Robitilla ovat vastassaan ruotsalaiset laitevalmistajat ja niiden omistajat. Haluavat pitää kiinni kannattavasta varaosamyynnita. Ingesoll-Randin ostanut Atlas Copco/Epiroc (Investor) ja Tamrockin ostanut Sandvik (Industrivärden)

Robitin pääomistaja oli aikoinaan Tamrockin maanpäällisen porauksen yksikön myyntijohtaja.

Nordean earnings yield on 10.5% matalalla riskillä = pidä
Jos kurssi laskee joulukuun tasolle E/P 14 %, niin osta lisää

Samantyyppinen ongelma:

Ruotsissa listatun Eltelin monet suurimmat omistajat ovat suomalaisia. He merkitsivät viime kesänä hybridilainaa, jonka korko on 13.5 %. Se kuivattaa tehokkaasti tuloksen tekemisen ja osingon jakamisen mahdollisuuksia 3 vuodeksi.  

"Nokia jakaa ensi vuonna 0,13 senttiä rahaa ja ostaa omia osakkeitaan 600 miljoonalla eli 0,11 sentin edestä. Osinkotuotto nämä kaksi yhdistettynä 6,8 prosenttia"

Nokia jakaa johdolle kannustinpalkkiona osakkeita. Tämä määrä voi menestyksestä riippuen olla alle tai päälle tuo 600 miljoona, joten ajattelen näiden erien menevän jotenkin päikseen.

Mandatumin irtoamisen hyöty on johtamisen parempi keskittyminen sekä Sammon että Mandatumin johtamiseen. 

20 vuoden historia menestyksellisestä toiminnasta omia rahoja sijoittaen ja samaa strategiaa käyttäen, antaisi hyvän lähtökohdan sijoittaa toisten rahoja.

Oleellista Kamuxin osalta on kasvu ja kannattavuus.

Kamux on kasvanut hyvin tai jos ei ole kasvanut on ainakin kasvattanut markkinaosuuttaan.

Toinen kysymys on kannattavuus ja kilpailun kehitys käytettyjen autojen myynnissä. Kamux on ollut kasvumoodissa, joten aito kannattavuus ei ole vielä päässyt läpi lukuihin.   

Oletan että Seppo Saarion sijoitusajattelussa lähitulevaisuutta ei voi ennakoida ja siksi on fundamentti sijoittaja. Edelleen turvallisuusmarginaalin on oltava suuri eli jos arvo on 100, niin ostohinnan on oltava 50. 

Jos hän uskoo että kurssit ovat nyt tasolla 65, niin myynnin tai oston kriteeri ei täyty.

Yhteisö- ja pääomaveron yhteisvaikutus on oleellista silloin kun verrataan suomalaisen sijoittajan pääoman kohdentumista osakkeisiin tai muihin omaisuuslajeihin.

Pääomavero yksin on merkityksellinen silloin kun verrataan suomalaista sijoittajaa ulkomaisiin sijoittajiin. Varsinkin suurempien pörssiyhtiöiden osalta omistus siirtyy ulkomaille, jos suomalaisen omistajan pääomavero on korkeampi. 

Yritykset maksavat yhteisöveronsa niihin maihin, joissa ne toimivat. Suuremmat pörssiyhtiöt maksavat yhteisöveroa kaikkiin maihin, joissa niillä on toimintoja. Esimerkiksi Cargotec:lla tulos ennen veroja (2018) oli MEUR 161 ja se maksoi yhteisöveroa MEUR 53.1. Tästä saadaan yhteisöveroksi 33 %. Maksettu yhteisövero vaihtelee sen mukaan missä yrityksillä on toimintoja, mikä on ko. maiden yhteisövero ja paljonko ne tekevät tulosta ko. toimintamaissa.

Olen käyttänyt suurten yritysten yhteisöveron keskiarvona 23 %.

Yhteisövero on sama kaikille omistajille, mutta pääomavero vaihtelee. Suomessa pääomavero on poikkeuksellisen ankara. Esimerkiksi jos pidät osakkeita Ruotsissa osakesäästötilillä maksat osingoista ja myyntivoitoista veroa, joka vastaa (2019) noin 5.7% pääomaverorasitusta. Korkea pääomavero tarkoittaa, että suomalaiselle omistajalle osakkeiden riski on sama kuin muille, mutta verojen jälkeinen tuotto selvästi matalampi.