Olet täällä

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 13.11.2019 06.20

Kiitos mielenkiintoisesta blogista. Mukava lukea, kun jollakin on noin paljon kokemusta ja jakaa avoimesti näkemyksiänsä.

Jos ymmärsin oikein, käytät Bloomberg terminaalia tiedonlähteenäsi? Milloin koit, että nyt on sijoitettupääoma/tuotot sillä tasolla, että kannattaisi sijoittaa tuohon terminaaliin. Sehän on aika kallis. Kun valitsit Bloombergin, puntaroitko yhtään Factsetiä, CapitaIQta tai Eikonia? Ainakin Eikon on, tainnut saada jonkin verran markkinaosuutta viime vuosina, kun on hinnoitellut itsensä hieman Bloombergia halvemmaksi. Olisi mielenkiintoista kuulla, kun oma terminaali helpottaisi uutisten seuraamista paljonkin.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 3.11.2019 11.44

En tiedä, että oliko tämä kysymys up for grabs vai Jensille, mutta vastaan silti.

Ei voi verrata shorttia ja putia, vaan pitää verrata osta put ja myy (write) calliin vs short osake. Toisin sanoen synteettien shortti. Synteettinen (Synthetic) tarkoittaa, että replikoit jonkun assetin tuottoja muilla instrumenteilla ja tämä on esimerkki financial engineeringista.

Kun shorttaat lainaat osakkeita ja kuten Jens joskus kirjoitti, lainauskorko perustuu kysyntään ja tarjontaan. Eli jos minä päätän shortata tänään Teslaa, niin korko on vaikka 2 % p.a. Jos jotakin sitten sattuu tapahtumaan Teslalle huomenna ja yhtäkkiä moni haluaakin lainata niitä osakkeita, niin huomisen korko saattaa olla vaikka 4 % p.a. Oma korkoni riippuu millaisen lainasopimuksen olen tehnyt. Jos on kiinteä (fixed) korko, niin huomisen korkoni on 2 % p.a. eli 2 %/360 päivä korko. Jos tein muuttuvan (floating) koron lainasopimuksen, niin huomisen korkoni on 4 % p.a. eli 4 %/360 päivä korko. Ymmärtääkseni useasti korko on muuttuva. Toinen asia, mikä on hyvä huomioida on, että minkä tyyppinen laina on kyseessä. Onko lainassa esim. call optiota. Tällöin lainaja voi vaatia osakkeita takaisin tietyssä sopimuksessa sovituissa puitteissa.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 1.11.2019 08.31
Tuulari kirjoitti:

..oman empiirisen kokemuksen perusteella voin sanoa, että optio market makerit (on-exchange bookissa) lähinnä tuppaavat ottamaan positiota lähikuukausien ekspiraatioissa..

Osaatko sanoa jotain syytä tähän? Ei ainakaan itselle tullut näin nopeasti mitään aukotonta mieleen.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 1.11.2019 05.24
Jeans kirjoitti:

bablabo kirjoitti:

Mielenkiintoista, en itse ole kuullut tästä, mutta tuo kuulostaa vähän siltä kun stripattaisiin optio, eli SIG muunataisi 12kk option 12x1kk optioksi esim. Tammikuu – Joulukuu. Osaatko sanoa?

Tästä en ole kuullut, miksi ajattelet niin? Periaatteessa tuo mainitsemani strategia johtaisi siihen, että SIG treidaa itselleen call spreadejä ja calendar spreadejä hedgatakseen riskiään.

Ei perustunut ainoastaan sun esimerkkiin, mutta jos ajattelee tuota strippaus strategiaa jota siis tehdään esim. treasureilla, niin miksi ei myös optioilla jos esim. jompi kumpi olisi väärin hinnoiteltu. Disclaimer tähän, ajattelin nyt vaan ääneen. En itse ole koskaan kuullut tästä.

Jeans kirjoitti:

Joo en meinaa, että SIG ottaa directional betsejä näillä. Mistä sait sen kuvan?

Kirjoitin epäselvästi. En tarkoittanut SIGiä vaan jossain kohtaa (en mainitse nimiä niin ei sohita muurahaispesää kepillä)  shortti keskustelua joku vertasi shorttaamista ja 12kk option ostoa. Toisin sanoen joko shortaat vuoden tai ostat 12kk option ja oma mielipide oli, että silloin olisi parempi roll overata lyhyemmän ajan optioita kun että ostaa sen 12kk.

 

 

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 1.11.2019 04.58

Joo, tarkoitus ei siis ollut korjata ketään. Yritin vaan ytimekkäästi kirjoittaa jotain optioista, kun siitä saa nopeasti aika monimutkaisen aiheen. Ja mielestäni keskustelu vähän lähti laukalle, niin että tuli juupas eipäs argumentteja, eikä menty asia-argumentit edellä.

Jeans kirjoitti:

Ymmärtäkseni jos vaikka 12kk päässä oleva strike price x optio on alihintainen, SIG ostaa sitä ja hedgaa riskin myymällä siitä ympäriltä samanlaisia optioita, joko hieman aiemalla tai hieman myöhemmällä expiry datella, tai samalla expiry datella ja strike price x+y tai strike price x-y hinnalla hedgatakseen.

Mielenkiintoista, en itse ole kuullut tästä, mutta tuo kuulostaa vähän siltä kun stripattaisiin optio, eli SIG muunataisi 12kk option 12x1kk optioksi esim. Tammikuu – Joulukuu. Osaatko sanoa?

Jeans kirjoitti:

En näe miksi SIG ei kävisi kauppaa ihan kaikilla expiry daten ja strike pricen optioilla jos niistä on edgeä saatavilla?

Niin varmaan käykin, mutta silloin se strategia on kyllä joku muu kun ns. directional trading strategy, eli betsi meneekö underlying ylös vai alas. Tuossa itsekin annoit esimerkin mitä SIG:illä tehtiin 12kk optioilla. Oma pointtini liittyi lähinnä siihen, että jos shortataan (eli siis betsi että underlying menee alas) on kyllä kallista toteuttaa 12kk optiolla. Ei siis tarkoitus vängätä, ainoastaan selkeyttää omia pointtejani.

 

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 31.10.2019 11.45
EkeKeke kirjoitti:

Mainitsemassasi tilanteessa tarkasteluhetki ostolle on ollut varmaankin 1-2 päivää ennen tulosjulkistusta jolloin Implied volatility on lähes aina liian suuri.

 

Kyllä juurikin näin, mutta jos ottaisit position jo pari viikkoa enne tulosjulkistusta, kantaisit myös riskin siitä, että mikä se hinta on päivää ennen tulosjulkistusta. Tätä en halunnut tehdä, vaan ainoastaan betsata onko iso vai pieni swingi julkistuksen jälkeen. Kaikki tämä vaan todistaa optiomarkkinoiden tehokkuuden.

EkeKeke kirjoitti:

Tarkennetaan vielä, että IV kasvu pitää olla toki isompi kuin Theta decay. Eli ostohetki pitää olla sopiva ja joskus kannattaa jopa myydä ennen varsinaista tulosjulkistusta.

Pitää paikkansa, jos swingi on liian pieni, niin häviät tai sanotaan jos se on 0 niin se on pahin mahdollinen lopputulema jos betsaan isoon swingiin (eli esim. straddle strangle strategiat).

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 31.10.2019 09.30

Jos sallitte, niin otan kantaa keskusteluunne. Option hinta koostuu kahdesta eri komponentista ns. intrinsic valuesta [eli paljonko optiosta saisi, jos sen nyt käyttäisi (exercise)] ja time valuesta. Time value mene kohti nollaa kun t->T eli kun optio on at maturity (se on pakko exerciseta). Miten nopeasti time value katoa siihen saa vasauksen katsomalla Thetaa, mutta ei mennä siihen. Optiosta veloitettavaa hintaa kutsutaan preemioksi. Keskustelussa puhuttiin 12kk optiosta. Jens osa varmaan tarkemmin sanoa, mutta omaan korvaa kuulosta kyllä aika hurjalta, ettäjos SIG ostaisi tällaisia optiota, koska silloin time value olisi ylivoimaisesti suurin osa option hintaa. Normaalimpaa on kyllä ”roll overata” 1kk tai 3kk optioita.

En tiedä mitä strategioita SIG:illä käytetään mutta siellä on 100% varmasti tarkkaan mietitty että mitä riskiä halutaan kantaa ja se määrittää, että mitä kombinaatiota optioita ja osakkeita myydään/ostetaan. Eli ei ole suoraan verrattavissa (välttämättä) osakkeen shorttaamiseen. Esim. put-option kirjoittaja hedgaa aina positionsa shorttaamalla underlyingia = write a call. Se, että ostetaanko optioita suoraan writerilta tai markkinoilta ei kyllä pitäisi vaikuttaa hintaan (tehokkaat markkinat). On tietenkin olemassa OTC kauppaa ja Dark pooleja missä tapahtuu paljon treidaamista eri säännöillä, mutta ei mennä siihen.

Keskustelussa verrattiin myös shorttaamista put option ostoon. Tämä on kuitenkin niin kun Erik sanoi apples vs oranges. Synteettinen shortti (eli apples to apples) voidaan toteuttaa ostamalla put ja myymällä call samalla exercise hinnalla ja expiration dayllä. Synteettisen shortin ja osake shortin hinta pitäisi olla teoriassa samma.

Olen itse joskus huvikseni miettinyt, että jos vaikka bettaisi jonkun earnings announcementin johtavan suureen swingiin ja perustelin sitä sillä, että sama osake on ennenkin swingannut paljon kun on tulos julkistettu. Strategia olisi voinut olla esim. stradde tai strangle. Katsoin sitten huvikseni optioiden hintoja ennen ja jälkeen tuloksen joka johti 8% osakkeen nousuun. Lopputulos oli, että ”vain” 8% swingillä olisin tehnyt enemmän tai vähemmän 0 voiton. Uskallan väittää, että optio markkinat ovat tehokkaammat kun osake markkinat ja näin ollen en kyllä usko että sieltä mitään ilmaisia lounaita hirveän helposti löytää. Eli jos shortti kustannukset ovat korkeat, niin mitä todennäköisin myös option preemio (hinta) on korkea koska time value osa on arvokas.

Disclaimer vielä loppuun. Teillä oli niin pitkä keskustelu, eli jos jonkun väittämä muistui väärin niin pahoittelut siitä.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 30.10.2019 02.29

Mielenkiintoista keskustelua shorttaamisesta ja varmasti myös erittäin opettavaista monella ei niin kokeneelle sijoittajalle. On myös hyvä muistaa, että jos vivuttaa salkkuansa se on myös shorttaamista. Elikkä lainaamalla rahaa shorttaa teoriassa riskitöntä korkoa (ei pidä 100 % paikkaansa, kun ei saa lainattua niin alhaisella korolla). Tämä tarkoittaa myös sitä, että yllättävän moni itseasiassa shorttaa ja shortaaminen ei välttämättä aina tarkoita betsiä jonkun yrityksen yliarvostuksen puolesta.

Artsipappa kirjoitti:

Aikaisempia saman tyyppisiä esimerkkejä esim Tilray tossa hiukan yli vuosi sitten.

Itsekkin taannoin seurasin Tilrayta (kannabisosake). Kävi parhaimmillaan marketcap +$30 miljardia ja liikevaihto oli 24 miljoonaa! (Price to Sales:1250) Satutko tietämään mikä oli vuosikorko osakkeen lainaamiseen? Shorttaamalla Tilrayn ATH:ta olisi tehnyt mukavat 95 % voittoa vuoden sisällä.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 4.10.2019 11.10
Jeans kirjoitti:

Ja mulla on muuten vahva epäilys siitä, ettei tänään ostettu Tesla tule kestämään tänään ostettua laadukasta bensa-autoa kauempaa.

Samaa mieltä. Jos vaikka miettii omaa läppäriä, niin uutena sen akku kesti 8h ja nyt 2 vuotta vanhana 2h. Veikkaan myös, että jos sähköautot olisivat niin luotettavia niin armeija käyttäisi niitä. En ole itse ainakaan kuullut, että Yhdysvaltain armeijalla olisi yhtäkään Teslaa. Toki armeijakin kehittelee sähkö ja hybridiautoja, mutta muutos tapahtuu kyllä vasta hamassa tulevaisuudessa.

Itse näkisin, että iso driveri Kamuxille on miten suomalaisten asenne auton vaihtamiseen muuttuu, vai muuttuuko ollenkaan. Jos vaikka esim. suomalaiset rupeaisivat keskimäärin vaihtamaan autoa 2 vuodenvälein, eikä 3, niin silloinhan markkina kasvaisi 50 %.

Mielestäni myös Suomen erittäin vanha autokanta luo riskin. Autokanta on jo yli kymmenenvuoden ajan vanhentunut vuosivuodelta. Haluaako valtio tukea tätä kehitystä vai yrittää, etenkin ilmastoasioita mielessä pitäen, kannustaa ihmisiä hankkimaan uusia autoja.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 19.9.2019 01.24
Anton kirjoitti:

Olen huomannut että esim jenkeissä nämä VC-firmat ottavat isoja riskejä missä riski laskee greater fool theorylla ja monella mahdollisela exit strategialla. Tuntuu siltä että monella olisi jopa pump and dump strategia iso osa teesiä. Formula: Hype + liikevahdon kasvu = suurempi valuaatio 

Uskaltaisin kyllä väittää, että suurin osa VC firmoista käyttää loppupeleissä erittäin yksinkertaista matematiikkaa tehdessään sijoituspäätöksiä. Riskihän tarkoittaa tässä sitä, että paljonko sijoituksestasi saatat menettää. Olet oikeassa siinä, että VC firmat hakevat isoa riskiä. Tämä riippuu myös tietenkin siitä, että minkä ”vaiheen” VC on kyseessä, elikkä sijoittavatko he aikaisemmilla vai myöhäisemmillä sijoituskierroksilla.

Voit miettiä riskiä näin. Sijoitat aina 1 per yritys. Kaikki tietävät, että suurin osa sijoituksista ei tule onnistumaan ja täten tuoton on oltava suuri, kun onnistut. Moni käyttää termejä 5X, 6X, ..., 10X jne. Sanotaan että onnistuminen on 10X (10 kertainen voitto/tuotto sijoitukseen nähden), niin silloin riittää, että 1 sijoitus kymmenestä osuu kohdilleen ja saat omat takaisin - olettaen, että huti on -1. Jotta tämä olisi mahdollista niin upsiden (#X) on oltava suuri ja jotta upside voi olla suuri on paljon downsidea - suuri riski. Kaiken tämän takia VC firmoilla on myös hajautettu salkku sijoituksia. On erittäin vaikeata onnistua valitsemaan se 10X sijoitus. Mitä enemmän on sijoituksia/arvauksia niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä odotusarvo toteutuu (law of large numbers) eli ns. ”cherry picking” strategia ei ole hyvä.

Exit-strategioita on periaatteessa 3. Vähän riippuen, että miten haluaa määritellä. Näiden strategioiden todennäköisyydet riippuvat monista eri asioista esim. yrityksen alasta, sijoituskierroksesta jne. Strategioille määritellään todennäköisyyden lisäksi odotusarvo ja nämä kerrotaan toisillan. Exitin arvon laskeminen ei ole sen kummempaa. Strategiat ovat osinko tai buyback (harvemmin VC exit), IPO ja M&A tai toisin sanoen sijoituksen myynti toiselle taholle. Tahoja voi olla monia yritys, toinen VC, toinen sijoittaja, perustajat, mainitakseni muutaman.

Kun puhutaan VC sijoittamisesta niin itseäni ihmetyttää hieman se, että moni VC sijoittaja/pitchaaja puhuu aina, että nyt on tullut 4X kahdessa vuodessa jne. (nyt tietenkin puhutaan yksittäisestä sijoituksesta ei salkusta). Totuus on kuitenkin monessa tapauksessa se, että joku on sijoittanut esim. 1 rahoituskierroksella ja 3 rahoituksenkierroksen valuaatio indikoi, että arvo olisi noussut 4X. Ongelma on kuitenkin se, että VC sijoituksen likvidointia ei voi millään asteella verrata esim. osakkeiden myyntiin. On erittäin yleistä, että esim. joku olettaa 5 vuoden exittiä, mutta siinä kestääkin 10 vuotta. Ehkä joku meneekin mönkään ja 4 kierroksella valuaatio laskee jne. Kokemuksia mielipiteitä?

Näytä koko viesti