Kolumnit

Heikki Keskiväli | Berkshire Hathawayn vuosikokouksen selviytymisopas

Heikki Keskiväli |
Jaa Twiittaa

Heti aamusta kahvia Berkshire Hathaway -mukista tietenkin.

Alkaa matka Nebraskan Omahaan, jossa Buffett isännöi jälleen legendaarista yhtiökokousta. Ensimmäistä kertaa ilman Mungeria.

Kerään tähän kuvien värittämään kirjoitukseen vinkkejä ja kokemuksia matkasta kiinnostuneille.


Kirjoittaja Heikki Keskiväli on yksityissijoittaja, sijoituskirjailija sekä energia-alan ammattilainen.

 

Vuonna 2020 julkaistu, huippuarviot saanut Tähtäimessä osakkeet -sijoituskirja on saanut nyt jatkoa sijoituskurssin muodossa! Sijoittamisen verkkokurssi tekee sijoittamisen aloittamisesta ja taitojen täydentämisestä entistä helpompaa.

 

Käy tutustumassa Heikkiin ja hänen kirjoituksiinsa paremmin osoitteessa heikkikeskivali.com

Yhtiökokoukseen osallistuminen ei edellytä $600,000 maksavaa A-osaketta, ei edes $400 B-osaketta.

Itse liput (4x per omistaja) tilasin välittäjäni Nordnetin kautta. Paikan päällä kaikilla on extralippuja ja niitä saa eBaystakin muutamilla dollareilla tilattua esim. hotellille.

Matkaseurue jälleen täyttä timanttia. Keskusteluja sijoittamisesta ja sen ulkopuolelta odotettavissa. Tämä reissu on mahtava tapa tutustua paremmin mielenkiintoisiin ihmisiin.

Myöhästyneen Chicago-lennon vuoksi otamme pienet unet lentokenttähotellissa ennen jatkoa Omahaan. Shuttle vie kätevästi unille. Omahassa aamukymmeneltä paikallista.

Mobiilidata on jenkeissä todella kallista ja useampi satanen saattaa mennä helposti viikonlopussa. Aiemmista oppineena, hankin puhelimeen nykyisin aina todella näppärän eSim-palvelun, jossa rajaton 5G-tiedonsiirto. Alle parilla kympillä selviää ja nopeuskin kohdillaan.

Pari tuntia unia ja töitä takana, nyt kentällä valmiudessa lentoa odottelemassa. Päivä käyntiin Dunkin’ Donutsin kahveilla ja aamupalaleivillä. Perijenkkiläinen Dunkin’ ostettiin pois pörssistä 2020 noin $11.3 miljardin kauppahinnalla.

Kaikista viivästyksistä saatiin kentälle vouchereita, mitkä ei lopulta tuntunut kelpaavan missään. Starbucks $SBUX käytti kuitenkin pelisilmää ja miellytti asiakasta ”Hikki”. Pitääpä paineessa olevaa osaketta taas vilkuilla viime tuloksen pohjalta.

Lento Chicagosta Omahaan ylibuukattu. Koneesta vapaaehtoisesti poistuvalle tarjottiin heti kättelyssä $1,000 - ei huono. Koneessa törmättiin ruotsalaiseen sijoitusaktiiviin ja Guy Spierin kanssa työskentelevään saksalaisnuoreen. Juuri tällaiset kohtaamiset parasta!

Lentokentältä Uber suoraan lounaalle. Kuski oli viime viikolla ajanut 200m päästä valtavaa tornadoa, jotka lähialueilla aiheuttanut tuhoja. Näytti videoita todisteena. Samalla kertoi paljon Omahan tarinoita ja vinkkasi parhaan pihvi- ja Reuben Sandwich -ravintolat.

Pitihän se tälläkin kertaa kokeilla eli lounaspaikkana Gorat’s Stakehouse. Uber-kuski sanoi kylläkin, että Johnny’s Cafe on parempi, yli satavuotias pihviravintola. Voipi olla, että pitää sekin käydä kokeilemassa.

Hauska sattuma, kun Gorat’sissa viereisestä pöydästä nousi mies, tuli luokse ja esittäytyi. Oli aiemmin lukenut Omaha-kirjoituksiani ja päättänyt lähteä itsekin ensimatkalle. Mahtia, että jutut tavoittaa ✌🏼

Tien toisella puolella AutoZone. Käyttänyt 90-luvulta >90% kassavirroista omien ostoihin, ostanut 95% osakekannasta. CAGR 20%. Kassalla selvisi, että vakituiset työntekijät saavat osakkeita -40% alella. Yksi työntekijä ei tiennyt ja alkoi heti udella muilta lisätietoja.

Seuraavaksi sulateltiin pihvejä kävelemällä maili Buffettin kotiin. Naapurustosta ei tietäisi, kuka täällä oikein asustelee. Pyhiinvaeltajia enemmän kuin viime vuosina. Keli helli ja suut hymyssä.

Financial Times haastatteli, miksi ihmeessä tultiin ihmettelemään vanhan herran kotia. Suomi kartalle!

HEIKKIKESKIVALI.COM

Reuben-leipä keksittiin Omahassa 1925. Useammalta paikalliselta kysytty, missä saa parasta. Siispä Crescent Mooniin, leivällä hintaa $14 ja on kyllä todella mehukkaan maukas.

Viiden tunnin unet kaaliin ja herätys perjantaihin. Tänne tultaessa aikaeroon tottuminen yllättävänkin vaivatonta, kun menee tosi aikaisin nukkumaan ja herää aikaisin.

Aurinko paistaa ja jonot perjantain messukeskukseen kasaantuu. All things Berkshire myynnissä tytäryhtiöiden omissa kojuissa eli luottokortit esiin. CHI Health Center -messukeskus auki pe klo 12-17.

Iloisia messukävijöitä, happy campers. Matkaseurue väijytti paikan päältä myös Buffettin operatiivisen seuraajan, Greg Abelin.

Shoppailun jälkeen tulee kyllä nälkä. Kävelyä messukeskuksessa ja kaupungilla 15 km päivään. Tankkailua sitten paikallisittain rafloissa Block 16 ja Beer Blatt & Table (messukeskuksen vieressä). Loaded fries toimii aina. Samoin shrimp tacos. Kuituja ikävä.

Aamuneljältä herätys ja jonoon. Aiempaa viileämpi keli ja vähän tihkuinenkin, ei kuitenkaan väkimassoja tunnu haittaavan. Hiljalleen päivä valkenee, väkeä riittää. Osa porukasta osaa jonottaa, osa ei ja painelee sivuilta ohi. Ovet aukeaa klo 7.

Samana aamuna julkaistiin Berkshire Hathawayn Q1-tulos. Tim Cookia kuvattiin salissa samalla, kun CNBC raportoi yli 100 mlj Apple-osakkeen myynnistä. Salkusta myyty noin $20 miljardilla osakkeita. Vakuutuksella loistava kvartaali, rautateillä ei.

Ensimmäistä kertaa alun elokuva näytettiin myös verkossa; Charlien muistelmat. Kun Q&A:ssa tuli ensimmäinen kysymys Greg Abelille, Warren ohjasi puheenvuoron hänelle ja sanoi tuttuun tapaan ”Charlie?”

Yleisö nauroi ja taputti. Jotkut tihrustivat liikuttuneesti kyyneleen.

Kysymys Buffettille tekoälystä. ”En tiedä mitään tekoälystä.” Harvinaista rehellisyyttä yritysjohdolta.

Warren osaa yksinkertaistaa vaikeat: ”Taloudellinen tavoitteemme Berkshiressa on kasvattaa operatiivista tulosta ja vähentää osakemäärää. Se on niin yksinkertaista.”

Kun Buffettilta kysyttiin $20 mrd Applen osakemyynneistä: ”Apple todennäköisesti suurin omistuksemme 2024 lopussa”. Apple nyt $139 mrd, kun Bank of America seuraavaksi suurin $39 mrd. Liikkumavaraa on.

Kommentti käteiskassasta antaa myös olettaa, että Apple-myynnit jatkuisivat Q2:lla. Buffett nimittäin mainitsi, että käteiskassa todennäköisesti kasvaisi kvartaalissa $182:sta $200 miljardiin. Useasti Berkshiren toimet ovat johdonmukaisia ja jatkuvia, antaen samalla omistajille näkyvyyttä tulevaan (esim. IBM- ja Apple-ostot aiemmin).

Buffett kommentoi kysyttäessä nykymarkkinaa: ”Emme tiedä, kuinka käyttää $189 mrd tehokkaasti, joten emme tee niin. Emme laittaisi rahaa töihin 5.4% koroilla emmekä 1.0% koroilla. Älkää kertoko tätä FEDille. Huomioiden nykymarkkinan ja maailman tilan, käteinen on houkutteleva vaihtoehto.”

Yksi tunteikkaimmista hetkistä syntyi Andrew-pojan kysymyksestä: ”Jos sinulla olisi päivä lisää Charlien kanssa, mitä tekisit”

Buffett summeerasi: ”Etsi elämääsi ihminen, kenen kanssa haluat olla ja vietä hänen kanssaan mahdollisimman paljon aikaa. Tee se heti.”

Lounastauolla väki haki ruokaa kokoussaliin. Aiempina vuosina heikoiksi ja kalliiksi osoittautuneet lounasboksit olivat loppu, joten matkatoveri pelasti porukan loppupäivän pitsasiivuilla.

Buffett reflektoi iltapäivän kokousosiossa upeasti Charlie Mungerin elämää: “Hän oli niin kiinnostunut ympäröivästä maailmasta, että maailma lopulta kiinnostui hänestä.”

Hän myös jakoi, kuinka parhaat hetket Charlien kanssa eivät olleet silloin, kuin kaikki toimi, vaan silloin kun yhdessä piti ratkaista vaikeita ongelmia. ”Yhdessä työskentely vaikeiden ongelmien parissa oli paljon hauskempaa ja viihdyttävämpää, kuin vain seurata vieressä onnistuneiden sijoitusten kasvamista vuosikymmenestä toiseen.”

Hyvin eletystä elämästä Buffett kommentoi seuraavaa: ”Jos olet kiltti, teet jotakin, mitä valtaosa rikkaista ei edes tee – vaikka he antaisivat rahaa hyväntekeväisyyteen. Jos olet onnekas elämässä, varmista, että mahdollisimman moni on myös onnekas.”

Kuuden tunnin kysymysmaraton päättyy ikimuistoisiin sanoihin: “Kiitos todella paljon tulemisesta. En toivo ainoastaan, että tulette myös ensi vuonna, toivon, että minä tulen ensi vuonna.”

Yleisö nousee seisomaan ja antaa raikuvat aplodit.

Väki purkautui ulos tilaisuudesta, me mukaan lukien. Matkalla terassille, näen ensimmäistä kertaa Tesla Cybertruckin. Jopa kamalampi kuvatus livenä kuin kuvissa. Autokin aika paha.

Terasseilla voi pelata sijoitusteeman mukaisesti mm. “who is who” -yrityspeliä. Otsaan jokaiselle listattu yritys. Jokainen vuorollaan kysyy kyllä-ei -kysymyksen ja saa vastauksen. Nopeimmin omansa arvaava voittaa. Mainiota ajanviihdettä osakepoimintaniiloille ja -niilottarille.

Hakeuduimme seuraavaksi viime vuonna bongattuun tunnelmalliseen Havana Garage -baariin. Valtava valikoima väkeviä ja sikareita. Henkilökuntaa myöten kaikki tunnelmaan sopivasti viritetty. Normaalisti en koskaan polttele, mutta harvoissa juhlahetkissä syttyy kyllä.

Seuraavaksi vuorossa oli legendaarinen Nebraska Furniture Mart (NFM), mikä oli oiva paikka tuliaisten löytämiselle. Paikallinen erikoisuus on myydä alkoholia liikkeessä. Vallan toimiva tapa löysentää lompakon nyörejä. Blue Moon siis kouraan ja menoksi!

Kävimme ensimmäistä kertaa myös tien toiselta puolelta löytyvässä ”Mrs. B’s” -huonekaluliikkeessä, jolla on värikäs Berkshireen liittyvä historia; 96-vuotias ”bisnesmummo” Rose Blumkin myi NFM:n Buffettille vain perustaakseen kilpailevan liikkeen tien toiselle puolelle, jonka myös Buffett osti. Tituuleerattiin liike Omahan JYSKiksi.

Tässä vaiheessa päivää alkoi jo hiukomaan ja burger-aiheinen ruokavaliomme sai jatkoa useimman meistä suosikissa, Five Guys. Kaikki täytteet kuuluvat hintaan ja niitäkin löytyy toista kymmentä kastikkeineen. Yksityinen Murrell-perheen omistama.

Targetin päivittäistavaraostosten kautta kotiin nukkumaan. Uberia odotellessa paikallinen huomaa kaulapassimme. Toteaa, että kannattaa näillä seuduilla laittaa hieman piiloon. Herättää kuulemma vääränlaista huomiota. Passit piiloon.

Sekä meno- että paluulentojen suhteen oli jatkuvaa perumista ja siirtelyä. Näin ollen alun perin Omahassa vietettävä sunnuntai muuttui aikaiseksi lähdöksi lentokentälle. Pari tapahtumaa jäi välistä, mutta keskeisimmät jo takanapäin ja koti kutsuu.

Reissussa jäi vielä hieman auki, mikä hampurilaisketju vetäisi pisimmän korren, koska In’n’Out ja Shake Shack oli vielä kokematta. Onneksemme Dallasin kenttä tarjoili Shake Shack -hetken. Neljän miljardin listattu yritys, tunnettu poimuranuistaan.

Kotiin tullessa huomasin, että viimeinen kolmesta erästä lippuja oli saapunut vasta reissun aikana. Hyvä huomata, että liput saa käytännössä aina tarvittaessa paikan päällä. Ei kannata siis ottaa ylimääräistä stressiä näistä.

Vihdoin kotona!

Mikäli täydentävät reissufiilistelut taitavasta kynästä kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti lukea Esa Juntusen upea blogikirjoitus aiheesta.

Loppuun on syytä jakaa, kuinka Buffett kysyi kerran hallitusjäseneltään Chris Davisilta, miksi ihmiset tulevat vuosi toisensa jälkeen yhtiökokoukseen, vaikka viesti säilyy pitkälti samana. Davis vastasi: ”Ihmiset menevät myös kirkkoon kuulemaan samoja asioita”. Kyse on avainasioiden iskostamisesta syvälle selkärankaan.

Upea reissu kaikkinensa eikä harmittanut lainkaan iskeä kolmatta kertaa putkeen paikan päälle.

Yhtiökokous oli sisällöltään aiempia parempi ja aina ilo tutustua kunnon ajan kanssa mielenkiintoisiin tyyppeihin. Sijoittaminen yhdistää ihmisiä hyvin omalaatuisella tavalla, jota on hankala kuvailla.

Kiitos paljon lukemisesta ja toivottavasti matka Omahaan on tämän myötä piirun verran helpompi toteuttaa myös itse!

HEIKKIKESKIVALI.COM

Kolumnit

Citykani tuli ulos kolostaan

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

Vaikka torstaina heräsin kuuden tuuman kanuunassa, hakkasin itseäni selkään aiemmasta suorituksestani. En niinkään keskiviikkoisen sijoitusillan performanssistani, vaan turhiksi luulemistani toiveista maaliskuisessa sijoittajatapaamisessa Cityconin johdon kanssa.

Pyysin silloin nimittäin tuoreelta toimitusjohtajalta Henrica Ginströmiltä, että saisiko webcasteihin kamerankin päälle. Tykkään nimittäin katsella toimitusjohtajien silmänvalkuaisia, eli puhuvatko ne mielestäni totta vai ei. Miulle ei luvattu mitään.

Mutta kun laitoin webcast-tallenteen puoliltapäivin päälle, siellä iloisesti hymyilivät CEO Ginström, CFO Sakari Järvelä ja Legal and Investor Relations Manager (LIRM?) Valtteri Piri. Joskus turhiksi ajatelluista toiveista jotkut toteutuvatkin. ”Kun paljon pyytää, niin joskus sentään saa” tapasi entinen pankkikollegani aina sanoa.

Toki on mahdollista, että Citykanin johto tuli ulos pimeästä kolostaan pyynnöstäni huolimatta, eikä niinkään sen vuoksi. Ihan kaikki kirjoitukseni Kaupunkihuijarista eivät ole nimittäin olleet pelkkää hehkutusta. Kiitos tästä joka tapauksessa.

Akin Via Dolorosa kaninkoloon

Viimeiset viisi vuotta Cityconilla ei ole pörssikurssin perusteella mennyt aivan yhtä hyvin, kuin edellisen toimitusjohtajan ilman kameralle altistumista tekemistä hehkutuksista olisi voinut kuvitella. Peruutuspeilistä katsottuna olisi kolumnistinnekin pitänyt ymmärtää, että korkonäkemyksensä oli 2022 metsässä kuin Jukolan viesti ja solidejakin kiinteistösijoitusyhtiöitä olisi pitänyt vähentää radikaalisti. Mutta kastuneen madon perään on turha murehtia.

Toki virheistään voi yrittää oppia. Joka näin kohta 57-vuotiaana on haastavahkoa. Raivokasta treidaamistani en näin ollen pidäkään virheenä, ilman sitä olisi tullut lunta turpaan vielä enemmän. Holdia ja average downia (keskihinnan alentamista) – nelosen alla tehtyjä lukuun ottamatta – sen sijaan on pakko pitää töppeinä, jos vähänkin yrittää totuudessa pysyä.

Citykanin strategia

Itse asiassa tykkään Cityconin strategiasta: Kehitetään kasvavissa kaupungeissa hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärellä olevia kauppakeskuksia, jotka pidetään lähes täynnä oli kylmä tai vaikkapa vari. Asuntojen rakentaminen kauppakeskusten ympärille, mikäli markkinat sen sallivat, oli myös fiksu lisäys aikaisempaan strategiaan. Kaikki olisi mennyt hyvin, elleivät eurokorot olisi nousseet nollasta neljään. Torneja olisi noussut pystyyn ympäri kanikeskuksia ja niiden rakennuttamisesta riittänyt hyvin porkkanoita kaikille kaninomistajille.

Cityconin taktiikka

Taktiikkana yhtiöllä näyttää olevan jakaa pääomanpalautuksia niin paljon kuin mahdollista, kuitenkin S&P:n Investment Grade -luottoluokitus säilyttäen. Tätä ollaan toteuttamassa kahden vuoden mittaisella 950 miljoonan euron kauppakeskusten myyntiohjelmalla.

Tämä ei ole ollut kovin menestyksekästä, sillä 11/2021 ostettiin omia osakkeita 65,8 megalla @6,93. Sitten Citycon joutui luottoluokituksen menettämisen pelossa myymään äkkilähdöllä osakkeitaan 2/2024 48,2 miljoonan edestä @4,05. Jos joudutte joskus selittämään, mitä tarkoittaa ”Fire sales” Cityconin suunnattua antia voi käyttää hyvin malliesimerkkinä.

Muutkin kuin mie totesivat, että samanaikainen osingonjako ja suunnattu anti reippaasti alle silloisen pörssikurssin @4,50ish kertoo paniikkitilanteesta. Tämän seurauksena kurssi pyöri melkein koko kevääksi Suomessa kutsutun vuodenajan suunnatun antihinnan @4,05 alla.

Yleisesti näen korkohuipuissa ja taantumapohjissa järjellisemmäksi kauppakeskusten ostamisen kuin myymisen. Olinkin mukana hyväksymässä Ovaron Forumin kauppakeskuksen ostoa Jyväskylästä hinnalla (7M), joka oli reipas puolet kohteen remonttikustannuksista 2020-2022.

Olemmeko jo kiinteistöjen hintojen pohjien tuntumassa, on tietysti spekulatiivista. Nyt on ainakin varmasti parempi aika ostaa kuin pari vuotta sitten.

Ymmärrän miksi Citycon myy kauppakeskuksiaan juuri nyt, taktiikan toteuttamiseksi on pakko saada käteistä rahaa. Samanaikaista osingonjakoa en voi ymmärtää millään muulla kuin pääomistajan rahantarpeilla. Mutta ”It is what it is” kuten sanotaan ja olemassa olevalla käteistä tarvitsevalla omistajarakenteella ajellaan.

Pehmeä osari, piristävä kauppa

Itse pelkäsin lumisen talven jäljiltä huonompaa osaria kuin geelitukat. Joten analyytikkojen konsensusodotukset hiukan alittanut tulos oli aika lailla sitä, mitä odottelin. Ja sitten löysin tekstistä pienen läpimurron: ”Toukokuussa allekirjoitimme sopimuksen, jolla sitoudumme myymään Kongssenteret-keskuksen Norjassa. Hinta (30Mish kai) on lähellä keskuksen kirja-arvoa.”

Cityconin EPRA NRV per osake oli 8,96€ ja osarista innostunut pörssikurssi perjantaina 4,24€. Matemaattisesti presidenttimmekin tasolla oleva ymmärtää, että jos divestoinnit sujuvat lähellekään kirja-arvoja, on osake alelaarissa. Kun osakekohtaisen tulosohjeistuksen keskipistekin on 0,52€ antaen P/E:ksi 8.

Tosin vähän on kitisemistäkin: ”Hinta on lähellä keskuksen kirja-arvoa” kuulostaa epäilevän Akin korvaan siltä, että hinta oli ainakin 10 pinnaa alle. Jotkut saattavat olla vielä epäluuloisempia ja pohdiskella, että olikohan Norjan kaupasta olemassa vahva indikaatio jo tilinpäätöstä viritellessä? Ja tehtiinkö silloin erityinen alaskirjaus yksittäiseen kohteeseen, jotta päästään sanomaan, että melkein kirja-arvoon meni?

Oli miten oli, joka tapauksessa olisi parempi muotoilu ”Meni x,x prosenttia ja x,x miljoonaa alle tasearvon”, kuin kertoa lähellä ollun. Osakkeilla kauppaakin käyvät sijoittajat suhtautuvat perinteisen ja aiheellisen epäluuloisesti epämääräisiin ilmauksiin.

En erityisesti ilahtunut uudelleenorganisointi- ja kertaluontoisten kulujen (Q1/2024: 4.3M) vähentämisestä oikaistusta osakekohtaisesta EPRA-tuloksesta. Kuulostaa vähän Tietoevryltä, jolla satunnaiset kulut ovat olleet tuloslaskelman kiinteä osa jo vuosikausia. Toivottavasti kyseessä ovat oikeasti KERTAluontoiset kulut. Viilaus huomioon ottaen guidancehan hiukan heikkeni, kun numerot säilyivät ennallaan, mutta osa kuluista (Q1 20%) suljettiin pois laskennasta.

Korot ratkaisevat pelin

Valitettavasti Cityconissa, kuten useimmissa muissakin kiinteistösijoitusyhtiöissä, korkotason kehitys on hyvin tärkeässä roolissa. Kaupunkihuijari on osoittanut kykenevänsä tekemään kauppakeskuksilla voittoa vaikka koronassa, joten operatiivisesta suorittamisestaan (=ennen korkokuluja) en ole yhtään huolissani.

Kun kauppakeskusten tuottovaade on 5,9% ja uudesta vieraasta pääomasta joutuu maksamaan melko saman, ei oman pääoman tuotto oikein vivutu. Toki Cityconin indeksoidut vuokrasopimukset tuovat tuloskasvua ja korot ovat kiinteitä, mutta kyllä ennen pitkää joko vieraan pääoman hinnan on tultava alas tai kiinteistöjen tuottoprosenttien on tultava ylös. Tai muuten Citycon on potkimassa tölkkiä eteenpäin vielä divestointiensa jälkeenkin. Kiinteistöjen tuottoprosenttien nousu tarkoittaa siis kiinteistöjen hintojen laskemista, eikä ole omistajalle mitenkään positiivinen asia.

Onneksi Cityconin tasearvoissa ja pörssikurssissa on kuitenkin runsaasti tilaa välissä, joten en ole tästä kovin huolissani. Sen sijaan rukoilen Euroopan keskuspankilta eurokorkojen laskua, kuten kaikki muutkin kiinteistösijoittajat.

P.S. Tässä maailmassa on sentään vielä joitain ihmisiä, joiden ideologioiden pysyvyyteen voi luottaa: Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen lisäksi sellainen on EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel. Saksalaista toisen maailmansodan jälkeistä rahapolitiikkaa edustava Schnabel oli tällä viikolla sentään varovaisesti suostuvainen EKP:n pieneen kesäkuun koronlaskuun. Mutta kehotti sijoittajia pitämään jumalat mielessä ja housut jalassa seuraavia odotellessa.

P.P.S. Kepler Cheuvreux nosti Cityconin tavoitehinnan 5,1€ (4,5€) ja piti osta-suosituksen. Miksi näin, en tiedä, kun en ole rapsaa saanut käsiini. Tämä target-nosto saattoi olla aika merkittävä tekijä loppuviikon kaninloikassa ylöspäin.

Jonkun on kuitenkin ostettava @4,05 suunnatun annin ”pitkäaikaisisten” sijoittajien lapuista iso osa pois, ennen kuin päästään lähellekään Keplerin lakeja. Yleisen elämänkokemuksen mukaan aleosakkeita ostamaan tulevat väittävät kaikki olevansa pitkäaikaisia sijoittajia. Ja ovatkin siihen asti, kunnes pääsevät voitolla myymään. Tai salkunhoitaja vaihtuu.

15.3.2015: Toimitusjohtajan silmänvalkuaiset

18.2.2024: Syöksylaskija tyynenä

25.2.2024: Niin paljon me kaniin luotettiin

Kolumnit

Inission ylitti riman reilusti

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

Onni on omat odotukset reilusti ylittänyt salkkuyhtiön osavuosikatsaus. Erityisesti näin, jos on juuri osarin alla tankannut. Tosin en ostanut Inissionia hyvän osarin toivossa, vaan koska yhtiö ilmoitti 17.4. hakevansa First North -viidakosta Ruotsin päälistalle.

Tuleva päälistalle meno (Inission täyttää vaatimukset kirkkaasti) vaikutti lähinnä laskevan pörssikurssia. Tämä oli järjetöntä, koska Hiuspussipäiden(kin) maassa on paljon sekä indeksirahastoja, joiden on pakko ottaa, että institutionella investerare, jotka voivat ottaa vain päälistalta.

Niinpä mie vanhana kontraajana ostin. Ja kun kurssi laski lisää, otin hammasta purren vielä lisää. Pidin hyvin todennäköisenä, että tulossa on pehmeä osari, joka on vuotanut jollekin myyntikyvykkäälle taholle. Ohjeistin sijoitusyhtiöni aamuvuorolle, että jos tulee huonot luvut, mutta ok-näkymät, ja kurssi laskee, ostetaan vielä lisää.

Olin harvinaisen mielelläni iloisesti väärässä. Olle ja Pelle (hpj & tj, yhtiön perustajat) hyppäsivät riman yli korkeammalta kuin Duplantis maailmanennätyksiä tehdessään.

Inission in & out

Lämpenin jopa ostamaan lisää nouseviin, joka on miulle lähes yhtä poikkeuksellista kuin raitis vappupäivä.

Webcastista vertailupallerot ja CEO Fredrik ”Pelle” Berghel.

Huomattakoon, että vaikka nämä kasvuprosentit ovat Tesla-sukupolven mielestä varmaan lähinnä säälittäviä, vuoden alku oli elektroniikan sopimusvalmistajille kautta linjan hyvin vaikeaa aikaa. Inission raportoi muutenkin perinteisesti vähän myöhään ja ruotsalaiseen tapaan Q1 julkaistaan yhtiökokouspäivänä, eli verrokkien tulokset olivat pääosin jo tiedossa.

Itse en odottanut yhteenkään noista alapalleroista plusmerkkiä eteen. Eikä kyllä kovin moni muukaan, koska osake nousi viime viikolla osarista kuin nuorella Tuomas Sammelvuolla helpot syötöt 39,40 -> 49,10 SEK.

Yhtiötä rahaa vastaan analysoiva ABG Sundal Collier ennustelee nykykurssilla P/E:itä kymmenestä kahdeksaan (10-8) vuosille 2024-2026. EPS-ennusteensa ovat nähdäkseni maltillisia arvioita, koska Olle ja Pelle voivat parina seuraavana vuonna räjäyttää pankinkin = tehdä ennustettua paljon parempaa tulosta. Käytännön varmaa tietysti on, että lähivuosille osuu jotain takaiskukvartaalejakin.

Yhtiön markkina-arvo on 1,09 miljardia kurnua ja tämän vuoden liikevaihdoksi odotellaan 2,4 Mrd SEK. Tästä tulee P/S 0,45, kun se esimerkiksi entisellä tyttärellään Incapilla on 1,48.   

ABGSC antaa fair play hintarangen SEK 50-70, mikä viittaa mielestäni siihen, että ne pitää itsekin tulosennusteitaan maltillisina.

Pöllin niiltä pari kuvaa:

Huomattavaa on erityisesti velkaantuneisuuskäyrä. Jos seuraava vuosi sujuu kuin Strömsössä, eikä Pelle ostaisi mitään uutta saneerauskohdetta, yhtiö luiskahtaisi liki nettovelattomaksi. Tästä ei webcastin perusteella toteudu ainakaan ”Pelle ei osta mitään”. Useita lupaavia kauppaneuvotteluita on kesken ja valuaatiot houkuttelevia.

Järkyttävän hyvällä prosentilla Olle ja Pelle ovat aina tulleet kulmasta kiekon kanssa yrityskaupoistaan takaisin maalille. En nyt suorilta muista yhtään epäonnistumista. Tämä on tyyliin ainoa kaksikko, jolle mie hinnoittelen jotain arvoa yrityskauppaoptioille. Tavallisesti pidän höpinöitä yhtiön hyvistä prosesseista yrityskauppojen yhteydessä lähinnä corporate jargonina. Jokainen yrityskauppa on oma sotansa ja kolmen onnistumisen jälkeen saattaa hyvinkin olla todennäköistä, että neljäs menee puluille. Yli-itsevarmuuden vaarallisuutta ei kannattaisi koskaan aliarvioida.

Vuonna 1988 ipossa merkitsemäni tai ainakin harkitsemani Finlandia Interface -> Efore -> Enedo on nykyisin Inissionin täysivaltainen tytär ja tekee ruåtsalaisten käsissä pitkästä aikaa voittoa.

Ihme jamppoja nämä Hultenberg ja Berghel. Kaikenlaiset Fabritiukset, Tammivuoret ja Syrjälät kävivät tuolla kokeilemassa pörssiyhtiön omistamista, mutta onnistuivat pääsääntöisesti vain tuhoamaan arvoa. Pelle jakoikin paljon sympatiaa vanhoja osakkeenomistajia kohtaan. Jäin kuitenkin pohtimaan tuntevatkohan ruotsalaiset insinöörit oikeasti jotain sympatiaa yhtään ketään kohtaan. Möjligen.

Mean and Snål

CEO Berghel puhuu nykyisin webcasteissa häpeilemättä ruotsalaista rallienglantia. Arvailin yhtiön hakevan päälistalle siinä vaiheessa, kun englanninkielisiä webcasteja alettiin pitää ja muutakin sijoitusmateriaalia alkoi tulla myös englanniksi.

Kikattelin hivenen itsekseni, kun CEO kertoi yhtiönsä olevan mean (engl. ilkeä) ja snål (ruots. itara). Tämä on juuri se millainen valmistavassa teollisuudessa pitää olla. Jos aikoo pitää tehtaat pystyssä vähänkin pidempään. Lisäksi arvostan sitä, että käytetään kieltä, jota ei hallita täydellisesti. Ja halveksun niitä, jotka syyttävät suomalaisia rallienglannin puhumisesta. Englanninkielisille rallienglantimme muuten on vain yksi aksentti monien muiden joukossa.

Stanna kvar som mean and Snål, Olle och Pelle!

Ollaan varovaisia siellä ulkona!

Komponenttipulan pelkääminen on viisauden alku elektroniikan sopimusvalmistamisessa. Jos joku yhtiön edustaja mainitsee jossain yhteydessä sanan ”komponenttipula” on syytä laittaa laput laitaan ja juosta pakoon vuorille. Ilmestyskirjan petoa ollaan nimittäin silloin päästämässä alalla vapaaksi. Sellaisina aikoina voittoa eivät välttämättä pysyt tekemään edes Ollen ja Pellen kaltaiset Mandraket (suom. Taika-Jim).

En helpotuksekseni kuullut tätä avainsanaa webcastissa. Huthit eivät ilmeisesti ole vielä osuneet riittävän moneen kauppalaivaan. CEO kertoi kuitenkin, että aika on ankeaa ja kauppa kankeaa (kuten Olle ja Pelle ovat aina sanoneet), mutta tilaukset kuitenkin kasvoivat verrattuna Q1:een. Joten olin osarista ja webcastista tohkeissani kuin nuori poika tv-sarja Dallasin Victoria Principalista.

Saatan hyvin olla yli-innokas Inissionini kanssa. En ole välttämättä ottanut jotain harmaata joutsenta huomioon, kun visioin Ollen ja Pellen myyvän elämäntyönsä muutaman vuoden sisään kolmikertaiseen hintaan nykyisestä. Ja miun pysyttelevän koko tuon matkan passiivisena siipimiehenä. Joka toki luultavasti matkalla vähän treidailee.

Lähipäivinä aion istua Inissioitteni päällä tavanomaista tiukemmin. Jostain hassusta syystä päälistalletulo-efekti tuntuu toteutuvan useimmiten vasta siellä päälistalla, eikä vähän ennen. En ole aiheesta tosin nähnyt enkä tehnyt tieteellistä tutkimusta. Enkä kyllä teekään.

Jotka osaa, ne tekee mitä vaan. Jotka ei, ne ryhtyy opettamaan” lauloi nimittäin Juice jo kauan sitten. Siksihän toki tietysti miekin näitä kolumneja kirjoittelen.

P.S. Olen tästä vuodesta -6%, kun vertailuindeksini OMXH25GI on +6%. Joten suhtautukaa hypettämiseeni myös tämä suoritus huomioon ottaen.

P.P.S. Paljon parjattu Helsingin pörssi on korkeammalla kuin sitten maaliskuun 2023 ja vain kymmenen prosenttia heinäkuun 2021 kaikkien aikojen huipuista. Mie ja Arvo-Heikkilä olemme kuitenkin edelleen sitä mieltä, että aika harvoin saa Helsingistä näin halpaa lappua.

3.3.2024: Ollekin on vielä aktiivinen

6.9.2015: Inissionin listautuminen tehokkaille Ruotsin markkinoille

Kolumnit

Nestepaniikissa

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

En ole ennen tätä vuotta ollut kunnolla nesteessä. Joku hassu tammirallioperaatio ja siinä kaikki. Jäin kuitenkin 2024 nestekoukkuun, kun jäin kikkailemaan vuodenvaihteen Nesteilläni. Lisäksi lämpenin tekemään vapun alla vähän jo average downiakin (=ostamaan lisää keskihintaa alentaakseni). Reippaat 50 treidiäni ovat kaikki olleet voitollisia, mutta kevyehkössä positiossani on pienet kurat uikkarissa.

Niinpä en ole päässyt osallistumaan 2014-2021 järjestettyyn Neste Rallyyn kuin 2020 Power Stagelle, koska osake on ollut aina miun maun mukkaa sekä liian kallis että sisältänyt liikaa poliittista riskiä. Nähdäkseni tilanne on sikäli korjautunut, että nyt se sisältää enää paljon poliittista riskiä.

Panic in Helsinki

Viime viikkoina on useampi sijoittajakollega irrottanut ikinesteistään vähintään paniikintapaisessa. Tosin uusiutuvien öljytuotteiden aika on ankeaa ja kauppa kankeaa. ESG-sijoituksia muita paremmin tuottaviksi mainostaneet kävelevät nykyisin kaupungilla huppu päässä plehat silmillä ja Nestekin julkaisi torstaina 25.4. odotukset aripaunosena alittaneen osarin. Osake roikahti parissa päivässä 26 eurosta 22 euroon.

Tavanomaiset epäillyt painoivat laitaan samaa lappua, jota olivat kehuneet neljänkympin päällä maasta taivaaseen. Mutta Sic transit gloria mundi, niin katoaa mainen kunnia. Technopoliksen ostotarjouksen aikoihin vuonna 2018 miekin olin vielä arvostettu kiinteistösijoitusyhtiösijoittaja.

Kenkää ja corporate pasgonia

Sitten maanantaina 29.4. sai kenkää Nesteen toimitusjohtaja Matti Lehmus. Tiedotteessa kerrottiin

”Neste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja Matti Lehmus ovat yhteisesti sopineet, että Matti Lehmus jättää tehtävänsä toimitusjohtajana. Lehmus on toiminut tehtävässä toukokuusta 2022 lähtien. Hallitun tehtävän siirron varmistamiseksi Lehmus jatkaa toimitusjohtajana kunnes hänen seuraajansa aloittaa.

Hallitus on käynnistänyt uuden toimitusjohtajan hakuprosessin.”

Tässä on totta Lehmuksen toimineen tehtävässä toukokuusta 2022. Yhteisesti sovittiin kuin Jyrki Katainen Ilkka Kanervan kanssa Johanna Tukiaisen tekstiviestikohun seurauksista vuonna 2008.     

Lisäksi kun vapun jälkeen saman viikon torstaina ilmoitettiin Outokummun toimitusjohtajan ja Nesteen hallituksen jäsenen Heikki Malisen ottavan Nesteen tahtipuikon haltuunsa, voidaan todeta hakuprosessi käynnistetyksi paljon aikaisemmin kuin kolme päivää sitten. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia nimittäin aika harvakseltaan repäistään rivakasti avaamattomasta pakasta.

Nesteen hallituksen puheenjohtaja luonnollisesti välttelee mediaa, Kauppalehden mukaan kuin ruttoa. Jos allekirjoittaa hönön tiedotteen, jonka kaikki paitsi Taloussanomien taloustoimittajat tajuavat hönöksi, olisikin tosi hönöä vastata siihen liittyviin jatkokysymyksiin.

Muuten olen sitä mieltä, että hallituksen puheenjohtajiin kannattaisi talousmedian kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja pörssiyhtiön hpj:n virkavelvollisuuksiin kuuluvan myös mediasuhteet. Metson hpj:n Mikael Liliuksen 2010-luvun hiljaisuuden ymmärsin, tultuaan Fortumin toimitusjohtajana 2001-2009 sopulien ilman omaa syytään kivittämäksi. Mutta en vähemmän kaltoin kohdeltujen.

Toimitusjohtajan lähtö sattuu aina

Aina on huono uutinen, kun pörssiyhtiön toimitusjohtaja yllättäen lähtee. Joko firma menettää sateentekijänsä tai sitten jonkun lapasen jäljiltä on savuavia raunioita, joita seuraajansa pitäisi ensin sammuttaa ja sitten uudelleenrakentaa.

Nopea paikkoheitto taas oli hyvä uutinen. Isännätön talo kun ränsistyy väkisin. Helsingin kaupungin lopulta vastentahtoisesti omistaman Kruunuvuorenrannan huvila-alueen viimeinen rakennus paloi 2021.

Vasemmistonuorten kannattaisi ehkä perehtyä yhteisomistamisen ihanuuteen muuallakin kuin bileidensä jatkoilla.

Onko kosheria nostaa hallituksesta toimariksi?

Jotkut vinkuintiaanit valittavat rutiininomaisesti, jos pörssiyhtiö valitsee toimitusjohtajakseen jonkun hallituksen jäsenistä puheenjohtajasta puhumattakaan. Valittajat edustavat yleensä Sijoittavat Hyvesignaloijat ry:tä, jonka perusteeseihin kuuluu ”Uhriudu kaikesta mistä voit”.

Annan tämän heille anteeksi, koska he eivät tiedä mitä he tekevät. Eivätkä luultavasti ole koskaan olleet etsimässä epätoivoisesti toimitusjohtajaa. Ja olleet mukana valitsemassa aivan vääriä. Been there, done that.

Joten on aivan älytöntä sulkea pois mahdollisten toimitusjohtajakandidaattien joukosta niitä, joiden ainakin pitäisi tuntea yhtiön liiketoiminta erinomaisesti jo ennestään. Muistelen lukeneeni vakavasti otettavastakin talouslehdistöstä, että uusi toimitusjohtaja vieraalla toimialalla on pallohukkasena ainakin vuoden.

Toki näen ongelmallisena, jos psykopaatit pörssiyhtiöiden hallituksissa yrittävät kammeta toimitusjohtajaa viralta päästäkseen paikalleen. En näe tätä kovin laajana ilmiönä, vaikka jotain tämän suuntaista on varmaan joskus tapahtunutkin. Huononäköisyyteeni saattaa vaikuttaa, että en missään tapauksessa suostuisi itse yhtään minkään pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi. Aivan velvetisti töitä ja hirveä stressi.

Ei oo, ei tuu, ei tipu lämpöö enkä sano juu. Liksa on toki yleensä hyvä, mutta kun Suomen verottaja vie 60 pinnaa, ei operatiivinen vetovastuu välttämättä maistu miuta paljon  pätevämmillekään.

Toki Veikkauksen toimitusjohtajaksi voisin suostua. Voi töpätä mitä tahansa ja saa jatkaa samoissa hommissa. Rahapelialaa tuntematon hallitus antaa toimarin täyttää johtoryhmänsä myös rahapelialaa tuntemattomilla Power Point -spesialisteilla, ettei kukaan vain muodostu eläköitymisuhkaksi.

Olen muuten nähnyt aika monta rahapelialan ulkopuolelta tullutta ”yleisjohtajaa” rahapeliyhtiön vetovastuussa. Aina on käynyt kuin Raha-automaattiyhdistykselle toisessa nettipokerisodassa. Pataan on tullut kaikille osapuolille paitsi sodan nostaneille palkkasotureille, jotka ovat jatkaneet tehtävissään hymy naamalla.

Joka tapauksessa en pysty hivenen rahapelirintamille rönsyiltyänikään rakentamaan mitenkään realistista visiota, jossa Heikki Malinen olisi halunnut niin paljon Outokummun toimitusjohtajan paikalta pois, että olisi alkanut katkomaan Lehmuksen juuria päästäkseen tämän paikalle.

Todettaneen siis Malisen valinta kosheriksi.

Tankataanko roos?

Olen tätä kirjoittaessanikin pohdiskellut, pitäisikö hypätä pää edellä Nesteeseen. Anaalien tavoitehintojen keskiarvo on 33 euroa ja kurssi sulki perjantaina @22,07. Siinä olisi nousuvaraa viitisenkymmentä pinnaa.

Eteenpäin katsovaksi P/E-luvuksi on arvottu kymmenen, mikä on historiallisesti Nesteelle matala luku. Omat pohdintani jostain Nesteen tulevista tuloksista voidaan tässä yhteydessä sivuuttaa. En varmasti näe tulevaisuuteen geelitukkia vähemmän sumuisesti. Tosin mitenkähän varmalla pohjalla niidenkään arvaukset lienee?

Yli yksi asiaan perehtynyttä on miulle väittänyt, että Nesteellä on kilpailuetua jätteiden keräämisessä eli polttoaineensa hankinnassa. Kai sitä sitten on?

Ottaisin varmaan muuten ainakin semi-isosti, kuten aina mielestäni edullisesti hinnoiteltuja yhtiöitä paniikkiaikoina, mutta pelkään vähän mitä Malinen mahtaa Lehmuksen varjosta löytää. En edes viitsi yrittää arvailla mitä se voisi olla, mutta jonkunvärinen joutsen sieltä saattaa kuitenkin vielä kurkistaa.

Luultavasti päädyn ”Ollaan vaan ja hodlaillaan” -ratkaisuun tämän, kuten monen muunkin OMX Helsinki 25 -osakkeen, kanssa.

Jotka yleisesti ottaen ovat nähdäkseni juuri nyt melkoisen edullisia. Seuraava pörssikesä tuleekin nähdäkseni olemaan tavallista jännempi. Näen nimittäin teelehdistäni mahdolliseksi sekä nousun kuin tunnin päästä Viagrasta että lörpsähdyksen kuin Risto Ulmala Helsingin EM-kisojen kympillä 1994.    

Keskustele Nesteestä

Kolumnit

Neste Q1/24 Seurantalista: Osake romahti ja toimitusjohtaja vaihtuu - miltä tulevaisuus näyttää?

Almanakka |
Jaa Twiittaa

Miten asiat ovat kehittyneet edellisestä päivityksestä?

Anteeksi ranskani, mutta päin helvettiähän ne ovat kehittyneet. Heikkoa Q1 osasin odottaakin Martinezin tulipalojen, vielä pieneksi jäävän uusiutuvan lentopetrolin (SAF) myynnin sekä Ruotsin uusiutuvien blendausasteen laskun takia. Kun tulosaamuna luin rivi riviltä tärkeimpiä ajureita, oli siellä käytännössä pelkkää pettymystä tarjolla.

Taulukossa uusiutuvien viimeisen 12kk:n marginaali näyttää vielä liian hyvältä aiempien hyvien tulosten takia. Viimeisen kvartaalin osalta se olikin sitten erittäin heikko – vain 562 USD/ton.

Markkina-arvo on tippunut kolme viikkoa sitten tehdyn aloitusartikkeli jälkeen viidenneksen. Sanoin silloin uskon olevan koetuksella omia oletuksia kohtaan. Nyt se on koetuksella yhä enemmän.

Ajatuksia raportista

Raportin juuri kenkää saanut ex-toimitusjohtaja Matti Lehmus aloittaa: ”Painopisteenämme oli puolustaa marginaaleja haasteellisemmilla markkinoilla…” Sijoittajaesitys taas aloitetaan: ”Osoitus kestävyydestä heikossa uusiutuvien markkinassa.” Mikähän olisi laskettu epäonnistumiseksi tai osoitukseksi epäkestävyydestä.

Lehmusta ei varmasti voida syyttää kaikista Nesteen kohtaamista ongelmista, sillä toimintaympäristö on haastava, eikä toimari sille mitään mahda. Nesteellä on nyt kuitenkin ollut sen verran paljon yhtiökohtaisiakin ongelmia, että oli varmaan ihan hyvä hetki vaihtaa kapteenia. Ymmärsin huhupuheista, että surkean suoriutumisen lisäksi Lehmuksen vetämät organisaatiomuutokset olivat menneet pahasti puihin. Hallituksessa istuva Pasi Laine olisi muuten pian vapailla markkinoilla hienon Valmet-uran jälkeen. Outokummun Heikki Malinen voisi olla toinen vaihtoehto suoraan hallituksesta poimittuna. Molemmat heistä varmaan toisivat Nesteelle sen paljon kaipaamaa operatiivista tehokkuutta, mutta en ole ihan varma, miten perillä he ovat uusiutuvien polttoaineiden ja sen regulaatioon liittyvistä asioista. (Nyt tekstiä julkaistessa Neste on juuri tiedottanut Malisen tulleen valituksi).

Poliittisilla lakoilla oli pieni 10-15m euron vaikutus Nesteen Q1-tulokseen, mutta syntipukkia siitä ei nyt saada. Rahavirta oli heikko -340 euroa. Tämä johtui pääosin yhtiön kasvattamista varastotasoista, joilla varaudutaan Porvoon suurseisokkiin ja kasvavaan SAF-myyntiin.

Öljytuotteiden kokonaisjalostusmarginaali on pysynyt edelleen ihan hyvällä tasolla, tosin kun katsoo Nesteen sivuilta dieselin tuotemarginaalia, niin tämäkin näyttäisi nyt liikkuvan väärään suuntaan. Marketing & Services, eli bensa-asemat, teki vakaan tuloksen.

Yt:t saatu maaliin ja odotellaan 50m euron vuosittaisia kustannussäästöjä. Jos edellä mainitsemani ongelmat neuvotteluista pitävät paikkansa, en ihmettelisi, vaikka näistä välillisesti tulisi isompi vahinko, kuin mitä säästöjä tavoitellaan.

Jos vielä koitan summata heikkouden lähteitä, niin uusiutuvan dieselin tukien hinnat ovat romahtaneet enemmän, kuin raaka-aineista saadaan hyvää. Tuilla ja raaka-aineilla on kuitenkin suora vaikutus toisiinsa, joten marginaaleihin ei pitkällä tähtäimellä pitäisi hirveän paljoa tulla vaikutusta tukien putoamisesta. Euroopassa kysyntä ei ole kasvanut, koska Ruotsista muualle siirtyvä kysyntä ottaa aikansa. SAF-myynti on toistaiseksi vielä kovin pientä, mutta sen odotetaan nousevan Singapore II:n päästessä parempaan vauhtiin.

Ohjeistus toistettiin:

Uusiutuvien tuotteiden kokonaismyyntimäärän odotetaan kasvavan vuodesta 2023 ja nousevan noin 4,4 (+/- 10 %) miljoonaan tonniin vuonna 2024. Uusiutuvan lentopolttoaineen myyntimäärän odotetaan olevan 0,5–1,0 miljoonaa tonnia. Uusiutuvien tuotteiden koko vuoden 2024 keskimääräisen vertailukelpoisen myyntimarginaalin odotetaan olevan 600–800 dollaria tonnilta.

Öljytuotteiden kokonaismyyntimäärän vuonna 2024 odotetaan olevan pienempi kuin vuonna 2023. Tähän vaikuttaa Porvoon suunniteltu suurseisokki toisella neljänneksellä. Öljytuotteiden koko vuoden 2024 kokonaisjalostusmarginaalin odotetaan olevan matalampi kuin vuonna 2023.

Ajatuksia sijoittajapuhelusta

Lehmus ei alkupuheenvuorossaan sano oikeastaan mitään uutta. Uusiutuvien RIN-tuen hinta on tippunut 31 % edellisestä neljänneksestä ja 65 % vuoden takaa. Kapasiteettia on siis ollut liikaa suhteessa kysyntään. Matalat tukiaiset itsessään korjaavat kapasiteettiongelmaa, koska kovin moni toimija ei tee järkevää tulosta näillä tasoilla.

Uusiutuvien vetäjä Katja Wodjereck sanoo uhmakkaasti yhtiön varautuneen tähän jo 10 vuotta. Kyynisesti voisin kysyä, että kannattiko, jos tämä on parasta mihin pystyttiin. Molemmat puhujat ovat mainostaneet Nesteen kilpailukykyä myös tässä markkinassa. Onhan se mahdollista, että vaikka Nesteen luvut näyttävät surkeilta, kilpailijoilla on vielä vaikeampaa. Hollannissa on tullut regulaatiomyötätuulta uusiutuville ja Saksassa odotetaan viimeisiä hyväksyntöjä. Nämä eivät tietenkään näy per heti.

Öljytuotteilla meni edelleen hyvin, vaikka sielläkään markkina ei ole ollut helpoin. Valuutoista tuli vielä isohko vastatuuli. Segmentin johtaja Markku Korvenranta muistuttaa, että myös vihreän vedyn hankkeet ja kemiallisen kierrättämisen kyvykkyydet kehittyvät kovaa vauhtia. Tällä hetkellä nämä tuntuvat kyllä aika pahoilta rönsyiltä. Uusiutuvat kuntoon ja öljytuotteet voimissaan niin pitkään kuin mahdollista – ja kaikki mahdolliset resurssit näihin.

Singaporen uusi tuotantolinja saavuttaa täyden kapasiteetin vuoden loppuun mennessä. Martinezissa laitos käy alle 50 % kapasiteetilla ja Lehmus ei kerro aikataulua täyteen kapasiteettiin paluuseen.

Q&A

Paljon kysymyksiä suojaustasoista ja mihin uusiutuvaa myydään ja mikä vaikutus sillä on marginaaleihin lyhyellä tähtäimellä. Mielenkiintoisempana kysyttiin myös blendaajien verotuesta (BTC) ja miten vaikuttaa Nesteeseen kun aletaan 2025 tukemaan paikallisia tuottajia (PTC). Singaporen tuotanto ei olisi tuen alla, mutta Martinez olisi. Neste on ollut hyvä optimoimaan myyntiään ympäri maailmaa sinne mistä saa parhaan hinnan. Muutos tuo nähdäkseni lisää optimointikysymyksiä, mutta ei sen suurempaa. Pääasia että tuotantoa on myös USAssa.

Saksasta odotetaan lähipäivinä regulaatiouutisia uusiutuvien lainsäädännön osalta. Saksa voisi olla arviolta 0,4Mton lisää markkinaa. Lisäksi Britit ovat suunnitelleet regulaatiota, joka voisi olla Eurooppaakin kunnianhimoisempi (isompi kysyntä uusiutuville).

BTC:stä Neste on saanut 340 usd tonnilta kun uuden tuen kohdalla summa riippuu hiili-intensiivisyydestä. Odottavat 0-200 usd tonnilta, eli marginaaleihin painetta.

Yksi analyytikko syytti Nestettä nousevista varastotasoista, ja etteivät myönnä sen johtuvan heikosta markkinasta. Nesteen mukaan SAF-myyntiä ei voida aloittaa ilman varastoja, joten suunniteltua nousua oli.

Valitettavasti Neateen tulospuhelut ovat olleet juuri näin tylsiä, eikä niistä ole paljon kotiin viemistä. Analyytikot koittavat väkisin selvittää tämän vuoden marginaaleja ja hedgaustasoja, ja Neste toistaa samat lauseet kaikille.

Ylimääräinen pohdinta isosta kuvasta

Uusiutuvien kysyntää ajaa pitkässä juoksussa poliitikkojen tahto. Tämänhetkisen tahtotilan mukaan kysyntä tulee kasvamaan tarjontaa enemmän vuosikymmeniä, minkä pitäisi toimia myötätuulena Nesteelle. Poliitikot ovat kuitenkin tuuliviirejä ja saattavat muuttaa tahtotilaansa hyvin tai huonoin perustein, jos sillä saa ääniä.

Nesteen kilpailuedut muodostuvat raaka-ainehankinnasta ja esikäsittelystä. Markkina-asemasta saattaa olla myös jotain iloa ainakin alkuvaiheessa. Tällä hetkellä koetuksella on ehkä eniten uskoni näiden kilpailuetujen kestävyyteen, kun marginaalit romahtavat nähdyllä tavalla. Omasta mielestäni merkittävin kilpailuetu, eli raaka-aineet, näyttää toimivuutensa valitettavasti vasta alan kasvaessa ja kehittyessä, kun muilta alkavat raaka-aineet loppumaan. Ei voida siis todeta, ettei Nesteellä olisi kilpailuetua. Ei voida tietysti todistaa sitä myöskään olevan, mutta usko kuolee viimeisenä.

Yhtiön tase on hyvässä kunnossa ja se pystyy tekemään järkevää kassavirtaakin varastotasojen normalisoituessa ja suurseisokkeihinkaan ei tarvitse investoida joka vuosi.

Uskomukset:

  • Toimiala on hyvä ja kasvaa merkittävästi
  • Yhtiö on keskiverto toimijaa parempi
  • Kahden edellisen ollessa totta, on yhtiö myös tajuttoman edullinen

Hyvin kasvavalla toimialalla operoiva, keskivertoa parempi yhtiö, jota pääsee ostamaan halvalla. Nesteen operatiivisten vaikeuksien kasvaessa tästä on muodostumassa yhä enemmän toive kuin uskomus. Jatkan omistajana, mutta en ole uskaltanut lisätä. Vajaan 8 % positio vielä jäljellä.

Keskustele Nesteestä

Seurantalista

Kolumnit

Nostavatko omien osakkeiden ostot tulosta?

Heikki Keskiväli |
Jaa Twiittaa

Yleisesti ajatellaan, että omien osakkeiden ostaminen nostaa osakekohtaista tulosta (Earnings Per Share, EPS).

Mutta tämä ei suinkaan ole aina totta. Katsotaan seuraavaksi käytännön kautta, miksi näin. Käytetään teknologiajätti Applea esimerkkinä.

Aloitetaan Applen vuoden 2023 luvuista:

  • Nettotulos $101 mrd
  • Omien osakkeiden ostot $78 mrd
  • Osakkeiden lukumäärä (liudennettu, tänään) 15,578 mrd
  • Osakkeiden lukumäärä (liudennettu, vuosi sitten) 15,956 mrd (-378 mlj)

Apple on siis käyttänyt $78 miljardia vähentääkseen osakemäärää yhteensä 378 miljoonalla osakkeella. Tyypillisen ajatuksenpolun mukaan osakekohtainen tulos (siis EPS) kasvaa, koska osakkeiden lukumäärä laskee.

Vahvistetaan tämä numeroin. Tässä vaadittava yksinkertainen laskelma.

  • EPS = nettotulos / osakkeiden lukumäärä
  • EPS (vanhalla osakemäärällä) = 101 / 15,956 = 6,33
  • EPS (uudella osakemäärällä) = 101 / 15,578 = 6,48 (+2,4%)

Kuin taikaiskusta, EPS näyttää uudella osakemäärällä +2,4% paremmalta! Mutta jotain keskeistä puuttuu.

Omien osakkeiden ostot täytyy nimittäin rahoittaa; joko käyttämällä ylimääräistä käteistä yrityksen kassasta tai nostamalla lisää velkaa. Molemmilla vaihtoehdoilla on kustannus; käteiselle saa korkoa ja velalla on korkokulut. Aiempi tarkastelu ei huomioinut tätä lainkaan; omien osakkeiden ostot nimittäin vaikuttavat SEKÄ osakkeiden lukumäärään ETTÄ nettotulokseen.

Tällä hetkellä Yhdysvaltain lyhyet yhden kuukauden korot tuottavat 5,4% vuositasolla. Koska Apple käytti $78 miljardia omien osakkeiden ostoihin, tämä rahakasa ei tuota enää korkoa. Samainen rahasumma olisi tuottanut korkoina ennen veroja 5,4% * $79 mrd = $4,3 mrd vuodessa. Apple ei enää saa näitä tuottoja.

Lasketaan tämän tiedon valossa siis Applen viimeisin EPS sekä tehdyin omien ostoin että ilman niitä. Oletetaan 20% verot.

EPS (jos omia osakkeita ei olisi ostettu): (101 + 5,4% * 79 * 80%) / 15,956 = 6,54

EPS (omien ostot tehty) = 101 / 15,578 = 6,48 (-1,0%)

Kuten näemme, ilman Applen omien osakkeiden ostoja EPS olisi ollut korkeammalla tasolla! Miksi näin käy? Syyllinen on arvostustaso (P/E 27).

Applen kirjoitushetken hinta vastaa 3,7% tulostuottoa (= 1/27), samalla kun ylimääräinen käteinen tuottaa 5,4% * 80% = 4,3% verojen jälkeen. Toisin sanoen, käteinen tuottaa juuri tällä hetkellä enemmän kuin Applen osake.

On sanomattakin selvää, että tämä on tilanne vain ja ainoastaan tällä hetkellä. Applen hinta ja tulos tulee olemaan eri tasolla ensi vuonna – jopa ensi viikolla. Osaketta omistamalla omistat kuitenkin muutakin kuin yhden vuoden tuloksen; omistat kaikki tulevat kassavirrat tästä hetkestä päivien päättymiseen asti.

Kuten Michael Mauboussin vapaasti suomentaen hänen erinomaisessa artikkelissaan tiivistää ”Total shareholder return”:

”Muutokset EPSissä ja arvonluonti ovat erillisiä asioita. EPSin nousua ei pitäisi käyttää mittarina arvonluonnille. Oletus, että omien ostot aina kasvattavat EPSiä, on väärin.

Kun tulostuotto on korkeammalla tasolla kuin verojen jälkeiset korkotuotot, omien ostot nostavat EPSiä. Tutkimus osoittaa, että korkokustannusten ollessa alhaalla, yritykset todennäköisemmin nostavat velkaa ja ostavat omia osakkeitaan.”

Ymmärrämme nyt omien osakkeiden ostojen sielunmaailmaa piirun verran paremmin. Kiitokset lukemisesta ja toivottavasti opit jotakin uutta!

 


Lisää Heikin tekstejä pääset lukemaan hänen kotisivuiltaan heikkikeskivali.com

Heikki Keskiväli on vuonna 1988 syntynyt yksityissijoittaja, sijoituskirjailija sekä energia-alan ammattilainen.

Heikki on päivätyökseen työskennellyt uusiutuvan energian ja strategian parissa yli vuosikymmenen ajan. Ennen kaikkea hän on kuitenkin aviomies sekä isä, joka haluaa vähentää päästöjä sekä varmistaa jälkipolvien edellytykset selvitä elämän perustaidoista, erityisesti taloustiedon ja sijoittamisen saralla.

Vuonna 2020 julkaistu, huippuarviot saanut sijoituskirja Tähtäimessä osakkeet tiivistää sijoittamisen perusopit ja sijoitusmatkan karmaisevimmat virheet viihteellisessä muodossa. Vuonna 2023 julkaistu sijoittamisen verkkokurssi tukee kirjan sisältöä tuoreilla sijoituskonsepteilla sekä ohjaa sijoittamisen maailmaan käytännön harjoituksin. Jokaista myytyä kurssia kohden yksi kurssi jaetaan ilmaiseksi nuorille oppilaitoksiin. Useampi koulu onkin jo ottanut kurssin osaksi opintojaan!

Lisäksi tuoreita kirjoituksia julkaistaan eri alustojen lisäksi sekä Twitterissä että blogissa. Jatkossa pääset lukemaan osan blogijulkaisuista ensimmäisenä Sijoitustiedosta!

Kolumnit

Peterille perintöveroja

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

Jos pitäisi valita lapselleen ura joko Alman otsikoijana tai sitten stripparina, niin tankotanssikurssi kutsuisi penskaa. Talousotsikoihinkin on tullut tavaksi laittaa klikatuttavaa puutaheinää. Kun otsikko on ”Näin sijoittajan kannattaa nyt toimia”, ei se likikään aina tarkoita jutusta löytyvän minkäänlaista vastausta. Ei edes sellaista odotetun arveluttavaa myyntipuhetta omista osakkeista.

Lisäksi on selkeästi ohjeistettu otsikoimaan ”poliitikko” tai ”toimitusjohtaja” eikä ”Timo Vornanen” tai ”Peter Wiklöf”, jotta kansa lämpenisi klikkaamaan kuka ammuskeli keskustassa tai kuka perii Anders Wiklöfin.

Erityisesti näin, kun kyseinen henkilö on suurelle yleisölle etukäteen käytännön tuntematon, kuten itäsavolainen kansanedustaja Vornanen ja Ålandsbankenin toimitusjohtaja Wiklöf ovat. Eri asia, jos Nalle Wahlroos olisi töksäyttänyt tai Riikka Purra leikannut jotain. Silloin yritetään saada näiden vihahenkilötkin klikkaamaan, kenen pikkulapsia ne tällä kertaa ovat syöneet.

Niinpä en laittanut tämänkertaiseen otsikkooni epäseksikästä Ålandsbankenia tai puolituntematonta Peter Wiklöfiä, vaan epämääräisen Peterin. Saa nähdä printtaako klikkiotsikointini Sijoitustiedolle ihan odotettuja mustmiljoonia vai joudutaanko tyytymään pelkkiin biljardeihin.

Itse asiassa lämpenin klikkiotsikointiin, koska taipumukseni pitää otsikoinnissa omaa hauskaa kaksoismerkityksillä tyyliin ”Kilpparin pelaaminen ei kannata” johti suvun sisäisiin klikkiotsikointisyytöksiin miuta kohtaan ja sen seurauksena lähes käsirysyyn. Tosin jos on pipetillä annettu – eli ei ymmärrä mitä ”klikkiotsikko” tarkoittaa – ei voi kauhalla vaatia.

Mutta kun kerran syytetään jostain, mitä ei ainakaan omasta mielestään ole tehnyt, kannattaa tämä toteuttaa. Eipähän ainakaan jatkossa syytetä turhasta.

Perimiselle tulee hintaa

Marraskuussa miulla tulee täyteen kymmenen vuotta Anders Wiklöfin fanitusta. Ja toimimista valtakunnan ainoana julkisesti kirjoittavana Ålandsbanken-analyytikkona. Tiedän kyllä ainakin olleen salaseuroja, jotka kokoontuivat tuomitsemaan myös Maarianhaminan ylpeyden tuoreita osavuosikatsauksia ja välillä vähän vanhempiakin.

Mutta ÅAB on saattanut tipahtaa salaisista rituaaleista pois osakkeen fundamentaalisesta kallistumisesta johtuen. Yhtiö ei siis ole kääntynyt mihinkään uskontoon päin, vaan se hinnoitellaan aavistuksen korkeammilla kertoimilla kuin jotkut muut saman toimialan yritykset. Nykyisissä markkinaolosuhteissa pankkiosake ja P/E kympin huitteilla on monelle fundamenttiuskovaiselle ihan ymmärrettävästi liikaa.

Miulle tuli uutisena, että pankin pääomistaja Dagens Nyheterin haastattelussa kertoi vaimonsa perivän hänet ensimmäisenä ja hänen jälkeensä veljenpoikansa Peterin. Ei tämä nyt ihan Tuomas Enbusken uskoon tuloon verrattava uutinen sentään ollut, eli aika odotetut kohteet.

Voihan se olla niinkin, että tuplaperintöveroja Anders 77v ei lopulta halua Peterin maksavan ja sivuuttaa vielä samanikäisehkön vaimonsa testamentissaan. Oolannin rikkaimmalla miehellä ja hänen vaimollaan on nimittäin aikoinaan Andersin appiukon painostuksesta tehty avioehto, heh. Eli automaattisesti Ålandbankenin pääomistus ei vaimolle siirry. Jos Anders sattuu siirtymään laulukuoroon ensimmäisenä, testamentti tarvitaan.

Kun ensin otetaan varallisuudesta 19 prosenttia (puolison perintöveroprosentti miljoonaperinnöissä) ja sitten 33 prosenttia (muiden kuin lähisukulaisten vero%), jäljelle jää reipas 54 prosenttia. Valtiohan pankittaa isosti Andersin kuollessa. Toki SAK:n pääekonomistin Ilkka Kaukorannan mielestä varmasti liian vähän.

Voi muuten olla, että Andersin reippaan sadan miljoonan euron potista Ålandsbankenia joutuu veljenpoikansa (tai vaimonsa) myymään osan perintöverot maksaakseen. Osakkeessa on siis olemassa piilevää myyntipainetta. Toisaalta Anders Wiklöf vaikuttaa edelleen useimpia zoomereita hyvävoimaisemmalta ja saattaa hyvin elää satavuotiaaksi tai ainakin pidempään kuin mie.

Olen siitä harvinainen talousoikeistolainen, että kannatan perintöveroja, koska jotakin sitä pitää kuitenkin verottaa. Ja perintövero tekee useimpia muita veroja vähemmän yhteiskunnallista vahinkoa. Mutta 33 pinnaa kuulostaa aika hapokkaalta. Lisää kovasti intressiä Wiklöfeillekin muuttaa Ruotsiin ja jättää Suomi-neito itkemään perintöverorahojensa perään. Taitaa kuitenkin perintöverokin jäädä oikeistohallitukselta höyläämättä.

Mutta tärkeintä toki on, että öljyä tuottamattomassa maassa onnistutaan sentään bensaveroja alentamaan, oh yeah.

Ålandsbankenille kymppimiljardi täyteen

Ålandsbanken julkaisi tämän viikon supertorstaina osavuosikatsauksensa. Totuttuun tapaan tiedote ulos ruotsiksi ja englanniksi ilman mitään turhaa tiedotustilaisuutta. Suomenkielinen käännöskin on näköjään jo saatu aikaiseksi.

Ehkäpä tämä osarista pöllitty pieni kuva hahmottaa, miten Ålandsbankenilla menee:

ROE = return on equity, oman pääoman tuotto

Vertailu on aavistuksen liian imarteleva, sillä Q1/2024 Maarianhaminasta ei lähetetty yhtään rahaa vakausmaksujen muodossa Brysseliin, kun Euroopan vakausrahastolla oli jo tilit täynnä. Viime vuonna sinne meni 3,2 megaa, joka 16,9 megan liiketuloksessa jo painaa.

Rullaati rullaa, eli liukuvaa EPSiä (=osakekohtaista tulosta) ÅAB teki 3,66€, mikä antaisi P/E:n 9,2 perjantain päätöskurssilla @33,70.

Lisäksi oikein erikseen tuuleteltiin, että hoidettavissa varoissa on saatu 10 jaardin raja rikki.

Jotain Maarianhaminassa tehdään paremmin, koska viimeinen vuosi ei ole ainakaan Helsingin osakemarkkinoilla ollut varsinaista paraatimarssia Uralille. Tai edes Laatokalle.

Ehkä Ålandsbanken on valittu kolme vuotta peräkkäin Suomen parhaaksi Private Banking toimijaksi, koska a) sinne saa viedä käteistä rahaa konttoriin b) sieltä saa ihmisen kiinni puhelimella c) se ei yritä pakottaa ihmisiä hankkimaan älypuhelimia.

Luottotappioita ei vaan tunnu oikein tulevan, vaikka ”vaiheen 3” -luotot olivat hienoisessa kasvussa. Siihen aikaan, kun ministerit oli miehiä, paitsi sosiaali- ja terveysministeri, näitä kutsuttiin järjestelemättömiksi luotoiksi. Mutta onhan toki ”vaihe 3” paljon selkeämpi.

Ohjeistus on sama liikevoitto kuin viime vuonna (2023 EPS 3,18). Tämä tarkoittaisi sitä, että loppuvuodesta pitäisi tehdä tulosta vähän heikompaan tahtiin, kuin 1.4.2023 - 31.3.2024. Voi siinä niinkin käydä, koska sekä pankin otto- että antolainaus ovat lipsuneet alaspäin. Lisäksi olen kuullut kaupunkihuhuja pankkikilpailun kiristymisestä. Eli toisin sanoen pankit olisivat patistelleet henkilökuntaansa myymään myös rahaa kovakuluisten rahastojen lisäksi.

Biittasin Wiklöfit 

Mie voin kevennelläkin Ålandsbankenia, koska kyseessä ei ole legacyni enkä uskonnollisesti vastusta osakkeiden myymistä, kuten jotkut muut osakehurut.

Viimeinen 12 kuukautta oli nättiä, kun ensin ostin myytyjä takaisin, sitten myin ne, ostin taas takaisin, kevensin uudelleen ja sitten poimin vielä kerran puolukat sankoon.

Tällä metodilla biittasin prosentuaalisesti Wiklöfit ja kaikki muutkin, joilla pelkällä holdaamisella jäi 2,65€ osinko huomioon ottaen nippa nappa nenä pinnan päälle.

En mie likikään koko positiolla ole päässyt tätä tekemään, osakkeen vaihto ei tavallisesti salli isoja liikkuja hintojen radikaalisti muuttumatta. Yritinkin viikolla parantaa osakkeen likviditeettiä ja markkina-arvoa yllyttämällä Ossuuspankin pääanalyytikko Antti Saarta ottamaan reipas puolen miljardin pankki listoille, kun niillä on vain hiukan isompi Aktiakin analysoitavana. Ei varsinaisesti ainakaan vielä lämmennyt ”koska osakkeen vaihto on niin pientä”.

Näin on, ja sellaisena pysyy, kun ei tule muuta seurantaa kuin omat satunnaiset purkaukseni.

Ymmärrän kyllä, että monet muut pankit ovat vielä halvempia kuin Ålandsbanken. Mutta ei se ole miulta pois, jos ne nousevat MIFK:ta korkeammalle pörssiliigassa. Uskon entistä vahvemmin, että Ålandsbankenin Private Bankilla on oikeaa kilpailuetua ainakin Nordeaan verrattuna. Pikkupankin on paljon helpompi ottaa markkinaosuutta kuin ison.

Joten jään iloisesti hodlailemaan Wiklöfien beesissä.

4.2.2024 Osinkohaukat Ålandsbankenin yllä

Keskustele Ålandsbankenista

Kolumnit

Nordeassa jyrää

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

Pokeriyhdistyksen Nordean tili on ollut lukittuna jo pitkään. Missasimme jonkun FYC (=Fuck Your Customers) -deadlinen ja Norppalive sammutettiin meiltä. Tiedämme siis, että siellä se norppa luodolla röhnöttää, mutta emme näe sitä.

Tilanteen korjaamiseksi olemme toimittaneet Nordean vaatimia pöytäkirjoja. Sitten juristi pitää sitä pöydällään niin kauan, että voi hymy naamalla ilmoittaa, että tiedot ovat jo vanhentuneet ja tarvitaan uusi. Tai että teillähän on uusi hallituksen jäsen, tarvitaan sen PEP (=Politically Exposed Person) -tiedot. Eli onko kyseessä ministeri, kansanedustaja, puoluejohtaja tai muussa narsistin unelmapestissä tahi sellaisen lähipiiriä, eli esimerkiksi puoliso, hoito taikka koira.

Ja sitten kun on odoteltu, kokeeko kansanedustajan avustaja itsensä Pepiksi ja toisaalta mitä Nordean nipottaja siitä tykkää, onkin pidetty jo uusi kokous ja tarvitaan sen pöytäkirja. Tai ainakin edellinen on jo liian vanha. Sihteerimme Raevaaran kanssa olemme juosseet tätä oravanpyörää jo useamman vuoden.

Mutta olen vakuuttunut, että vielä nostamme maalissa kädet ylös ja otamme viskit. Maistuvat luultavasti yhtä hyvältä kuin eiliset ”USA:n aseapupaketti Ukrainalle” -bourbonit. Jos tilanne vaikuttaa toivottomalta, uhkaan Nordea-pokerien järjestämisen lopettamisella.

Tämä siksi, että pitkäaikaisen asiakkuuden poisvetämisellä uhkaaminen on tyhjänpäiväistä. Toiminnanjohtamallani sotaveteraanisäätiöllä oli Nordeassa korottomalla tilillä melkein miljoona euroa. Kovan työn jälkeen sain selville Nordean vähäkuluisimman lyhyen koron rahaston. Matkalla sain noottia siitä, että ei niistä kuluista kannata olla kiinnostunut, vaan tuotosta. Mie vastasin Sledgehammerin sanoin: ”Trust me, I know what I'm doing”.

Taisin sanoa myös: ”Tiiän mie senkii, miksie yrität miulle kovempikulusia myyä”. Tämä olisi saattanut kannattaa jättää sanomatta, koska keskustelun perään lähettämäni Säätiön pöytäkirja ei johtanut mihinkään reaktioon. Voi olla, että laatimani pöytäkirjateksti sisälsi liikaa eteläkarjalaisuutta jopa norpankin makuun:

Päätettiin valtuuttaa Aki Pyysing edelleen tekemään asiakassopimuksia ja antamaan toimeksiantoja osakkeista ja rahastoista pankeilla ja pankkiiriliikkeille Säätiön sijoituksista. Tämä käsittää niin ostot, myynnit, merkinnät, lunastukset kuin kaiken muunkin sijoituksiin liittyvän.

Nordea taitaakin olla pohjoissaimaalainen norppa. Savossa ei nimittäin ihan kerran kerrasta eteläkarjalaista läppää ymmärretä.

Aina välillä, riittävästi compliancen seinään päätä hakattuani, vaihdan myös pankkia. Kilpailuttamiseen olen liian vanha ja suuripiirteinen, mutta vaihtamiseen en. Nyt sitten jännätään, mahtaako kyseinen pöytäkirja riittää Säätiölle Nordnetissä ihan talletustilin aukaisuun.

Jos pitäisi lyödä 50/50 veto, sanoisin, että ei. Pitää olla tuoreempi tai täsmällisempi tai molempia. Suomalaiset juristit ovat yleensä nipottajia, mutta ruotsalaisilta kollegoiltaan pitäisi viedä kaikki valta. Tai jotain vielä pahempaa, kuten leikata hiukset. Säätiön rahat siirsin kuitenkin jo pois Nordeasta. Pidän hynkkyä mieluummin sellaisen kioskin nollakorkoisella tilillä, johon on toimiva neuvotteluyhteys.

Lisäksi olen seurannut kavereitteni ponnisteluja luoton saamiseksi Nordeasta. Tämä onkin johtanut semituottoisaan bridge funding -bisnekseen. Suomeksi siis koronkiskontaan kavereilta. Puolustellakseni toimintaani mainittakoon, että empiiristen tutkimusteni mukaan myös kaverit maksavat korkeakorkoiset velat selvästi nopeammin takaisin kuin esimerkiksi korottomat.

En varsinaisesti ymmärrä, miksi Nordeassa annetaan kategorisesti kättä naamaan viime tilikaudella tappiota tehneille sijoitusyhtiöille. Eikö pitäisi lähinnä tarkastella rahoitettavan sijoituskohteen järkevyyttä ja tarjottuja vakuuksia? Toki tietysti pitää katsella luottoa hakevan vempulan vakavaraisuutta ja yleistä asioiden hoitamista, mutta sijoitusyhtiön vuositulos ei ole juurikaan relevantti asia, vaan lähinnä kohinaa.

Eläkevakuuttajatkin tekevät välillä tappiollisia vuosia korkeamman riskiprofiilin (kuten mie) sijoittajista puhumattakaan. Sijoitusfilosofiani riskin suhteen voisi tiivistää:

Jos ei vähintään kerran pari vuosikymmeneen tule tilikaudesta pataan, on riskiä otettu liian vähän.

Tällä vuosikymmenellä on jo yksi tappiollinen tilikausi (2022-2023) ja toinen hyvää vauhtia menossa, joten filosofiaa on tullut toteutettua. Tosin osumat eivät ole tulleet Nordeasta:

Kuvaajassa SMA (=Simple Moving Average) 50 on pääsiäisen ja helluntain välisen ajanjakson mittainen pörssikurssin liukuva keskiarvo. Tästäkin kuvaajasta voi päätellä, että tekninen analyysi antaa enimmäkseen virhesignaaleja. Ja että olin liian laiska ottamaan pois liukkaria, kun tuli kerran jo snipattua.

Jos jossain Hihhulandiassa Atlantin takana on pientä pankkikriisin poikastakin, ottaa meidän kotinorppamme pörssikurssi aina osumaa. Pidän ilmiötä naurettavana ja sen hyödyntämättömyyttä joko laiskuutena tai pelokkuutena.

Olen ollut ilman avioehtoa kahdesti naimisissa, joten omat näyttöni ainakin jonkinasteisesta ahkeruudesta ja pelottomuudesta pitäisi olla annettu jo vuosikymmeniä sitten. Silti täytyy vakuutella itseäni kyvyistäni pyörällä ajamiseen edelleen ja treidailen Nordeaa sisukkaasti vastapalloihin. Momentum-Matikainen silitelköön snautsereitaan myötäkarvaan kaikessa rauhassa.

Kokemukseni asiakkuudesta Nordeassa ovat vakuuttaneet organisaation tuloksentekokyvystä. Sen takia olen aika huolettomasti lappua hodlaillut. Kun tuli nollakorot, tuli perässä myös melko lyhyin väliajoin tiedotteita palvelumaksujen nostoista. Korkojen noustua en ole palvelumaksujen alentamiskirjeitä ensimmäistäkään bongannut.

Lisäksi toisin kuin kuukausipalkkaiset analyytikot, en ole ollut Nordean luottotappioista huolissani. Jos soliditkin hankkeet saavat kättä naamaan, menee seulan läpi tosi vähän pilvilinnoja. Tämän näkemykseni tällä viikolla tosin haastoi Seiska, joka kertoi Nordean rahoittaneen jostain käsittämättömästä syystä Janne Katajan ja Aku Hirviniemen konkurssiin haettua Hihhihhiitä. Toivottavasti Nordealla on kuitenkin pohjakiinnitykset ja toisella pankkirahoittajalla OmaSp:llä jälkipantit.

Ja asiakkaat, jotka eivät suostu ostamaan korkeakuluisia rahastoja millään ilveellä, voi hyvinkin päästää muualle vinkumaan ja kitisemään. Paljon tärkeämpää on saada oma organisaatio ruoskittua myymään tuotteita, jotka ovat pankille mahdollisimman kannattavia.

Puhumattakaan joistain yhdistyksistä, joista tulee pankille lähinnä rupia perheeseen. Tosin Suomen Pokerinpelaajat Ry ei aio kiusallaankaan pankkia vaihtaa.

Nordean osari jyräsi

Nordea ei kirjannut luottotappioita Q1 käytännön lainkaan ja teki tulosta per osake 0,38€ ylittäen konsensuksen ylälaidankin. Mitä ilmeisimmin geelitukat eivät ole yrittäneet hakea Nordeasta riskirahoitusta. Yksityisethän toki saavat sieltä asuntolainoja edelleen. Paitsi jos asuvat muuttotappiopaikkakunnalla.

Inderesin lapsinerojen on pitänyt säätää tuottovaade 10 prosenttiin, että ovat saaneet arvostusmallinsa pitämään Nordean tavoitehintansa ”vain” @12,50. Tämä selvisi kurkkaamaltani ja suosittelemaltani videolta ”Onko Nordea hyvä korkosuoja osakesalkulle?”. Nähdäkseni jos on harrastusta tavoitehintojen mallintamiseen, mutta ei ole oikein koskaan viitsinyt syventyä, Kasper-Verneri taivuttaa rautalangasta jopa siviileillekin ymmärrettävästi.

Old-school anaalina totean vain, että onhan nyt P/E alle kahdeksan ja osinkotuotto yli kahdeksan täysin naurettavia lukuja pankille, joka ei lähtökohtaisesti ole antanut riskiluottoja vuosikausiin. Nordea odottaa oman pääoman tuottonsa ylittävän 15 prosenttia vuonna 2024 ja treidaa P/B 1,1. Haiskahtaa halvalta perjantain vähän nousseellakin päätöskurssilla @10,89.

Ok, hyväksyn Kasper-Vernerin pointin, että ei ole näkyvissä sitä tuloskasvua. Toivottavasti korot tosiaan tulevat alas ja Nordea tekee sitten vähän pienempää korkokatetta. Toisaalta saattaa korkojen laskiessa myös lainakysyntä nousta ja varainhoitopalkkiot pulllistua.

Osarin jälkeen aion ottaa tulevat norppamyyntini (totta kai niitä tulee) entistä kireämmällä spreadillä takaisin. Sellainenkin vaihtoehto on nimittäin olemassa, että joku päivä isoja solideja pankkeja arvostetaan myös yli P/E:llä kymmenen.

P.S. Olen joskus ollut väärässäkin jyräämisessä. Otsikoin ensimmäisen kolumnini vuonna 2011 puhjenneesta toisesta nettipokerisodasta ”Ne jyrää meitin”. Ei ne mitään jyränneet, kenraali Rydman adjutanttinsa Pyysingin kanssa ja fremenilaumojensa avustuksella voittivat vapaussodan oikeudesta jatkaa Suomesta nettipokeria ulkomaille niin yllättäen, että ex-arpajaishallintopäällikkö Jouni Laihoa viluttaa vieläkin.

Ei koskaan jyrää paremmin ja pois ei mieli tee,

Saa naiset vibaa puntteihin kun rovaniemen markkinoilta toin mä lapin kultaa, jee.

Ja vetskari hajoo ja taivas aukeaa,

Ja amatöörikitaristin jytäinstrumetti kuudesti laukeaa.

Nordeassa jyrää,

Nordeassa jyrää,

Nordeassa jyrää.

Ja ennen pitkää kaikki tietää, sitten raukeaaaaa.

-Juice Leskinen

30.4.2023: Triggerit mielessä ja jumalat jalassa

Keskustele Nordeasta

Kolumnit

Listautumisannit eivät pörssiä nosta

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

Pörssin perusasioiden oksaharjuna jankkaaminen vuodesta toiseen kyllästyttää välillä. Samojen – omasta mielestäni hauskojen – juttujen kertominen uudelleen ja uudelleen, ei ainakaan lapsieni mukaan vaikuta kyllästyttävän miuta koskaan.

Olen kuitenkin livekontakteja ottamalla ja keskustelupalstoja lukemalla kokenut hyvinkin tarpeelliseksi toistella esimerkiksi ”hinta on mitä maksat, arvo on mitä saat”, ”splitti ei luo arvoa” ja ”halvemmalla on parempi ostaa kuin kalliimmalla” -perusteesejäni. Eivätkä nämä ole pelkkiä teesejä (=väitteitä, jotka halutaan osoittaa todeksi), vaan pohjautuvat matematiikkaan, mikä tieteenä on aavistuksen feminististä tutkimustakin eksaktimpi.

Nahkaruoska soi

Koskaan en sen sijaan kyllästy talousjournalisteille tahdin ruoskimiseen. Ja mieluummin kurmuutan oikeita talousaviiseja kuin Taloussanomia, jonka tosin väitetään joskus jääneen kiinni asiallisesta ja vihervasemmistolaisittain värittymättömästä talousuutisesta.

Niinpä viikon epistolana on tämän viikon Talouselämän Asiantuntijat yksimielisiä – Helsingin pörssi kääntyy: 5 syytä ”hirmunousulle” varsin ansiokas juttu. On jo lähtökohtaisesti poikkeuksellista sopulitoimintaa pohdiskella Suomen karhumarkkinalla rivakan nousun mahdollisuutta. Useimmiten isossa talousmediassa Helsingin huonoina pörssiaikoina lähinnä taivastellaan miten tyhmiä ihmiset ovatkaan, kun rahojaan Helsingissä makuuttavat. Vaikka tarjolla olisi sekä Kiinaa että Argentiinaa ja erityisesti Seitsemän Upeaa mutta Mahtavaa Jättiläistä.

Alman nettiotsikoija on taas kerran ottanut vapauksia, jutussa eivät asiantuntijat ole yksimielisiä tulevasta hirmunoususta. Vaan TE kertoo listaavansa viisi edellytystä pörssin yli 30 prosentin ”hirmunousulle” parin vuoden sisällä. Lainausmerkit ovat omiani, sillä olen nähnyt osakkeellisena Helsingissä yli 30 prosentin vuosituottoja indeksissä jo monta kertaa, ensimmäisen kerran 1986. Varmaan joka vuosikymmenellä ollut kerran pari.

Teollisuuden vastaisku on ilman muuta edellytys indeksinousulle. Meillä on markkina-arvoltaan suurimpien yritysten joukossa kaikenlaista KoneNesteNokiaUPM:ää, joiden menestystä ilman indeksin on vaikea liikkua.

Korkojen selvä lasku on myös no-brainer. Anna miulle laskevat korot Christine Lagarde, oi voimalintuni. Ja mie annan siulle siitä Helsingissäkin nousevat pörssikurssit. Ja lopeta se FED:in varjossa piileskely. Eurooppa on taantuva maanosa ja USA on sisämarkkina, jossa eletään sekä markkinatalouden ehdoilla että Sleepy Joen tukiaisilla. Eri talousalueita siis, ja voivat harjoittaa itsenäistä korkopolitiikkaa.

Pörssin arvostuksen nousu eli kertoimien venyminen on vähän sellainen tapahtuma, että ensin ne korot laskevat ja sitten ne kertoimet venyvät. Ellei Orion pian kerro uudesta mullistavasta laihdutuslääkkeestä. Tai kalorittomasta alkoholista. Mutta joo, Helsingissä P/E:t ovat alhaalla (keskimääräinen 2023 P/E 15) ja voivat hyvin lähivuosina noustakin. Nykyinen nelosen korkotaso ja P/E 20 olisi perusteltavissa odoteltavalla (tai toivottavalla) tuloskasvulla sekin.

Kansainvälisten sijoittajien into

Tässä kävin vähän silviistii, jotta kun Suomi liittyi Natoon, huomasivat ulkomaan pellet, että noilla mykillä metsäläisillähän on yli 1300 kilometriä itärajaa sotaa käyvän diktatuurin kanssa.

Helsingin pörssin takeltelu johtuu osittain ulkomaisten sijoittajien vähäisestä kiinnostuksesta. Jos ne alkavat uskoa Pyysingin Perusteesiin Putinin suhteen eli ”Ei se koulukiusattu kääpiö Nato-maahan oikeasti hyökkää”, voivat dollarilaivat vielä kerran rantautua Helsinginkin satamaan.

Mutta Listautumisikkunan aukeaminen ei pörssiä nosta. Ensinnäkin kun yhtiö tekee menestyksekkään listautumisannin ja ellei pörssiin tule uutta rahaa, ei pörssi tästä nouse mihinkään. Päinvastoin listalle tulee uusi yhtiö jollain hinnalla ja muut osakkeet laskevat, koska sijoittajat joutuvat myymään niitä rahoittaakseen merkintänsä.

Ja toisekseen, listautumisikkuna aukeaa sitten kun pörssikurssit nousevat, eikä toisinpäin. TE on sotkenut sen, että ipojen alkaminen olisi pörssikurssien nousun edellytys. Kyseessähän on härkien paikalle saapumisen seuraus.

Lisäksi listautumisikkuna on auki, tulkaa Fazerit ja ST Ykköset tänne vaan, helposti pääsette listalle.

Ja erityisesti Kuopion KPY, jolla olisi tarvittava laaja osakaskuntakin jo valmiiksi olemassa. Olen muuten melko suivaantunut savolaisille, jotka päättivät lykätä listautumista, koska pelkäävät totuuden eli isännättömän rahan tuottaman markkina-arvon paljastumista. Onneksi kuitenkin KPY:n hallituksen ja edustajiston kokous- ja kuukausipalkkiot sentään juoksevat vanhaan malliin, ettei tule paikallispoliitikoille isompia vahinkoja.

Joka tapauksessa puhutaan mitä puhutaan, pörssin listautumisikkuna ei ole kiinni. Se on vain sisään kiipeämiseen tavallista korkeammalla.

Ipot tulevat, oletko valmis?

Palkitakseni kolumnin loppuun asti lukijat, annan rahanarvoisen vinkin, joka syö varmasti omia tuottojani. Helsingin pörssi nimittäin nousee vielä joskus. Mie en tosin tiiä milloin. Kuunnelkaa vaikka Lepikköä ja Tuomista korva herkkänä. Nehän joka viikko kertovat, missä pörssi on ollut ja mihin se menee.

Joka tapauksessa, kun Fabianinkadulla nousee, alkavat listautumiset Helsinkiin jälleen. Petri Roininen on ruoskinut yrityksiä pörssiin jo vuosikausia. Sieltä ne tulevat jonossa, kunhan kuvittelevat saavansa sijoittajilta arvonsa mukaan tai enemmän.

Ja ihan ensimmäiset listautumiset ovat yleensä parhaita. Media ei hehkuta hiljattain saatuja pikavoittoja, koska niitä ei ole. Trendisijoittajat ovat jo unohtaneet mikä on listautumisanti eivätkä ole koskaan kuulleetkaan prospektuksesta. Ensimmäiset listautujakandidaatit tulevat maltillisella arvostuksella, koska haluavat päästä pörssin loistoon mahdollisimman suurella varmuudella. Ensimmäinen uuden aallon listautuja on helposti joku kuluttajatuoteyritys, joka kaipaa enemmän tuotteilleen näkyvyyttä kuin sijoittajilta maksimirahoja juuri tässä ja nyt.

Ensimmäisissä tämän tai seuraavan vuoden listautumisanneissa on kaiken järjen mukaan tarjolla tavallista parempaa tavaraa, joka on listautuessaan selvästi halvempaa kuin Lifa Air, mutta jota saa enemmän kuin Kempoweria.

Ilmassa on orastavaa kevään hajua, joten on luonnollista alkaa odotella pieniä piristäviä pikiksiä.

Talouselämä 12.4.2024: Asiantuntijat yksimielisiä – Helsingin pörssi kääntyy: 5 syytä ”hirmunousulle”

Kaupallinen yhteistyö, Kolumnit

Mennäkö Nordnetin kuoreen?

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

Kaupallinen yhteistyö: Nordnet

Jos olisin Suomen diktaattori, lentäisivät vakuutuskuoret iloisesti roskiin. Tosin samalla kun erilaiset verosuunnitteluhärpäkkeet katoaisivat, tulisivat verokannat alaspäin, joten suurpääoman ei tarvitse lisätä miuta mahdollisen oikeistodiktatuurin teloituslistoille.

Eikä pienemmänkään pääoman tarvitse mökötellä. Nordnethän on tuonut Sijoitusvakuutuksen myös alle satakiloisten sijoittajien ulottuville. Viisi kiloa (=5000€) pitäisi kuitenkin lähtiessä olla. Ihan kaikkein pienimmät eivät maailmanpyöräänkään pääse.

Vaikka pitäisin jotain verojärjestelymahdollisuutta yhteiskunnallisesti hönönä, se ei tarkoita, ettenkö tutkisi sen soveltuvuutta itselleni tai muille. Onkin vastuutonta sijoittamista olla pohtimatta sijoitustensa verotuskohtelua. Eikä sellaista teekään kuin lähinnä satuolennot.

Nordnetinkään sijoitusvakuutus ei miulle sovi

Tähän asti olen enimmäkseen kulusyistä läpsinyt käsille sijoitusvakuutusten tarjoajia. Nordnet on kuitenkin puristanut hallintokulut aika alas = 0,35% 100 000 euroon asti ja 0,15% siitä yli. Tuon alempaa on vaikea löytää kannattavuutta, ja tällä hetkellä markkinan hintapohja löytyykin Nordnetiltä.

Välityspalkkiot ovat Pohjoismaissa min 5 eur / 0,08 % ja eksoottisemmissa kohteissa min 8 eur / 0,08 %. Nämäkin ovat ainakin 80-luvun yhden prosentin + toimitusmaksuja maksaneen perspektiivistä kohtuuhintaisia.

Rahastojakin sinne kuoreen voi tuupata, ja tämä lysti maksaa vain rahaston hallinnointipalkkion. Hämmästelin vähän kuin Paasi-Luukkonen virkansa puolesta tekivät rahapodissa tuotteen edullisuutta.

Olen kuitenkin eläinallerginen, ja miulle koira on haudattuna siinä, ettei päiväkauppaa voi tehdä. En siis tee päiväkaupaksi tarkoitettua treidailua lainkaan, mutta haluan säilyttää optioni ostaa ja myydä saman päivän sisällä. Nordnetin kuoressa toimeksianto eli allokaatiopyyntö annetaan vakuutusyhtiölle ja vieläpä ilman rajahintaa.

Jonnat eivät muista, kuinka ennen vanhaan annettiin ”Päivän kurssi” -toimeksiantoja. Tämä oli tyhmänrohkeaa, koska jotkut pankkiiriliikkeet bona fide jakoivat parhaat hinnat itselleen, toiseksi parhaat suurimmille asiakkaille ja huonoimmat meille bulleroille. Syntymästä epäluuloistuneena en itse käyttänyt tätä toimeksiantomuotoa edes 80-luvulla, enkä mielelläni aloita tätä uskonnollisista syistä nytkään. Vaikka en missään nimessä epäile Nordnetiä samanlaisesta kaupanjakamisesta kuin esimerkiksi 1980-luvun Unitaksessa oli tapana.

Tykkään myös käydä rähjäämässä – tai fiilistelemässä – yhtiökokouksissa, ja Sijoitusvakuutukseen tuupatuilla osakkeilla tämä ei ole mahdollista. Sinun osakkeesi eivät ole sinun osakkeesi, vaan ne ovat vakuutusyhtiösi osakkeet.

Viimeinen niitti kuoriarkkuuni on sijoittamiskielto First Northiin. Pienessä nousussa saatan joskus kehuskella olevani pienyhtiöekspertti. Esimerkiksi tänä vuonna olen onnistunut tekemään hyvinkin pienen markkina-arvon yhtiöillä varsin isoja kuria. Tämä vaatiikin sellaista erikoisosaamista, että sitä ei monella ole.

Isolla kädellä rahastotreidaamisen unelmatuote

Osakesäästötili on vähän kuin Sijoitusvakuutus ilman kuluja, mutta päiväkauppaoptiolla. Muut merkittävimmät erot Sijoitusvakuutuksen eduksi ovat, että Sijoitusvakuutukseen rahan työntämiselle ei ole kattoa, ja rahaa voi painaa myös sekä rahastoihin että ETF:iin.

Rahastosijoittaminen on miulle liian tylsää, joten tämä ei miulle kuorta avaa. Tosin voihan se olla, että vanhoilla päivilläni otan jotain vähäkuluisia maarahastoja pienellä vivulla, kevennellen hypeissä ja lisäillen dipeissä.

Sen helpompaa tapaa biitata maailmanindeksi ei välttämättä olekaan, kuin maltillisen vivun käyttäminen vähäkuluisissa rahastoissa/ETF:issä ja kevyen, mutta taitavan vastakarvan pelaaminen. Ehkä opetan tämän lapsenlapsilleni joku päivä. Edellyttäisi kuitenkin lapsenlapsia, ja elintapoihini nähden yllättävän pitkään elämistä.

Kuoren osakkeita vastaan ei saa vielä lainaa, mutta tavoitteena kuulemma on, että H1/2024 kuluessa tämä onnistuisi. Näen tämän tuotteen kilpailukyvylle hyvinkin tärkeänä. Silloin saattaa joku rahastoihin lämmennyt Big Swinging Jorma innostua painamaan kuoren suojassa isostikin.

Näppärä ase perintösuunnitteluun

Sijoitusvakuutus on ihan oikea vakuutus siinä mielessä, että edunsaaja saa vakuuttajan kuollessa vakuutusyhtiöltä jopa prosentin bonuksen. Eli tosiaan Nordnetin vakuutusyhtiö maksaa 101 prosenttia pääomasta takaisin.

Näen Sijoitusvakuutuksessa tavallista vähäriskisemmän tavan säästää lapselle (tai kenelle tahansa) ja samalla opettaa se osakesijoittamisen ihmeelliseen maailmaan. Kuorensa allokaatiopäätökset voi antaa jossain vaiheessa esimerkiksi jälkikasvunsa askarreltavaksi. (Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliikkeellä voi olla tämän suhteen jotain vastalauseita, mutta ei kerrota niille).

Jos edunsaajaksi valittu taho alkaa vaikuttaa arveluttavalta, voi edunsaajaa aina vaihtaa. Ja jos kukaan sukulaisista ei tunnu ansaitsevan perintöä, voi edunsaajaksi valita esimerkiksi jonkun niille kaikille vastenmielisen yhdistyksen. Tai jonkun paljon nuoremman henkilön, jonka kanssa olisi voinut olla joskus jotain säpinää. Vaikka ei oikeasti ollutkaan. Siinähän sitten toiveikkaat perilliset ihmettelevät edunsaajaa yhtä paljon kuin tämä itsekin.

Vähän vakavammin ottaen: Jos on jättämässä perinnöksi jotain vaikeasti realisoitavaa arvokasta (tyyliin kartano tai kivihiomo), helpottaisi perillisten elämää kummasti, jos niille askartelisi perintöverojen verran kuoren suojassa. Pystyisivät vähän kelvottomammatkin ainakin hetken pitämään kartanosta kiinni.

Milloin Nordnetin Sijoitusvakuutus on parempi kuin OST?

Sijoitusvakuutus ajaa takaa samaa korkoa korolle ihmettä, kuin osakesäästötili. Vertailututkimukseni yhteenveto:

Jos 100K ei riitä. Tällöin kuitenkin ensin OST täyteen, kulu se on pienikin kulu ja päiväkauppa se, mikä kannattaa.

Jos haluaa käydä kauppaa rahastoilla tai ETF:illä ilman verokarhun väliraapaisuja.

Kohdistettuun perintöverosuunnitteluun. Edunsaajia voi olla monta, ja niitä voi vaihdella. Eikä unohdeta prosentin kuolinbonusta.

Ja vielä jos joskus Sijoitusvakuutuksen kohteille saa vakuusarvoa, mutta OST:ille ei.

P.S. Never say never. Olen väistellyt norjalaisia osakkeita, koska liikaa perittyjen osinkojen lähdeverojen hakeminen takaisin Oslosta on tuntunut vastenmieliseltä puuhalta. Mutta Nordnetin Sijoitusvakuutuksessa saisi turskaosingot ilman lähdeveroa. Saatan lämmetä vielä jossain vaiheessa avaamaan tilin. Eli suoraan pitkäaikaiseen Norjan osakesijoittamiseen tämän pitäisi suomalaiselle sopia.

Keskustelua aiheesta täällä


Kaupallinen yhteistyö Nordnetin kanssa.

Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin.

Sijoitusvakuutuksen myöntää Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike. Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike myy sijoitusvakuutusta Nordnet Bank AB Suomen sivuliikkeen avulla.