Olet täällä

Juippi

Juippi

  • Liittynyt 17.5.2017
  • 15 viestiä
  • 3 aloitettua ketjua

Viimeisimmät viestit

Metsästättekö absoluuttista tuottoa vai per annum-tuottoa? - 6.1.2018 13.42

Absoluuttinen tuotto on se todellinen ja per annum-tuotto on mielikuvitusta. Jos osake nousee 5% yhdessä päivässä niin onko mielekästä sanoa että sen per annum-tuotto on silloin 5% kertaa pörssipäivien määrä vuodessa?

Vertaisin treidaamisen tuottoa pikemminkin osakkeesta saatavaan osinkoon, joka kertyy holdaamalla. Esimerkiksi myyt osakkeen siten että sen myynnistä saatava nettotuotto on suurempi kuin 3 vuoden netto-osingot. Tällöin jos osakkeen hinta laskee seuraavan kolmen vuoden aikana ostotasollesi, olet tehnyt hyvän kaupan. Muista kuitenkin korkoa korolle. Jos osake nousee +5%, +5%, +5% kolmessa viikossa, et ole tehnyt voittoa 15% vaan 15.8%. Vuoden 2009 pohjilta ostaneet eivät mieti osakkeensa hinnan päivävaihteluita kun odotettavissa voi olla 20% netto-osinkotuotto ostohinnalle. Toisaalta kurssiromahdus voi pyyhkäistä koko treidausportfolion raskaasti pakkaselle. Omasta mielestäni päiväkaupassa ei ole järkeä, koska tuoton suhde riskiin on olematon.

Trumpin valinnan jälkeen Nesteen osakekurssi laski neljästä kympistä kolmen kympin tienoille. Ostin itse hintaan 32,66. Osaketta shortattiin päivittäin ja se kipusi vaivoin samalle tasolle mistä oltiin lähdetty. Osavuosikatsaus oli tulossa ja minulla oli vahva tunne että kohta mennään alaspäin. Myin osakkeet pienellä voitolla (ajoitus) ja olin oikeassa: osake romahti vielä lukemiin 30,50. En tiedä miksen ostanut takaisin tässä kohdassa, kun yhtiön tase oli ihan kunnossa ja P/E-lukukin halpa. Markkinat pettyivät ettei toimitusjohtaja kommentoinut amerikan tilannetta. Joitain päiviä myöhemmin toimitusjohtaja sitten totesi että onhan tässä muitakin vaihtoehtoja kuin USA ja kurssi toipui välittömästi. Jos uskoo yhtiöön niin pitää pienet kuprutkin kestää, mutta minulla vain maltti petti.

Sijoitustiedon kysymysketju - 5.1.2018 16.45

Mitä Morningstarin yhtiösivulla valuaatio-boksissa P/E, P/B ja P/S arvot lasketaan pidemmälle aikavälille?

Otetaan esimerkkinä Incapin yhtiösivu

http://lt.morningstar.com/gj8uge2g9k/stockprofile/default.aspx?&SecurityToken=0P0000A5X3]3]1]E0EXG$XHEL_3111&externalidexchange=EX$$$$XHEL&LanguageId=en-GB&CurrencyId=EUR&BaseCurrencyId=EUR&ClearXrayPortfolioManagerApiInputData=true

Price to earnings näyttää tätä kirjoittaessa olevan tällä hetkellä 8.86. 3-vuoden keskiarvo 3.95, viiden vuoden keskiarvo 1.83 ja kymmenen vuoden keskiarvo 0.37.

Onko laskukaava nykyinen osakekurssi / (n vuoden keskiarvotulokset) vai (n vuoden keskimääräinen osakekurssi) / nykyinen tulos vai (n vuoden keskimääräinen osakekurssi) / (n vuoden keskiarvotulokset) ?

Ålandsbanken - 7.11.2017 1.41

Mietityttää tuon veivaamisen tuoton suhde riskiin. Ostaa halvalla (13€) osakkeita, myy ne kalliimmalla (15€), maksaa verot ja toimeksiannot ja lopulta ostaa keskimääräisellä hinnalla (14€) osakkeita summalla, joka vastaa alkuperäistä sijoitusta ja nettovoittoa. Osakkeiden kappalemäärä on suurempi kuin alussa, mutta liittyykö sijoitukseen kalliimman hinnan takia suurempi riski? Omistaakko mieluummin x osaketta @13 vai 1.10x osaketta @14?

Nordea Markets - 24.9.2017 16.14

Ajoittamisen riskiä voi pienentää siten, että sijoittaa säännöllisesti esimerkiksi kuukausittaisista säännöllisistä tuloistaan.

 

Hinnalla on aivan keskeinen vaikutus siihen, paljonko sijoitus tuottaa. Yhtiöiden sivuilla on laskureita joilla voi laskea yhtiö osakkeiden kokonaistuoton. Vaihtelemalla aloituspäivää tuotto voi muuttua +5%:sta jopa +20% prosenttiin. Entä kannattiko osinkojen uudelleensijoitus yhtiön osakkeisiin, vai olisiko tuotto tänä päivänä ollut parempi jos olisi pitänyt ne käteisenä? Menneiden katselemiset on jälkiviisautta, mutta ehkä kohtuullinen sijoittaja saa ottamalleen riskille vastinetta juurikin ajoittamalla. Milloin pelko saa epärealistiset mittasuhteet, milloin ahneus? Onko vaihtoehtoisten sijoituskohteiden puute joku syy ostaa indeksirahastoa? En ymmärrä annettua ohjetta. Eihän mitään kallista osaketta kannata ostaa, kun tuoton todennäköisyys pienenee samalla kun matka lattiaan kasvaa.

Eniten tienasi se joka osti finassikriisin ollessa syvimmillään. Eniten hävisi se joka osti juuri ennen kriisiä ja myi omistuksensa pohjalla. Omilleen pääsi se jolla on vielä tänä päivänäkin ennen kriisiä ostetut osakkeet.

Game of stocks - 23.9.2017 18.16

Avaisiko joku tuota kurssilaskun riskiä? Indeksi on siis koholla ja indeksi on se mikä romahtaa. Indeksi koostuu yhtiöistä, jotka ovat arvostettu markkinahinnalla korkealle markkinahintojen suhteessa. Itse olen tällainen arvosijoittaja ja tykkään seurailla yhtiöiden taseita ja tunnuslukuja. Voiko matalasti arvostettu yhtiö (kuten tällä hetkellä kiinteistö- ja rahoitussektorin firmat) oikeastaan romahtaa? Jos yhtiöt ovat keränneet viime vuosina omaa pääomaa, suojelisiko se tappioita vastaan jos bisnesmalli on skaalautuva?

Finanssikriisissä pankkien taseet olivat kuraa: riskisen saatavan riskiä ei oltu painotettu oikein arvioitaessa pääomapuskureita. Dotcom-kuplassa taas arvostukset oli erotettu liiketoiminnan fundamenteista. Lama on sitä että vaihdanta vähenee, eikä yritykset pysty tekemään samanlaista tulosta kuin viime vuosina. Kotitalouksien velkaantuminen tulee tekemään seuraavan laman korkojen noustessa. Arvopaperit jotka velkarahalla ostettiin joudutaan realisoimaan käteisen puutteessa. Yleinen tunnelma näyttää kuitenkin positiiviselta: sitten kun kurssit laskevat niin ostan lisää. Halu ostaa ylläpitää osakemarkkinoita.

Kallis osake on siis kallis suhteessa joihinkin realiteetteihin - riskeihin ja tuottoihin. Jos nykyinen arvostus on perusteltu vain huikealla kasvulla, eikä sitä tule, osakekurssilta katoaa pohja. Tämä veisi indeksin kaakkoon.

Kolumni: Istumisen jalo taito - 30.8.2017 21.37

Ajoittaminen on vaikeaa, mutta se on kaikki kaikessa sijoituksen tuoton kannalta. Kun katsoo osakkeiden tuottoa (arvonnousu + osingot = total return) viimeisen kolmen vuoden ajalta monet yhtiöt eivät ole tuottaneet mitään. Neljän prosentin päivälasku voi laskea osakkeen korkoa korolle -kokonaistuottoa (compound annual growth rate) kymmeneltä vuodelta 7%*. Se on paljon.

 

* Case in point: rakennusyhtiö JM AB @ 262.40 SEK korkoa korolle tuotto 5.86% kymmenessä vuodessa. @ 251 SEK korkoa korolle tuotto 5.49% kymmenessä vuodessa.

 

Muokkaus:

Haluan vielä sanoa noista koroista, että kirjoittajalla on hyvä pointti. Korot tuottavat lähes varmasti sen mitä lupaavat eikä mitään ylimääräistä. Riskin ottaminen kannattaa jos oma riskienhallinta on kunnossa ja luulen että kirjoittaja pitää sijoittajien tempoilua yhtenä riskien lähteenä.

Orava - 29.8.2017 20.33

Koko Orava vaikuttaa huijaukselta. Ylipäätään ainoa asia mikä yhtiössä on kiinnostavaa on sen kirja-arvo. Mutta onko kirja-arvolla väliä kun hallitus pitää yhtiötä kuristusotteessa hallintayhtiön avulla? Hallintayhtiö kerää voitot ennen viimeistä riviä, jolle ei ole syytä jättää mitään ylimääräistä. Vaikka piensijoittaja ostaisi "halpoja" osakkeita, ilman vallankumousta ei niistä voittoa voi saada. Tase on luultavasti muutenkin yliarvostettu oletuksilla tukkualennuksien voimasta. Investor's Housen tarjouksessa osakkeista saa niiden käyvän hinnan ainakin omasta mielestäni. Nyt vain kädet ristiin että yhtiö saa enemmistön ja suunnitelmansa toteutettua. Oravan osakkeet ovat muutoin arvottomia.

Lyhyeksimyynti eli shorttaaminen - 4.6.2017 13.06

Miten tuota artikkelissa mainittua finanssivalvonnan "voimassa olevat lyhyet positiot" -listaa luetaan? Tietyillä välittäjillä on siis enemmän shortti- kuin long-positioita tulossa ensi maanantaiksi (nyt on sunnuntai)? Voiko tästä päätellä, että kurssit noiden yhtiöiden kohdalla tulevat avaamaan laskuun ja laskun suuruus on suhteessa volyymiin, joka ilmoitetaan prosentteina osakepääomasta? Osakepääomahan on taseen laji eikä sillä ole tekemistä osakemäärän tai yhtiön markkina-arvon kanssa.

Toinen ihmetyksen aihe on nuo laskentapäivät. Lyhyeksimyydyt osakkeet pitää ostaa takaisin lyhyen ajan sisällä, joten miten voimassa olevan lyhyen position laskentapäivä voi olla puoli vuotta sitten? Onko tuo siis vanhaa tietoa jota välittäjä ei ole päivittänyt fivalle?

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Valvonta/Markkinavalvonta/Lyhyet_posit...

Markkinatakaukset - 31.5.2017 16.22

Miten tuo markkinatakaus näkyi noissa osakkeissa? Muistelisin lukeneeni että sen aktivoitumiseen pitää olla kymmenien prosenttien spreadi toimeksiannoissa ja tässä tilanteessa markkinatakaaja tekee toimeksiannon. Minkälaisella volyymillä toimeksianto tapahtuisi?

Technopolis - 29.5.2017 19.53

Jeans kirjoitti:
Tässä tulee taas esille tämä tasainen ja kasvava osinkovirta itseisarvona. Koska keskimäärin tällaiset yritykset ovat olleet hyviä sijoituksia, pyritään näyttämään samanlaiselta vaikka se maksaisi odotusarvossa, jotta sijoittajat luottaisivat myös meidän firmaan. Ymmärrän tämän pointin hyvin, mutta mites jos muuten pyrittäisiin täysin tähän, mutta silloin tällöin kuin olisi perusteltua, kommunikoitaisiin selvästi sijoittajille, että nyt omistaja-arvo kasvaa parhaiten jos poikkeuksellisesti jätämme ensi vuoden osingon väliin, vaikka meillä olisi siihen varaa.

Yksi asia mitä en näissä kiinteistösijoituksissa ymmärrä on juuri tasealennus. Pidän osinkoa itseisarvona sijoittajalle vähän samalla tavalla kuin liiketoiminnan rahavirta on itseisarvo yritykselle. Jos osaketta treidataan alennuksella, ottaisitko mieluummin voitot osinkoina ulos vai lisäisitkö ne osakekohtaiseen nettovarallisuuteen, joka ei kuitenkaan näy täysimääräisenä osakkeen arvostuksessa? Tasealennus johtuu heikosta tuottavuudesta, mikä taas voi johtua heikosta johdosta. Tätä ei paikata jättämällä johdolle lisää pelimerkkejä. Osingon edellytys on vahva tase ja tuloksellinen liiketoiminta, joten osingonmaksua voi pitää merkkinä terveellä pohjalla olevasta yhtiöstä.