Tämä kuva antaa pyöräilystä liian turvallisen vaikutelman, koska autoilu on käytännössä täysin turvallista siellä, missä pyöräily taasen kaikkein yleisintä. Oikea turvallisuuskerroin lienee noin 100. Siis kun autolla tai bussilla työmatkansa taittava vaihtaa pyörään, hänen vakavan onnettomuuden tai kuoleman riskinsä kasvaa noin satakertaiseksi.

Tämä on yksi niistä tiedoista, joita suomalainen media pimittää täysin. Kuva Financial Timesistä.

Suomessa tapahtuu 20 000 vähintään lievään loukkaantumiseen johtavaa pyöräilyonnettomuutta. Näistä noin puolet vaatii lääkärihoitoa. Vakavia loukkaantumisia on noin tuhat ja kuolemia muutamia  kymmeniä. Autossa ei-itsemurhissa kuolee Suomessa vuosittain alle sata. Siis noin viis kertaa se, mitä pyöräilijöitä, vaikka autoilun volyymi on kertamatkoina 70-kertainen ja kilometreissä mitattuna astronomisen paljon isompi.

Tanskassa pyöräilijöille sattuu loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia 17 500 vuosittain. Siellä pyöräilyn kertamäärä on 27-kertainen Suomeen nähtynä. Tanskassa siis pyöräilijöille sattuu huomattavasti paljon vähemmän onnettomuuksia kuin Suomessa, mutta edelleen satakertaisesti verrattuna muihin liikuntamuotohin nähden.

Pyöräilyn ja CO2-päästöjen vähentämiseen tähtäävät suomalaiset ovat yhtä lailla median ja idiotismin harhaanjohtamia. Kuvaavaa on, että kun kuorma-auto ajaa lapsen kuoliaaksi 10 km/h, niin idiootit huutavat alempia nopeusrajoituksia. Tavaamaan kykenevä ymmärtäisi, että jos turvallisuus on argumentti, niin silloin ongelma ei ollut se kuorma-auto vaan se, että se lapsi pyöräili. Eikä se lapsi sitä itse keksinyt, vaan sen vanhemmat. Pyöräily kannattaisi kieltää kaupungeissa. Jo pelkästään maanarvolaskemien perusteella turvallisuudesta edes puhumattakaan.