Olet täällä

Päivän politiikka

587
268983
Sivu:

Sivut

31.3.2021, 09:46
+1327
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1222

Biden esittelee puheessaan tänään Pittsburghissa talouden elvytyspaketin. Tässä ei ole kysymys helikopterirahasta yksityisille ihmisille - ne ovat jo ihmisten tileillä - vaan elinkeinoelämän elvyttämisestä täyteen vauhtiin infrainvestoinneilla.

President Biden envisions long-term federal spending claiming its biggest share of the American economy in decades.

The centerpiece of their program—a multitrillion-dollar proposal to be rolled out starting Wednesday, less than a month after a $1.9 trillion stimulus—seeks to give Washington a new commercial role in matters ranging from charging stations for electric vehicles to child care, and more responsibility for underwriting education, incomes and higher-paying jobs.

Bidenin hallinto haluaa tässä myös kääntää perinteistä näkemystä, jonka mukaan julkinen hallinto on yksityistä sektoria tehottomampi - ja asettua kasvun ajuriksi.

It all marks a major turning point for economic policy. The gamble underlying the agenda is a belief that government can be a primary driver for growth. It’s an attempt to recalibrate assumptions that have shaped economic policy of both parties since the 1980s: that the public sector is inherently less efficient than the private, and bureaucrats should generally defer to markets.

Lähde: https://www.wsj.com/articles/behind-bidens-big-plans-belief-that-governm...

Paketti jaetaan ilmeisesti kahteen osaan, joista jälkimmäiseen laitetaan vaikeasti käsiteltävät terveydenhuolto ja päivähoito. Muista on helpompi päästä yksimielisyyteen erillään niistä.

The spending in the first phase of Mr. Biden’s plan includes a wide range of investments in physical infrastructure, including highways, mass transit and electric vehicle charging systems and upgrades to water pipes, the electric grid and veterans’ hospitals. It also includes a big increase in federal research and development spending and efforts to provide home-based care to older and disabled Americans.

Maksaminen tapahtuu sekä veroilla että velalla.

Mr. Biden’s proposals include raising the corporate tax rate to 28 percent from 21 percent and efforts to force multinational corporations to pay significantly more in tax to the United States on profits they earn and book overseas. The corporate tax rate had been cut under President Donald J. Trump from 35 percent to 21 percent.

The scale of the infrastructure program — one of the most ambitious attempts in generations to shore up the nation’s aging roads, bridges, rail lines and utilities — is so big that it will require 15 years of higher taxes on corporations to pay for eight years of spending, they said.

Lähde: https://www.nytimes.com/2021/03/30/business/economy/biden-infrastructure...

Markkina odottaa tänään ohjelman julkistamista, sillä se luo heti yrityksille kassavirtaa. Lobbarit ovat jo touhuissaan.

Euroopan puolella kinastellaan triviaaleista asioista - pitäisikö maskia käyttää, olisiko välillä suljettava - ikään kuin asiat olisivat vielä vuoden kuluttua jotenkin uusia.

Sijoittajan kannalta yllä mainittu Bidenin ohjelma vaikuttaa mm. Utilites-ryhmän yhtiöihin edellytyksiä parantavasti.

0
+1
0
-1
0
0
31.3.2021, 20:01
+1327
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1222

Elinkeinoelämän elvytyspaketista on jo saatavilla ennakkotietoja ja se rakentuu selvästi käsin kosketeltavien kohteiden synnyttämiseen. Liikenne ja kuljetus:

Rakentaminen ja muu yhteiskuntaa palveleva infra:

Työllisyyden tehostaminen ja tuotekehitys:

Lähde: https://www.nytimes.com/interactive/2021/03/31/upshot/whats-in-bidens-in...

Näihin nähden voi arvioida kuinka oma portfolio hyötyy näistä panostuksista. Kitukuntien tekohengitystä näissä tukitavoissa ei näy - se tulee tekemisen kautta.

Historically, roads, bridges, and other physical infrastructure have among the highest returns of any federal investment. Every dollar spent on the interstate highway system in the 1950s and 1960s generated around $2.50 worth of economic output by raising the productivity of private investment and workers, according to Daniel Leff Yaffe, a Ph.D. graduate of the University of California, San Diego.

Lähde: Memo to Biden: Spending Is Easy, Investing Is Hard - WSJ

2
+1
0
-1
2
0
12.4.2021, 16:36
+1327
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1222

Suomen pulma ei ole päästä normaalitilaan vaan kasvuun.

Normaalitila tulee sitten tulee eli kun tauti antaa myöten. Paluu voi olla sotkuinen:

Hallituksen exit-suunnitelma jättää paljon epävarmuutta yritysten näkymiin - jahkailu rokotepassin suhteen ihmetyttää | Kauppalehti

Normaalitila ei kuitenkaan ole oleellinen asia; sen kaikki tietävät. Oleellista on, kuinka pääsemme normaalitilasta mukaan samaan kasvuun kuin naapurimaamme ja kaikki muutkin. Sitä pitää jo nyt suunnitella vaikka ei voidakaan vielä toteuttaa. Merkkejä suunnittelusta ei näy eikä media edes kysy.

Juna menee äkkiä ja käy niin kuin nyt: mietitään toimenpiteitä, joiden mahdollinen tarve oli tiedossa jo vuosi sitten. Numerot ratkaisevat eikä näillä BKT luvuilla Suomi-sijoitus ole kovin kannattava. Luulisi poliittisesti valveutuneiden osaavan laskea, että miljoona osakkeenomistajaa = miljoona äänestäjää.

No matematiikka ei ole ollut hurmahenkien vahvuus suurista luvuista puhumattakaan.

4
+1
0
-1
4
0
13.4.2021, 15:38
+150
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
72

Kitukasvusta näyttää tulleen uusi normaali.

Finanssikriisistä koronakurimukseen 0-kasvun evankelistat ovat saaneet nauttia muiden mukana taloustaantuman autuudesta. Täysi tusina huonoja vuosia on tullut täyteen. Raamatussa sentään seitsemää huonoa vuotta seurasi seitsemän hyvää vuotta. Mutta vuosi 2021 tuo todennäköisesti kovan kasvun takaisin maailmantalouteen... vuodeksi, kun verrataan BKT-kasvua poikkeuksellisen notkahdukseen. Suomi taitaa silti pysyä talouskasvun perässähiihtäjänä. Suksi ei luista. Onko sauva katki vai voitelu epäonnistunut?

Peruskoulun taloustaidon tunnilla aikanaan kerrottiin, että tuotannontekijöitä ovat maa, työ ja pääoma. Pohjantähden alla suo, kuokka ja Jussi olivat muutenkin tutut. Suomessa työvoima on supistunut vuodesta 2010. Investointiaste on matanut matalana runsaassa 20%:ssa  BKT:sta. Ja T&K satkaukset ovat jääneet Ruotsista ja Saksasta jälkeen pudottuaan alle 3%:iin BKT:sta.

Kasvu synnyttää kasvua. Työväkeä, investointeja ja innovointia tarvitaan lisää (yksilötasolta yhteiskuntaan). Mutta millaisessa maassa leipäpuu kasvaa?

2
+1
0
-1
2
0
13.4.2021, 16:50
+646
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
385

Juha X kirjoitti:

Kasvu synnyttää eriarvoisuutta.

Korjasin vain virheellisen väittämäsi :D. Ehkä yleinen ilmapiiri kääntyy joku vuosi, ehkä ei.

Toisaalta se on sanottava Suomen eduksi, että niin helppoa kuin täältä onkin luetella asioita, jotka ovat päin persettä, niin jos jätetään laskuista tyyliin muut pohjoismaat, Sveitsi, Austraalia, Uusi-Seelanti ja ehkä Kanada sekä Saksa, niin joutuu näkemään jo vaivaa löytää maita, joissa kaikki edellä mainitut ongelmat eivät olisi vielä pahempia. Olisihan se kiva nähdä Suomi tuon listan kärjessä, mutta koko maailman mittapuulla menee vielä ihan hyvin.

2
+1
2
-1
2
2
14.4.2021, 12:02
+150
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
72

mskomu kirjoitti:

Toisaalta se on sanottava Suomen eduksi, että niin helppoa kuin täältä onkin luetella asioita, jotka ovat päin persettä, niin jos jätetään laskuista tyyliin muut pohjoismaat, Sveitsi, Austraalia, Uusi-Seelanti ja ehkä Kanada sekä Saksa, niin joutuu näkemään jo vaivaa löytää maita, joissa kaikki edellä mainitut ongelmat eivät olisi vielä pahempia. Olisihan se kiva nähdä Suomi tuon listan kärjessä, mutta koko maailman mittapuulla menee vielä ihan hyvin.

Suomi oli maailman paras maa 2010. Tilastokeskus listaa vieläkin mittareita, joiden mukaan maamme on maailman kärjessä edelleen: vakain, vapain, turvallisin...

Mutta turvallisuudentunteeseen tuudittautumisessa on omat vaaransa. Prinssinnakki keitetään kuin sammakko hiljaisella liekillä. Sammakolla voi olla jonkin aikaa lokoisat oltavat lämpimässä kylvyssään, mutta lopulta sen reidet päätyvät parempiin suihin.

Joskus 1980-luvulla Suomea kutsuttiin Euroopan Japaniksi. Japani putosi 1990-luvulta alkaen korkealta ja kovin kauan. Lähtötason korkeus hidasti uudistuksia. Rikkaassa maassa taantuma ei tuntunut juuri ihmisten arjessa. Suomi on ehkä nyt Euroopan Japani – tai Euroopasta on tulossa maailman Japani. Vanhainkoti ja ulkoilmamuseo.

Silloin 1990-luvun lamassa kriisitietoisuus oli Suomessa käsinkosketeltavaa. Valtionvarainministeri Iippo Vinetto löi TV:ssä käsi selän takana ja sormet ristissä tonnin vetoa, ettei Suomi devalvoi. Devalvoi ja kellutti. Vakaan (lue: vahvan) markan politiikkaan sitoutunut Suomen Pankin pääjohtaja Ralf Kulivuori sai lähteä. Säästöpankkileiri pantiin lihoiksi ja jaettiin muiden pankkien kesken. Pääomaverotusta kevennettiin ja kaksinkertainen verotus poistettiin avoir fiscal –järjestelmällä. T&K-satsauksia kasvatettiin rutkasti. Ja Nokia veti viennin nousuun.

Nyky-Suomessa kriisitietoisuus on tipotiessään. Sammakoita suustaan päästävät vain yksityisajattelijat. Johnny Åkerholm kummasteli, että Suomen talouskasvu on kymmenen vuoden ajan ollut lähes maailman surkeinta. Suomi on kasvuvertailussa sijalla 134. Vuosina 2008-2019 ainoastaan seitsemän maata vertailun 141 valtiosta kasvoi hitaammin kuin Suomi. Väestöliiton Anna Rotkirch päivittelee, että Suomen syntyvyyden romahtaminen 1860-luvun nälkävuosien tasolle ei näy kiinnostavan päättäjiä. Putin pullistelee Georgiassa, Krimillä, Donbassissa, Moldovassa, Valko-Venäjällä. Jne.

Maailmassa on kosolti maita, joilla menee huonommin kuin Suomella. Mutta moni menee myös Suomen ohi oikealta ja vasemmalta lähitulevaisuudessa. Kuka nostaa sammakon tikunnokkaan?

4
+1
0
-1
4
0
16.4.2021, 10:03
+1674
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1361

Ensi viikon keskiviikkona hallitus kokoontuu puoliväliriiheen. Niistä voi tulla vaikeat ellei joko SDP+VAS tai Keskusta anna periksi. Neuvottelu on hallitustaipaleen toistaiseksi vaikein, sillä etenkin vasemmistopuolueiden ja keskustan näkemykset koronakriisin jälkeisestä talouspolitiikasta eroavat toisistaan selvästi. Hallituslähteistä sanotaan viikkoa ennen riihtä, että kaikki isot asiat ovat yhä sopimatta. Eri puolueista kuvataan jopa hallituksen kaatumista mahdolliseksi, joskin epätodennäköiseksi. Keskustahan on pitänyt esillä tätä hallituksen kaatamista, mutta tuskin tekevät sitä kun se tarkoittaisi ettei se saa vuosikymmeniä himoitsemiaan maakuntia. Hillotolppa näkyy jo ja sitä kohti menevät.

Kolme keskeistä kiistankohdetta ovat rahankäytön ja velanoton määrä, työllisyystoimet – erityisesti työttömyysturvan leikkaaminen – sekä ilmastokysymyksistä jälleen turpeen verotus ja turveyrittäjien asema. Kehysriihen lähtökohta on vaikea, koska valtion rahankäyttö uhkaa kasvaa reippaasti sovittua suuremmaksi. 

Keskustalle vation talous on tärkeä. Keskustalainen valtiovarainministeri Matti Vanhanen ja hänen johtamansa valtiovarainministeriö ovat vaatineet, että ensi vuodesta eteenpäin menokehyksiä tulisi jälleen aidosti noudattaa. Hallituksen kaikkien suunnitelmien toteuttaminen tarkoittaisi, että valtion ensi vuoden menot ylittäisivät menokehyksen noin miljardilla eurolla. Koska menot eivät saa nousta, olisi jostain menoista nipistettävä. Tämä ei käy SDP:lle.

SDP:n verojen rakastaja Lauri Finer on juuri saanut valmiiksi SDP:n ohjelman nimeltä "Vahvempi Suomi uuteen kasvuun – Jälleenrakennuksen suuntaviivat koronan jälkeen".

https://sdp.fi/fi/blog/vahvempi-suomi-uuteen-kasvuun/

Sieltä löytyy SDP:n tulevaisuuden verotuksen (=verojen kiristys) ja elinkeinopolitiikan (=valtio tulee perustamaan Sorsan perintöä kunnioittaen uusia Valco Oy-katastrofeja (*)) mallit. Julkisen talouden tasapainottamisesta SDP:n näkemys on, että sen aika on vasta kahden hallituskauden jälkeen eli 10 vuoden päästä.

"Edessämme on valtava talouden rakennemuutos. Jos haluamme onnistua
tässä muutoksessa, on realistista arvioida, että julkisen talouden tasapainon
saavuttaminen ei tapahdu nopeasti vaan se tulee olemaan seuraavan kahden
vaalikauden tavoite
. Nyt matkalla kriisistä kohti normaalia on säästölistojen
luonnostelun sijaan meidän kysyttävä itseltämme: uskallammeko Suomena
ja suomalaisina rohkeasti investoida kestävään kasvuun ja uskoa yhteiseen
tulevaisuuteen?"

Näkemykset SDP - Keksusta ovat aika kaukana toisistaan. Saapa nähdä kumman on annettava periksi. SDP ei varmasti halau nyt että hallitus hajoaa koska sen jälkeen se ei ole hallituksessa. Keksusta taas ei halua että hallitus hajoaa koska se ei tule sen jälkeen saamaan maakuntiaan (mistäs sitten isännile saadaan ne jo luvatut kallispalkkaiset pestit). Joku kompromissi tulee, mutta mikä? Ehkä turve on se, mutta silloin vihreiden pitää joustaa.

Lisäks. Keskusta, vihreät ja Rkp kannattavat kiristyksiä työttömyysturvaan. Sdp ja vasemmistoliitto taas vastustavat niitä tiukasti. Tämäkin hiertää.

 

(*) Suora lainaus SDP:n ohjelmasta:

Julkinen sektori voi olla omistajana ja rahoittajana käynnistämässä uusia toi-
mialoja, kun tarvitaan riskinkantoa. Myös koulutus-, tutkimus- ja tukipolitiikan
tulee varmistaa se, että investointien edellyttämää osaamista ja rahoitusta on
saatavilla. Valtion omistajalinjan tulee tukea elinkeinopolitiikan uudistamis-
ta sekä uutta luovaa liiketoimintaa. Valtion omistajapolitiikalla vahvistetaan
omistajuutta kansallisesti tärkeillä aloilla ja torjutaan Suomen ajautuminen
tytäryhtiötaloudeksi.
Valtion tulee säilyttää määräysvalta sellaisissa valtion-
yhtiöissä, joissa turvataan strategisia intressejä kuten huoltovarmuus sekä
infrastruktuuri. Valtionyhtiöitä sekä valtion omistamia yhtiöitä on hoidettava
ja johdettava suunnitelmallisesti ja yhteiskunnan kokonaisetu ja strategiset
intressit huomioiden
.

 

 

 

0
+1
0
-1
0
0
16.4.2021, 09:46
+1327
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1222

Valtio ilmoittaa vähentävänsä väylien korjausvelkaa 600 miljoonaa kymmenen seuraavan vuoden aikana eli noin 60 miljoonaa vuodessa. 

"150-sivuisen suunnitelman pihvi on se, että ensimmäistä kertaa Suomen historiassa liikennettä mietitään 12 vuodeksi eteenpäin."

Lähde: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a2e3cee5-0e28-4cec-bb3c-5ad438df9c2e

Hyvähän se on. Reikien paikkailu ei kuitenkaan riitä. Tiedossa on, että virassa olevat ovat jättäneet hakematta infran rakentamisen tukia EU:lta mittavia summia. Näihin Suomella olisi kuitenkin ollut oikeus - se on nyt menetetty.

Se mietityttää mitä muuta on jätetty tekemättä. Infrasta saa käsityksen vertaamalla Suomen ja naapurimme Ruotsin tiekarttoja:

Ensimmäinen asia on se, että Suomessa ei ole juuri mitään niin demokraattista kuin päällystetty tie. Sitä saavat käyttää kaikki ikään, sukupuoleen tai muuhunkaan vetoamatta. Polkupyörästä kuorma-autoon tai kävellen. Tiet ovat yhteisillä varoilla kaikille rakennettu.

Toinen asia on se, ettei nykyään ole varastoja. Kaikki kulutettava tavara on pääpiirteissään pyörien päällä - puolivalmisteet menossa tehtaisiin ja valmiit tuotteet jakeluun. Kulutusomaisuutemme on maanteillä joka päivä.

Jos Suomeen halutaan investointeja niin kuljetusväylien toiminta on ratkaiseva asia - ei niinkään paikkakunta. Ihmiset saa siirrettyä minne tahansa. Terminaalit, väylät ja käsittely/kuljetuskapasiteetti ratkaisevat. Toistaiseksi niitä ei kartassa juuri näy - kolkkoa syrjäseutua ja kinttupolkua sen sijaan vaikka minkä verran.

Kukahan nuo menetetyt tukimiljardit maksaa? Päätös on ollut poliittinen - pitäisikö laittaa Valtiokonttorista yhteisvastuullinen lasku puoluetoimistoihin? Nämä kun ovat unohtaneet, että jokainen tiellä liikkuva on myös äänestäjä.

2
+1
0
-1
2
0
16.4.2021, 17:01
+334
Liittynyt:
2.4.2018, 12:41
Viestejä:
242

Pystyykö tällä palstalla joku kertomaan, mikä järki on voimakaksikon Marin-Kiuru ravintolarajoituksissa, jotka tekevät Helsingissä ja Turussa ainoastaan päiväkänniräkälöiden avaamisesta taloudellisesti kannattavaa?

0
+1
1
-1
0
1
16.4.2021, 17:09
+171
Liittynyt:
6.4.2017, 21:46
Viestejä:
295

Kekkoslovakki kirjoitti:

Pystyykö tällä palstalla joku kertomaan, mikä järki on voimakaksikon Marin-Kiuru ravintolarajoituksissa, jotka tekevät Helsingissä ja Turussa ainoastaan päiväkänniräkälöiden avaamisesta taloudellisesti kannattavaa?

Tärkeä muutos, että eduskunnan ravintolan (ja saunan ja kuntosalin) aukipitäminen on oikeutettua, vaikkei niiiden toimintaa rajoitukset toki aiemminkaan haitannut.

0
+1
0
-1
0
0
18.4.2021, 10:40
+1674
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1361

Satunnainen sijoittaja tekee päivän poliitikasta taas havaintoja. Tällä kertaa kuinka ideologia ajaa epäloogiseen päätöksentekoon. Tässä esimerkkinä SDP / Sanna Marin ja tietysti varapääministeri Krista Kiuru.

Lähtökohta. Sanna Marin (ja tietysti Kiuru) vastustavat Suomalaista rokotepassia, koska silloin kansalaiset joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan. Osa kansasta kärsii kun he eivät pääse samoihin tapahtumiin kuin osa kansasta. Onhan se nyt suoranainen vääryys jota ei tule sallia.  (referenssi esim: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/630c787c-d9b1-4de9-b60a-ea4f1caa3cbe )

Elina Lepomäki Twitterissä 9.4. rokotepassista.

"– Tämä pitäisi nähdä niin päin, että vaihtoehto tällaiselle osittaiselle avaamiselle ei ole se, että kaikki pääsevät, vaan se, että kukaan ei pääse. "

Lepomäki katsoo tätä asiaa myös talouden kannalta. Keäsän tapahtumat ovat suuri tulonlähde mm. artisteille ja kulttuurin tekijöille. Nythän tapahtumat on taas peruttu ja se tietää monille taloudellisia ongelmia.

IS (*) teki jutun aiheesta jossa myös Lepomäkeä haastateltiin:

"Lepomäen mielestä pääministeri Marinin perustelut ovat outoja.

– Vaikka minulla ei ole vielä rokotusta, ja en sen perusteella pääsisi palveluihin, vaikka teatteriin, ei se minulta ole pois, jos joku muu pääsee."

Minun mielestä hyin kiteytetty. Se ei todellakaan ole minulta pois, jos jotkut pääsevät festareile ja kulttuuritapahtumiin estäen alan ahdinkoa.

 

HS uutisessaan (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007919771.html) aiheesta: EU on ottamassa käyttöön "rokotepassin" (rokotetodistus) jonka avulla osa kansasta pääsisi matkustamaan.

Jos Sanna Marin / SDP (ja tietysti Krista Kiuru) olisivat johdonmukaisia, niin heidän tulisi vastustaa tätä EU:n rokotepassia, koska se saa aikaan epätasa-arvoa. Kaikki kun eivät pääse matkustamaan, joten matkustamista ei pidä sallia kenellekään ennen kuin kaikilla on kyseisnen rokotepassi.

Jäämme odottamaan Sanna Marinin ja Kista Kiurun kannanottoa aiheeseen.

 

(*) IS kirjoittaa:

Oppositiopuolue kokoomus haluaa avata tapahtumia ja palveluita rokotepassin avulla.

– Enemmän vapauksia, kasvavasti ja ketterästi ihmisille, mieluummin kuin kielletään kaikilta kaikki varmuuden vuoksi. Tai siksi, että halutaan kurjuutta kaikille, varapuheenjohtaja Elina Lepomäki (kok) perusteli rokotepassin käyttöönottoa.

Hallitus ei ole syttynyt ajatukselle, että tapahtumia ja palveluita voisi avata niin, että niihin pääsisi koronapassia näyttämällä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan hallitus ei ole sulkemassa kansalaisia pois palveluista sillä perusteella, onko ihminen saanut koronarokotuksen vai ei.

– Hallituksen lähtökohta on ollut se, että kun esimerkiksi tässä kuussa avataan ravintoloita ja ensi kuussa museoita, kirjastoja ja muuta toimintaa, niin nämä olisivat kaikille kansalaisille avoimia sen jälkeen, kun palveluita avataan. Emme ole siis ajatelleet, että vain he, jotka ovat saanee rokotuksen, voisivat näihin palveluihin mennä.

– Meidän lähtökohtamme on, että kaikki kansalaiset – riippumatta siitä saavatko he rokotteen nopeasti vai myöhemmin – voisivat palveluita käyttää, kun palvelut ovat auki, Marin (sd) sanoi aamulla esitellessään hallituksen exit-strategiaa.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000007910726.html?utm_medium=social&ut...

Kun palvelut on sulki, aiheuttaa se tapahtumajärjestäjille ja esiintyjille mm. suuria taloudellisia vaikeuksia.

7
+1
0
-1
7
0
18.4.2021, 11:43
+1327
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1222

Tinggeli kirjoitti:

Lähtökohta. Sanna Marin (ja tietysti Kiuru) vastustavat Suomalaista rokotepassia, koska silloin kansalaiset joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan. Osa kansasta kärsii kun he eivät pääse samoihin tapahtumiin kuin osa kansasta. Onhan se nyt suoranainen vääryys jota ei tule sallia. 

Poliittista päätöstä rokotepassista tehtäessä pitäisi pohtia, että perustellaanko passia mahdollisuuksien tasa-arvolla vai lopputuloksen tasa-arvolla.

Mahdollisuuksien tasa-arvossa keskeistä on se, että heikoimpia tuetaan siten, että kaikki saavat tasavertaiset mahdollisuudet elämän sosiaalisten perusedellytysten toteutumiseen ja jokainen voi tavoitella itse hyvänä pitämiään päämääriä.

Rokotepassin kohdalla tämä on sitä, että rokotetuille passi annetaan heti ja muille pyritään saamaan tasavertaisesti kaikkialla maassa. Terve järki ymmärtää, ettei rokotus tai passin saanti tapahdu yhtäaikaa, samana päivänä kaikille.

Jos maan toimintaa ja elinkeinoa hallinnon toimesta jarrutetaan siihen asti kunnes viimeinenkin on saanut lappusensa, hallinto on ymmärtänyt tasa-arvon käsitteen väärin lopputuloksen tasa-arvoon pyrkiessään.

Aritmeetinen tasa-arvo olisi kyllä oikeudenmukaista masokisteja ajatellen, kun kaikilla olisi yleisesti ja yhtäläisesti kurjaa.

0
+1
0
-1
0
0
18.4.2021, 13:15
+66
Liittynyt:
29.1.2020, 20:35
Viestejä:
68

Tänään on The Päivä

 

THL:n pelottava arvio jopa yli 11 000 päivittäisestä tartunnasta sai puolueet lykkäämään vaaleja

https://yle.fi/uutiset/3-11824646

THL: Suomessa on todettu 498 uutta koronavirustartuntaa viimeisen kahden päivän aikana

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/thl-suomessa-on-todettu-498-uutta-ko...

 

Kahden päivän aikana. THL:n arvion alaraja oli 2600 tartuntaa. Päivätasolla on 10 kertaa pienemmissä lukemissa. 

"Jos joku on lukenut tämän huolimattomasti ja tekee pelkästään näillä luvuilla päätöksiä, se on tietysti huolestuttavaa"

https://www.is.fi/politiikka/art-2000007925118.html?utm_medium=social&ut...

 

En tiedä, mikä se tosiasiallinen syy siirtää vaaleja oli, mutta tuon arvion kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä. 

2
+1
0
-1
2
0
18.4.2021, 22:44
+1182
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1317

1
+1
0
-1
1
0
19.4.2021, 11:08
+1674
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1361

Keskustan kummallisuuksia. Aikanaan päästökauppa luotiin n. 18 vuotta sitten (vuonna 2003) ohjaamaan teollisuuden CO2 päästöjä alemmaksi. Se joka saastuttaa, se joutuu maksamaan aneita. Ajatus oli, ettei saastuttava teollisuus / energiantuotto olisi kannattavaa ja markkinatalous hoitaisi päästöt kuriin. No nyt on niin tapahtumassa. Ja mikä on Keskustan vastaus.

HS: Hiilipäästöjen hinnan­nousu Euroopassa on lyönyt kaikki ennusteet, ja sen seurauksena turpeesta tuli ”järkyttävän kallista”

Päästöoikeuksien kallistuminen iskee Heleniin ja muihin kaukolämpöyhtiöihin.

https://www.hs.fi/talous/art-2000007926977.html

Hiilidioksidin päästäminen ilmakehään ei ole Euroopassa maksanut koskaan niin paljon kuin tällä hetkellä.

Päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet alkuvuonna nopeasti, ja yhden hiilidioksiditonnin päästämisestä ilmakehään joutuu tällä hetkellä maksamaan jo yli 40 euroa. Kuluvan viikon alussa päästöoikeuden hinta kävi hetkellisesti 44 eurossa, kaikkien aikojen ennätyksessä."

Vertaa: Huhtikuussa 2013 päästötonnin hinta oli alle 3 euroa, vuoden 2006 alussa noin 30 € ja huhtikuussa 2006 hinta romahti noin 15 euroon tonnilta.

 

"Suomessa hinnannousu vaikuttaa ennen kaikkea kaukolämpöyhtiöihin. Suomen sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus viime vuonna oli vain 13,8 prosenttia, mutta kaukolämmöstä peräti 40 prosenttia tuotettiin kivihiiltä, öljyä, maakaasua ja turvetta polttamalla. Päästöoikeuksien kallistuminen tarkoittaa, että suuripäästöisten polttoaineiden käyttö muuttuu entistä kalliimmaksi."

Kaukolämmön (40% kivihiilellä) Helenin osuus on varmaan melko suuri. Mutta tämä päästökauppahan on siis mennyt juuri päästökaupalain tavoitteiden mukaan (*). Miten keskusta tähän vastaa?

HS: Keskustan puheenjohtaja Saarikko avoimessa kirjeessään: ”En voi sulattaa ajatusta siitä, että kotimainen energiantuotannon muoto ajetaan ryminällä alas”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007926782.html

Hallituksen aloittaessa sovittiin, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

”Näin totisesti on tapahtunut. Päästökaupan hinta, turpeeseen kohdistuva kriittinen keskustelu sekä energiaveron nosto ovat ajaneet turpeen käytön nopeasti alas. Liian nopeasti. Tavoite turpeen energiakäytön puolittamisesta saavutetaan arviolta jo ensi vuonna, kahdeksan vuotta etuajassa”, Saarikko kirjoittaa.

..................

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä esitti maaliskuussa muun muassa verohelpotusta pienille turvetta käyttäville lämpölaitoksille. Ryhmä esitti myös energiaturpeen veron sitomista päästöoikeuden hintaan niin, että turpeen vero laskisi päästöoikeuden hinnan noustessa.

Saarikon mukaan työryhmän esitykset tulisi ottaa vakavasti....

..................

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) on peräänkuuluttanut turpeen energiakäytön alasajon hillitsemistä. Turvetuottajien auttaminen on Vanhasen mukaan hallitukselle ”koetinkivi, onko puheilla reilusta siirtymästä katetta”

Eli koska päästökaupan seurauksena turpeesta on tullut kallis energiamuoto, niin nyt Keskusta haluaa Saarikon ja Vanhasen suulla nollata koko päästökaupan idean ja antaa tukea kompensoimaan päästökaupan tuoma hinnankorotus.

Myös Perussuomalaiset ovat ottaneet asian esiiin ja vaativat hallitukselta verohelpotuksia:

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-vaatii-keskustalta-turveyr...

"Perussuomalaiset edustajat ovat jättäneet tänään toimenpidealoitteen turpeen veronkorotusten perumiseksi ja turpeen uusiutuvaksi julistamiseksi. "

Tämä ei ollut mikään kannanotto turpeen käytölle suuntaan taikka toiseen.

 

(*)  HS kirjoittaa artikellissaan myös:

Suomessa hinnannousu vaikuttaa ennen kaikkea kaukolämpöyhtiöihin. Suomen sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus viime vuonna oli vain 13,8 prosenttia, mutta kaukolämmöstä peräti 40 prosenttia tuotettiin kivihiiltä, öljyä, maakaasua ja turvetta polttamalla. Päästöoikeuksien kallistuminen tarkoittaa, että suuripäästöisten polttoaineiden käyttö muuttuu entistä kalliimmaksi.

Tämä iskee esimerkiksi Nevelin kaltaisiin yrityksiin. Valtion turveyhtiöstä Vaposta itsenäiseksi yhtiöksi irrotettu Nevel operoi 40 kaukolämpöverkkoa eri puolilla Suomea, Ruotsia ja Viroa, ja viime vuonna lähes 40 prosenttia sen käyttämästä polttoaineesta oli turvetta.

Yhtiön toimitusjohtaja Markus Hassinen sanoo, että nykyisellä päästöoikeuden hinnalla turpeen käyttäminen on ”järkyttävän kallista”.

”Se on todella kallis polttoaine. Turveverosta ja päästöoikeudesta tuleva kustannus on nyt 22 euroa megawattitunnille. Nämä kaksi elementtiä yhdessä vastaavat jo biopolttoaineen hintaa, eikä mukana edes ole turpeen raaka-ainekustannusta”, Hassinen kertoo.

Turve onkin kallistunut niin nopeasti, että hiljattain työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä esitti turpeen käytölle uusia verotukia alasajon hidastamiseksi.

Nevelissä oli jo aiemmin valmistauduttu turpeen käytön merkittävään vähentämiseen. Yhtiö on pyrkinyt korvaamaan turvetta puupolttoaineella, investoimaan energiatehokkuuteen ja optimoimaan laitosten käyttöä. Nyt suunnitelmia nopeutetaan.

”Tavoitteena on vetää turpeen käyttö nollaan mahdollisimman nopeasti päästökaupan piirissä olevissa laitoksissa”, Hassinen sanoo.

Yhtiön kaukolämpö­verkoista kaksi suurinta – Forssa ja Lieksa – ovat päästökaupan piirissä, ja niissä yhtiö ei enää ensi syksynä aio käyttää lainkaan turvetta. Tilalle tulevat puupolttoaineet. Nevelin tavoitteena on, että tänä vuonna uusiutuvien polttoaineiden osuus tuotannossa olisi jo 75 prosenttia.

Myös Helsingin kaukolämmön tuottava Helen tuntee päästöoikeuksien hinnannousun konkreettisesti toiminnassaan. Viime vuonna 46 prosenttia Helsingin kaukolämmöstä tuotettiin kivihiilellä.

 

2
+1
0
-1
2
0
19.4.2021, 11:34
+253
Liittynyt:
3.12.2020, 21:05
Viestejä:
453

kun luin tuon edellisen jutun niin tuli mieleen ristiriita aiemmin lukemastani, nyt sen löysinkin

"Until now, however, greenhouse gas emissions from the transport and building heating sectors have not had a German or EU-wide price."

https://www.cleanenergywire.org/factsheets/germanys-planned-carbon-prici...

eli tuon mukaan asumusten kaukolämpöpäästöt eivät ole kuuluneet päästökaupan piiriin?

1
+1
0
-1
1
0
19.4.2021, 11:55
+1674
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1361

Indrid Cold kirjoitti:

eli tuon mukaan asumusten kaukolämpöpäästöt eivät ole kuuluneet päästökaupan piiriin?

Tähän en osaa sanoa, mutta Suomessa yhteistuotanto on yleistä. Esim. Helenin kaukolämpö tehdään 100% samalla voimalaitoksella jolla tehdään sähköä, joten ainakin ne voimalat ovat päästökaupan piirissä.

Ainakaan aluksi pienet voimalat (muistaakseni alle 20 MW) eivät olleet päästökaupan parissa, mutta rajaa on kai alennettu? Ja miten määritellään building heating? Yksittäinen kiinteistö,  suurempi määrä taloja (lämpökeskus) vai kokonaisen kunnan kaukolämpö (kaukolämpökeskus)?

Turveinfosta seuraavaaa tietoa:

  • Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on viime vuosina ollut 10-15 prosenttia ja monissa maakunnissa sen osuus on edelleen lähes neljännes.
  • Valtaosa energiaturpeesta käytetään kuntien ja teollisuuden sähköä ja lämpöä tuottavissa CHP-voimalaitoksissa.
  • Lauhdesähkön tuotanto turpeella on vähentynyt merkittävästi viime vuosina.
  • Pienissä kaukolämpölaitoksissa turpeen käyttö on noin yhden terawattitunnin verran.
  • Tällä hetkellä Suomessa on noin 50 suurta voimalaitosta, jotka käyttävät yhtenä polttoaineenaan turvetta.
  • Turvetta käyttäviä kaukolämpölaitoksia on 120
  • Lisäksi turvetta käytetään pienemmissä lämpökeskuksissa ja kiinteistökohtaisessa lämmityksessä.
1
+1
0
-1
1
0
19.4.2021, 14:10
+1327
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1222

Media näyttää keskittyvän huolen kantamiseen julkisesta taloudesta. Valtion kulut ovat noin 62 tuhatta miljoonaa ja Valtiokonttorilla on kassassaan normaalisti noin 5 tuhatta miljoonaa eli noin kolmen viikon kulujen verran rahaa. Valtio pärjää kyllä koska se voi vipata aina velkakirjoja levittelemällä vaikka ohkainen kassa tyhjenisikin. Vakuutena sillä on meidän kaikkien omaisuus ja tulevat tulot. Näitähän nämä poliittisesti valveutuneet hinkuvat nälkäisinä.

Vähemmän on keskitytty elinkeinotalouden huoliin, joka kuitenkin kaiken tilittää julkisen talouden kassaan. Poliitikkoja tulee ja menee, mutta huolenani on mitä tekevät nämä viroissaan olevat, pysyvät virkamiehet sinä aikana kun ministerit haahuilevat antamassa lausuntoja tai piipittelevät milloin mistäkin. Virastohenkilökunta toimii hiljaa taustalla ja työryhmämenettelyllä yrittää saada järkeenkäypiä yhteenvetoja asioista aikaan.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä löytyi tuore asiakirja eli Yrityskatsaus 1/2021. Se ilmestyy puolivuosittain ja tämä tuli noin kuukausi sitten. Kirjoittajina on useita osapuolia ja aiheina sijoittaminen, omistajuus ja yrittäminen.

Otsikon alateksti lupaa luettavaksi järjen ääntä: Kotimaisessa omistajuudessa on kysymys myös hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.

Poimintoja tekstistä:

Ongelmana ankara ja epäneutraali verotus

Pääsyyllinen kotimaisen omistajuuden aneemisuuteen on verotus. Osakeverotus on Suomessa huomattavan ankara muihin EU-maihin verrattuna. Lisäksi verotus on epäneutraali ja epäjohdonmukainen, ja se syrjii etenkin yksityishenkilöiden pörssisijoituksia.

Naapurimaistamme poiketen Suomessa on edelleen myös perintövero, joka varsin huonosti huomioi verovelvollisen maksukykyä. Yli kymmenessä EU-maassa kauan omistettujen osakkeiden luovutusvoitot ovat verovapaita, ja muissakin verokanta on yleensä selvästi alhaisempi kuin Suomessa. Meillä vero on ikuinen, eli pitkäaikaisissa omistuksissa peritään veroa myös inflaation aiheuttamista näennäisvoitoista.

Hankintameno-olettama vapauttaa kauppalaskelmien säilyttämisestä, mutta tasot ovat epärealistisia. Erityisen käyttökelvoton on 20 prosentin olettama. On äärettömän harvinaista, että osakkeen arvo yli viisinkertaistuu alle kymmenen vuoden sijoituksissa.  Esimerkiksi viiden vuoden sijoituksissa olettaman käyttö vaatii yli 38 prosentin vuotuista arvonnousua.

Katsaukseen linkki: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162954/TEM_op...

Tiedon hankinnasta Pihkalan kommentti: Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtään tutkimuksen rahoitusinstrumenttia, joka olisi erityisesti kiinnostunut omistajuuteen liittyvän tiedon lisäämisestä.

Pääpiirteissään opuksesta tulee esiin hyvin mielenkiintoisia harkintoja asioiden korjaamiseen ja aivan pätevää päättelyä. Ihmeteltävän hyvä suoritus Lintilän porukalta, täytyy myöntää. Kyllä näistä ohjelmia kehiteltäväksi olisi jahka piikityslausuntojaan suoltavat tviittigeneraattorit joutaisivat miettimään kassatuloja vähän pidemmälle.

5
+1
1
-1
5
1
20.4.2021, 12:15
+91
Liittynyt:
30.6.2014, 18:17
Viestejä:
121

Aki kirjoitti:

Jos osinkoa jakamaton yhtiö pääsee Vanhasen esityksen mukaisesti 15 prosentin verokannalla ja osinkoa jakava 25 prosentilla, lopettaa sijoitusyhtiöni osingonjakamisen kokonaan. Sen sijaan, että sataprosenttisesti omistamani yhtiön rahat siirretään henkilökohtaiselle tililleni ja sitten siirretään yritykseen takaisin, tämä tilisiirto ja sen verotus jätetään väliin.

Ymmärränköhän nyt jotakin väärin, mutta eikö juuri tuollaista ko. 15/25 asetelmalla juuri tavoiteltaisi? Rahaa jäisi enemmän yritysten sisälle, vaikka sitten kannattamattomampiinkin investointeihin. Kaikki yritykset eivät toki tuota ideaa voisi toteuttaa vastaavalla tehokkuudella kuin pörssiin hinnoittelupalveluja ja likviditeettiä tarjoava yritys. Joten kanstantaloudellisesti investointeihin ei päätyisi ehkä ihan yhtä paljoa kuin tarpeen olisi.

Vuosittaisen verokertymän ongelma voidaan hoitaa velanotolla, kuten tähänkin asti. Jos kansantalouden tasolla yrityksiin vangiksi jäävä lisäpääoma tuottaa enemmän kuin nolla, sehän karkeasti alkaa olemaan jo kannattavaakin näillä korkotasoilla. Vaihtoehtoisesti/lisäksi jotenkin tulevaisuudessa muutetaan verotusta, ettei tuosta mahdollisesta lisätuotosta yrityksiin tai omistajille sitten mitään lopulta jää.

Jos sitten käy totaalihuonosti, niin kaipa nuo valtionvelat voi jättää maksamattakin. En oikein tiedä onko oikeudellisesti pätevää kanittaa vielä syntymättömiä.

Voi se hullua olla, mutta kyllä siinä logiikkaa on.

0
+1
0
-1
0
0
20.4.2021, 12:53
+1674
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1361

HanTsiip kirjoitti:

Ymmärränköhän nyt jotakin väärin, mutta eikö juuri tuollaista ko. 15/25 asetelmalla juuri tavoiteltaisi? Rahaa jäisi enemmän yritysten sisälle, vaikka sitten kannattamattomampiinkin investointeihin.

Eihän yrityksen kannata tehdä huonoja investointeja vain siksi, että rahaa on taseessa ja se on pakko tyrkätä johonkin investointiin (*). Sehän on aivan älytön ajatus. Ja kun raha on jo taseessa, ei siitä enää veroja tarvitse maksaa, vaikka se siellä vuodesta toiseen makaisi tuottamattomana (joka sekään ei ole hyvä). Ja jos raha jää makamaan taseeseen, se vähentää myös valtion verokertymää, kun se ei tuota mitään.

(*) voidaanhan se antaa ulos osakaslainana reunaehdoin tai sitten laitetaan tuottamaan vaikka osakkeisiin.

HanTsiip kirjoitti:

Jos kansantalouden tasolla yrityksiin vangiksi jäävä lisäpääoma tuottaa enemmän kuin nolla, sehän karkeasti alkaa olemaan jo kannattavaakin näillä korkotasoilla.

Mutta kun se yrityksen taseeseen makaamaan jäävä raha (kassa) ei tuota mitään näillä korkotasoilla.

2
+1
0
-1
2
0
20.4.2021, 13:39
+91
Liittynyt:
30.6.2014, 18:17
Viestejä:
121

Tinggeli kirjoitti:

 

HanTsiip kirjoitti:

Ymmärränköhän nyt jotakin väärin, mutta eikö juuri tuollaista ko. 15/25 asetelmalla juuri tavoiteltaisi? Rahaa jäisi enemmän yritysten sisälle, vaikka sitten kannattamattomampiinkin investointeihin.

Eihän yrityksen kannata tehdä huonoja investointeja vain siksi, että rahaa on taseessa ja se on pakko tyrkätä johonkin investointiin (*). Sehän on aivan älytön ajatus. Ja kun raha on jo taseessa, ei siitä enää veroja tarvitse maksaa, vaikka se siellä vuodesta toiseen makaisi tuottamattomana (joka sekään ei ole hyvä). Ja jos raha jää makamaan taseeseen, se vähentää myös valtion verokertymää, kun se ei tuota mitään.

(*) voidaanhan se antaa ulos osakaslainana reunaehdoin tai sitten laitetaan tuottamaan vaikka osakkeisiin.

 

HanTsiip kirjoitti:

Jos kansantalouden tasolla yrityksiin vangiksi jäävä lisäpääoma tuottaa enemmän kuin nolla, sehän karkeasti alkaa olemaan jo kannattavaakin näillä korkotasoilla.

 

Mutta kun se yrityksen taseeseen makaamaan jäävä raha (kassa) ei tuota mitään näillä korkotasoilla.

Höh, juurihan tuossa sanoin, että voi se hullua olla mutta voi siinä ajatella olevan logiikkaa. Kun yrityksiin jää ylimääräistä rahaa, se todennäköisesti alkaa valumaan jossakin vaiheessa valua myös huonommin kannattaviin investointeihin, ei toki kaikilla eikä nyt heti ainakaan välttämättä tappiollisiin.

Yrityksien taseeseen jäävän rahan tuottavuus tai tuottamattomuus ei suoraan riipu korkotasoista. Yritin sanoa, että kansantalouden tasolla ja valtion velan korkotasoilla tuossa on logiikkaa, kun ajattelee että verokertymä kasataan sitten myöhemmin (jos niitä kannattavi investointeja löytyykin ja kasvua saadaan aikaiseksi) tai veloille sanotaan hurlumhei (jos investointeja ei löydykään ja tulee kansantalouden konkurssi, kun kaikkien sukupolvien verokertymät täältä ikuisuuteen ei riitä kansantalouden velkojen maksuun).

0
+1
0
-1
0
0
20.4.2021, 13:47
+91
Liittynyt:
30.6.2014, 18:17
Viestejä:
121

Kaiken huomion keskittyessä koronapandemian hoitoon, on moni muu yhteiskunnallinen ongelma jäänyt pimentoon. Otetaan nyt vaikka sukupuoliteitse levittyvät taudit. Yksi hyvin yleinen ja vakava sukupuoliteitse tarttuva tauti on elämä. Siihen kuolee lopulta täydet 100% sairastuneista ja lisäksi taudilla on myös suuria vaikutuksia ilmastoon. Koronan ja ilmastonmuutoksen hengessä olen luonnostellut tarvittavia toimenpiteitä tämän taudin kitkemiseksi maastamme.

Ensimmäisenä hätätoimenpiteenä kondomien käyttö on saatava pakolliseksi kaikille. Kaksi tai useampi päällekkäin tarjoaa paremman suojan kuin yksi. Pakollisuus tulisi koskea myös ehkäisypillereitä. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksella maamme eturivin ohjelmistoyhtiöiden pitäisi pikimmiten toteuttaa ehkäisynvalvontasovellus asennettavaksi kaikkiin älylaitteisiin.

Sosiaali- ja terveysiministeriössä on aloitettava ohjelma seksuaalisten tarpeiden viitteidenkin poistamisesta Maslowin tarvehierarkiasta. Siirtymäkauden aikana kannustetaan ja opastetaan ihmisiä erityisesti sooloseksin pariin. Kaalimato kansallistetaan valtiolliseksi virastoksi osaksi ympäristöministeriötä. Ministeriön fokusta tarkennetaan poistamalla nimestä ynnä muuta -osuus. Kauppaneuvos Sanni Ormasteen johdolla uusi virasto alkaa välittömästi neuvottelemaan kansallisen tason välineosto-ohjelmasta. Kolmella tuotekategorialla luultavasti saavutetaan ainakin 70% kattavuus tarpeellisten aukkojen osalta. Tässä vaiheessa ei ainakaan vielä neuvotella venäläisten tavarantoimittajien kanssa. Mikäli saatavuudessa on ongelmia, palataan tähän vaihtoehtoon.

Ravintoloiden aukioloa rajoitetaan entisestään. Huviravintoloiden ikäraja nostetaan 65 vuoteen. Alkoholi kielletään, ja kannabis laillistetaan. Selvitetään rauhoittavien mielialalääkkeiden jakelun helpottamista ja löysätään ylivilkkauden (kuten ADHD) diagnoosikriteereitä, sekä käypä hoito -suosituksia. Selvitetään rauhoittavien mielialalääkkeiden määräämistä pakolliseksi kaikille yli 65-vuotiaille. Synnytyssairaalat muutetaan aborttiklinikoiksi. Selvitetään kastraation toteuttamisen mahdollisuutta kaikille yli 12-vuotiaille.

Kansalaisten valvonnan mahdollisuuksien selvittämiseksi asetetaan työryhmä, jota vetää asiassa aiemminkin ansioitunut Ollilan Jorma. Tavoitteena on toteuttaa MTV3:n, poliisin, poliisi-TV:n ja Veikkauksen yhteistyönä kansalaisten koteihin sijoitetuin kameroin ja anturein tietoihin pohjautuva uusi ”Kansalaisvalvonta” tosi-TV peliohjelma.

Elämän leviämisen etenemisen estäminen tarjoaa valtavia taloudellisia mahdollisuuksia Suomen viennistä riippuvaan kansantalouteen. Esimerkiksi työelämän tuottavuutta voidaan parantaa huomattavasti työaikalainsäädäntöä uudistamalla. Tästä on etelärannassa jo valmiit suunnitelmat, tavoitteet vain kolminkertaistetaan. Suuria mahdollisuuksia on myös asuntorakentamisessa, aluepolitiikassa ja digitaalisuudessa.

Tuossa oli alkua kriittisistä ensimmäisistä toimenpiteistä. Kun ongelmaa pohtii tarkemmin, sieltä löytyy varmasti vielä paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ennen kuin viisaat päättäjämme etenevät näiden välttämättömien toimenpiteiden osalta, muistakaa, sosiaalisia kontakteja on kaikin tavoin vältettävä, kun haluamme rajoittaa elämän leviämistä.

1
+1
0
-1
1
0
20.4.2021, 14:02
+463
Liittynyt:
25.5.2019, 08:24
Viestejä:
298

HanTsiip kirjoitti:
Kaksi tai useampi päällekkäin tarjoaa paremman suojan kuin yksi.

Ei pidä paikkaansa. Muutenkin ohjelma on liian monimutkainen, tehdään vain kuin Ruotsissa ja säädetään laki pakollisesta suostumuksesta ennen aktia.

Ainakin kun kerroin laista ei-ruotsalaisille naisille jokainen totesi, että tuollaisesta lähtee halut eli elämä ei pääse tarttumaan edes vahingossa.

2
+1
0
-1
2
0
20.4.2021, 14:44
+1674
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1361

Tai sitten toimitaan kuten Linkola opetti ja eli. Linkola kun eli täysin opetustensa mukaan yksinkertaisesti ja luonnonmukaisesti. Teki toki Pentti Linkolakin yhden kompromissin - koitti pelastaa avioliiton lentämällä seuramatkalla Kanarian saarille.

Ja jos maailmassa ei kyetä elämään kuten Linkola opetti, niin sitten pitäisi siirtyä Linkolan opetuksissa seuraavalle tasolla. Koska ihmisiä on liikaa, niin ihmisten määrää tulee rajoittaa radikaalisti. Ja kaikki määrän alentaminen on vain hyväksi.

"Linkola on myös aina kannattanut väestönkasvun rajoittamista – vaikka pakkotoimin, jos muu ei maapallon kantokyvyn ylittävään väestönkasvuun auta. Kehitysapua Linkola ei kannata.
– Ei Afrikkaan pitäisi viedä kuin kondomeja. Ihmiset lähtevät liikkeelle, koska heitä on liikaa, mutta ei tilanne parane siirtämällä liikaväestö toiseen maanosaan. Syntyvyyttä pitäisi säännöstellä joka puolella maailmaa."

Eli Ruotsin malli koko maapallolle. Myös Afrikkaan.

0
+1
0
-1
0
0
20.4.2021, 15:39
+334
Liittynyt:
2.4.2018, 12:41
Viestejä:
242

Teki se tietääkseni ainakin toisen ison kompromissin - piti itsensä hengissä diabeteslääkkeillä.

0
+1
0
-1
0
0
20.4.2021, 17:49
+91
Liittynyt:
30.6.2014, 18:17
Viestejä:
121

HanTsiip kirjoitti:

Voi se hullua olla, mutta kyllä siinä logiikkaa on.

Kärsin vissin jo hallitsijasyndroomasta, kun itseäni lainaan. Kohta puhun varmaan itsestäni monikon kolmannessa persoonsassa. Mutta, tämä veroasia ei nyt jättänyt rauhaan minua ollenkaan. Onko Vanhasen ajatus jopa hullun nerokas?

Lähdetäänpä liikkeelle siitä, että olet valtio. Sinulla on pari hyvää korttia taloudellisessa mielessä, voit kerätä veroja ja ottaa velkaa ja jaksottaa näitä. Tavoitteena näillä sitten optimoida yleistä hyvinvointia maksukyvykkyyteen nähden.

Olet sitä mieltä, että taloudellinen lisäarvo valtiossasi tapahtuu huomattavalta osin yritysten kautta. Pienten, suurien ja keskisuurten.

Valtiona olet kohdannut taloudellisen kriisin, jonka seurauksena taloudellisen lisäarvosi tuottajat ovat aika pahassa jamassa, pääomat ovat huvenneet. Aika neuvoton olo on itselläkin. Jos ei siellä yrityksissä keksitä, miten tästä noustaan, niin missä sitten? Perkele, jos tässä tulee vielä päälle yritysten konkurssiaalto, mehän olemme ihan kusessa. Schumpeteriläinen ydinpommi.

Elvytysvelkaa voisi ottaa, mutta miten sen saisi kohdistettua siten, että tämä valtion selkäranka vahvistuisi ja että elvytys kohdistuisi sen elinkelpoisiin nikamiin. ELY-keskuskset ja Business Finland nyt ainakin on pois suljettu vaihtoehto, niiden varojen jakamisesta tulee nyt aina haloo. Jotenkin pitäisi saada niille, jotka sitä tulosta pystyy edes jonkin verran tekemään. Keinovalikoimassa lainsäädäntö ja verotus.

Tämähän on tietynlaista lokaalia optimointia, ei tässä koko maailmaa ehdi pelastamaan. Omistajien kautta suoraan ei siis onnistu, ne kun ovat milloin missäkin ja tuppaavat enemmän harrastamaan globaalia optimointia.

Mitä sinä tekisit?

 

1
+1
0
-1
1
0
20.4.2021, 20:02
+1674
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1361

HanTsiip kirjoitti:

Valtiona olet kohdannut taloudellisen kriisin, jonka seurauksena taloudellisen lisäarvosi tuottajat ovat aika pahassa jamassa, pääomat ovat huvenneet.

......

Mitä sinä tekisit?

Keinot riippuisivat kyllä niistä syistä jotka ovat johtaneet taloudelliseen kriisiin. Jos nyt ei olisi kyse 2008 tai 2019 kriiseistä, niin eikö tuotantokustannusten alentaminen olisi nopein keino saada vienti vetämään ja eurovirta takaisin Suomeen. Eli toimet voisivat olla seuraavan suntaisia. Valtiona ottaisin väliaikaista velkaa, alentaisin logistiikkakuluja, verotasoa ja työn sivukuluja. Sallisin paikallisen joustavan sopimisen. Käytännössä siis tekisin sisäinen devalvaatio ja vähän muita toimia. Keskittyisin kestävään kipailukyvyn parantamiseen.

Eli toimilla hakisin kilpailukyvyn parantamista mahdollisimman nopeasti, jotta saadaan taas valtion budjetti tasapainoon. Pitkän aikavälin toimet (yritystuet, kouluts jne) eivät auta kovin nopeasti. Niiden kehittämiseen voi taas palata kun kriisi on hoidettu, mutta aluksi pitää keskittyä kriisin nopeaan hoitoon pois päiväjärjestyksestä.

2
+1
0
-1
2
0
20.4.2021, 21:57
+150
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
72

[quote=HanTsiip]

Lähdetäänpä liikkeelle siitä, että olet valtio. Sinulla on pari hyvää korttia taloudellisessa mielessä, voit kerätä veroja ja ottaa velkaa ja jaksottaa näitä. Tavoitteena näillä sitten optimoida yleistä hyvinvointia maksukyvykkyyteen nähden.

[/quote

Valtiolla on tosiaan lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa, joilla se voi yrittää optimoida yleistä hyvinvointia.

Kyynikko tosin saattaa epäillä, että eduskunnassa kansanedustajat voivat ajaa itsekkäämpiäkin tavoitteita (esim. uudelleenvalintaansa) tai että virkakoneistossa ilmenee vieläkin moninaisempia pyrkimyksiä (esim. yliviikarointia). Valtio varmaan kuitenkin tasapainottelee eri eturyhmien ja intressien ristipaineessa laatiessaan lakeja ja budjettiesityksiä. Monitavoiteoptimointia kerrakseen.

Talouskasvu ja kasvun hedelmien oikeudenmukainen jakaminen epäilemättä edistää yleistä hyvinvointia. Kustannuskilpailukyky on perinteisesti auttanut kansantaloutta kasvamaan. Takavuosina rahapolitiikassa oli käytössä devalvaatio ja kellutus, joilla talous tarvittaessa tuupattiin käyntiin. Nykyisin sisäinen devalvaatio kustannuksia leikkaamalla on teoriassa mahdollista: korkokustannuksia onkin jo voimakkaasti leikattu. Muita kuluja on vaikeampi valtion mahtikäskyllä supistaa, ehkä ”fiskaalista devalvaatiota” lukuunottamatta (verot, sivukulut, yms.). Reaalinen kilpailukyky paranee, kun keksitään, millä muilla keinoilla kuin hinnalla voidaan kilpailla.

Toinen keino on finanssipoliittinen elvytys, jota on jo jonkin aikaa harjoitettukin. Valtio velkaantuu ja pumppaa rahaa talouteen, jotta kysyntä piristyisi. Pysyykö kannettu vesi kaivossa – tai raha avotaloudessa? Maailma on kuitenkin suljettu talous, ja kun kaikki elvyttävät, raha ei karkaa avaruuteen. Saa nähdä, miten pitkään elvytys jatkuu. Japanissa fiskaalinen elvytys on jatkunut 30 vuotta. Ja valtion velka BKT:sta lienee jo yli 300%.

Ekonomisti on kolmen konstin timpermanni. Se kolmas keino on sitten ”rakenteelliset uudistukset”. Mutta kuka kertoisi, mitä ne ovat? Bengt Holmström yritti. Valtion rooli tulisi kirkastaa. Mitkä ovat valtion ydintehtävät? Miten laajaksi julkisen sektorin rooli halutaan kasvattaa? Yövartijavaltiossa valtio vastaisi lähinnä ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Mutta muitakin julkishyödykkeitä valtion huoleksi ainakin teoriassa pitäisi jättää. Mutta mitä?

Minä äänestäisin, etenkin jaloillani ja rahoillani.

1
+1
0
-1
1
0
27.4.2021, 13:36
+1327
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1222

Kelan tiskille pitäisi lisätä yksi tiski lisää, Sijoitusneuvontaa vähävaraisille ja eläkeläisille.

Surullista on seurata, kun poliittiset puolueet ovat aivan hukassa ja hakoteillä. Jauhavat muodista mennyttä tasa-arvon jargonia ja yrittävät hämätä puupäiksi uskomaansa äänestäjien laumaa. Hesarin avulla epätoivoisesti etsitään luokkasodan aineksia tutkimuksesta, joka osoittaa Suomen olevan siinä missä muutkin - luonnollisessa eriarvoisuuden tilassa. Sitä ei satavuotias demokratia ole miksikään muuttanut - eikä muuta, sillä ihmiset panevat vastaan vaurastumisen halullaan ja omilla valinnoillaan. Puolueet eivät osaa puhutella ihmisiä - sanomat ja julkilausumat ovat täysin pielessä ja nykyihmiselle käsittämättömiä.

Äänestäjät ovat säästäjiä. Puolueet metelöivät lähinnä veronkuluttajien pelastamisesta ja ovat valmiit tuhoamaan toimeenpanovallan toimintakyvyn keskellä kriisiä metafyysisessä tilassaan, harhanäkyjen vallassa. Säästäjille oleellista on elinkeinojen monipuolisuus ja toimintojen edellytykset, sillä siitä he saavat elantonsa ja säästöilleen tuoton. Äänestäjät ymmärtävät varsin hyvin, että puolueet nakertavat tätä pohjaa menokehyksillään, tasapäistämishankkeillaan ja vieraan pääoman kulutuksella, joka ei rakenna uutta ja pysyvää. Kuka tahansa kaupunginrakennuspeliä pelaava 10-vuotias tietää miten käy, jos veroja pelissä nostetaan liikaa. Uusi sukupolvi simuloi ja puoluepuhe on heti osoitettavissa palturiksi ihan ruudulla.

Vähävaraiset, vähätuloiset ja eläkeläiset säästävät kukin omalla tavallaan. Tasa-arvoisempaa olisi, jos heillä olisi mahdollisuus säästämis- ja sijoitusneuvontaan pankeista ja sijoitustaloista riippumattomien, auskultoitujen neuvojien toimesta. Tätä on muissa maissa toteutettu, erityisesti jenkkilässä. Siellä tarkasti valvotut, riippumattomat ja lisensoidut asiantuntijat neuvovat työntekijöitä rakentamaan 401(k), Roth I.R.A. (Individual Retirement Account) tai 403(b) eläkesalkkunsa niin, että omat tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Muissa maissa on saman tyyppisiä järjestelyjä - ei Suomessa.

Lähde ja lisätietoja: https://www.nytimes.com/guides/business/saving-money-for-retirement

Eläkesäästäminen aloitetaan jo kaksikymppisenä ja siihen toivotaan muualla jo perusopetuksen aineina kouluneuvontaa. Entä Suomessa - toimii ehkä harrastuspiireinä?

Toivoa ei juuri ole, mutta aina voi leikitellä ajatuksella, että jokin puolue ottaisi asiakseen ajaa Kelaan sijoitus- ja säästämisneuvonnan palveluita niille, joilla ei ole varaa private-banking palveluihin - tasa-arvon nimissä. Konttoriverkostoon korkeakoulut saisivat kouluttaa neuvojia, tehdä tutkimusta ja laatia oppaita. Valtion elin antaisi neuvontaluvat ja valvoisi neuvonnan laatua. Tasa-arvoa kyllä syntyisi suhteessa varakkaampiin, kun säästöt karttuisivat tehokkaasti vähätuloisillakin. Säästöistä suurempi osuus olisi sijoituspääomana ja ulkomaisten sijoitusten tuotto toisi tähän maahan kipeästi kaivattua pääomalisäystä.

Veronkuluttajien määrä on Suomessa liian suuri. Yksikään puolue ei aja varallisuuden noston asiaa - varojen poistamista äänestäjiltä kylläkin. Eikä sijoitusneuvontaa vähävaraisille, jotta näistä tulisi suurempivaraisia.

4
+1
0
-1
4
0
28.4.2021, 10:52
+150
Liittynyt:
28.12.2020, 12:56
Viestejä:
72

Huopainen korottaa panoksia – lupaa tuhat euroa sille, joka osoittaa eurojäsenyyden tuoneen Suomelle taloudellista nettohyötyä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija Juhani Huopainen lupasi kymmenen vuotta sitten lahjoittaa sata euroa sille, joka osoittaa eurojäsenyyden tuoneen Suomelle nettotaloushyötyä. Lukuisista väittelyistä tai yrityksistä huolimatta kukaan ei ole lunastanut satasta. Tänään summa nousi tuhanteen euroon.

Huopainen kirjoittaa: ”Kyllästyin eurokriisin aikoihin Suomen eurojäsenyyttä kehuviin henkilöihin. Lupasin €100, sille, joka linkkaa Suomen eurojäsenyyden nettotaloushyödyt vahvistavaan selvitykseen. Ei ketään. Ei yhtäkään. Kymmenen vuotta mennyt. Lupaan nyt 1 000 euroa. Ette te pysty.”

https://www.suomenuutiset.fi/huopainen-korottaa-panoksia-lupaa-tuhat-euroa-sille-joka-osoittaa-eurojasenyyden-tuoneen-suomelle-taloudellista-nettohyotya/

 

Tämä ei ollut kai vitsi. Tämä taas on: 

Kaksi ekonomistia käveli kadulla, jolloin nuorempi huomasi maassa 100 euron setelin ja huudahti: Näetkö, tuossa on satasen seteli! Vanhempi ekonomisti vastasi: Roskaa, jos se olisi satasen seteli, joku olisi jo poiminut sen mukaansa. Taloustieteessä ei ole ilmaisia lounaita. Tuhannen euron setelilläkään ei ole muuta kuin lämpöarvoa. Sikarin sillä voi sytyttää.

Mutta onko eurosta hyötyä? Kansalainen heittää lanttia: kruuna vai klaava? Kansallisvaltio luo oravannahkansa. Ja unioni valuuttaunioninsa.

Euroon siirtymistä pohdittiin neljännesvuosisata sitten. Hyötyjä ja haittoja punnittiin. Silloin Suomi kellutti markkaansa. Sillä tiellä olisi ollut helppo jatkaa. Ruotsin ja Tanskan mallitkin olivat lähellä. Paljon on vettä virrannut Vuoksessa niistä ajoista. Mikä olisi nyt parempi vaihtoehto? Bitcoin?

Google vastaa, kun kysytään: Winners and losers of the Euro? https://www.cep.eu/Studien/20_Jahre_Euro_-_Gewinner_und_Verlierer/cepStudy_20_years_Euro_-_Winners_and_Losers.pdf

Mielipidetieteissä on mielipiteitä yhtä paljon kuin esittäjiäkin. Yhtä totuutta ei löydy. Puolitotuuksia sitäkin enemmän. Mutta jos mustavalkoisesti valitaan vain ääripäät, eurosta on hyötyä ja haittaa. https://www.economicshelp.org/blog/1236/economics/costs-and-benefits-of-adopting-the-euro/

Hyötyjen ja haittojen nettouttamisesta taas syntyy sillisalaattia tai sekahedelmäsoppaa, kun omenoita ja appelsiineja sekoitetaan teholeikkurilla mehupuristimeen. Huopainen saa pitää toimintatonninsa.

2
+1
0
-1
2
0

Sivut