Nokia -

"Nokia jakaa ensi vuonna 0,13 senttiä rahaa ja ostaa omia osakkeitaan 600 miljoonalla eli 0,11 sentin edestä. Osinkotuotto nämä kaksi yhdistettynä 6,8 prosenttia"

Nokia jakaa johdolle kannustinpalkkiona osakkeita. Tämä määrä voi menestyksestä riippuen olla alle tai päälle tuo 600 miljoona, joten ajattelen näiden erien menevän jotenkin päikseen.

Näytä koko viesti
Sampo -

Mandatumin irtoamisen hyöty on johtamisen parempi keskittyminen sekä Sammon että Mandatumin johtamiseen. 

Näytä koko viesti
Coeus Invest GRIT -erikoissijoitusrahasto -

20 vuoden historia menestyksellisestä toiminnasta omia rahoja sijoittaen ja samaa strategiaa käyttäen, antaisi hyvän lähtökohdan sijoittaa toisten rahoja.

Näytä koko viesti
Kamux -

Oleellista Kamuxin osalta on kasvu ja kannattavuus.

Kamux on kasvanut hyvin tai jos ei ole kasvanut on ainakin kasvattanut markkinaosuuttaan.

Toinen kysymys on kannattavuus ja kilpailun kehitys käytettyjen autojen myynnissä. Kamux on ollut kasvumoodissa, joten aito kannattavuus ei ole vielä päässyt läpi lukuihin.   

Näytä koko viesti
Pörssit kiinni ja pää pensaaseen? -

Oletan että Seppo Saarion sijoitusajattelussa lähitulevaisuutta ei voi ennakoida ja siksi on fundamentti sijoittaja. Edelleen turvallisuusmarginaalin on oltava suuri eli jos arvo on 100, niin ostohinnan on oltava 50. 

Jos hän uskoo että kurssit ovat nyt tasolla 65, niin myynnin tai oston kriteeri ei täyty.

  

Näytä koko viesti
Ostotarjous pörssiyhtiöstä | Ostotarjouksista ei tarvitse tuskailla – paitsi droppigurujen -

Yhteisö- ja pääomaveron yhteisvaikutus on oleellista silloin kun verrataan suomalaisen sijoittajan pääoman kohdentumista osakkeisiin tai muihin omaisuuslajeihin.

Pääomavero yksin on merkityksellinen silloin kun verrataan suomalaista sijoittajaa ulkomaisiin sijoittajiin. Varsinkin suurempien pörssiyhtiöiden osalta omistus siirtyy ulkomaille, jos suomalaisen omistajan pääomavero on korkeampi. 

Näytä koko viesti
Ostotarjous pörssiyhtiöstä | Ostotarjouksista ei tarvitse tuskailla – paitsi droppigurujen -

Yritykset maksavat yhteisöveronsa niihin maihin, joissa ne toimivat. Suuremmat pörssiyhtiöt maksavat yhteisöveroa kaikkiin maihin, joissa niillä on toimintoja. Esimerkiksi Cargotec:lla tulos ennen veroja (2018) oli MEUR 161 ja se maksoi yhteisöveroa MEUR 53.1. Tästä saadaan yhteisöveroksi 33 %. Maksettu yhteisövero vaihtelee sen mukaan missä yrityksillä on toimintoja, mikä on ko. maiden yhteisövero ja paljonko ne tekevät tulosta ko. toimintamaissa.

Olen käyttänyt suurten yritysten yhteisöveron keskiarvona 23 %.

Yhteisövero on sama kaikille omistajille, mutta pääomavero vaihtelee. Suomessa pääomavero on poikkeuksellisen ankara. Esimerkiksi jos pidät osakkeita Ruotsissa osakesäästötilillä maksat osingoista ja myyntivoitoista veroa, joka vastaa (2019) noin 5.7% pääomaverorasitusta. Korkea pääomavero tarkoittaa, että suomalaiselle omistajalle osakkeiden riski on sama kuin muille, mutta verojen jälkeinen tuotto selvästi matalampi. 

 
 

Näytä koko viesti
Ostotarjous pörssiyhtiöstä | Ostotarjouksista ei tarvitse tuskailla – paitsi droppigurujen -

Voisiko olla niin että yritysten edullinen hinta johtuu Suomen korkeasta verotuksesta? 

Suurten pörssiyhtiöiden maksama keskimääräinen yhteisövero on noin 23 %. Yhteisövero rasittaa sekä 1) osinkoa että 2) yritykseen jätettyä osuutta voitosta, joka sijoitetaan ja johtaa yrityksen arvonnousuun ja osakkeiden myynnistä saatuun voittoon.

Pääomanvero on 30 - 34 %, käytetään keskiarvona 32 %. Osinkojen verotuksessa on 15 % huojennus.

Näiden lähtötietojen perusteella pörssiosakkeiden nimellistuoton vero on noin 45 %. Osakkeita myydessä pääomavero menee myös inflaation aiheuttamasta hinnanmuutoksesta. Tämän seurauksena suurten pörssiyhtiöiden reaalituoton vero nousee noin 60 % tasolle.

Pienempien kotimarkkinapainoitteisten yritysten yhteisövero on lähellä 20 %:a ja siten kokonaisvero 2-3 % matalampi.

Näytä koko viesti