kun meillä on energiakriisi niin hiilivoimaa ajetaan alas. Seuraava laitos lopettaa 1.4.2023.

Näytä koko viesti
Energia -

Tämä sähkökriisi ratkeaa kyllä viimeistään parissa vuodessa ja nopeammin, jos OL3 saadaan tulille eikä muita isompia kriisejä tule.

Tuulivoimakapasiteettiä on Suomessa nyt Fingridin sivujen mukaan yli 5000MW (ylittyi ilmeisesti nyt viikon aikana). Aurora 800MW sähkönsiirtolinja valmistuu 2025 vuoden loppuun mennessä Pohjois-Ruotsiin. Lisää tuulivoimakapasiteettiä tulee nykyisen perustuotannon päälle Suomeen rakenteilla olevista 3000MW ja Ruotsiin yli 4000MW, todennäköisesti huomattavasti enemmän luvitettujen myötä. Tuulivoima säästää Ruotsin ja Norjan vesivoimavarantoja tehokkaasti. Sähkön keskihinnat tulevat tippumaan hyvin pian. Joitakin kalliita päiviä varmasti jää talville, mutta niiden vaikutus ei ole enää merkittävä.


Näytä koko viesti
Citycon -

Aivan. Myyntilaita on pysynyt nyt 69-73 tasolla monta viikkoa. Bidit ovat olleet keskimäärin 62-66. En ole ihan 100% varma miten 9 kuukauden kertynyt korko huomioidaan tässä kaavion hinnoissa, mutta ymmärtääkseni se tulee lisätä ilmoitetun toteutuneiden hintojen päälle (eli n. +3,4).

Näytä koko viesti
Citycon -

Ihmettelen itsekin suuresti, että miksi sijoittajat eivät osta mieluummin hybridilainaa tämän hetkisellä 6,5-7+% korolla, kun takaisinmaksun yhteydessä saa lisäksi yli 30% lisäkoron.  

Näytä koko viesti