Vanhassa systeemissä oli monta hyvää puolta. Mittasi motivaatiota hyvin. Saadakseen hyvät pisteet, kirjat tuli lukea useampaan otteeseen läpi. Ittellä tais olla lukukertoja luokkaa 5-8. Koekysymykset oli myös sellaiset, että asioita piti myös ymmärtää. Pelkkä hauki on kala -metodi ei tuonut kaikista kysymyksistä pisteitä. Motivoituneet opiskeljat todennäköisesti suoritti tutkinnon kohtalaisessa ajassa loppuun.
Lisäksi kauppatieteiisin pääsi sisälle hyvin. Heti ensimmäisellä kurssilla kaikilla oli hyvä pohja jonka päälle lähteä rakentamaan, eikä opintoja tarvinnut aloittaa aivan perusasioista. Samalla tutustui myös itse aiheeseen, eli tiesi oikeasti mitä kauppiksessa opiskellaan ja oletettavasti väärien koulutusvalintojen määrä oli pienempi.
Toki tietyllä tavalla vähän ajan hukkaan heittämistä mikäli ovet ei auennut. Tiedän useemmankin jotka lukuvat sen lähes puoli vuotta eikä ovet auenneet. Ja eipä siitä välttämättä hyötyä ollut, että osasi osan tekstistä melkein sanasta sanaan.