Pahoittelut tyhmästä kysymyksestä, mutta voitko vähän avata tota Internet Capital Market kuviota? Miten toi toimii käytännössä toi vaihto, onko tuolla jokin markkinapaikka vai miten menee?

No olen skeptinen, että kuinka tämä toimii, vaikka muutos tuli periaatteessa pari vuotta sitten. Mutta minulla on myös ennen tuota nykyistä verottajan linjausta ollut Betssonin osinkoja.

Kyse siis tästä häkkyrästä, joka liittyy tuohon redemption share lunastukseen, joka ei minusta toimi nordnetin verottajalle raportoinnissa kuten pitäisi. Ensimmäinen kysymykseni noista luovutusvoitoista ja tappioista liittyy tähän samaan.

Nintendolla ja Disneyllä voi olla jokin populaarikulttuurin sektori enemmän kilpailijoihin nähden hallussa, mutta muutenhan Sony interactive on kolme kertaa isompi kuin nintendo ja Microsoft gaming kaksi kertaa isompi kuin Nintendo. Disneytä on vähän vaikea arvottaa, pitäisi erottaa eri sektorit toisistaan, mutta se on toki suurin elokuvastudioista, mutta tuolla on vaikea puhua monopolista.

Itselläni oli Betssoneita sekä luovutusvoitoissa, että luovutustappioissa suunnilleen sama määrä - ei kuitenkaan täysin sama vaan heitti muutamalla kympillä tappioiden hyväksi. Osingot näkyi myös Osingot julkisesti noteeratuista yhtiöistä verosopimusvaltioista kappaleessa.

Näkyikö toi luovutusvoitot / tappiot muilla ja jos näkyi niin poistitteko ne?

Eikös näiden lähdeveroja voi hakea ruotsin verottajalta? onko kukaan hakenut?

Kautta historiansa Angler on ollut äärimmäisen huono tiedottaja. Osarit ovat olleet useimmiten ainoa hetki tietää jotain firmasta. Se tarkoittaa monesti, että huonon osarin jälkeen seuraava mahdollinen kiintopiste on vasta seuraava osari..

Tossa kannattaa huomioida, että tuotto per osakkeen suhteen ollaan melkein viimevuotisilla tasoilla (01-09/21) -> Earnings per share of €0.0963 (€0.1071). Kurssi tipahtanut vähän enemmän kuin -10 %...

Olen itse tehnyt muutamia lisätankkauksia lukujen kautta, mutta tuntuu, että tällä hetkellä mikään osakkeen arvoa mittaava luku ei ole tarpeeksi alhainen kääntääkseen laivan... Mutta odotellaan..

LänsiSuomentietäjä kirjoitti:

Jos tuo monikammiosylinteri digiteknologia on niin uskomattoman mahtava ja mullistava juttu, niin miksi tätä koko firmaa ei esim. Volvo ostanut ihan taskurahoillaan?

Jos ottaa kantaa tohon, että miksi suurfirma ei osta alihankkijoita, niin voi miettiä seuraavia asioita; 

1) Itsenäinen alihankkija (voi) kehittää tuotetta ihan toisella asenteella, kuin suurkorporaation tytäryhtiö. Itsenäinen yhtiö kuuntelee laajemmalta alalta asiakkaiden toivomuksia, koska asiakaskuntakin on laajempi.Itsenäisyys tukee tuotteen laajempaa hyödynnettävyyttä.

2) Korporaation tytäryhtiö on emoyhtiönsä liiketoimintojen armoilla; toisessa hetkessä saatetaan keskittyä markkinoiden kannalta väärään itselle merkitykselliseen detaljiin, toisessa sulkea teknologia muilta. Tällä saattaa olla lyhytaikaisia hyötyjä, mutta pitkä-aikaisia ongelmia.

3) Muut toimijat eivät välttämättä halua ostaa tytäryhtiöltä, jonka emoyhtiöön nähden on jonkinlainen kilpailuasema. Tilanne on melkein sama, kuin korporaatio estäisi myynnin muille, tämä voi johtaa tuotteen ominaisuuksien marginalisoitumiseen vain emoaan hyödyttäviin ominaisuuksiin. Ja volyymien laskuun.

Tämä on sitä peruspohdintaa, että miksi yritys ei osta kaikkia alihankkijoitaan ja 'saa siten halvemmalla tuotteita'. Vuosikymmenen mittaanhan on ollut muodissa keskittäminen ja taas hajauttaminen. Jokainen voi toki itse ajatella mikä on optimi.  Ketterä toimija vai korpraation ratas? Yleensähän vain strategiset alihankkijat, jotka enemmän rakentaa kokonaisuuksia ostetaan. Alihankkijakauppojen riskeinä tietysti on; 

1) tuotekehityksen jämähtäminen tai kapeneminen

2) volyymien lasku ja sitäkautta hintojen kasvaminen

3) Kilpailutilanteen muuttuminen, kun muut toimijat valtaavat tyhjiön.

Se kuuluuko Norrhydro mihin, niin en osaa sanoa. Kuitenkin kysymykseen, 'miksei korporaatio osta alihankkijaa, jos tuote on niin hyvä', siihen ei ole yksiselitteistä vastausta.eikä sillä voi perustella alihankkijan hyvyyttä / huonoutta.

YTN:n juristin tai luottamusmiesten ongelmat ovat nyt vähän eri tason kaliiberia, kuin erilaiset mainitsemani käytännöt. Näitä sopimuslauseiden tulkintoja on mietitään yrityksissä koko ajan ja lauseen hengen vastaisia käytäntöjä syntyy tietysti aina välillä, mutta kaikki harmaalla alueella olevat eivät ole oikeudellisia kysymyksiä -eikä niistä mennä oikeuteen. Noin yleisesti menee siten, että sopimustekstit viilataan neuvotteluissa ja sitten täytäntöönpano ja jalkautus tehdään yhtiöissä - ja jos jokin yhtiö keksii hyvän keinon, niin sama otetaan käyttöön muualla. Sama tietysti työntekijäpuolella. Tälläiset asiat on alan peruskauraa, mutta niiden käyttö vaihtelee yrityksestä ja liiketoiminta-alasta riippuen. Jos tuntuu, että pystyt noin vain määrittämään koko alan tilanteen vain muutamalla googlehaulla, niin edessäsi on epäilemättä loistava tulevaisuus. Vaikket sitten vielä olisikan ylempi (mikä nyt ei ole mikään erityinen saavutus). Ehkä metsäteollisuudessa ? No, tarjosin kuitenkin mahdollisuuden uuden ymmärtämiseen, vaikket siihen tarttuisikaan, joten ei kestä kiittää.

Jos nyt sinulla on tarpeen sanoa jokin viimeinen sana, niin ole hyvä vain.

"Tämä nyt ei kyllä pidä paikkaansa. Ovat saaneet korvauksen ja ison sellaisen. Olisikohan koviten palkattu ala Suomessa perus- / ammattikoulutuksella? " -Arthur

Olen puhunut ylemmistä toimihenkilöistä, joilla ei ole mitään TESsiä. En työntekijäpuolesta, joilla on ihan erilainen tilanne.

Ihan vain kontekstina, ymmärretäänhän täällä, että noin yleisestikin teknologia- ja metsäteollisuudessa on aika erilainen työsuhdekuvio ns. sinikauluksilla ja valkokauluksilla.

Jos nyt jätettäisiin noi copy-pastettelut, se mitä linjauksia löydät jostain ei muuta sitä mikä on de-facto käytäntö. Minä en puhu siitä, mitä tapahtuu periaatteen tasolla koko metsäteollisuudessa vaan sitä mitä tapahtuu työsuhdetasolle. Jos olet ollut ylempi toimihenkilö, niin tiedät hyvin, että on kaikenlaisia mekaniikkoja, joiden välillä pallotellaan. Esimerkiksi tuo ylityökorvaus. Menet töihin ja neuvottelet palkaksi 5 000 euroa. Tämän jälkeen sinulle sanotaan, että toi on ok, mutta tosta 5 000 eurosta on 300 euroa ylimääräistä ylityökorvausta. Onko tuo ylityökorvausta vai sitä, että teet ilmaiseksi ylityöt. Tiedän hyvin, että tämä tapa on käytössä muuallakin teollisuudessa ja se on aina yhtä hauskan absurdi. Varsinkin kun se yleensä sanotaan vasta palkkaneuvottelujen jälkeen (jonka hyväksyttävyydestä tulee yleensä indikaatio jo ensimmäisellä haastattelukierroksella).

Voit olla hyvin uskomatta minua. Mutta säästä kuitenkin vaivasti copy-pasteilusta. Meistä toinen on käyttänyt pari vuosikymmentä alalla ja toinen osaa käyttää googlea. En kuulu ay-liittoon, joten joten ay-antipatiaa ei kannata minuun projisoida. Eikä kannata kysellä mitään, että miksi ay-liike tekee sitä tai tätä. Minä olevan vain liittoon kuulumaton (vapaamatkustaja), joka on todennut, että liikkeellä on paikkansa. Toivon mukaan minun ei tarvitse enää tätä alleviivata. Eikä tässä ole varsinaisesti mitään erityistä keskusteltavaakaan, halusin vain tuoda alalla toimivan näkökannan (ja varmasti on muitenkin kantoja), kun yleensä juurikin harrastetaan vain googlailua ja valikoivaa uutistenlukemista.

Minulla on kyllä kaikkien metsäyhtiöiden osakkeita.

Niin, kuten sanoin, takana on 23 vuotta ylempänä toimihenkilönä metsäteollisuudessa (ja viitisen vuotta muualla). Tiedän kyllä hyvin mikä on järjestelmä ja miten se ilmenee käytännössä ja kuinka tietyissä tilanteissa vain sanellaan asiat. Ja miten ihmiset tekevät omasta halustaan vuodet ylitöitä ja priorisoivat oman vapaa-aikansa edelle työt saamatta siitä mitään - edes vastaavaa määrää vapaita. Koska kukaan ei ehtisi edes pitää vapaita. Tämän vuoksi esimerkiksi työajanhallinta puuttuu, koska silloin yhtiön pitäisi ottaa kantaa tähän.  Tämä kaikki on vain sitä arkitodellisuutta, jonka jokainen meistä on hyväksynyt osaksi  työsuhdetta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asiasta kertoa. Edes näin nimettömänä.

Ja kuten pääpointtini oli, on hyvä olla jokin yhtiön ulkopuolinen vastavoima, koska työntekijät itsessään ei voi neuvotella tasapuolisesti yhtiön kanssa - tai olla aina edes neuvottelukumppani.