Mietteitä talousjärjestelmistä, markkinoista, yrityksistä ja ihmisistä -

Hyviä kysymyksiä! En ole hirveästi mitään syvällisempää talousteoriaa vielä opiskellut, joten heitetään omaa spekulatiivista mutuilua. Otan mielelläni vastaan lisälukemista ja -opiskeltavaa, joiden avulla sivistää itseäni enemmän aiheista.

Jos kuvitellulla uskonnon kaltaisella entiteetillä, kuten yrityksellä ja sen osakkeilla, on joku "arvo", näkisin loogisimmaksi sen, että tuon "arvo"n laskeminen on ainakin tällä hetkellä liitoksissa jollain tapaa siihen, kuinka ison "arvon" omaavalla rahamäärällä joku pystyisi tuon yrityksen ottamaan hallintaansa kokonaisuudessaan. Joka sitten osittain on ehkä liitoksissa tähän "osakkeiden määrä" x "kuinka paljon ihmisiä keskimäärin kiinnostaa maksaa osakkeesta" -laskutoimitukseen. Se, että millä eri valuaatiomalleilla ihmiset ovat valmiita kaiken maailman "fair value" -ylimatematisointeja tekemään, on sitten enemmänkin tuon yrityksen tai osakkeen palvomisen päälle rakennettu shit in, shit out -rituaali, joka vaikutusvaltaisen palvojan tai papin suorittamana voi vaikuttaa siihen, miten muut osaketta palvovat.

Mielestäni valuaation tai osakkeen hinnan ei kuuluisi olla tällä hetkellä tai tulevaisuudessa mitään, mutta veikkaan, että kolmen vuoden päästä ihmiset tulevat keskimäärin maksamaan hinnan X LeadDeskin osakkeesta, ja uskon sen hinnan tuovan minulle tuntuvan tuoton verrattuna omaan ostohintaani tai muihin kiikarissani oleviin sijoituskohteisiin. Se, että haluaisin LeadDeskin market capin olevan 500M 3 vuoden päästä, ei tule vaikuttamaan minkään oman valuaatiomallini kautta siihen, että mitä ihmiset ovat silloin valmiita osakkeesta maksamaan, paljonko liiketoiminta tuottaa silloin ja paljonko siitä maksetaan ulos osinkoina. Tai korjatkaa joku jos olen väärässä, mutta itse olen ymmärtänyt lajin toimivan tyyliin "tehdään spekulatiivisia ennusteita vaikka kolmenkin vuoden päähän, yritetään niillä peilata osakkeelle jotain 'arvostusta', ja sitten, kun sekään ei pidä, niin 'arvostuskertoimet venyvät massan mukana'". Itselle ei ainakaan suht hatusta heitettyjen lukujen arviointi kolmen vuoden päähän lisää juurikaan luottamusta sijoitucaseen, jos saman voi lausua sanamuodossa loogisemmin "LeadDesk on parhaimmillaan ja näillä näkymin varsin todennäköisesti harvinaisen kovaan kasvuun kykenevä suomalainen pörssiyritys, joka tulee keräämään lähivuosina entistä enemmän palvontaa, kun se on harvoja koronan aikana ja jälkeen voimakkaasti kasvavia - tai ylipäätänsä kasvavia - sijoituscaseja."

Näytä koko viesti
Mietteitä talousjärjestelmistä, markkinoista, yrityksistä ja ihmisistä -

Erinomaisen LeadDeskin erinomainen H1

Menee kirjoittelu liian pitkälle, kun pitää jo lounastauotkin omistaa tälle. Ajattelin kuitenkin, että kaiken tämän LeadDesk-kirjoittelun jälkeen en voi näin villinä osaripäivänä hiljentyä!

Omasta mielestäni osaripäivä sekä sitä edeltävät että seuraavat päivät antavat tietoa yksinkertaistaen kahdesta asiasta (samaa jakoa käsittelen aiemmassa blogikirjoituksessani):

  1. Osakkeen takana vaikuttavan, ihan ihka oikean ihmisryhmän toiminnasta
  2. Osaketta tai sen takana vaikuttavaa organisaatiota edes jollain tavalla seuraavan, ihan ihka oikean ihmisryhmän groupthinkistä osakkeeseen ja sen takana vaikuttavaan ihmisryhmään liittyen

Luettavuuden nimissä jaan ensin ajatuksiani kohdasta 2). Kun Remedyn kohdalla arvioin sentimentin notkahduskohtaa hieman väärin ja etupainotteisesti, osui se LeadDeskin kohdalla aika kohdilleen. Kerrankin harrastin siis riskinhallintaa ja keventelin vähän, jonka taustalla ajatteluni meni kaikessa yksinkertaisuudessaan a) jos sieltä tulee joku täydellisen veret seisauttava H1, niin olen jo isosti sisässä ja pystyn lisäämään muiden vielä miettiessä H1:n merkitystä b) jos tulee “odotetun hyvä”, niin markkina saattaa silti reagoida jyrkästi, jolloin pääsen myymään ja/tai ostamaan lisää c) jos tulee jostain random-syystä shokeeraavan paska, ja koko case menee roskikseen, niin olenpahan etupeltoon hyppäämässä uppoavasta laivasta pois.

No H1 oli oman tarkasteluni jälkeen jotain a):n ja b):n väliltä, mutta aamulla käytin vielä tuoreeltaan keksimääni “Kauppalehti-ilmapuntaria” hyödykseni. “Inderes-ilmapuntari” tarkoittaa sitä, että yrität ottaa asiasta suhteellisen hyvin perillä olevien ihmisten fiiliksistä arvion, ottaen huomioon, että useat heistä saattavat myös yrittää pelata omaan pussiinsa ja hämätä muita kanssafoorumisteja. “Kauppalehti-ilmapuntari” puolestaan tarkoittaa sitä, miten joku auktoriteettia omaava toivottoman pihalla yritystoiminnasta oleva talousjournalisti näkee yrityksen tiedotteen ja yrittää muotoilla siitä maksimissaan puolessa tunnissa jonkin julkaisemisen arvoisen ja klikkejä keräävän “uutisen”, joka kuitenkin jossain määrin varsinkin pienissä osakkeissa vaikuttaa sentimenttiin. No tässä tapauksessa otsikkoon oli nostettu “LeadDeskin tulos tippui niukasti tappiolle”, jonka vaikutus oli varmasti negatiivinen sekä LeadDesk-sentimentille että odotuksilleni Kauppalehden journalistisesta tasosta. Kun mistään muualta en myöskään saanut inputia omaan sentimenttiperstuntumaani, päädyin myymään lisää suoraan avauksesta ja ostamaan reippaasti takaisin paniikin noustessa sekä laskiessa.

Noh, sitten 1):n, jolla pitkässä juoksussa pitäisi olla enemmän väliä, eli LeadDeskin bisneksen ja organisaation oikean maailman performanceen. Kuten sanottua, H1 oli oman analyysini mukaan jotain veret seisauttavan hyvän ja odotetun hyvän välillä, vaa’an kallistuessa jonkin verran odotetun hyvän puoleen. Joku analyytikko tai journalisti voi keskittyä jo tässä vaiheessa pyörittelemään EPS:iä, mutta omasta mielestäni sekä SaaS-kasvuyhtiönäkemykseni mukaan tämän sijoitucasen ja sen taustalla pyörivän organisaation kannalta merkittävin numero H1-raportissa on 9704. Eli vertailukelpoisen, oikaistun jatkuvan vuosilaskutuksen sopimuskanta, joka nousi 2019 joulukuun lopun 8,264M€:stä 9,704M€:n 30.6.2020, eli n. 17.4%. Jos tässä nyt ei ole jotain valtavaa kielimuuria vai väärintulkintaa luvuissa, niin LeadDesk on tykittänyt jostain 690k€:n MRR:stä 810k€:n, joka ei vielä todella nopeasti kasvavien SaaS-firmojen joukossa ole mikään merkittävä MRR growth rate, mutta onhan se nyt LeadDeskin historiaan ja muuhun Helsingin pörssiin verrattuna aivan jäätävä kasvu ja kehityssuunta! Mielestäni tämä on todella merkittävää, ja joku numeroiden kanssa taitavampi voinee vahvistaa laskutoimitusten suurpiirteistä oikeellisuutta, tai avata minulle, että missä menen laskujen suhteen mönkään:

Jos putsataan LeadVenture, ja jos LeadDeskin MRR on noussut osavuosien ja tasaisesti eri kuukausien välillä, näyttää tuommoinen x1.37 hihavakio antavan about oikeita historiallisia liikevaihtolukuja MRR:n päälle arviona tele- ja asiantuntijapalveluiden tuomasta liikevaihdosta. Jos LeadDesk jurruttaisi samassa 810k€:n MRR:ssä paikallaan loppuvuoden, tarkoittaisi se silti 13M:n liikevaihtoa tuolla x1.37 hihavakiolla. Jos ARR kasvaisi tasaisesti 10% H2:lla , olisi MRR n. 890k€ joulukuussa ja liikevaihto 13.4M. Jos sama 17%, niin 13.7M. Jos taas ARR:n growth rate jatkaa nopeaa kasvamistaan skaalaetujen sekä koronan myötä ja onkin vaikka +30% H2:lla, on MRR joulukuun lopulla jo 1.05M€, ja koko vuoden liikevaihto n. 14.2M.

Joko minulta on jäänyt joku pieni tai suuri palanen ymmärtämättä LeadDeskin raportoinnista tai liiketoiminnasta, jonka takia lukuni ovat pahasti päin prinkkalaa, tai sitten Inderesin ennusteisiin loppuvuodelle on lisättävä runsaasti kunnianhimoa. Pitäisin formeria enemmän todennäköisenä Petrin ollessa todellinen SaaS-analyytikkoguru, mutta jälkimmäistä myös jokseenkin mahdollisena, mutta silti päässäni päällimäisenä kysymyksenä pyörii: miten voidaan 30.6.2020 painaa 810k€ MRR:ää, ja silti ennustaa koko vuoden liikevaihdoksi 12.3M€? Ymmärränkö ja laskenko tämän nyt ihan päin helvettiä?

Itse alan olla niin LeadDesk-uskovainen, että kaipaisin suuresti jotain argumentoimaan loogisen bear casen puolesta - mistä syystä tämä LeadDeskin kasvujuna alkaisi hyytymään, kun organisaatiossa tehdään asioita näin fiksulla tavalla?

Näytä koko viesti
Mietteitä talousjärjestelmistä, markkinoista, yrityksistä ja ihmisistä -

Koronakesätunnelmia, menneiden ja tulevien osavuosien haikailua, pika-analyysiä LeadDeskistä, ruuankuljetuksesta sekä vihaisista linnuista

Kirjoittelin tämän lähinnä Inderesin aktiivisempi ja vastaanottavaisempi foorumi mielessäni, mutta jätetään tämä nyt tännekin lisäkeskustelun toivossa!

Loma- sekä töihinpaluukiireiden, brändi- sekä organisaatiouudistuksen ja Hong Kongin kuvioiden takia ei ole tullut kirjoiteltua hetkeen, mutta mietittyä on tullut sitäkin enemmän. Viimeksi pyydettiin vähemmän filosofista happytalismihölinää ja enemmän itse sijoittamiseen liittyvää analyysiä, joten sitä saa mitä tilaa.

Kelaa siis suosiolla alaspäin, jos haluat lukea lähinnä osakekohtaista höpöttelyä!

Jos jotain todella yleistävää ja yksinkertaistavaa heittäisin vaatimattomasti koko maailman yrityskentän ja talouden suhteen, niin se menisi mielestäni jota kuinkin seuraavissa kappaleissa esitettyjen “skenaarioiden” välimaastossa. Sanottakoon vielä ennen noita näkymiä, että keskimääräistä paremmat ajattelijat mielestäni ymmärtävät, ettei suurin osa asioista ole binäärisesti joko totta tai valhetta, vaan näkevät kaikki harmaan sävyt ja pystyvät pitämään osittain vastakkaisiakin ajatuksia mielessään ilman suurempaa kognitiivista dissonanssia.

Kuten jotkut ovatkin ehkä jo kuulleet, maapalloa kiertää aika pahalaatuinen pandemia, joka on huhujen mukaan lyömässä isompaa taantumaa silmään. Tuo todennäköisesti tapahtuu aika kompleksisen compound effectin kautta, jossa tiettyjen kuluttajien ja firmojen sakkaaminen johtaa tietyn firman sakkaaminen, joka johtaa toisen firman sakkaamisen, joka johtaa toisen sektorin sakkaamiseen, mikä johtaa toisen sektorin sakkaamiseen ja niin edespäin ja niin edespäin, lähtien liikkeelle vähän eri puolilta maapalloa ja eri sektoreista, kunnes ollaan jonkin ajan päästä suurilta osin aika kaukana kasvusta. “Ongelma” tuon skenaarion suhteen on se, että se on voittoja havittelevan sijoittajan mielestä ikävän pessimistinen, jonka lisäksi kaikki aika lailla hyväksyvät saman narratiivin, jolloin pitää tapahtua jotain aika painajaismaista ja odottamatonta, jotta jopa nykyiset painajasmaiset (toki kesän myötä jo optimistisemmaksi muuttuneet) odotukset voidaan selkeästi ylittää ja lyödä yleinen sentimentti maaliskuun paniikinomaiseksi negatiivisuudeksi. Sijoittajat taitavatkin luonnostaan ja harrasteensa seurauksena olla keskimääräistä riskinhaluisempia ja optimistisempiajonka takia “objektiivisesti” verrattain enemmän paskat uutiset työttömyysrintamalla herättävät vähemmän tunteita kuin “objektiivisesti” verrattain vähemmän hyvät hypeuutiset rokoterintamalta.

No maailmantaloushan on nähdäkseni aika laaja ja ilmeisen monimutkainen juttu, samoin kuten suht epärationaalisten ihmisten muodostamat huutokaupat nimeltään “osakemarkkinat”. Voi olla, että joku sinänsä “epärationaalinen” paniikki lähtee vellomaan, jonka jäljiltä tullaan jälleen compound effect -mielessä isosti kaikkialla alas, kun ensimmäisenä veteen hypänneiden perään varmuuden vuoksi juosseet saavat seurakseen lisää sopuleita. Toisaalta voi olla, että laajempaa “epärationaalista” paniikkia ei pääse syntymään, vaan firmat, sijoittajat ja analyytikot Excel laulaen päivittävät karttojaan ja reittejään, joiden perässä tunnusluku-uskovaiset hyppivät kovimpaan tuottoon ja kasvuun uskottavasti tähtäävien arkkien perään jättäen sataman sekä huonompaa tuottoa tuovat laivat puolityhjilleen.

Ymmärtääkseni monilla sijoitusmarkkinoilla oli aika paljon rahaa pelissä jo ennen koronaa, eikä se kaikenlaisen printtaamisen ja ylivalumisen jälkeen ole hirveästi vähentynyt. Oman mausteensa osakemarkkinoiden kysyntään tuovat varmasti myös kaikenlaiset teknologiset kehityskulut, joiden avulla yhä suurempi määrä oman elämänsä Robin Hoodeja ovat jahtaamassa ennätyksellisiä tuottoja ja leveämpää elämää.

(En vielä lainkaan ymmärrä erilaisten osake/sijoitusmarkkinoiden supply- ja demand- sekä kilpailulogiikkaa, tai miten erilaiset markkinat kytkeytyvät yhteen, joten jos jollain on antaa syvempää paneutumista vaativaa luettavaa tai helposti ymmärrettäviä analogioita aiheesta, niin otan mielellään vastaan.)

Omasta mielestäni tällöin ihan todennäköinen ja varmaan aika yleisesti spekuloitu skenaario on jossain “pörssi rommaa uudestaan, mutta tällä kertaa 80% ja koko talousjärjestelmä romahtaa” -malistelun ja “V-elpyminen ja kaikki rikastuu rikastumistaan” -härkäilyn välillä. Ne, jotka olivat ihmisten tai yritysten välisessä kilpailussa häviöllä jo ennen koronaa, tulevat häviämään nyt entistä rumemmin ja nopeammin. Ne, jotka olivat hyvissä asemissa ihmisten tai yritysten välisessä kilpailussa ennen koronaa ja tulevat joko suorasti tai epäsuorasti hyötymään koronasta, tulevat kehittymään ja murskaamaan kilpailua entistäkin tehokkaammin. Suuret massat ihmisiä ja yrityksiä tulee kärsimään: menetetään töitä, toivoa ja terveyttä. Pieni massa kaikista parhaimmissa asemissa olevia ihmisiä ja yrityksiä tulee parantamaan asemiaan entistä enemmän ja tuottamaan entistä enemmän “arvoa” maailmaan, ja tuossa arvossa on koko aika vähemmän ja vähemmän koettavaa niille suurille massoille.

Eli jos olet pienyritys, -yrittäjä tai työntekijä esim. ravintola-alalla, matkustuksessa tai perusteollisuudessa, niin paska tsägä. Jos olet työntekijä tai omistaja toimialalla tai bisneksessä, joka suorasti tai epäsuorasti hyötyy koronasta (ecommerce, etätyö yms. muunlainen digitalisaatiohäröily), niin onnittelut! Korona tulee heittämään ihmisten käyttäytymisen ja bisnesten toimintamallit pikavauhtia tulevaisuuteen, taantuma/lama tulee tehostamaan kaikenlaisten vanhojen rakenteiden ja toimintamallien kuolemista sekä sijoittajat tulevat työntämään jatkuvalla syötöllä enemmän rahaa teihin ja vähemmän kilpailijoihin, koska olette ainoita, jotka pystyvät tarjoamaan hyvää kasvua ja tuottoa koronan tainnuttamassa taloudessa ja maailmassa yleisesti.

Tai sitten voi olla, että jostain tulee valtava negatiivinen ylläri, joka puhkaisee teknokuplan. Tai sitten voi olla, että tuleekin se V, ja teknot pärjäävät muita huonommin, kun huomataan, että hyvin se muukin talous elpyy eikä tässä vieläkään ole tarvetta millekään uudelle ekonomialle. Tai sitten voi olla, että reptiliaani hyppää Trumpin ihmispuvun alta pihalle ja ilmoittaa hänen rotunsa vallanneen maapallon. Kuka näistä tietää? En minä, eikä toivon mukaan kovi muukaan kauhean tarkkaan, koska muuten tämä tuntuisi hieman epäreilulta kilpailulta… Joka tapauksessa ajattelen edelleen, kunnes toisin todistetaan, että koronasta epäsuorasti tai suorasti pitkässä ja mielellään myös lyhyessä juoksussa hyötyvät firmat eivät ole odotusarvoltaan negatiivisin betti.

Ainakin se on tänä keväänä ja kesänä ollut tulosten puolesta hyvä strategia, mutta tässä tullaan ainakin neljään ongelmakohtaan:

1. Tulokset eivät välttämättä kerro lyhyessä juoksussa strategian toimivuudesta tietyssä kilpailussa
2. En vielä ymmärrä tarpeeksi hyvin sijoittamisen tai osakemarkkinoiden fundamentaalista “kilpailulogiikkaa”, koska puhdasta pelimäisyyttä vääristää sen “pyramidihuijausluonne”
3. Tänä keväänä ja kesänä ei hirveästi huonoja strategioita ole ollut (ellei sitten pohjilta myynyt lentoyhtiöitä ja pysytellyt koko loppuajan käteisessä) ja tilanne ollut todella poikkeuksellinen, joten vaikea vertailla strategioita keskenäänkään
4. Kun yhä isompi määrä ihmisiä uskoo johonkin strategiaan tai ymmärtää logiikan sen takana, pitäisi sen logiikan automaattisesti huonontua, jos sijoittaminen on kilpailu noita muita ihmisiä vastaan. Kuten jo moneen kertaan sanottua, en vielä ymmärrä, että onko se

Noh, ajan myötä olen taas fiksumpi noissakin asioissa, mutta tämän kevään ja kesän myötä olen ainakin vähän fiksumpi seuraavissa asiossa, joiden opit luokittelisin ainakin tällä hetkellä kahteen pääluokkaan:

1. Fundamentaalinen yritystoiminta ja niitä seuraavat talousluvut

Tänä keväänä ja kesänä minulle on vahvistunut ajatus siitä, että osakemarkkinalla pärjätäkseen kannattaa ymmärtää yritystoimintaa laajasti ja perustavanlaatuisesti, jonka päälle vasta kannattaa rakentaa ymmärrys tunnus- ja talousluvuista. Kun tutkii ja mietiskelee yritysten varsinaista toimintaa, kannattaa pitää katse sopivan kaukana tulevaisuudessa, ja miettiä yritystä osakelapun sijaan ihan oikeana organisaationa, jossa on ihan oikea ryhmä ihmisiä yrittämässä tuoda “arvoa” ihan oikealle ryhmälle asiakkaita, palauttaen kenties siitä sivutuotteena jonkin määrän “arvoa” osakkeenomistajille.

Sen sijaan, että pyörittelee pelkästään muiden miettimiä ennusteita ja tunnuslukuja, kannattaa ennen niiden analysointia kysellä itseltään tai muilta esimerkiksi: “Mitenköhän itse toimisin toimitusjohtajana tai asiakkaana tässä tilanteessa? Mistä löytäisin tietoa siitä, miten asiakkaat tai muut yritykset ovat samalla tai vastaavalla markkinalla reagoineet asioihin X ja Y? Mitenköhän tämä nykyinen muutos asiakaskunnassa tulee vaikuttamaan kilpailijoiden tai organisaation toimintaan kahden vuoden päästä?”

Jos on vähän etukäteen samoilla jäljillä kuin yrityksiä työkseen seuraavat analyytikot (heidän julkaistessaan tietoa), tai parhaimmillaan jopa paremmilla jäljillä, laatii omat ennusteensa ja tunnuslukunsa omien fundamentaalista liiketoimintaa koskevien veikkausten perusteella, niin pystyy aika- ja informaatioedulla tekemään parhaat rahat muiden vasta alkaessa reagoimaan P/E-lukujen päivityksiin.

Obvious? Very much, yes. Riittääkö suurimmalla osalla piensijottajista aikaa ja kiinnostusta tähän? Inderesin perusteella ainakin riittää ;) Entistä vaikeampaa asiasta tekee se, että pitää olla vähän liiallinenkin luotto omaan itseensä ja näkemykseen, jotta pystyy taloudellisen ja sosiaalisen paineen alla tekemään vallitsevaan narratiiviin vastakkaisia peliliikkeitä, joiden oikeellisuus ei välttämättä tule pitkiin aikoihin paljastumaan.

Yksi tärkeä lisäoppi tähän on myös se, että kannattaa pysytellä osakkeissa ja markkinoissa, joissa suurimmalla varmuudella tietää omaavansa informaatioedun muihin. Inderesin, pankkien yms. tiedonlähteiden avulla suomalaisissa pienosakkeissa tämä on helppoa, ulkomaalaisissa osakkeissa ei niinkään - mutta tästä lisää myöhemmin.

2. Markkinapsykologia ja -narratiivit, hullut huutokaupat ja tekninen analyysi

Aluksi myönnettäköön, että teknistä analyysiä en ole vielä opiskellut – mitä nyt perustermistön ottanut haltuun. Se on sijoittamisesta seuraavaksi opiskeltavien asioiden kärkilistalla.

Mutta jos toinen pääluokka on fundamentaalinen yritystoiminta ja sitä seuraavat talousluvut, niin tämä toinen pääluokka vasta mielenkiintoinen opittava onkin ollut tänä keväänä ja kesänä. Jotenkin äärimmäisen mielenkiintoista seurata, miten täällä Inderesin foorumeilla lähtee narratiivit ja joukkokognitio käyntiin, joilla vaikuttaa olevan edes jonkinlainen reaalimaailman korrelaatio siihen, että mitä joukko muita tuntemattomia ihmisiä on valmiita maksamaan jonkun puolituntemattoman ihmisporukan “osakkeesta”.

Tästä suorana oppina mainittakoon se, että juuri suomalaisissa pienosakkeissa on turvallista pysytellä, koska täällä on niin paljon helpompaa Inderesin ja kumppaneiden avulla seurata, että miten narratiivit tiettyjen yritysten ja osakkeiden kohdalla kehittyvät. Yritäpä siinä sitten muodostaa jonkinlainen “konsensus” Facebookin narratiivista…

Niin kauan kun ei ole perillä tiettyä osaketta koskevasta narratiivista ja muutoksista siinä, tai osaa analysoida samoja tekijöitä teknisen analyysin avulla, kannattanee mieluummin pitää kiinni parhaista betseistään, joihin luottaa sekä lyhyessä että pitkässä juoksussa eniten. Paljon on tuottoja jäänyt tekemättä, kun olen yrittänyt lyhyellä aikavälillä veivailla kauppoja suuntaan tai toiseen pitäessäni jotain osaketta yli- tai alihypetettynä, mutta toisaalta ehkä tämä kevät ja kesä on ollut äärimmäisyydessään poikkeuksellinen sijoitusympäristö. As in, olisi pitänyt luottaa markkinapsykologiaan enemmän ja antaa sille enemmän painoarvoa hypen laskiessa tai noustessa – toisaalta luotettavien lähteiden mukaan ajoittaminen on aika vaikeaa.

Tästä aiheesta ymmärrän vielä huomattavasti paljon vähemmän kuin fundamentaalisesta yritystoiminnasta ja siitä seuraavista talousluvuista, mutta halu oppia siitä on suunnattoman suurta. Jos joku akateemikko seurailee palstaa, niin olisi äärimmäisen mielenkiintoista nähdä jotain tutkimustietoa “Inderes-efektistä” tai mäpätä foorumipostausten avulla narratiivien muutosta ja sitä mahdollisesti seuraavia kurssimuutoksia pienivaihtoisissa osakkeissa :)

 

Seuraavaksi tarkempi kuvaus edellisissä kohdissa mainituista opeista, kerrottuna osan omista sijotuscaseista näkökulmasta tämän kevään ja kesän aikana.

Helmikuu: aaargh, paniikkimyy kaikki Nohosta Kamuxiin ja Revenioon

Jälkikäteen on helppo viisastella ja todennäköisesti pitkässä juoksussa jää 999 kertaa tuhannesta tappiolle, kun yrittää jotain indeksitason liikkeitä ennustaa. Keväällä kävi kuitenkin oikeaan aikaan hyvä tuuri myytäessä ihan paniikin alussa, mutta toisaalta sen taloudelliset vaikutukset olivat pienet, koska pääomaa oli vähemmän pelissä ja ihan hyvin ne silloisetkin osakkeet olisivat sieltä jo tässä puolen vuoden aikana punnertaneet suurilta osin plussalle. Tästä puhuttu paljon jo aiemminkin, joten ei kuluteta enempää aikaa näiden menneiden miettimiseen.

Maaliskuu: “onko tää se pohja, onko tää se pohja, onko tää se pohja?” – Remedy ja Revenio hupulointia

Reveniota ostin aika hyvällä aikataululla takaisin, mutta myin aivan karmealla ajoituksella pois. Reveniosta ei tässä sen enempää, koska se tuntuu olevan foorumin yksi seuratuimpia ja tunnetuimpia firmoja.

Remedyä ostin todella hyvällä aikataululla (ja tuurilla), mutta myin ja ostin välissä vähän huonolla aikataululla takaisin. Tästä olen vähän aiemmassa kirjoituksessa jo kirjoitellutkin, mutta aikamoisella latteudella ja näkemyksettömyydellä verrattuna moniin muihin kanssaforumisteihin. Mainitsen viimeisimmistä mietteistä Remedyn suhteen hieman lisää puhuttaessa Roviosta.

Huhtikuu: Delivery Heron ja LeadDeskin kyytiin isolla painolla ja kovalla konviktiolla

Delivery Hero ja LeadDesk olivat ensimmäisiä omia betsejä, joista tykkäsin ja joihin uskalsin luottaa jo kovasti betsin tekohetkellä. Helppohan se on jälkikäteen kaunistella asioita ja molempien suhteen jury is still out, mutta mielestäni molemmissa oli ja on selvä fundamentaalinen logiikka.

Jos samaan aikaa Nohon ja pienempien kumppaneiden toiminta menee vituiksi, oli jotenkin liian ilmiselvää todeta, että millaiset yritykset ravintola- ja retail-skenessä tulevat tästä kaikista eniten hyötymään. Ne firmat, jotka ovat ennen joutuneet jahtaamaan ja suostuttelemaan ravintoloita ja kauppoja liittymään networkiinsä, ottavat nyt avokäsin vastaan ravintolat ja ravintolaruokaa “etänä” etsivät kuluttajat voimistamaan network effectejä näihin plattoihin, jolloin jo ennestään nopea kasvu vain kiihtyy kiihtymistään.

LeadDeskistä olen varmaan kirjoittanut jo monen kyllästymiseen asti, mutta tässä nyt vielä muutama pointti ennen reilun viikon päästä julki tulevaa H1-katsausta. Ajattelin, että on paljon reilumpaa vielä etukäteen hehkuttaa LeadDesk-konviktiotaan ja tulla paskan tuloksen myötä julkisesti nöyryytetyksi kuin ylentää itseään pelkästään persreikämäisenä Captain Hindsightina. Uskon myös siihen, että itseni ja muiden kannalta on fiksumpaa, jos yritän toistella mahdollisimman vähän jo jaettua näkemystä ja yritän tuoda edes jollain tavalla uutta näkemystä ja tietoa foorumille. Itse uskon ja toivon todella kovaa H1-tulosta kaiken aiemmin kirjoittamani sekä seuraavien lisäpointtien perusteella:

-LeadDesk on nykyisellään puhdas growth SaaS -bisnes, jonka tutkailemiseen ja analysointiin H1 & H2 -tarkistelut taittuvat todella huonosti, kun todellisuudessa liiketoimintaa pitäisi tarkastella enemmänkin MRR:ien ja kumppaneiden suhteen. H2’2019 on voitu marraskuussa ja joulukuussa painaa todella kovaa kyytiä myynnin suhteen hitaamman syksyn jälkeen, mikä näyttäytyy todella paskana H2-tuloksena, mutta aivan maagisena pohjatyönä vuodelle 2020. Kasvupanostukset myyntiin ja markkinointiin näkyvät viivan alla välittömästi, kun taas tulopuoli hakkaa tasaisesti kiihtyvää tahtia vielä vuosikaudet vs. kerran elämässä lisenssitulo.

-Jos CCaaS-bisnes on Euroopassa lähtenyt vetämään yhtä helvetin kovaa kuin Yhdysvalloissa (verrokkiyritysten perusteella), täytyy LeadDeskin olla ollut ryssinyt asioita pahemman kerran, jos se ei ole onnistunut nappaamaan yhä isompaa osuutta kilpailussa pienempiä paikallisia vastustajia vastaan. Track recordin ja kaiken näkemäni materiaalin perusteella LeadDesk on kuitenkin fiksu ja fiksusti johdettu organisaatio, joka toivon mukaan on hyödyntänyt tuhannen taalan tilaisuutensa. LeadDeskin organisaatiolla on todella hyvät opit siitä, miten uuteen markkinaan mennään ja miten siellä laajennutaan, ja nyt tuota laajentumisoppia on päästy mahdollisesti käyttämään todella hyvään markkinatilanteeseen. Ulkoinen shokki, joka piikittää kysyntää lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, hyvä tuote huonoja kilpailijoita vastaan ja kaiken lisäksi valmiiksi tökätty keihäänkärki outbound-myynnin kautta call center -yrityksissä, jonka kautta laajentua yhä voimakkaammin inboundiin ja asiakaspalveluun. Land and expand, land and expand. Organisaatioiden sisäisen lähtökohtan lisäksi tässäkin markkinassa on varmasti jonkinlaista verkostovaikutusta, mitä LeadDeskin pitäisi pystyä hyödyntämään esim. teleoperaattoreiden kautta.

-Tunnusluvuista ja ennusteista H1:lle on todella vaikea mennä varmaksi sanomaan mitään. Toimitusjohtaja kertoi keväällä hymyillen kaupan käyvän paremmin kuin koskaan, mutta sivulauseessa peläten kokonaisten toimialojen puolesta. Saattoiko tuo pelko toimialojen puolesta olla samaa suurilta osin vääräksi todistettua tai ainakin etuaikaista hätää, jonka jälkeen asiat ovat normalisoituneet muuten kuin hulluna huutavan kassakoneen osilta? Ohjeistus on edelleen vahvaa vertailukelpoista liikevaihdon kasvua, joka hähmäisyydessään voi tarkottaa melkein mitä tahansa positiivista prosenttilukua tai jopa negatiivistakin riippuen siitä, miten LeadCloud laskelmissa huomioidaan. Ennustettavuutta heikentää myös se, että LeadDeskistä on todella vaikea löytää markkinakohtaista tietoa tai muuten fiksusti eri tekijöihin hajoitettua tietoa. Koko firman liikevaihtoa, tulosta ja sen kehitystä on vaikea analysoida, jos ei tiedä sen alla vaikuttavia tekijöitä, esim. miten LeadDesk-ydinpalvelu on kasvanut kuukausittain missäkin maassa, miten myyntiin on rekrytty uusia tekijöitä tai miten “UA”-panostukset ovat tuoneet tulosta? Itse myisin juurikin LeadCloudin tapaisia rojuja pois ja fokusoisin kasvua niihin markkinoihin, joista kasvua on tulevina vuosina otettavissa kaikista eniten, joka on jälleen omasta mielestäni merkki fiksusta ja fiksusti johdetusta organisaatiosta. Suomi vs. muu maailma -kasvutrendin perusteella on ainakin odotettavissa kovaa tulosta, samoin muutaman nettisivu- ja käyttötrafiikkia seuraavan työkalun/metriikan perusteella.

-LeadDeskistä niin mielenkiintoisen ja potentiaalisen tekee mielestäni se, että jos nyt osuu oikeaan optimistisessa ja kunnianhimoisessa kasvuennusteessa, tulee tuo skenaario tuomaan valtavat compound effect -voitot tulevina vuosina. Jos sen sijaan, että koronakeväänä ei oltaisi kasvettu tai oltaisiin kasvettu vain maltillisesti, ollaankin kasvettu aivan helvetisti, tulee tuo pilvipalvelusiirtymän trendi yhä vain voimistumaan ja voimistumaan. Ja koska itse tuote sekä sen myynti ja markkinointi skaalautuvat niin kivasti ja on vaikea nähdä nykyisen track recordin perusteella rajoitteita kasvulle nykyisissä tai uusissa markkinoissa, tekee nyt H1:llä mahdollinen onnistuminen tästä osakkeesta aivan mahtavan casen tuleville vuosille. Toisaalta epäonnistuminen voi viedä siivet koko narratiivilta, mutta se lienee pelin luonne.

No niin, se ehkä LeadDeskistä tältä osaa… Jännityksellä jäädään seuraamaan tulevia viikkoja.

Touko-elokuu: monenkirjavia betsejä ja kokeiluja

Oli tarkoitus tehdä jonkinlainen kuukausittainen tarkastelu, mutta loppui energia kirjoittaessa kesken :) Jumpataas näitä nyt yhteen, niin saadaan kirjoitus valmiiksi.

Big tech: ei tästä sen enempää – analyysia ja ajatuksia on maailma täynnä sekä olen tässä kirjoituksessani jo avannut yhtä varsin yleisesti hyväksyttyä skenaariota talouden ja teknologian kehityksestä. Omistan yksittäisiä yrityksiä sekä laajempia nippuja. Yksittäisistä yrityksistä luotan eniten Alphabetiin ja Amazoon, koska ne ovat vain yksinkertaisesti niin helvetin hyvin ja pitkäjänteisesti kehitettyjä ja johdettuja organisaatioita sekä bisneksiä. Microsoft on aina ollut tuotteineen ja organisaatioineen inhokkini, Facebook zuckeineen laittaa vain organisaationa oksettamaan. Jenkkien ulkopuolelta luottaisin eniten niihin yrityksiin, joihin jenkkien poliittinen valta ulottuu kaikista huonoiten.

Erinäköiset WFH-betsit: tämä on joltain osin meinannut lyödä isosti näpeille ja paljastanut isoja heikkouksia omassa aiemmassa liiallisen itsevarmassa ajattelussa. “WFH-talous hyötyy niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, eli se on varma betsi!” No ei se nyt ihan kaikissa osakkeissa ole valitettavasti pitänyt paikkaansa: suurimmassa osassa olen ollut sopivan ajoissa liikkeellä ja tehnyt todella hyvää tulosta, mutta yllätykset ja liian korkealle hilatut Q2-odotukset, jopa ylitetyt sellaiset, tai mitkä ikinä ihme odotukset “markkinalla” on ikinä vallinneetkaan, ovat romauttaneet muutaman kurssin aika kivasti, kun fiksummat ja nopeammat ovat lähteneet kotiuttamaan voittojaan aiheuttaen paniikkia seuraajissa. Olenpahan ainakin viisastunut siinä, että en lähde treidaamaan narratiivia, ellen ole varmasti ensimmäisten joukossa tajuamassa, kun narratiivi, hype tai trendi kääntyy. Teladoc Health on tästä eräänlainen esimerkki: hyppäsin hyvissä ajoin kyytiin, luin oikeana päivänä tiedon mergeristä, mutta en ollut ensimmäisten joukossa päättämässä oikein, mitä tuo uusi tieto tarkoittaa. Lopputuloksena päädyin irrottautumaan hieman epäoptimaalisessa kohdassa hypeosakkeesta, jonka tarina on vielä pahasti kesken. Mieluummin sitten sijoittaa laajemmin toimialaan, jonka tulevaisuudesta on varma, kuin yksittäisiin osakkeisiin, joiden seuraamiseen jollain jenkkianalyytikoilla ja -sijoittajille on huomattavasti paljon enemmän aikaa ja muita resursseja.

Argh, jos ei itse jaksa edes kirjoittaa loppuun, niin tuskin kukaan jaksaa myöskään lukea loppuun :D Tsempataan.

Kuten sanottua, Q2:lla on ollut vaikeaa tehdä huonoja betsejä suomalaisiin osakkeisiin. Verkkokauppa.com, Musti Group ja Rovio olivat omia onnistuneita poimintoja niistä yrityksistä, joiden Q2-tulosten odotin yllättävän riittävän suuren joukon ihmisiä positiivisesti, mutta joita en ehkä pitkässä juoksussa valitsisi potentiaalisimmiksi suomalaisiksi sijoituscaseiksi. Roviossa päädyin pysymään, koska tein siitä jonkinlaisen turhan Remedy vs. Rovio periaatecasen, jossa päädyin hieman huonosti ajoittaen “siirtämään Remedy-voittoja” yhä enemmän Rovio-betseiksi. Koin, että Remedy oli noussut jo spekulatiivisen paljon verrattuna kesän aikana tulleeseen uuteen informaatioon, kun taas Rovio vaikutti siltä, että suuri joukko ihmisiä ei ollut vielä päivittänyt käsitystään “paskasti performoineen pelifirman” narratiivista ja arvioinut riittävästi esim. jenkkipelimarkkina- tai UA-ajureita.

Kamux, Harvia ja Efecte ovat (jo edellämainittujen, esim. LeadDeskin lisäksi) mielestäni sellaisia yrityksiä, joiden poiminta on ollut sekä tätä kevättä ja kesää että tulevia vuosia ajatellen hyviä vetoja. Kriisit erottavat jyvät akanoista, tekijäihmiset tulevat taantumista ulos entistä kovempina tekijäihmisinä jne, ja näistä bisneksistä ja organisaatioista voisin kirjoitella hieman lisää, kun olen toipunut tämän raamatun kirjoittamisesta. Lyhyesti sanottuna: muutamiin muihin foorumilla enemmän hehkutettuihin kasvucaseihin tällä hetkellä hypätessään ottaa sijoittaja mielestäni mukaansa huomattavasti paljon enemmän riskiä mukanaan, kun taas näissä mielestäni informaatioetua ja markkinapsykologian voimaa on vielä enemmän jäljellä. Kaikkien kohdalla olen ainakin tähän asti ollut todella vakuuttunut a) johtamisesta, strategiasta ja organisaatiosta kokonaisuudessaan b) markkinasta ja sen potentiaalista c) tuotteista, markkinoinnista sekä viestinnästä.

Mutta noista lisää myöhemmin, nyt hetkeksi lepuuttamaan sormia ja ranteita… Toivottavasti joku jaksoi lukea kokonaan ja osa porukasta edes osan - lupaan jatkossa säästää alun hölinöiltä enemmän energiaa itse spekulointiin (jota amatööritason kirjoitukseni ehdottomasti ovat, eivät millään tavalla suosituksia)! :)

Näytä koko viesti
Mietteitä talousjärjestelmistä, markkinoista, yrityksistä ja ihmisistä -
hömelö kirjoitti:

 

Rain Corp kirjoitti:

 

hömelö kirjoitti:

"Tässä maailmantilanteessa ei tarvita enää kapitalismia nykymuodossaan, vaan jonkin tyyppistä happytalismia, missä perimmäinen maksimoitava ja optimoitu asia on koko ihmiskunnan kurjuuden minimointi ja hyvän olon sekä onnellisuuden maksimointi."

Teenkö oikean johtopäätöksen, että haluat maailman siirtyvän sosialistisempaan talousjärjestelmään ? Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä, jos katsoo kapitalismin määritelmää. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapitalismi

 

Et tee oikeaa johtopäätöstä, mutta arvostan suuresti sitä, että olet käynyt tutkailemassa kapitalismin määritelmää! Mielestäni nykyisten kapistalististen talousjärjestelmien ja jyrkimpien sosialististen talousjärjestelmien välille mahtuu monta harmaan eri sävyä, jotka voisivat palvella ihmisiä ja heidän hyvinvointiaan nykyistä mustaa paremmin.

 

 

Pitihän se määritelmä vilkaista, varmuuden vuoksi. Eikö johtopäätös kuitenkin ole oikea, kun sanoin sosialistisempaan. En nyt missään tapauksessa tarkoita inttää mitään suuntaan tai toiseen, minua kiinnostaa ihan yleisluontoisesti. Länsimaista talousjärjestelmää kritisoitaessa ei kuitenkaan yleensä löydy parempaa tilalle. Churchill taisi sanoa; "kapitalismi on huono järjestelmä, mutta paras niistä, joita on kokeiltu." 

Suomessahan on yksi länsimaitten sosialistisimmista talouksista. Aika näyttää, pärjäämmekö paremmin kuin ne maat, joissa valtion rooli ei ole näin iso. 

Hmm, veikkaan, että useimmat ihmiset näkevät hieman virheellisesti kapitalismin ja sosialismin jotenkin mustavalkoisina ääripäinä. Mutta jos oletetaan, että niiden välillä olisi jokin skaala (mikä ei ole kovin fiksusti ajateltu, mutta toisaalta kaikki skaalat taitavat olla liian subjektiivisia), niin "vähemmän kapitalistinen" järjestelmä saattaisi liikahtaa enemmän sosialistisempaan suuntaan.

Churchill oli ilmeisen oppinut mies, mutta sitäkin enemmän vallankäyttäjä, varmasti yksi maailman parhaista sellaisista. Käyttämällä hänen sitaattejaan siis huomaamattasi menet jonkinlaiseen lankaan ja tuet jonkinlaista ideologiaa, mitä et ehkä allekirjottaisi, jos kurkkaisit sitaattejen taakse. 

Ainakin tähän asti Suomi ja pohjoismaathan ovat pärjänneet aivan poikkeuksellisen hyvin, jos käytetään mittarina vaikkapa tasaantunutta varallisuutta ja kansalaisten hyvinvointia sekä onnellisuutta. Onhan tässä jo aika pitkään treenattu ja näyttöjä annettu :)

Näytä koko viesti
Mietteitä talousjärjestelmistä, markkinoista, yrityksistä ja ihmisistä -
hömelö kirjoitti:

"Tässä maailmantilanteessa ei tarvita enää kapitalismia nykymuodossaan, vaan jonkin tyyppistä happytalismia, missä perimmäinen maksimoitava ja optimoitu asia on koko ihmiskunnan kurjuuden minimointi ja hyvän olon sekä onnellisuuden maksimointi."

Teenkö oikean johtopäätöksen, että haluat maailman siirtyvän sosialistisempaan talousjärjestelmään ? Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä, jos katsoo kapitalismin määritelmää. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapitalismi

Et tee oikeaa johtopäätöstä, mutta arvostan suuresti sitä, että olet käynyt tutkailemassa kapitalismin määritelmää! Mielestäni nykyisten kapistalististen talousjärjestelmien ja jyrkimpien sosialististen talousjärjestelmien välille mahtuu monta harmaan eri sävyä, jotka voisivat palvella ihmisiä ja heidän hyvinvointiaan nykyistä mustaa paremmin.

Näytä koko viesti
Mietteitä talousjärjestelmistä, markkinoista, yrityksistä ja ihmisistä -
vsquid kirjoitti:

 

Rain Corp kirjoitti:

Jos suuri osa markkinasta käyttää edelleen ratkaisuja, jotka ymmärtääkseni (tälle kaipaisin edelleen vahvistua teknologiselta puolelta) eivät salli etätyöskentelyä, niin veikkaisin siirtymän LeadDeskin kaltaisiin pilvipalveluihin olevan jo tämän kriisin tavallista paljon nopeampaa

 

Tätä voisin hieman haastaa. Tiedän että useampikin suomalainen pankki käyttää genesys-järjestelmää callcenterissä. Vaikka järjestelmän palvelinosuutta ajaisi pankin omassa konesalissa, niin käyttäjillä yhteys järjestelmään on omalla tietokoneella ajettava sovellus (vrt skype) ja työt voisi siirtää etäksi kunhan on toimivat vpn-yhteydet. Teknisiä syitä enemmän kehitystä tuntuu rajoittavan se, että työntekijöitä halutaan valvoa yms.

Toki käytössä on varmaan myös paljon fyysisiin puhelimiin ja keskuksiin sidottuja järjestelmiä, mutta uskoisin ainakin isojen firmojen jo siirtyneen pois näistä, sillä niiden ylläpito tulee ajan kanssa kalliimmaksi.Pieniä firmoja kiinnostanee suhteessa enemmän alkuinvestointi, joten käyttävät mahdollisia vanhoja järjestelmiä pidempään. Veikkaisin melkein, että LeadDeskin mahdollisuus tulee juuri siitä, että pavelua voi alkaa käyttämään ilman merkittävää alkuinvestointia toisin kuin fyysisiä laitteita (näitä kukaan ei varmaan enää uutena osta) tai isojen toimijoiden ratkaisuja.

Okei, todella arvokasta tietoa! Eli joku puhelinyhteys ajetaan palvelinsaliin sisälle, mutta varmaan systeemin ja softan joustavuudesta ja rajapinnoista riippuen se voidaan ajaa myös VPN:illä kotikoneille. Veikkaan Genesyksen olevan tälläinen moderni kilpailija, joka käytännössä tekee paljolti samaa kuin LeadDesk - eli ei oikeastaan kuvaa tätä samaa siirtymää täysin tunkkimallisista systeemeistä täysin pilveen?

Tuosta alkuinvestoinnin määrästä olet varmasti oikeassa, ja sen takia osa LeadDeskin jenkkiverrokeista on lähtenyt hullulla tavalla tarjoamaan palveluitaan kriisin keskellä kenelle tahansa ottajalle, yrittäen lukita ja mukavoittaa asiakkaat heidän systeemiinsä ja turvata myöhempää kassavirtaa.

Näytä koko viesti
Mietteitä talousjärjestelmistä, markkinoista, yrityksistä ja ihmisistä -
Artsipappa kirjoitti:

Jos et tavoittele tiettyjä tuottoprosentteja niin miten voit laittaa tavoitteen '5v sisään taloudellisesti riippumaton'? Tarkoitan siis sitä, että useimmiten jos tällaisia tavoitteita ottaa ja sulla on esim 250 000k€ salkku ja tarvitset 500k jotta ajattelet olevasi taloudellisesti riippumaton ja voit tulevaisuudessa elää korkotuloilla. 250k salkulla tarvitset siis keskimäärin 15% tuoton. Jos jäät jälkeen niin tulevien vuosien prosentti toki kasvaa aika merkittävästi.

Tosin 500k€ tähän tuskin riittää, ns. Varmaa korkoa kun nykyään on rahalle todella vaikea saada.

Moi jälleen, Artsipappa - kiva kun syntyy ensimmäistä kertaa ihan vastavuoroista keskusteluakin!

Tässä tullaan siihen ihmiskommunikaation perusongelmaan, että ihmiset olettavat, että kun toinen ihminen käyttää sanaa "visio", sen merkitys on sama merkitys kuin sinulla on omassa päässäsi sanan "visio" kohdalla. Tämän takia kannustan ihmisiä mahdollisimman paljon googlaamaan niitä yhteisesti sovittuja sanojen merkityksiä (ainakin paljon käyttämistään sanoista tai fundamentaalisista sanoista), mitä akateeminen kirjallisuus tai nettisanakirjat on pullollaan. Itse tykkään siis esimerkiksi yhdestä akateemisen kirjallisuuden puolella suositusta vision selityksestä, joka menee about näin: "Vision explains what the firm wants to be in future and the level it wants to attain and is the communication of dream concerning the future that is desired."

Tiivistetysti: miksi nykymuotoinen kvartaalikapitalismi on perseestä

Tästä siis pointit:

A) Visiolla ei ole sama merkitys kuin tavoitteella, eikä tavoitteenkaan merkitys ole kovin selkeä, kun enkusta löytyy niin goalia, objectivea tai endiä, jotka kaikki tarkoittavat hieman eri asioita.

B) Hairahdat nyt hieman objektiiviseen ajatteluun, etkä ehkä täysin napannut kiinni siitä, kun sanoin että taloudellinen riippumattomuus on suhteellista. Lukaise aiempi viestini uudelleen ja yritä toden teolla ymmärtää se, täältä voi hakea lisää ajatuksia oman ajattelun kehittämiseksi objektiivisuus vs. interkatiivisuus vs. subjektiivisuus -akselilla: https://en.wikipedia.org/wiki/Relativism https://en.wikipedia.org/wiki/Postmodern_philosophy

C) Minun on mahdotonta tietää, mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa omalla kohdallani viiden vuoden päästä: se voi tarkottaa vaikkapa sitä, että tarvitsen 5M€-omaisuuden, jotta voin korkotuotolla ylläpitää konsumerismin mukana kohonnutta elintasoani (pahin painajaiseni), tai se voi tarkoittaa sitä, että asun ilmaiseksi luostarissa, enkä koe tarvitsevani lainkaan maallista omaisuutta, jolloin olen myös taloudellisesti riippumaton.

D) Tuottoprosenttien ongelma tavoitteena on se, että ne osaoptimoivat sen sijaan, että keskittäisivät ajatteluani ja toimintaani sinne, missä sen pitäisi olla, eli pitkän ajan visiooni. Vuosi on ajan määreenä loppujen lopuksi todella lyhyt, ja jos otan tavoitteekseni saada vaikka 30% vuosittaisen tuoton, niin sitten alan pää märkänä vuoden lopussa jahtaamaan sitä, ja teen huonoja päätöksiä pitkän aikavälin tavoitteeni kannalta. Joinain vuosina voi olla mahdotonta saada 30% vuosittaista tuottoa ulkoisten tekijöiden takia, toisina 30% tuotto voi olla niin naurettavan helppo tavoite, ettei se motivoi tai anna oikeaa suuntaa. 

Tämä on myös suurin argumenttini kvartaalikapitalismia vastaan. Yritykset (tai oikeastaan ihmiset niiden sisällä, yritykset ovat vain keksitty uskonto/ajatus eivätkä mikään oikea entiteetti eivätkä siten tee päätöksiä) ajetaan tekemään päätöksiä, jotka ovat pitkässä juoksussa todella tyhmiä ja huonoja, vain jotta kapitalistisiat olisivat tyytyväisiä ja saisivat lyhyen ajan tuotto-odotuksensa täyteen vs. että yritettäisiin luoda kaikenlaista arvoa kaikille sidosryhmille koko aika pitkässä juoksussa kasvavissa määrin. Rahallista arvoa ei omasta mielestäni ole edes olemassa eikä varsinkaan yrityksillä (keksityillä uskonnoilla) sitä voi mitenkään sisäisesti olla, vaan arvo on pelkästään interaktiivista, ihmisten koettavissa olevaa. Rahalla on pelkästään funktionaalista arvoa vaihdannan välineenä ja sitä on maailmassa rajallinen määrä, joten on täysin idioottimaista, että yritykset keskittyvät kilpailemaan rajallisesta määrästä jotain, jolla ei ole sisäistä arvoa, kun ne voisivat lopettaa nollasummapelien pelaamisen sekä ihmisten kurjuuttamisen ja pyrkiä kasvattamaan ihmisten kokeman arvon määrää maailmassa. Kapitalismi nykyisessä muodossaan on uskontona äärimmäisen idioottimainen, huonosti suunniteltu ja vanhanaikainen, ja mielestäni se vertautuu siihen, että jotkut edelleen nykypäivänä uskovat erilaisiin jumaliin, paitsi että uskonnot sentään opettavat oikeita arvoja ja tuovat onnellisuutta elämään. Jos 2020-luvun ihmistä pidetään erikoisena, koska hän uskoo 0-luvulla keksittyyn uskontoon, miksei sitä pidetä erikoisena, että hän uskoo kauan aikaa sitten vanhentuneeseen ekonomiseen uskontoon?

Tässä maailmantilanteessa ei tarvita enää kapitalismia nykymuodossaan, vaan jonkin tyyppistä happytalismia, missä perimmäinen maksimoitava ja optimoitu asia on koko ihmiskunnan kurjuuden minimointi ja hyvän olon sekä onnellisuuden maksimointi.

Näytä koko viesti
Mietteitä talousjärjestelmistä, markkinoista, yrityksistä ja ihmisistä -
Artsipappa kirjoitti:

Ihan hyvää luettavaa että jatka ihmeessä. Oletko tehnyt vision ja mission realistiseksi? Onko ne siis oikeasti saavutettavissa. 5v päästä taloudellisesti riippumaton. Oletan että nyt jo on aika massiivinen salkku? Millaisiin tuottoprosentteihin tähtäät vuodessa? 

Moi Artsipappa, kiitos viestistäsi! Vision ei omasta mielestäni tarvitse olla superrealistinen, vaan superoptimistinen ja kunnianhimoinen, aspirationaalinen unelma, jota kohti motivoituneemmin talsia. Missio puolestani on äärimmäisen realistinen ja kuvaa siis tätä hetkeä ja syitä, minkä takia ylipäätänsä sijoitan.

Ei ole todellakaan vielä massiivinen salkku, ja taloudellinen riippumattomuuskin on sinänsä suhteellinen konsepti: toiselle riittää 10k korkotuotto, jolla asua jossain halvassa ja lämpimässä maassa, toinen taas on vetänyt elintasonsa niin levottoman ylös, että on pakko olla monien miljoonien omaisuus. Itselleni riittää se, että on taloudellinen vakuutus siitä, että saan viettää aikani juuri niin kuin itse haluan - ilman, että kellään on taloudellista valtaa minuun tai olen missään palkkaorjuudessa. Sinänsä olen onnellisessa tilanteessa jo nyt, että vietän aikaani mielestäni todella mieluisilla tavoilla suurimman osan siitä.

Tässä vaiheessa tietyn tuottoprosentin tavoittelu tai ennustaminen on mielestäni juuri sellaista positivistista huuhaata, jota finanssi- ja liiketoimintamaailma on valitettavasti täynnä. Katotaan, miten taloudella, pörssillä ja muilla menee keskimäärin vuoden sisällä, ja pyritään voittamaan muut sekä lyhyessä että pitkässä juoksussa.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa -
Onkija kirjoitti:

Etkö näe sitä ongelmallisena, että olet useaan kertaan täällä Jenssin blogissa hakemassa näkyvyyttä itsellesi?  Nyt pitäisi päästä kahvittelemaan nimimerkillä lähetä sähköposti hämärään ProtonMail osoitteeseen (he ketkä eivät tiedä mikä ProtonMail on, voi Googlata). Ja porkkanana toimii se, että olet antanut shout-outin blogissasi Jensin kaikkien aikojen tykätyimmälle blogikirjoitukselle.

Saat ilmaisen vinkin. Ei Roomaakaan rakennettu yönyli. Eli ei voi selkäranka katketa parin blogipostauksen jälkeen. Sinuna keskittyisin tekemään blogistasi mielenkiintoisemman (en ole itse lukenut, niin en tiedä tarkemmin), esim. lyhentämällä tekstejä ja kirjoittamalla enemmän faktaan, teoriaan ja lähteisiin perustuvaa sisältöä eikä IMOa. Kerro itsestäsi enemmän, taustaa, osaamista ja osallistu keskusteluun muissa blogeissa jne. Ylipäätänsä, jos haluaa päästä jakamaan ideoita, on itsekin tuotava jotain pöytään.

Jos hakisin näkyvyyttä määrällisesti, niin keksisin siihen varmasti paljon parempia keinoja.

Laadullisesti sinänsä haenkin näkyvyyttä, sillä haluaisin päästä Jensin kanssa vaihtamaan ajatuksia, minkä tein varsin selkeäksi viestissäni. Näin anonymiteettiin uskovana kirjoittajana ja näillä foorumiasetuksilla näin tämän fiksuimpana keinona saada yhteyden Jensiin, jota hänen kirjoitustensa perusteella arvostan ajattelijana.

Eli lyhyesti: ei, en näe ongelmallisena. Näetkö sinä, ja jos näet, niin miksi?

Kiitos vinkistäsi - vaikka mieluummin ottaisin vastaan vinkkejä blogin parantamiseen ihmiseltä, joka tietää kyseisestä blogista jotain. Omasta mielestäni ihmiset keskimäärin ovat nykyään liian laiskoja lukeakseen mitään pidempää tekstiä tai yrittääkseen ymmärtää uusia ideoita. Sijoitus- ja bisnesmaailmassa kaikki tieto kulkee nopealukuisten kaavioiden ja bullet pointien -läpi, joihin ei mitään aidosti uutta tai haastavaa useimmiten sisälly, pintapuolista tietoa syvyyden sijaan. Tietoa raportoidaan hierarkioissa ylöspäin, jotta siellä joku olevinaan viisaampi ihminen voi tehdä päätöksiä. Kun ihmiset voisivat itse haastaa itsensä jatkuvaan oppimiseen, kehittymiseen ja sen mukana tulevaan tietoon, jolla tehdä päätöksiä. En myöskään halua antaa liikaa valtaa demografisille tai status-tekijöille: ihmisen ajatukset puhukoon puolestaan ja jätetään kullinmittauskilpailut sitten vaikka politiikan puolelle.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa -

Moi Jens,

Kirjoitin tänne Sijoitustietoon uuden blogin, jossa annoin shoutoutin sun aiemmalle ajatukselle pokeripöytien ja sijoittamisen kilpailuhierarkiasta: https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/sijoitusblogit/paaomasijoittajan-sadekelin-mietteita#comment-43674

Täältä löytyy suuri arvostus sun ajattelulle ja sen virkistävälle erilaisuudelle ja arvostan myös sitä, että viittit nähdä vaivaa jakaakses siitä palasia muille ja näin auttaa heitä kehittämään omaa ajattelua. Olis todella kiva kuulla lisää sun ajatuksia ja vaihtaa päikseen ideoita, oli se sitten täällä Sijoitustiedossa tai kasvokkain. Jos oot lähikuukausina joskus Helsingissä ja haluat treffata, niin laita mailia raincorpltd [at] protonmail.com (raincorpltd[at]protonmail[dot]com)

Näytä koko viesti