Kautta historiansa Angler on ollut äärimmäisen huono tiedottaja. Osarit ovat olleet useimmiten ainoa hetki tietää jotain firmasta. Se tarkoittaa monesti, että huonon osarin jälkeen seuraava mahdollinen kiintopiste on vasta seuraava osari..
Tossa kannattaa huomioida, että tuotto per osakkeen suhteen ollaan melkein viimevuotisilla tasoilla (01-09/21) -> Earnings per share of €0.0963 (€0.1071). Kurssi tipahtanut vähän enemmän kuin -10 %...
Olen itse tehnyt muutamia lisätankkauksia lukujen kautta, mutta tuntuu, että tällä hetkellä mikään osakkeen arvoa mittaava luku ei ole tarpeeksi alhainen kääntääkseen laivan... Mutta odotellaan..
Jos tuo monikammiosylinteri digiteknologia on niin uskomattoman mahtava ja mullistava juttu, niin miksi tätä koko firmaa ei esim. Volvo ostanut ihan taskurahoillaan?
Jos ottaa kantaa tohon, että miksi suurfirma ei osta alihankkijoita, niin voi miettiä seuraavia asioita;
1) Itsenäinen alihankkija (voi) kehittää tuotetta ihan toisella asenteella, kuin suurkorporaation tytäryhtiö. Itsenäinen yhtiö kuuntelee laajemmalta alalta asiakkaiden toivomuksia, koska asiakaskuntakin on laajempi.Itsenäisyys tukee tuotteen laajempaa hyödynnettävyyttä.
2) Korporaation tytäryhtiö on emoyhtiönsä liiketoimintojen armoilla; toisessa hetkessä saatetaan keskittyä markkinoiden kannalta väärään itselle merkitykselliseen detaljiin, toisessa sulkea teknologia muilta. Tällä saattaa olla lyhytaikaisia hyötyjä, mutta pitkä-aikaisia ongelmia.
3) Muut toimijat eivät välttämättä halua ostaa tytäryhtiöltä, jonka emoyhtiöön nähden on jonkinlainen kilpailuasema. Tilanne on melkein sama, kuin korporaatio estäisi myynnin muille, tämä voi johtaa tuotteen ominaisuuksien marginalisoitumiseen vain emoaan hyödyttäviin ominaisuuksiin. Ja volyymien laskuun.
Tämä on sitä peruspohdintaa, että miksi yritys ei osta kaikkia alihankkijoitaan ja 'saa siten halvemmalla tuotteita'. Vuosikymmenen mittaanhan on ollut muodissa keskittäminen ja taas hajauttaminen. Jokainen voi toki itse ajatella mikä on optimi. Ketterä toimija vai korpraation ratas? Yleensähän vain strategiset alihankkijat, jotka enemmän rakentaa kokonaisuuksia ostetaan. Alihankkijakauppojen riskeinä tietysti on;
1) tuotekehityksen jämähtäminen tai kapeneminen
2) volyymien lasku ja sitäkautta hintojen kasvaminen
3) Kilpailutilanteen muuttuminen, kun muut toimijat valtaavat tyhjiön.
Se kuuluuko Norrhydro mihin, niin en osaa sanoa. Kuitenkin kysymykseen, 'miksei korporaatio osta alihankkijaa, jos tuote on niin hyvä', siihen ei ole yksiselitteistä vastausta.eikä sillä voi perustella alihankkijan hyvyyttä / huonoutta.
YTN:n juristin tai luottamusmiesten ongelmat ovat nyt vähän eri tason kaliiberia, kuin erilaiset mainitsemani käytännöt. Näitä sopimuslauseiden tulkintoja on mietitään yrityksissä koko ajan ja lauseen hengen vastaisia käytäntöjä syntyy tietysti aina välillä, mutta kaikki harmaalla alueella olevat eivät ole oikeudellisia kysymyksiä -eikä niistä mennä oikeuteen. Noin yleisesti menee siten, että sopimustekstit viilataan neuvotteluissa ja sitten täytäntöönpano ja jalkautus tehdään yhtiöissä - ja jos jokin yhtiö keksii hyvän keinon, niin sama otetaan käyttöön muualla. Sama tietysti työntekijäpuolella. Tälläiset asiat on alan peruskauraa, mutta niiden käyttö vaihtelee yrityksestä ja liiketoiminta-alasta riippuen. Jos tuntuu, että pystyt noin vain määrittämään koko alan tilanteen vain muutamalla googlehaulla, niin edessäsi on epäilemättä loistava tulevaisuus. Vaikket sitten vielä olisikan ylempi (mikä nyt ei ole mikään erityinen saavutus). Ehkä metsäteollisuudessa ? No, tarjosin kuitenkin mahdollisuuden uuden ymmärtämiseen, vaikket siihen tarttuisikaan, joten ei kestä kiittää.
Jos nyt sinulla on tarpeen sanoa jokin viimeinen sana, niin ole hyvä vain.
"Tämä nyt ei kyllä pidä paikkaansa. Ovat saaneet korvauksen ja ison sellaisen. Olisikohan koviten palkattu ala Suomessa perus- / ammattikoulutuksella? " -Arthur
Olen puhunut ylemmistä toimihenkilöistä, joilla ei ole mitään TESsiä. En työntekijäpuolesta, joilla on ihan erilainen tilanne.
Ihan vain kontekstina, ymmärretäänhän täällä, että noin yleisestikin teknologia- ja metsäteollisuudessa on aika erilainen työsuhdekuvio ns. sinikauluksilla ja valkokauluksilla.
Jos nyt jätettäisiin noi copy-pastettelut, se mitä linjauksia löydät jostain ei muuta sitä mikä on de-facto käytäntö. Minä en puhu siitä, mitä tapahtuu periaatteen tasolla koko metsäteollisuudessa vaan sitä mitä tapahtuu työsuhdetasolle. Jos olet ollut ylempi toimihenkilö, niin tiedät hyvin, että on kaikenlaisia mekaniikkoja, joiden välillä pallotellaan. Esimerkiksi tuo ylityökorvaus. Menet töihin ja neuvottelet palkaksi 5 000 euroa. Tämän jälkeen sinulle sanotaan, että toi on ok, mutta tosta 5 000 eurosta on 300 euroa ylimääräistä ylityökorvausta. Onko tuo ylityökorvausta vai sitä, että teet ilmaiseksi ylityöt. Tiedän hyvin, että tämä tapa on käytössä muuallakin teollisuudessa ja se on aina yhtä hauskan absurdi. Varsinkin kun se yleensä sanotaan vasta palkkaneuvottelujen jälkeen (jonka hyväksyttävyydestä tulee yleensä indikaatio jo ensimmäisellä haastattelukierroksella).
Voit olla hyvin uskomatta minua. Mutta säästä kuitenkin vaivasti copy-pasteilusta. Meistä toinen on käyttänyt pari vuosikymmentä alalla ja toinen osaa käyttää googlea. En kuulu ay-liittoon, joten joten ay-antipatiaa ei kannata minuun projisoida. Eikä kannata kysellä mitään, että miksi ay-liike tekee sitä tai tätä. Minä olevan vain liittoon kuulumaton (vapaamatkustaja), joka on todennut, että liikkeellä on paikkansa. Toivon mukaan minun ei tarvitse enää tätä alleviivata. Eikä tässä ole varsinaisesti mitään erityistä keskusteltavaakaan, halusin vain tuoda alalla toimivan näkökannan (ja varmasti on muitenkin kantoja), kun yleensä juurikin harrastetaan vain googlailua ja valikoivaa uutistenlukemista.
Minulla on kyllä kaikkien metsäyhtiöiden osakkeita.
Niin, kuten sanoin, takana on 23 vuotta ylempänä toimihenkilönä metsäteollisuudessa (ja viitisen vuotta muualla). Tiedän kyllä hyvin mikä on järjestelmä ja miten se ilmenee käytännössä ja kuinka tietyissä tilanteissa vain sanellaan asiat. Ja miten ihmiset tekevät omasta halustaan vuodet ylitöitä ja priorisoivat oman vapaa-aikansa edelle työt saamatta siitä mitään - edes vastaavaa määrää vapaita. Koska kukaan ei ehtisi edes pitää vapaita. Tämän vuoksi esimerkiksi työajanhallinta puuttuu, koska silloin yhtiön pitäisi ottaa kantaa tähän. Tämä kaikki on vain sitä arkitodellisuutta, jonka jokainen meistä on hyväksynyt osaksi työsuhdetta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asiasta kertoa. Edes näin nimettömänä.
Ja kuten pääpointtini oli, on hyvä olla jokin yhtiön ulkopuolinen vastavoima, koska työntekijät itsessään ei voi neuvotella tasapuolisesti yhtiön kanssa - tai olla aina edes neuvottelukumppani.
Näin 20 vuotta metsäteollisuudessa työskennelleenä pitää mainita, että nämä paikalliset sopimiset on sinällään pelkkää paikallista pakottamista. Monilla toimihenkilöille ja etenkin ylemmillä toimihenkilöillä on sopimukseton tila ollut aina ja se tarkoittaa ettei mitään ylityötaksoja tai matka-ajan palkkaa saa vaikka tekisi hulluna töitä. - Ja moni tekee, koska ovat sitoutuneita työhönsä.
En ole koskaan kuulunut ammattiliittoon ja pidin niitä täysin turhina nuorempana, mutta nykyisin ymmärrän, että vain he tarjoavat vastavoimaa. Myös minulle ei-ammattiliittoon kuuluvalle. Esimerkkinä viimeisin oikeustapaus on viime viikolta kun Metsä Group hävisi hovi-oikeudessa kikyn varjolla (kiky-sopimukset pystyi tekemään vain ne keillä oli yleinen työsopimus, metsä group teki leikkaukset yksipuolisesti) tehdyt vapaiden leikkaukset koko henkilöstöltä. Stora enso oli tehnyt saman ja hävinnyt käräjä- ja hovioikeudessa jo aiemmin. Mainittakoon vielä, että lehtijuttujen mukaan Metsä Group on ilmoittanut henkilöstölle ettei aio noudattaa hovi-oikeuden päätöstä, toisin kuin Stora. Jää nähtäväksi, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Metsäyhtiöt sinällään käyttävät hyväkseen yleistä ammattiliitto-antipatiaa ja esiintyvät kuin jokin 'paikallinen sopiminen' olisi jotain työntekijän huomioonottamista - tai että yksittäiselle työntekijällä olisi jotain sanomista näissä. En sinällään kannata sellaista ay-liikettä mitä oli vielä 2000-luvun alussa, mutta ainakin jokin vastavoima tarvitaan itse yhtiölle.
Sijoittajan näkökulmasta tietysti tälläisillä toimilla voi olla lyhytaikainen hyöty, mutta lopulta edes jollain tasolla motivoitunut, eikä kroonisesti vittuunut työntekijä on kuitenkin parempi vaihtoehto. Tämä meni vähän UPM;stä, mutta halusin tarjota hieman perspektiiviä tähän 'paikalliseen sopimiseen'.
Minulla oli joskus salkku sijoitusvelan panttina. Siinä oli jonkinverran byrokratiaa ja pankki arvosti salkun arvosta 50 % eli sen verran sai lainaa. Tuota varten piti erikseen tehdä erillinen arvo-osuustili, jonne siirrettiin osakkeet ja tuo salkku oli lukittu eli ei voinut tehdä myyntejä. Meni aika hankalaksi, mutta erityisiä kuluja ei syntynyt.
Tuosta on aikaa noin 10 vuotta. Aina kun olen väläytellyt salkun panttaamista lainaa vasten, niin pankit ovat yrittäneet ehdottaa jotain muuta kuten asuntoa tai metsätilaa.. Eli tullut fiilis, etteivät välttämättä ole kovin innoissaan tuosta.
Mutta tuskin salkun panttausmahdollisuus on minnekään kadonnut. Mutta jos siihen ryhtyy, niin pahimmillaan voi tarkoittaa ylläolevia säätöjä ja rajoitteita...
Näin yleisellä tasolla, millainen on pankkien henki myöntää bullet-lainoja esim. 50 000 euroa?. Minulle ei ole oikein koskaan selvinnyt millaisiin kohteisiin bullet-lainoja myönnetään, joten jos täällä on asiantuntijoita näiden suhteen, niin otan ilomielin tiedon vastaan. Asuntokuviota itse lähinnä mietin tässä, vakuuksia pitäisi olla kyllä riittävästi, mutta myönnetäänkö näitä kuinka...
En tiedä miksi tässä ketjussa puhutaan koodareista, kun uutisessa nimenomaan puhutaan infrastruktuuripuolesta ja noihin liittyvästä henkilöstöstä. Koskee 27 suomalaista ja loput puolassa jne. Eli tukihenkilöstöä... Tuossa mukana voi olla kaikkea lähituesta verkkojannuihin (en kyllä tiedä paljonko ovat pitäneet talossa porukkaa tähän asti). Ei sitä omakaan työpaikka HCL:n mukaantuloon kuollut, vaan on yksi korona-ajan menestyjistä, olkoonkin etten itse olisi lafkaa valinnut..
