Olet täällä

Päivän politiikka

455
158742
Sivu:

Sivut

29.5.2021, 21:50
+372
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
367

https://www.youtube.com/watch?v=2OQ8pviJfrI

Jussi Halla-ahon linjapuhe. Taas puhuu paljon asiaa ja uskaltaa ennen vaaleja kritisoida ay-liikettä ja väläyttää palkkojen alentamista, vaikka ensin kertoo kuinka ps on suurin duunaripuolue. Kertoo kyllä paljon siitä, ettei olla vain ääniä kalastelemassa vaan mennään valitulla linjalla ja uskotaan sen riittävän. Oikeesti Jussi Halla-aho on juuri sitä, mitä suomen politiikka on kaivannut. Harmi vaan, että persujen henkilömateriaali ei Halla-ahon takana ole mitenkään erityisen loistelias. 

3
+1
2
-1
3
2
29.5.2021, 23:18
+1386
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1240

Ei Halla-Aho mitää uutta puhunut. Samaa on saarnattu jo vuosia ja edellinen hallituskin sitä yritti. Huonolla menestyksellä. Kyllähän tuo sisäinen devalvaatio on ollut monesti esillä (esim. Sipilän yhteiskuntasopimus), mutta AY-liikkeen vallit ovat toistaiseksi pitäneet ja ei se edisty. Ehkä uutta tuossa oli se, että Halla-Aho otti työnantajanpuolen roolin esiin ja korosti kompromissien tekemisen tärkeyttä. Ministeri-Mersun takapenkki alkanut kiinnostamaan?

Mites muuten kävi SMP:lle, kun se vihdoin pääsi hallitukseen suuren vaalivoiton jälkeen 1983? Vuoden 1970 vaalivoitto (jytky 1) ei tuonut hallistuspaikkaa Kekkosen estäessä mutta 1983 toi. Siitä alkoi alamäki.

0
+1
0
-1
0
0
30.5.2021, 00:29
+372
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
367

Joo, ei toki asiasisällöltään mitenkään erityisen yllättävä. En kuitenkaan aiemmin ole Halla-ahon kuullut nostavan esiin palkkaleikkauksia ja niiden tarvetta kilpailukyvyn nostamiseksi. Toki esitti myös näitä kompensoimaan veroalennuksia. Merkittävä ero kuitenkin muihin puolueisiin nähden on, että nostetaan esiin juuri vaalien alla myös oman kannattajakunnan kannalta kipeitä asioita. Toki moni äänestäjä myös sietää näitä, jos kokonaisuus ja tulevaisuuden usko saadaan sitä kautta palautettua. Ei suomalainen duunarikaan ihan tyhmä ole. 

Jännä tossa sisäisen devalvaation kysymyksessä on se, että vasemmistopuolueet tuntuu ymmärtävän markan devalvoinnin, mutta ei palkkojen alentamista. Tosiasiassahan ne on työntekijän kannalta melkein yks ja sama kummin päin asian toteuttaa. Nimellinen palkka on kuitenkin se, mikä tuntuu monia kiinnostavan. Nythän tää ongelma saattaa ratketa ihan puhtaasti inflaation avulla. Kun syksyn palkkakierroksilla sovitaan pienet korotukset ja kun inflaatio lähtee laukalle, niin koko homma on ratkennut sillä. 

Onhan Halla-aho usein tuonnut esiin sen, että ovat valmiita neuvottelemaan kaikkien puolueidin kanssa hallitusyhteistyöstä ja ymmärtävät kyllä kompromissien tarpeen. Se ei ole mitään uutta tässä. Toki Halla-ahoa kiinnostaa ministerin paikka siinä mielessä, että se mahdollistaa omien tavotteiden viemisen käytäntöön. Oppositosta se merkittävä vaikuttaminen on paljon haastavampaa. En kuitenkaan vieläkään usko, että Halla-aho on valmis tekemään enempää myönnytyksiä kuin mitä on valmis saamaan hallitusneuvotteluissa. Kompromissimyönteisyys on vain viesti kaikille, että omien tavoitteden aikaansaamiseksi tarvii tehdä myös uhrauksia. 

Se miten persujen kannatukselle kävisi hallituksessa on taas täysin mahdotonta arvailla ja se sisältää niin monta muuttujaa. Uskon kuitenkin, että suomen julkinen talous olisi lopulta voittaja, jos persut olisivat hallituksessa. Samaa voisi varmaan sanoa kokoomuksen kohdalla. Suurin kysymys kokomuuksen kanssa olisi kuitenkin se, miten suhtautuisivat EU-kysymyksiin ja kuinka pitkälle ovat valmiita olemaan EU-myönteisiä budjettimielessä ilman, että alkavat ajamaan liittovaltiota. Tosiasa kuitenkin on, että mitä enemmän EU:lle annetaan roolia finanssipolitiikassa, niin sen enemmän tarvitaan liittovaltiota. Pitkään ei voida mennä sillä linjalla, että julkisen puolen taloustilanne on se, joka ratkaisee vaan maiden talouksia pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Esim Italian harmaan talouden osuus taloudesta on melkein viidennes. Se on italialaisille hyväksi, mutta italian julkiselle taloudella huono asia.

Toivon seuraavaan hallituksen muodostuvan persuista ja kokoomuksesta, niin voitaisiin oikeesti saada jotain järkeä tähän touhuun.

 

4
+1
2
-1
4
2
30.5.2021, 10:31
+33
Liittynyt:
9.4.2020, 10:12
Viestejä:
32

Persut todennäköisesti voittaa vaalit 2023. Hopeasta on tiukka vääntö Demareiden ja Kokoomuksen välillä. Vihreät tullee ohittamaan Kepun.

Taloudesta Persut päässee Kokoomuksen kanssa sopuun, Eu asiat on vaikein osa. Siinä mitataan Halla-ahon hallitushalut. Maahamuuttokysymykset on noloja Kokoomukselle mutta niissä sopu löytyy. 

Eli PS + Kok + KD + ? Lähteekö kepu mukaan kolmanneksi suurimpana hallituspuolueena? Epäilen vahvasti. Saarikon on jo pakko viedä puolue oppositioon nostamaan kannatusta. SDP, Vas ja Vihreät ei lähde Halla-ahon hallitukseen.

Jos Halla-ahon hallitusneuvottelut kosahtavat on Marin II hyvin mahdollinen. SDP + Kok + Vihreät pohjalta. Rkp tietysti mukaan.

 

0
+1
0
-1
0
0
4/29
30.5.2021, 13:19
+228
Liittynyt:
4.3.2020, 18:27
Viestejä:
198

Trolli kirjoitti:
Se miten persujen kannatukselle kävisi hallituksessa on taas täysin mahdotonta arvailla ja se sisältää niin monta muuttujaa.

Ei se nyt niin mahdoton arvailun kohde ole. Historiasta oppii sen verran, että populistiset protestipuolueet hyvin suurella todennäköisyydellä hajoavat tai menettävät radikaalisti kannatustaan hallitukseen päästessään. Persuillekin on jo ehtinyt kerran käymään niin. 

Kun vielä suurin persujen äänestäjäjoukko, duunarit, sisäistävät kiimaltaan että persut rokottavat eniten juuri heitä, hajoaminen tai paluu puolueiden keskikastiin voi alkaa. 

5
+1
6
-1
5
6
30.5.2021, 22:47
Käyttäjän TL kuva
+86
Liittynyt:
31.7.2020, 19:26
Viestejä:
104

30-luvulla näin ei kyllä käynyt eli historiantulkintasi on minusta hiukan kevyt. Itse historian pohjalta ennustaisin että jos valtaan päästyään on kovin kompromissihaluinen on kannatuspohja äkkiä syöty. Veikkaan että Jussi on tämän läksyn sisäistänyt enkä odota kovin kompromissihakuista linjaa melko ilmeisen vaalivoiton jälkeenkään.

0
+1
0
-1
0
0
10.6.2021, 00:19
+6148
Liittynyt:
16.12.2013, 13:48
Viestejä:
4948

Sanoisin, että Jan Vapaavuori ratkaisi kunnallisvaalit Helsingin pormestarin osalta tuomalla Kruunusiltojen 800 miljoonan hintalapun vaaliviikolla ulos:

https://yle.fi/uutiset/3-11972967

Poliitikkoja tietäen, luulen tähän 800 miljoonaan otetun kaikki mukaan, mitä on suinkin keksitty. En toki lähtenyt perkaamaan laskelmaa, mutta sanoisin kokoomuksen menettävän hyvin taitavan poliittisen pelurin vapaille markkinoille.

Mutta Juhana Vartiaisesta saammekin hyvän pormestarin. Neljä vuotta Sinnemäen narinan kuuntelua olisi voinut ottaa maksan päälle. En tietenkään sano, että peli olisi tällä selvä, mutta kyllä tämä näiden vaalien suurmoskeija helposti on.

Tosin STM:n Ismo Tuomisen "maan hallituksella olisi valmius tehdä asetuksen muutos tartuntatautilakiin jo torstaisessa kokouksessaan, jos Uudenmaan alueelta vain saataisiin sitä tukeva ilmoitus tautitilanteesta" oli ihan samalla motiivilla. Ja Vapaavuori pääsi esittelemään "Temppu ja miten se tehtiin" Maikkariin. 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jan-vapaavuori-lataa-suorat-terveise...

Olisi se ollut kova jatkamaan politiikassa. Saatana kun olisi valittu 2014 sekoomuksen puheenjohtajaksi vanha katutappelija eikä lyhyen matematiikan B:tä, niin voisi olla Suomi toisennäköinen. Poliitikassa pitää olla myös osaamista, tai ei saa kuin kaaosta aikaan. Samat arvot poliitikolla eivät merkitse miulle juuri mitään, koska kyllä siellä vielä arvo- ja markkinaliberaaleja kuitenkin ehdolla riittää. Mutta jos valintapotentiaali on nolla tai poliittinen osaaminen vain valituksitulemisosaamista, ei ole miun kakkupala. Näillä eväillä olenkin sitten löytänyt näihinkin vaaleihin arvokonservatiisisehkon, mutta kyvykkään markkinaliberaalin ehdokkaan Wille Rydmanin. Jonka suurin puute on, että se on liian lyhyt.

Esimerkiksi liberaaleista löytyisi miulle useita samanmielisempiä kuin kokoomuksen Wille, mutta mitä tekee puolueella, jotka a) ei pääse valtaan b) joka pienpuolueenakin hajoilee jatkuvasti.

Mutta kyllä täytyy kunnioittaa kavereita, jotka jaksavat jakaa fllaiereita ohikulkijoille päästäkseen kunnanvaltuustoon. Hyvä, että sinne siis pyrkii täysipäisiäkin ehdokkaita.

3
+1
0
-1
3
0
10.6.2021, 01:12
+517
Liittynyt:
28.3.2020, 01:56
Viestejä:
516

Wille Rydmanista kannattaa pitaa mielessa se, etta se aanesti EU-pakettia vastaan. Varmasti saa paljon aania talla, mutta ainakin mulle sinansa paskasti neuvoteltun paketin kaatamisyritys tuossa vaiheessa on edesvastuutonta populismia. Willen lyhyyden sijan pidan haneen pahimpana puutteena sita etta han on ymmartaakseni tyouraltaan taysverinen poliitikko. En lahtokohtaisesti luota poliitikkoihin joiden ainoa lifeline on pysya politiikassa elakeikaan asti. Poliitikko jolla on joku siviiliura johon halutessa palata on taysverista poliitikkoa riippumattomampi.

 

5
+1
0
-1
5
0
8/29
10.6.2021, 01:26
+372
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
367

Kyllä se Orpo sentään pitkän matematiikan kirjotti. Vaikka pääsääntösesti oon sitä mieltä, että yo-arvosanoille annetaan liian suurta arvoa, niin matematiikan arvosana usein indikoi melko hyvin henkilön kykyä loogiseen päättelyyn ja asioiden laaja-alaisempaan hahmottamiseen. Muutenkaan politiikassa ei pelkällä asiaosaamisella pärjää vaan lisäks täytyy olla uskottavuutta, osaamista ja kykyä runnoa asioita eteenpäin. Usein pitää osata olla myös sopivan röyhkee ja iskee vastustajat kumoon silloin kun on siihen tilaisuus. 

Tänpäivänen HS:n puheenjohtajatentti taas hyvä esimerkki siitä, että politiikka on paljon sitä, että haukutaan muiden päätöksiä ja nostetaan muiden näkemyksistä esiin vain tiettyjä asioita, joiden avulla pyritään mustamaalaamaan toista puoluetta. Tähän lisäks sitten vielä kehutaan omia aikaansaannoksia. Ketään ei kiinnosta keskustella asiapitoisesti vaan pyritään vaikuttamaan ihmisten tunnepuoleen. Ja syy siihen taitaa olla, että suomalainen äänestäjän kuvitellaan tekevän äänestyspäätös tunnepohjasesti. Varmaan monen kohalla ihan tottakin. 

Sanna Marin jatkuvasti jaksaa muistuttaa kuinka suomi on hoitanut koronatilanteen mallikkaasti ja paljon paremmin kuin monet muut. Näin varmaan, jos tarkasteluun asetetaan koronaan kuolleet tai vakavasti sairastuneet. Jos tarkastelua laajennetaan taas kokonaiskuvaan ja otetaan huomioon myös taloudelliset ulottuvuudet ja laajempi terveydellinen näkökulma (mielenterveysongelmat, liikunan puute jne) niin tilanne on ihan erilainen. Jos siis pyritään vetomaan ei niin fiksuun väestönosaan, niin tunnepohjanen argumentointi onkin kai paras. Siinä on vähä vaikee laittaa kampohin asiapohjasilla argumenteillä, koska kokonaiskuva tuskin tulisi äänestäjälle ymmärretyksi.

Kannattaakin siis valita vain sopivan suuren puolueen kärkiehdokkaista se itselleen paras, jos haluaa käyttää oman äänen mahdollisimman tehokkaasti. Rydman oli kokoomuksen järjen ääni EU-elvytyspakettiasiassa, joten ei senkään puolesta huono valinta. Hyvä vaan jos Rydman saisi kasvatettua omaa painoarvaan kokomuuksessa ja vietyä kokoomustakin järjellisempään suuntaan. Äänivyöryä siis vaan Rydmanille x)

0
+1
0
-1
0
0
10.6.2021, 01:43
+372
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
367

Pörssimörssäri kirjoitti:

Varmasti saa paljon aania talla, mutta ainakin mulle sinansa paskasti neuvoteltun paketin kaatamisyritys tuossa vaiheessa on edesvastuutonta populismia.

Edesvastuuttomia olivat vain paketista sopineet osapuolet, jos tekivät paketin, jota ei muka voitaisi kaataa paketista äänestettäessä. Miksi opposition olisi pitänyt tukea hallituksen sopimaa pakettia vastoin omaa näkemystä? Jos tehdään niin suuria päätöksiä, että vaaditaan äänestystä, niin on vain vastuullista äänestäjiä kohtaan, että äänestää sen mukaan kuin miten asian kokee. Vasinkin kun puolue antoi vapaat kädet äänestää.

Ton elvytyspaketin kaatamisesta tuskin olisi edes mitään oikeesti radikaalia seurannut. Elvytykseen sitä ei oikeesti tarvita, kun talous käy muutenkin ylikuumana. Italialaiset olisivat pahoittaneet mielensä, mutta pidemmän päälle se olisi voinut olla jopa tervehdyttävä asia, kun tajuttaisiin, ettei ongelmia voi aina jakaa muiden kanssa. 

Rydmanin kohdalla en kyllä usko, että olisi oikeesti vaikeuksia työllistyä politiikan ulkopuolella. Jos olisi oikeesti halunnut pedata poliittista tulevaisuutta, niin olisi varmaan ollut helpompi äänestää paketin puolesta ja yrittää kerätä puoleessa sillä keinolla pisteitä.

3
+1
0
-1
3
0
10.6.2021, 07:00
+1198
Liittynyt:
25.6.2014, 10:25
Viestejä:
1360

Eikös nämä poliittiset broilerit aina halutessaan työllisty johonkin lobbausfirmaan?

4
+1
0
-1
4
0
10.6.2021, 10:01
+214
Liittynyt:
2.4.2018, 12:41
Viestejä:
180

Pörssimörssäri kirjoitti:

Wille Rydmanista kannattaa pitaa mielessa se, etta se aanesti EU-pakettia vastaan. Varmasti saa paljon aania talla, mutta ainakin mulle sinansa paskasti neuvoteltun paketin kaatamisyritys tuossa vaiheessa on edesvastuutonta populismia. Willen lyhyyden sijan pidan haneen pahimpana puutteena sita etta han on ymmartaakseni tyouraltaan taysverinen poliitikko. En lahtokohtaisesti luota poliitikkoihin joiden ainoa lifeline on pysya politiikassa elakeikaan asti. Poliitikko jolla on joku siviiliura johon halutessa palata on taysverista poliitikkoa riippumattomampi.

Tässä tiivistyy se, minkä takia en ymmärrä hinkua saada eduskuntaan rutkasti nuoria edustajia. Näillä kun se urapolku on yleensä muotoa opiskelija/nuorisopoliitiikka -> huono (tai kesken jäänyt) gradu -> eduskunta, eikä tuossa edellytetä osaamista kuin samanmielisten organisaatiossa kiipimisestä. Kaikki muut kyvyt tulevat kylkiäisenä täysin sattumanvaraisesti.

4
+1
0
-1
4
0
12/29
10.6.2021, 12:30
+1386
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1240

Trolli kirjoitti:

... että politiikka on paljon sitä, että haukutaan muiden päätöksiä ja nostetaan muiden näkemyksistä esiin vain tiettyjä asioita, joiden avulla pyritään mustamaalaamaan toista puoluetta.

Tämä on niin surullisen totta. Mielestäni enempi pitäisi keskittyä tulevaisuuteen ja tuoda niitä omia ratkaisuja esiin, kuinka me teemme asiat paremmin tulevaisuudessa. Mutta ei. Keskitytään menneeseen. Ja menneisyydessä saavutettuijen etujen pitämiseen. Pitäisi pystyä keskittymään ongelmakohtiin ja hakea miten ne tulevaiuudessa ratkaistaan.

Trolli kirjoitti:

Tähän lisäks sitten vielä kehutaan omia aikaansaannoksia. Ketään ei kiinnosta keskustella asiapitoisesti vaan pyritään vaikuttamaan ihmisten tunnepuoleen. 

Unohdat Elina (Lepomäki) Valtosen. Mielestäni Elina on keskittynyt lähinnä asiapitoiseen keskusteluun ja tuonut paljon ehdotuksia miten asioita voitaisiin parantaa ja tehdä tulevaisuudessa. Elinalla on myös melkoinen ja laaja-alainen ura työelämässä ennen politiikkaan siirtymistä. Softaa, taloutta ja johtamista.

Sääli ettei Vapaavuorta valittu silloin Kokoomuksen puheenjohtajaksi ja Elinaa varapuheenjohtajaksi. Voisi tosiaan Suomen tilanne näyttää toisenlaiselta, Akia lainaten.

Trolli kirjoitti:

Sanna Marin jatkuvasti jaksaa muistuttaa kuinka suomi on hoitanut koronatilanteen mallikkaasti ja paljon paremmin kuin monet muut. Näin varmaan, jos tarkasteluun asetetaan koronaan kuolleet tai vakavasti sairastuneet.

Sanna ottaa itselleen kreditit myös asioista, joihin hän ei ole mitenkään vaikuttanut. Yksi iso syy Suomen hyvään koronatilanteeseen on se, että Suomi on harvaan asuttu maa. Ja Suomalaisten sosiaalinen elämäntapa, jonka takia virus ei leviä ihan niin tehokkaasti kuin vaikka Italiassa.

Mielestäni päätöksenteko on ollut korona-asioissa todella heikkoa. On jahkaliltu ja jahkailtu. Tuntuu ettei kukaan uskalla tehdä päätöstä. Se on todella huonoa johtamista. Esimerkiksi raja- ja tapahtumaturvallisuus on kyllä tästä todella ikävä esimerkki. 14 kk aikana rajaturvallisuus-asiaa ei ole saatu kuntoon. Vieläkään esiintyjät eivät tiedä, koska he voivat aloittaa taas työnteon.

5
+1
0
-1
5
0
10.6.2021, 12:52
+6148
Liittynyt:
16.12.2013, 13:48
Viestejä:
4948

Täsmennän vähän kokoomuksen pj-vaalien historiatietoja, koska ketjussa on ollut pientä sekaannusta:

Kokoomus 2014 puheenjohtajaehdokkaat Jan Vapaavuori, Alexander Stubb ja Paula Risikko. Valittiin lyhyen matematiikan Beellä Stubb

Kokoomus 2016: Stubb, Petteri Orpo ja Elina Lepomäki. Valittiin pitkän matematiikan Beellä Orpo. Toisella kierroksella toivoin Orpoa, koska pitkän matematiikan B vastaa lyhyen E:tä. 

Sekä Vapaavuori että Lepomäki olisivat olleet luultavasti hyviä puheenjohtajia, vaikka Vapaavuori onkin Veikkausperhettä. Lepomäki suorastaan erinomainen.

Kun pyysin Veikkauksen Velipekka Nummikoskea Sijoitustiedon Teerenpeliin vieraaksi, suosittelin katsomaan jakson 7 Lepomäki https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/artikkelikeskustelu/sijo... päästäkseen kartalle mistä on kysymys. Numppi sanoi, että siinä tuskin on mitään jännitettä, koska olette samaa mieltä kaikesta. Mikä on hyvin lähellä totuutta.

Numpin kanssa sen sijaan on ollut jotain pieniä erimielisyyksiäkin. Mutta tuli vieraaksi, propsit siitä. https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/sijoitustiedon-teerenpel...

3
+1
0
-1
3
0
10.6.2021, 14:55
Käyttäjän TL kuva
+86
Liittynyt:
31.7.2020, 19:26
Viestejä:
104

Aki Pyysing kirjoitti:

Kokoomus 2014 puheenjohtajaehdokkaat Jan Vapaavuori, Alexander Stubb ja Paula Risikko. Valittiin lyhyen matematiikan Beellä Stubb

Kokoomus 2016: Stubb, Petteri Orpo ja Elina Lepomäki. Valittiin pitkän matematiikan Beellä Orpo.

Johtopäätös: Kykypuolue on kykypuolue vaikka asiaa miten katsoisi. Oli ihan pakko - sen verran sekava oli kokoomuksen hallitustaival kaikkine käänteineen eikä oppositiopolitiikka ole ollut yhtään linjakkaampaa äänestämme tyhjää koska haluamme samaan aikaan protestoida huonoa esitystä ja varmistaa sen läpimenon yms. vetoineen. Kun katsoo miten valtiontaloutta ja koronaa on hoidettu olisi mahdollisuuksia paljon parempaan ollut vaikka kuinka. Matti Nykästä vapaasti lainaten, kokoomukselle jokainen tsäänsi on hukattu mahdollisuus.

Ihan mielenkiinnosta kysyn mikä on mainioksi mainittujen Lepomäen ja Vapaavuoren YO-tulos?

Edit: Ihan väärin perustein Stubbia parjattiin kun väitettiin kuuluvan matemaattisilta taidoiltaan B-luokkaan. Ihan parasta A-ryhmää oli ainakin IS:n mukaan.

0
+1
0
-1
0
0
10.6.2021, 14:50
+186
Liittynyt:
8.3.2017, 08:40
Viestejä:
203

Tämän jutun perusteella ainakin Lepomäellä on varsin kelpo todistus, vaikkakaan ei perinteinen suomalainen.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001193705.html

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016061021705665

 

Edit: lisätty Iltalehden linkki kos ISn ei ainakaan mulla toiminut.

Edit2: korjattu IS linkki, thanks Druuge

0
+1
0
-1
0
0
16/29
10.6.2021, 14:44
+95
Liittynyt:
27.1.2020, 10:26
Viestejä:
90

IS osoitteesta puuttui l lopusta.

0
+1
0
-1
0
0
10.6.2021, 15:46
+214
Liittynyt:
2.4.2018, 12:41
Viestejä:
180

Jos Stubbilla oli lyhyen matikan A, niin siinä ei kyllä tosiaan paljon vasemman käden pikkurilliä pidemmälle osata laskea. Olen hänen kanssaan suunnilleen samanikäinen, ja meillä parilla ptikän matikan luokan cooliutta tavoittelevalla älypäällä oli abivuonna tapana laskea edellisvuosien lyhyen matikan kymppitehtäviä päässälaskuharjoituksina.

 

Vapaavuorella oli pitkästä matikasta magna, mikä oli tuohon aikaan toiseksi korkein arvosana.

0
+1
0
-1
0
0
10.6.2021, 15:56
+786
Liittynyt:
6.8.2014, 10:33
Viestejä:
373

Aki Pyysing kirjoitti:

Kun pyysin Veikkauksen Velipekka Nummikoskea Sijoitustiedon Teerenpeliin vieraaksi, suosittelin katsomaan jakson 7 Lepomäki https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/artikkelikeskustelu/sijo... päästäkseen kartalle mistä on kysymys. Numppi sanoi, että siinä tuskin on mitään jännitettä, koska olette samaa mieltä kaikesta. Mikä on hyvin lähellä totuutta.

Tämäkin pätkä vain vahvistaa sitä, että Elina Valtonen on nykypoliitikoista ylivoimainen ykkönen. Hänen useimmat avaukset ovat todella timanttisia enkä ainakaan muista mitään kovin idioottimaista ehdotusta. Valitettavasti samaa ei voi sanoa useimmista Elinan kollegoista. 

4
+1
0
-1
4
0
10.6.2021, 19:44
+1198
Liittynyt:
25.6.2014, 10:25
Viestejä:
1360

Kekkoslovakki kirjoitti:

meillä parilla ptikän matikan luokan cooliutta tavoittelevalla älypäällä oli abivuonna tapana laskea edellisvuosien lyhyen matikan kymppitehtäviä päässälaskuharjoituksina.

Luulen, että niitä voisi laskea edelleen päässälaskuharjoituksina. Pitääpä kokeilla joskus.

0
+1
0
-1
0
0
20/29
10.6.2021, 21:28
+68
Liittynyt:
26.3.2020, 09:03
Viestejä:
72

Mielestäni nykyinen, jumalilta saatu "pitkä matematiikka-lyhyt matematiikka" -dualismi pitäisi brändätä kokonaan uudelleen. Paremmat nimet olisivat jotain tyyliin insinöörimatematiikka/teoreettinen matematiikka ja talous/tilastomatematiikka. Sen sijaan, että olisi tyhmien matematiikka ja fiksujen matematiikka, olisikin kaksi eri matematiikkaa, joista toinen edelleen toki olisi vähän haastavampi, mutta silti voitaisiin osin painottaa eri asioita sen mukaan millaisille aloille nuoret mahdollisesti ajattelevat suuntautuvansa. Monet ihmiset eivät tule ikinä tarvimaan elämässään derivointia, raja-arvoja tai geometriaa, mutta sen sijaan jokin ylimääräinen tilasto/todennäköisyyslaskennan oppi saattaisi hyödyttää heitä enemmän kuin nykyiset lyhyen matematiikan "Matilla oli 30 omenaa ja sitten Pekka antoi hänelle 15 lisää. Montako omenaa Matilla on?" -tyyppiset tehtävät. Nykyinen lyhyt matematiikka on vähän liikaa sellainen "tyhjänpäiväistä paskaa niille, jotka haluavat humanisteiksi tai yhteiskuntatieteilijöiksi" -kurssi, vaikka todellisuudessa nuokin ihmisryhmät (ja ehkä nimenomaan juuri he) tarvitsevat tulevaisuudessa matematiikkaa eikä heille pidä antaa saman tien lukion alussa sitä käsitystä että elämästä voi selvitä ilman sitä.

Eipä tämä kai mitään mihinkään liittynyt, mutta kunhan brainstormasin jotain. 

 

 

4
+1
0
-1
4
0
10.6.2021, 23:36
+47
Liittynyt:
25.6.2014, 20:47
Viestejä:
40

^paras matikkabrainstormaus mitä oon lukenut. Toki myös eka, mutta en oo ikinä huomannut että ketään ois asiaa noin hyvin tuumaillut. Itseäkään ei pätkääkään kiinnostanut eikä kiinnosta vieläkään joku geometria eikä se ole minulle mitenkään reaalimaailmaa kun taas tilastomatikan laajemmasta osaamisesta olisi kovastikin hyötyä. 

0
+1
0
-1
0
0
11.6.2021, 01:13
+372
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
367

Lukion on tarkotus olla yleissivistävä koulu, joten ei ole mitään mieltä siinä, että pyritään entisestään kaventamaan opiskeltavia asioita. Nykyäänhän tykätään myös kauheasti puhua poikkitieteellisyydestä ja siinä on kyllä hyvä, jos kykenee vähän laaja-alasemmin hahmottamaan asioita ja vielä ymmärtääkin jotain. Tietysti painotuksista on ihan hyvä keskustella ja esimerkiksi useamman kielen hallinta ei suoraan lisää yleissivistystä, koska kieli on vain kommunikoinnin väline ja tästä syystä ruotsin voisi hyvin heivata pakollisesti opiskeltavien listalta.

Pitkää matematiikka taas ei voi karsia käytännössä ollenkaan, koska eri aihealueet kyllä tukevat toinen toisiaan. Jos esim kuvittelee, ettei tilastotieteessä tai todennäköisyyslaskennassa tarvitse derivointia/integrointia, on jäänyt opiskelut myös noilta aihealuilta melko vähäisiksi. 

Oliko ihan sattumaa, että Leonardo da Vinci oli lahjakas taidemaalari ja tiedemies vai olisiko jotain tekemistä sillä, että geometrisellä hamottamisella on paljonkin tekemistä maalaustaiteen kanssa. Ihan vain yhtenä esimerkkinä siitä, että matematiikka vain mallintaa numeerisesti todellisuutta ja matemaattisesta taidosta on hyötyä ihan sellaisissakin asioissa, joihin ei monesti mielletä matematiikkaa tarvitsevan. 

Liian aikasin ei pidä tehdä lopullisia valintoja tulevaisuuden suhteen, joten on ihan hyvä, että matematiikan opiskelu on tarpeeksi laaja-alasta. Lyhyeen ja pitkään jako on ihan perusteltua, koska lahjakkaammat voivat sitten opisekella lukiossa enemmän ja muut sitten lyhyen kautta.

Suurin ongelma suomen kouluissa on se, että opintoja pyritään suunnitellemaan kaikille sopivaksi. Lahjakkaat oppilaat joutuu opiskelemaan heikompien tahtiin ja se ei palvele oikein ketään. Toisaalta tähän ei ole järkevää toteutusmahdollisuutta kuin ehkä suurissa kaupungeissa, joissa voitaisiin perustaa lahjakkaiden kouluja/luokkia, mutta sekään ei taida olla nykysellään mahdollista.

Se mikä taas olisi entistä toivottavampaa olisi se, että ammattikoulutus ja korkeakoulutus olisi mahdollisimman räätälöitvissä tarpeen mukaan. Ammattikoulutus pitäisi toteuttaa enemmän vahvemmassa yhteydessä yritysten kanssa ja tuottaa sellasia osaajia, joita todella tarvitaan. Korkeakouluissa opiskelijoille pitäisi antaa entistä enemmän valtaa sunnitella oma opintokokonaisuus. Opinnot eivät saisi jäädä roikkumaan pakollisen ruotsin takia tai sen takia, että opintoja on viety entistä enemmän ryhmätöiden suuntaan. Erillaiset opiskelijat pitäisi ottaa huomioon ja antaa kaikkille mahdollisuus suorittaa se tutkinto. Enemmin tutkinnon suorittaminen tenteillä, kuten 20 vuotta sitten, kuin että syrjäytyy täysin ilman tutkintoa. 

Tarvittaisiin siis entistä enemmän joustoja ja mahdollisuuksia suorittaa tutkinnot. Kyse ei oo siitä, että kaikkien täytyisi antaa suorittaa opinnot miten sattuu vaan, että tarvittaessa joustetaan tietynlaisista vaatimuksista, jotka ei suoraan asiaosaamisen kannalta ole olennaisia.

2
+1
0
-1
2
0
11.6.2021, 02:54
+68
Liittynyt:
26.3.2020, 09:03
Viestejä:
72

^Minulla on tilastotieteestä yliopistotason tutkinto, ja derivoinnit ja integroinnit tulevat mukaan kuvioon vasta verrattain haastavilla kursseilla, esim. kandin tutkinto on ihan mahdollista suorittaa tajuamatta niistä hölkäsen pöläystä. Mutta siitäkin huolimatta, jos täydennän vielä pointtiani niin tietenkään tarkoitukseni ei ollut jakaa matematiikkaa kahteen täysin toisensa poissulkevaan lohkoon, analyysi vs lineaarialgebra tms, vaan enemmänkin lähestyä matematiikkaa sen kautta, minkälaisia ongelmia halutaan ratkaista. Esim. fysikaaliset ongelmat vs yhteiskunnalliset ongelmat. Ja edelleenkin ajatuksena oli että tietenkin toinen olisi haastavampi ja täydellisempi kuin toinen, mutta että ajatus "lyhyestä", toisin sanoen helposta, matematiikasta joutaisi romukoppaan. Koska matematiikka (ja ruotsi tai muu vaihtoehtoinen kieli) ovat niitä asioita, joiden osaamista on ihan oikein vaatia ns. yleissivistävän koulun käyneiltä ihmisiltä, mutta toisaalta yhtä lailla naurettavaa vaatia johonkin selkeään ammattiin kouluttautuvilta. 

1
+1
0
-1
1
0
24/29
11.6.2021, 07:35
+1198
Liittynyt:
25.6.2014, 10:25
Viestejä:
1360

Matikassa, kuten muissakin aineissa, on se puoli, että lukioikäisenä ei voi oikein tietää mitä tulee tarvitsemaan. Ja moni matikan käsite, kuten vaikkapa derivointi ja integrointi ovat sellaisia, että vaikka myöhemmin ei niitä täydellisesti osaisikaan, voi tulla vastaan tilanteita joissa on hyötyä siitäkin, että ymmärtää mistä on kyse. Siinä mielessä on perusteltua jakaa ryhmiin edellytysten perusteella, toisin sanoen opettaa lyhyempi oppimäärä  niille jotka eivät ehkä pidempää pysty omaksumaan. Toki muitakin mahdollisia ja ehkä parempiakin tapoja on.

0
+1
0
-1
0
0
11.6.2021, 10:59
+1386
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1240

segesege kirjoitti:

Mielestäni nykyinen, jumalilta saatu "pitkä matematiikka-lyhyt matematiikka" -dualismi pitäisi brändätä kokonaan uudelleen. Paremmat nimet olisivat jotain tyyliin insinöörimatematiikka/teoreettinen matematiikka ja talous/tilastomatematiikka.

............

Monet ihmiset eivät tule ikinä tarvimaan elämässään derivointia, raja-arvoja tai geometriaa, mutta sen sijaan jokin ylimääräinen tilasto/todennäköisyyslaskennan oppi saattaisi hyödyttää heitä enemmän kuin nykyiset lyhyen matematiika

No esimerkiksi insinööri, varsinkin ohjelmisto ja/tai radio- ja tietoliikennetekniikkaan liittyvän alan, tarvitsee kyllä todennäköisyyslaskentaa ja tilastomatematiikkaa. Derivoinnin ja geometrian lisäksi. Eli jaossasi insinöörimatematiikan tulisi sisältää kaikkien aihealueiden perusteet (syventävät sitten jatko-opinnoissa).  Ja jaossasi siis talous/tilastomatematiikka sisältäisi vain osan aihealueista? Näen tässä kaksi ongelmaa. Matematiikka on perusasioissa tavallaan poikkitieteellinen oppiaine oppiaineen sisällä. Voit hahmottaa ratkaisua useilla eri matematiikan keinoilla. Vaikka et suoranaista tarkkaa lopputulosta saisi, niin jollain "insinöörimatematiikalla" voit hahmottaa talous/tilastomatematiikan ratkaisun usein riittävällä tarkkuudella. Esim. geometrinen (tai derivointi/integrointi) ratkaisu tuottaa usein helposti lopputuloksen, johon muilla menetelmilä tarvitaan monimutkaisempaa menetelmää (ja geometrinen hahmottaminen omassa päässä helpottaa lopputuloksen hahmottamista hehtaaritasolla). Lisäksi nykyisin lukioikäisenä valittu ammatti ei ole se, josta lopulta päästään eläkkeelle. Ei ole mitenkään poikkeuksellista että tutkinto johon valmistutaan ei ole lähellekään sitä ammattia ja vaatimusta josta eläkkeelle päästään. On myös melko yleistä että kesken kaiken siirrytään toiselle alalle ja hankitaan toinen tutkinto. Jos lukiossa jäi perusteet oppimatta, niin aika hankalaa on jatkotutkinnon suorittaminen, kun perusteet pitää opetella erikseen (*).

Matematiikan perusteet on tosin vain pintaraapaisu kyseiseen aihealueeseen. Jos syventävään matematiikkaan mennään, niin silloin se menee niin syvälle ettei kyseisestä aiheesta ymmärrä edes toiseen matematiikan aihealueeseen syventynyt nero.

 

(*) Jatko-opinnoissani matematiikan opettaja ja piensijoittaja Pertti Lounesto (matemaattisen fysiikan ja matematiikan dosentti) opetti aluksi kaikki matematiikan perusteet uudestaan, koska hän oli sitä mieltä, ettei peruskoulussa ja lukiossa niitä opeteta (oikein). Kiinnostuin syvemmin matematiikasta vasta Louneston opissa, jossa asioiden ymmärtäminen ja suurempi hahmottaminen oli kaikki kaikessa. Aiemmin vaikea oppiaine muuttui helpoksi.

https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004063782.html

https://users.aalto.fi/~ppuska/mirror/Lounesto/

"Pertti Lounesto kirjoitti ylioppilaaksi Herttoniemen yhteiskoulusta 1966. Hän pääsi Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan osastolle koulufysiikan kuutosesta huolimatta. Tekniikan tohtoriksi hän väitteli 1979 aiheenaan Cliffordin algebra. Lounestosta tuli Helsingin teknillisen opiston matematiikan yliopettaja 1980. Samana vuonna hänet nimitettiin Teknillisen korkeakoulun matemaattisen fysiikan dosentiksi. Helsingin yliopiston matematiikan dosentiksi hän tuli 2002. Lounesto oli Cliffordin algebran eturivin tutkija. Hän oli 1980- ja 1990-luvuilla vieraileva professori ja tutkija useissa yliopistoissa Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Brasiliassa. Suomessa hänen tutkimusalueensa on ollut esillä vasta viime aikoina. Lounesto julkaisi paljon ja kirjoitti muun muassa kirjoja Cliffordin algebrasta. Vuonna 1996 hän kirjoitti yhdessä Rafal Ablamowiczin ja Joseph M. Parran kanssa teoksen Clifford Algebras with Numeric and Symbolic Computations . Vuonna 1997 häneltä valmistui useissa yliopistoissa käytettävä oppikirja Clifford Algebras and Spinors . Lounesto kävi aktiivista matemaattista keskustelua myös internetissä. Kotisivullaan ja kiertokirjeitse hän kumosi vastaesimerkein ja geometrisen algebran laskimen avulla vääriä teoreemoja Cliffordin algebrasta. Suomessa Pertti Louneston elämäntyö oli matematiikan opettaminen insinööriopiskelijoille, sittemmin ammattikorkeakoululaisille. Hän luennoi myös Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1980 alkaen ja Helsingin Yliopistossa tänä vuonna. Lounesto oli myös piensijoittaja. Hän tuli viime vuosina tunnetuksi valtioenemmistöisten yhtiöiden hallintoneuvostojen lakkauttamisten puolestapuhujana. "

 

3
+1
0
-1
3
0
11.6.2021, 10:59
+95
Liittynyt:
27.1.2020, 10:26
Viestejä:
90

Minua hiersi aikoinaan pitkän matikan ja fysiikan lukeneena, että fysiikan puolella ei tuotu riittävän selvästi eri kaavojen yhteyttä differentiaalilaskentaan. Olisi ollut roppakaupalla hyvin konkreettisia esimerkkejä tarjolla. Esim. miten päästään kuljetusta matkasta nopeuteen ja kiihtyvyyteen ja toisin päin integroimalla ja derivoimalla. Ja näitä olisi voinut hyvin käyttää esimerkkeinä myös matematiikassa. Olisi ruvennut konkretiaa löytymään. Yliopistolla kuulin että joissakin kouluissa nuo olikin käyty ainakin fysiikassa, mutta meillä vain annettiin kaavoina. Vasta yliopistossa sitten aukesi. Tähän liittyen oma ajatukseni on, että "lyhyt" ja "pitkä" matematiikka voisi kyllä sisältää paljolti samat asiat, lyhyessä vain ei mentäisi niin pitkälle, tehtävät helpompia ja vaatimustaso alempana. Tällöin sekin olisi hyvin yleissivistävä matematiikan eri osa-alueiden osalta.

Itse asiassa noissa olisi hyvin voinut olla mukana myös hieman historiaa, eli missä yhteydessä noita oli keksitty. Esim. differentiaalilaskenta keksittiin melkein jo antiikin kreikassa, mutta silloin vasta konseptitasolla. Voisi tuoda mukavasti piristystä usein varsin puuduttaviin matikantunteihin...

0
+1
0
-1
0
0
11.6.2021, 11:19
+1386
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1240

Druuge kirjoitti:

Ja näitä olisi voinut hyvin käyttää esimerkkeinä myös matematiikassa. Olisi ruvennut konkretiaa löytymään. Yliopistolla kuulin että joissakin kouluissa nuo olikin käyty ainakin fysiikassa, mutta meillä vain annettiin kaavoina. Vasta yliopistossa sitten aukesi.

Aiemmin mainitsemallani Pertti Lounestolla oli tapana johtaa aina ne lopulliset kaavat. Eli periaatteessa mitään kaavaa ei annettu sellaisenaan eikä opeteltu ulkoa, vaan ne johdettiin matematiikan avulla. Ihan alkaen toisen asteen yhtälön (pari eri mallia) ratkaisukaavasta noin helpoimmasta päästä esiemrkkinä. Sehän on yleinen kaava joka annetaan valmiiiksi purettuna, mutta ei anneta ymmärrystä miten se "toimii". Toki nämä yhtälöiden johtamiset tarvitsivat matematiikan perussääntöjen tuntemusta, koska niistä muodostuu reunaehdot ja johtamsen lainalaisuudet. Koska X ei voi olla Y, niin siitä seuraa että...... tai koska X ei leikkaa Y:tä, niin... jne

Matematiikan historian ottaminen mukaan on tietysti historiasta kiinnostuneille mukava lisä (kuten minulle), mutta en nyt näe sitä kovin tarpeellisena. Varsinkin kun opetusaikaa on rajallisesti ja aihetta paljon. Toki sivuhuomautuksena parilla lauseellase on OK. Esim. kuinka Egyptiläiset eivät oikeasti osanneet geometriaa kunnolla mutta heillä oli riittävät välineet ratkaista pyramiidien rakentamiseen tarvittavat geometrian laskut. Kaavat (ja piin arvo) olivat väärät, mutta antoivat silti riittävän tarkkuuden.

1
+1
0
-1
1
0
11.6.2021, 11:43
+1198
Liittynyt:
25.6.2014, 10:25
Viestejä:
1360

Tinggeli kirjoitti:

Ihan alkaen toisen asteen yhtälön (pari eri mallia) ratkaisukaavasta noin helpoimmasta päästä esiemrkkinä. Sehän on yleinen kaava joka annetaan valmiiiksi purettuna

Kyllä se ainakin meillä lukiossa johdettiin eikä annettu valmiina.

0
+1
0
-1
0
0
11.6.2021, 13:04
+1386
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1240

hauturi kirjoitti:

 

Tinggeli kirjoitti:

Ihan alkaen toisen asteen yhtälön (pari eri mallia) ratkaisukaavasta noin helpoimmasta päästä esiemrkkinä. Sehän on yleinen kaava joka annetaan valmiiiksi purettuna

 

Kyllä se ainakin meillä lukiossa johdettiin eikä annettu valmiina.

Joo niin taidettiin tehdä. Käytiin kyllä kolmannenasteen yhtälön ratkaisukaavakin läpi, käytinkö lukiossa, en nyt tiedä. Oli tosin vähän huono esimerkki. Mutta jos ottaisin jotain vektorilaskun sääntöjä, ympyrän kehäkulman laskenta, funktion ääriarvojen etsintä (sis. Newtonin menetelmän) tai funktion derivaattaa pisteessä X esiin, niin menisi vähän korkealta ja kovaa.

0
+1
0
-1
0
0

Sivut