Suuret mokat ovat olleet lyhyen tähtäimen painottaminen pitkän kustannuksella.

Ostin Technopolista 3,01 eurolla. Katselin osakkeen tippumista 2,96 ja olin tosi helpottunut kun osake kuukauden ruuduntuijottamisen jälkeen nousi ostohintani yläpuolelle 3,04 euroon. Eikun myyntiin ja prosentin voitto kotiin.

Ostin Nestettä anojen shorttausten keskellä 32,66 eurolla. Nousi 34:ään ja laski sitten uudestaan. Harmitti kun en myynyt 34 eurolla. Osavuosikatsaus tulossa ja arvasin (oikein) että tästä vielä romahdus seuraa. Sehän romahti sitten 31:een. Olin tyytyväinen että irroittauduin 0,5% voitolla enkä -5% tappiolla. Piti oikein tarkistaa että missä tämä kärpäsen paskan kokoinen "romahdus" olikaan kun pitkän ajan trendi on niin selkeästi positiivinen. Pelkäsinkö tosiaan että P/E kympin firman polttoainemyynnit kääntyvät laskuun?

Jossain kohdissa ajoittaminen on toiminut: olen Nordeasta ja Cityconista ottanut ajottamisella enemmän voittoa kuin mitä holdaamisella olisi tänä päivänä kädessä.

Osakkeenomistaja omistaa konsernin emoyhtiön. Konserni julkaisee erikseen konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen. Kuinka tärkeä tuo emoyhtiön tilinpäätös oikein on? Joissain tapauksissa esim. Viking Line emoyhtiö on paljon vähemmän vakavarainen (16,23% omavaraisuusaste, 2017 tilinpäätös) kuin konserni yhteensä (46,24% omavaraisuusaste). Pitäisikö tästä huolestua?

Minä olen miettinyt että miten näihin syklisiin yhtiöihin oikein voi sijoittaa. Eli tulos vaihtelee suhdanteen mukaisesti ja on hyvä katsoa pitemmän aikavälin keskiarvoja viimeisimmän huipputuloksen sijaan. Mutta sitten kun suhdannekäänne viimein tulee ja tulos puoliintuu niin eikö tämä laske (halpaa) kurssia entisestään? Ei oikein negatiivisella odotusarvolla nappaisi sijoittaa.

Case in point: ruotsalainen rakennusyhtiö JM:

(suora linkki ei toimi, hakekaa http://www.nasdaqomxnordic.com/osakkeet Main market -> STO -> Large Cap -> JM ja PDF:n kohdalta näkee infosivun)

Rakentaa asuntoja Ruotsissa ja Tukholman seudulla. Liiketoimintamalli painottaa hyvää kassavirtaa. Yhtiö ei ole viimeiseen 20 vuoteen minään vuonna tehnyt tappiota. Olen seurannut kurssilaskua 260 SEK:istä saakka ja tätä kirjoittaessa kurssi on taas pohjalla 156,65 SEK. Yhtiön viimeisen 9 vuoden keskiarvonettotulos on 1134,22 MSEK ja viimeisin osakemäärä 69,583262 miljoonaa -> 16,30 SEK / osake. Tältä tasolta laskettuna Shillerin P/E yhtiölle olisi 9,61. Vapaan kassavirran vastaava P/FCF on 11,11. Kaikki luvut näyttävät loistavalta: yhtiö on sektorista poiketen lähes velaton ja tuottaa omistaja-arvoa vakaalla kasvavalla osinkovirralla. Osakemääräkin laskee.

Uskon että Ruotsin asuntomarkkinakupla tulee jossain vaiheessa puhkeamaan, mutta minun on vaikea nähdä että mikä tämän yhtiön "worst case" tulos tulisi olemaan. Onko toisaalta kiire ostamaan mitään hyvääkään yhtiötä jos karhumarkkina on tulossa?

Aki ihmetteli kolumnissaan miten nuuskan tuontirajoitusten ja rangaistusten kiristäminen vaikuttaisi negatiivisesti nuuskan suosioon.

Ajatuksena tässä taitaa olla nuuskan tarjonnan rajoittaminen. Jos maahantuodut määrät pienentyvät valvonnan seurauksena, nuuskatrokaamisen kannattavuus laskee volyymien laskun seurauksena. Vaikutus trokarin kannalta riippuu katteesta, jolla nuuskaa myydään. Toivottu vaikutus olisi nuuskan markkinahinnan kohoaminen, mikä vähentää aineen kysyntää, käyttömääriä ja sitä kautta parantaisi kansanterveyttä.

Absoluuttinen tuotto on se todellinen ja per annum-tuotto on mielikuvitusta. Jos osake nousee 5% yhdessä päivässä niin onko mielekästä sanoa että sen per annum-tuotto on silloin 5% kertaa pörssipäivien määrä vuodessa?

Vertaisin treidaamisen tuottoa pikemminkin osakkeesta saatavaan osinkoon, joka kertyy holdaamalla. Esimerkiksi myyt osakkeen siten että sen myynnistä saatava nettotuotto on suurempi kuin 3 vuoden netto-osingot. Tällöin jos osakkeen hinta laskee seuraavan kolmen vuoden aikana ostotasollesi, olet tehnyt hyvän kaupan. Muista kuitenkin korkoa korolle. Jos osake nousee +5%, +5%, +5% kolmessa viikossa, et ole tehnyt voittoa 15% vaan 15.8%. Vuoden 2009 pohjilta ostaneet eivät mieti osakkeensa hinnan päivävaihteluita kun odotettavissa voi olla 20% netto-osinkotuotto ostohinnalle. Toisaalta kurssiromahdus voi pyyhkäistä koko treidausportfolion raskaasti pakkaselle. Omasta mielestäni päiväkaupassa ei ole järkeä, koska tuoton suhde riskiin on olematon.

Trumpin valinnan jälkeen Nesteen osakekurssi laski neljästä kympistä kolmen kympin tienoille. Ostin itse hintaan 32,66. Osaketta shortattiin päivittäin ja se kipusi vaivoin samalle tasolle mistä oltiin lähdetty. Osavuosikatsaus oli tulossa ja minulla oli vahva tunne että kohta mennään alaspäin. Myin osakkeet pienellä voitolla (ajoitus) ja olin oikeassa: osake romahti vielä lukemiin 30,50. En tiedä miksen ostanut takaisin tässä kohdassa, kun yhtiön tase oli ihan kunnossa ja P/E-lukukin halpa. Markkinat pettyivät ettei toimitusjohtaja kommentoinut amerikan tilannetta. Joitain päiviä myöhemmin toimitusjohtaja sitten totesi että onhan tässä muitakin vaihtoehtoja kuin USA ja kurssi toipui välittömästi. Jos uskoo yhtiöön niin pitää pienet kuprutkin kestää, mutta minulla vain maltti petti.

Mitä Morningstarin yhtiösivulla valuaatio-boksissa P/E, P/B ja P/S arvot lasketaan pidemmälle aikavälille?

Otetaan esimerkkinä Incapin yhtiösivu

http://lt.morningstar.com/gj8uge2g9k/stockprofile/default.aspx?&SecurityToken=0P0000A5X3]3]1]E0EXG$XHEL_3111&externalidexchange=EX$$$$XHEL&LanguageId=en-GB&CurrencyId=EUR&BaseCurrencyId=EUR&ClearXrayPortfolioManagerApiInputData=true

Price to earnings näyttää tätä kirjoittaessa olevan tällä hetkellä 8.86. 3-vuoden keskiarvo 3.95, viiden vuoden keskiarvo 1.83 ja kymmenen vuoden keskiarvo 0.37.

Onko laskukaava nykyinen osakekurssi / (n vuoden keskiarvotulokset) vai (n vuoden keskimääräinen osakekurssi) / nykyinen tulos vai (n vuoden keskimääräinen osakekurssi) / (n vuoden keskiarvotulokset) ?

Mietityttää tuon veivaamisen tuoton suhde riskiin. Ostaa halvalla (13€) osakkeita, myy ne kalliimmalla (15€), maksaa verot ja toimeksiannot ja lopulta ostaa keskimääräisellä hinnalla (14€) osakkeita summalla, joka vastaa alkuperäistä sijoitusta ja nettovoittoa. Osakkeiden kappalemäärä on suurempi kuin alussa, mutta liittyykö sijoitukseen kalliimman hinnan takia suurempi riski? Omistaakko mieluummin x osaketta @13 vai 1.10x osaketta @14?

Avaisiko joku tuota kurssilaskun riskiä? Indeksi on siis koholla ja indeksi on se mikä romahtaa. Indeksi koostuu yhtiöistä, jotka ovat arvostettu markkinahinnalla korkealle markkinahintojen suhteessa. Itse olen tällainen arvosijoittaja ja tykkään seurailla yhtiöiden taseita ja tunnuslukuja. Voiko matalasti arvostettu yhtiö (kuten tällä hetkellä kiinteistö- ja rahoitussektorin firmat) oikeastaan romahtaa? Jos yhtiöt ovat keränneet viime vuosina omaa pääomaa, suojelisiko se tappioita vastaan jos bisnesmalli on skaalautuva?

Finanssikriisissä pankkien taseet olivat kuraa: riskisen saatavan riskiä ei oltu painotettu oikein arvioitaessa pääomapuskureita. Dotcom-kuplassa taas arvostukset oli erotettu liiketoiminnan fundamenteista. Lama on sitä että vaihdanta vähenee, eikä yritykset pysty tekemään samanlaista tulosta kuin viime vuosina. Kotitalouksien velkaantuminen tulee tekemään seuraavan laman korkojen noustessa. Arvopaperit jotka velkarahalla ostettiin joudutaan realisoimaan käteisen puutteessa. Yleinen tunnelma näyttää kuitenkin positiiviselta: sitten kun kurssit laskevat niin ostan lisää. Halu ostaa ylläpitää osakemarkkinoita.

Kallis osake on siis kallis suhteessa joihinkin realiteetteihin - riskeihin ja tuottoihin. Jos nykyinen arvostus on perusteltu vain huikealla kasvulla, eikä sitä tule, osakekurssilta katoaa pohja. Tämä veisi indeksin kaakkoon.

Ajoittaminen on vaikeaa, mutta se on kaikki kaikessa sijoituksen tuoton kannalta. Kun katsoo osakkeiden tuottoa (arvonnousu + osingot = total return) viimeisen kolmen vuoden ajalta monet yhtiöt eivät ole tuottaneet mitään. Neljän prosentin päivälasku voi laskea osakkeen korkoa korolle -kokonaistuottoa (compound annual growth rate) kymmeneltä vuodelta 7%*. Se on paljon.

* Case in point: rakennusyhtiö JM AB @ 262.40 SEK korkoa korolle tuotto 5.86% kymmenessä vuodessa. @ 251 SEK korkoa korolle tuotto 5.49% kymmenessä vuodessa.

Muokkaus:

Haluan vielä sanoa noista koroista, että kirjoittajalla on hyvä pointti. Korot tuottavat lähes varmasti sen mitä lupaavat eikä mitään ylimääräistä. Riskin ottaminen kannattaa jos oma riskienhallinta on kunnossa ja luulen että kirjoittaja pitää sijoittajien tempoilua yhtenä riskien lähteenä.

Koko Orava vaikuttaa huijaukselta. Ylipäätään ainoa asia mikä yhtiössä on kiinnostavaa on sen kirja-arvo. Mutta onko kirja-arvolla väliä kun hallitus pitää yhtiötä kuristusotteessa hallintayhtiön avulla? Hallintayhtiö kerää voitot ennen viimeistä riviä, jolle ei ole syytä jättää mitään ylimääräistä. Vaikka piensijoittaja ostaisi "halpoja" osakkeita, ilman vallankumousta ei niistä voittoa voi saada. Tase on luultavasti muutenkin yliarvostettu oletuksilla tukkualennuksien voimasta. Investor's Housen tarjouksessa osakkeista saa niiden käyvän hinnan ainakin omasta mielestäni. Nyt vain kädet ristiin että yhtiö saa enemmistön ja suunnitelmansa toteutettua. Oravan osakkeet ovat muutoin arvottomia.