Olet täällä

Päivän politiikka

560
242263
Sivu:

Sivut

8.3.2021, 12:59
Käyttäjän TL kuva
+129
Liittynyt:
31.7.2020, 19:26
Viestejä:
139

Jatkokysymyksenä esittäisin sen mitä hyötyä on esittää skenaario ja todeta ettei se perustu mitenkään "nykytodellisuuteen" vaan on ihan laskennallinen höpö höpö malli. Ja sitten miten järkevää on tämän höpö höpö mallin pohjalta tehdä sellainen pikkujuttu kuin siirtää vaaleja?

Ja mitä kertoo viraston kyvykkyydestä (luetaan kyvyttömyydestä) ettei kyetä tekemään mallia jossa esim ennustettaisiin taudin etenemistä jo päätetyillä toimenpiteillä. Ja tämän mallin (olettaen sen olevan ammattimaisesti tehty) pohjalta päätettäisiin sitten tarvitaanko lisätoimia vaiko ei? Olisiko tämä jotenkin liikaa vaadittu?

3
+1
0
-1
3
0
8.3.2021, 18:20
+1232
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1165

Bingo53 kirjoitti:

Elvytystietojen hakeminen valtion sivuilta ei ole antanut vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Paljonko rahaa tulee ja koska?
2. Kenelle se annetaan ja mihin tarkoitukseen?
3. Kuinka paljon se tuottaa rahallisesti vaurautta ja kenelle?

Todettakkoon, että takaisinmaksu hoitaa kyllä itsensä jos ottolainaus on ollut kannattava.

1. Paljonko rahaa tulee ja koska

Eli 2700 miljoonaa nostettaisiin, mikä on alle 5% valtion kulubudjetista. Ajankohta on ilmeisesti kuluvalla kaudella, jotta siitä heti alkaisi hyöty - tietääkö kukaan?

2. Kenelle annetaan ja mihin tarkoitukseen

Asiaa on tarkasteltava rahavirtojen kautta, joka näkyy alla olevassa kuvassa - peräisin Mäkisen linkistä:

Valtion tarkoitus on tarjota välttämättömät palvelut. Se ei synnytä varallisuutta tai tuottoa muulla tavalla kuin rakentamalla infraa.

- jos raha annetaan kokonaan valtiolle se menee hukkaan, sillä valtio on tehoton tuottaja. Ainoa tapa olisi vastaavasti pienentää veroja, jolloin yritykset ja kotitaloudet synnyttäisivät lisätuoton. Toistaiseksi on nähty vain taloutta tuhoavia veronkorotuksia.
- jos raha annetaan kokonaan kotitalouksille se menee säästöön tai kulutustavaroina hukkaan, jos sitä ei käytetä investointiin
- rahan antaminen kokonaan yrityksille on poliittinen mahdottomuus Suomessa - ei kannata edes miettiä

3. Kuinka paljon elvytysraha tuottaa rahallisesti vaurautta ja kenelle?

Kun pankit jumittavat, löytyy hetki aikaa vastata itsellensä. Valtiovarainministeriön sivuilta löytyy yhteenveto 2021 budjetista ja siitä kuvat:

Kuluva vuosi menee siten, että jokainen otamme pari tonnia lisää velkaa kattaaksemme julkisen talouden kuluja - tulot eivät riitä. Mistä tulevat, mihin menevät:

Lähde: Tutki budjettia

Tulot tulevat kulutuksesta arvonlisäveroina, työn tekemisestä ja yrittämisesta ansio- ja pääomatuloina, teollisesta toiminnasta energiaveroina sekä yritysten veroista. Meneekö nettolainanotto näiden tulomuotojen kehittämiseen - onko exit-suunnitelmaa? Ei tietenkään - raha menee eläkkeisiin ja hoitojärjestelmään ja kunnille ties mihin.

Kysymys onkin mitä tässä mukamas elvytetään - raatoja kuntia vai? Rahallista vaurautta näyttäisi syntyvän lähinnä sinne, missa Kelan toimitalo on paikkakunnan suurin rakennus.

5
+1
0
-1
5
0
8.3.2021, 19:14
+66
Liittynyt:
29.1.2020, 20:35
Viestejä:
68

TL kirjoitti:

Jatkokysymyksenä esittäisin sen mitä hyötyä on esittää skenaario ja todeta ettei se perustu mitenkään "nykytodellisuuteen" vaan on ihan laskennallinen höpö höpö malli. Ja sitten miten järkevää on tämän höpö höpö mallin pohjalta tehdä sellainen pikkujuttu kuin siirtää vaaleja?

Ja mitä kertoo viraston kyvykkyydestä (luetaan kyvyttömyydestä) ettei kyetä tekemään mallia jossa esim ennustettaisiin taudin etenemistä jo päätetyillä toimenpiteillä. Ja tämän mallin (olettaen sen olevan ammattimaisesti tehty) pohjalta päätettäisiin sitten tarvitaanko lisätoimia vaiko ei? Olisiko tämä jotenkin liikaa vaadittu?

Tästä on kyllä  helppo olla Jokisipilän kanssa samaa mieltä. Niin tai näin, en halua kuulla enää yhtään uutista siitä, kuinka Suomi on Marinin johdolla koronan mallimaa jne. 

Ihan käsittämätöntä sekoilua. 

Jos mietitään koronan hallinollista hoitamista kokonaisuudessaan, niin kyllä tässä on käsissä ehkä suurin epäonnistuminen tähän mennessä.

 

https://yle.fi/uutiset/3-11826614?origin=rss

5
+1
0
-1
5
0
10.3.2021, 18:19
+302
Liittynyt:
2.4.2018, 12:41
Viestejä:
223

Päivän "Älkää tehkö niinkuin minä teen vaan niinkuin minä sanon" -pläjäys:

Ammattiliitto PAM aloittaa yt:t. Lainaus Hesarin uutisesta:

Viime vuosina tappiot on katettu Pamin mukaan sijoituksilla. Pamin mukaan toiminnan rahoittaminen sijoitustuotoilla on ”kestämätöntä”.

Kuka sitä nyt yleishyödyllisistä tuotoistaan tinkisi. No, ehkä hallitus tarvitsee muutaman avustajan lisää ja tasaa tämän työllisyysvaikutukset.

3
+1
0
-1
3
0
14.3.2021, 11:45
+1232
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1165

Media alkaa herätä siihen, että suomalainen sijoittaja on jo yli neljännesvuosisadan sijoittanut ulkomaisiin osakkeisiin ja vertaa kotimaista kannattavuutta siihen mitä tuottoa muualta saa. Asiaan vaikuttavat kansalliset ohjelmat ja yrityspolitiikka.

Valmistaudutaanko Suomesssa koronan jälkeiseen aikaan? Tiedossa on, TEM:n Lintilä porukoineen tilkitsee jumissa olevien firmojen kulukuoppia tukirahoilla ja tämä on vain hätäapua. Mitä on suomalainen elinkeinopolitiikka - vilkaistaanpa mitä sijoittaja löytää Työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n sivuilta:

Kotimaisen omistamisen hanke:

Omistamisen aihe on ilmeisesti uusi eikä valtion hallinto ole millään tavalla hajulla siitä, että suomalaiset voisivat omistaakin jotain. Hyvä kun edes alkavat laatia näkemystä.

Yrittäjyyshanke:

Tärkeintä siinä on ennustettava yritysverotus, johon Suomen valtio ei ole koskaan päässyt. Valtio pettää aina. Tiedossa on vain veronkorotuksia ja se tiedetään mihin se johtaa - selviää kuvasta:

Työllisyyden kuntakokeilut - kuka tahansa yrittäjä ja työnantaja tietää mitä siitä aiheutuu: soittoja tulee säikähtäneiltä kurssinkiertäjiltä, jotka päivärahan menettämisen pelossa kertovat huolellisesti, miksi heitä ei pitäisi palkata.

Talent Boost - ulkomaisten työntekijöiden houkuttelu:

Heh heh, kuka nyt ryöstökorkean verotuksen maahan tulisi, kun lämpimässä on kivempaa. Pakoon ehkä, jos ei muuta löydy. Rakennepolitiikkaa yritetään jotenkin selittää työryhmätyöllä ja siihen on hanke:

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 hanke:

Ohjelma:
- Innovatiivinen Suomi
- Hiilineutraali Suomi
- Saavutettavampi Suomi
- Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi
- Sosiaalisten innovaatioiden Suomi
- Aineellista puutetta torjuva Suomi

Kuten arvata saattaa, työryhmä koostuu lähinnä veronkuluttajista ja odotettavissa olevat tulokset tulevat olemaan sen mukaisesti yhdentekeviä tavoitejulistuksia: Työryhmässä ovat mukana keskeiset ministeriöt, maakuntien liittojen ja ELY-keskusten edustus sekä EU:n kumppanuusperiaatteen mukaisia talous- ja sosiaalipartnerijärjestöjä.

Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, toisen asteen koulutuksen 
järjestäjät, kehittämisyhtiöt, kunnat ja kuntayhtymät sekä näiden muodostamat verkostot ja innovaatioekosysteemit sekä yhdistykset ja säätiöt.

Lähde: https://tem.fi/-/eu-n-alue-ja-rakennepolitiikan-ohjelmaehdotus-uudistuva...

Toistaiseksi sijoittava kansalainen ei valtion sivuilta löydä päätä tai häntää sille, kuinka koronan jälkeen elämää käynnistetään ja taloushankkeita edesautetaan tässä maassa, velaksi otettavalla rahalla. Jotakin löytyy energiapuolelta, jossa yritykset ovat olleet aktiivisia hakemaan:

Lähde: https://tem.fi/-/24-hakemusta-uusien-energiateknologioiden-suuriin-demon...

Tukirahaa yritykset sentään hakevat infrahankkeisiin hanakasti ja jotakin toivoa elinkeinoelämän virkistymisestä ja tarttumisesta uusiin asioihin on havaittavissa. Kauppaa ja rakentamista on tiedossa, jos rahat saadaan. 

Odotukset ovat, että TEM tekisi lyhyen kalvosarjan, josta kansalainen näkisi mihin velka- ja verorahat käytetään. Sijoittamisen tai omistamisen kohdistamiseen ei näillä TEM:n köykäisillä eväillä vielä vinkkiä saa, olipa sitten kotimainen tai ulkomainen sijoittaja.

4
+1
0
-1
4
0
15.3.2021, 11:15
+1620
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1323

Neste ilmoitti nyt virallisesti että Rotterdam on valittu uuden uusiutuvien jalostamon sijoituspaikaksi jos se ylipäätä päätetään rakentaa. Syynä oli suuri kustannusero (mm. logistiikka ja rakennuskulut) Rotterdamin ja Porvoon välillä, joidenkin lähteiden mukaan 500 miljoonaa 1,5 miljardin hankkeessa. Jäämmme odottamaan some-vaikuttaja Sanna Marinin katkeraa twiittiä aiheesta (*), miksi juuri nyt kovaa tulosta tekevän Nesteen piti valita joku muu paikka kuin Porvoo, koska kyllähän Porvoon jalostamo tekee positiivista tulosta ja on kannatttava.

 

(*) Viitaten Sanna Marinin aiempiin (elokuu 2020) twiitteihin mm. UPM:n viime sykyisen paperitehtaan sulkemisen osalta.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b022b786-280f-493a-a13d-b796b18b83f3

Sanna Marin Ylellä: ”Oliko juuri nyt tarpeen sulkea kannattava tehdas?”

3
+1
0
-1
3
0
16.3.2021, 11:15
+1232
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1165

Koronakriisin aikana taloudessa ja politiikkatoimissa tärkeintä on väestön terveydestä huolehtiminen sekä kotitalouksien ja yritysten tukeminen vaikeimman vaiheen yli. Terveydestä kyllä huolehditaankin toimeenpanovallan kinastelun keskellä, mutta pointti onkin miten kassavirtoja aletaan kiihdyttää heinäkuussa.

Se pitäisi  tietää nyt ja kertoa kärttyisälle kansalle. Ihailtavaa onkin, että hallinto nokkelasti kaivoi mapeistaan skissit ja tarttui niihin - Vanhanen tömäytti hakemuksia eteenpäin. Ne vain etenevät hitaasti - syksyllä ei vielä vedyllä kaahailla vaan sen tekee seuraava sukupolvi. Jotakin kuitenkin, värillä ei ole väliä.

Suomen pulmana on jumittava bruttokansantuote, yksipuolinen elinkeinorakenne ja jäykkä työvoima. Näille ei parissa kuukaudessa tehdä mitään.

Hallinnolla on kuitenkin bruttokansantuotteen kuopan peittämiseen nopea keino ja se on verojen alentaminen lainsäädäntöelintä eli eduskuntaa käyttäen. Rahaa menoihinsa hallinto saa Suomen Pankista.

Lähde: https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/meidan_tilastot_ekp/

BKT:n kuopasta olisi päästävä ylös eikä se tule kuntia tukemalla vaan elinkeinotoimintaa kiihdyttämällä. Nopeuttamiseen kehoitti juuri Euroopan keskuspankin pääjohtaja, joka toisaalta rauhoittelee inflaatiosäikkyjä ja kehottaa tekemään viipymättä ratkaisuja:

Euro area annual inflation remained unchanged at -0.3 per cent in December. On the basis of current energy price dynamics, headline inflation is likely to increase in the coming months, also supported by the end of the temporary VAT reduction in Germany. Survey-based measures and market-based indicators of longer-term inflation expectations remain at low levels, although market-based indicators of inflation expectations have increased slightly.

The Governing Council recognises the key role of the Next Generation EU package and stresses the importance of it becoming operational without delay. It calls on Member States to accelerate the ratification process, to finalise their recovery and resilience plans promptly and to deploy the funds for productive public spending, accompanied by productivity-enhancing structural policies.

https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/ekpn-puheet/2021/ekpn-...

Yksipuoliseen elinkeinorakenteeseen ei auta kuin ideat ja tuotekehitys. Ne tulevat yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä. Tähänkin hallinnolla on keino eli lisätä rahoitusta, jota se ei tee. Katsotaanpa rahoitusvirtoja:

Pankit rahoittavat yksityisiä (asuntolainat, käyttöluotot) ja yrityksiä. Julkisen hallinnon rahoitusosuus on kapea. Juuri nyt hallinto voisi lisätä osuuttaan sinne tänne piippailun sijaan. Pankit ottavat kyllä loput hoitaakseen, kun kassavirtaa alkaa liikkua - rahan ne haistavat.

Työmarkkinat ovat aina rettelöineet eikä niiltä ole odotettavissa apua. Niiden paapominen on hukkaan heitettyä huolen kantoa. Jurojen suomalaisten vaihtaminen ulkomaalaisiin ei ehkä ole huono ajatus hallinnolta.

Kustannuskilpailukyvyn näkymät ovat nyt epävarmat, ja koronakriisiin liittyy riski Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä. Samanlaista riskiä ei ollut nähtävissä vielä ennen kriisiä vuoden 2020 alussa. Kehitystä on syytä seurata tarkasti.

Lähde: https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/artikkelit/koronakriisi-tuo-riskin-s...

Suomalaisten usko oman hallinnon suoriutumiseen on heikko ja niinpä he eivät kuluta vaan säästävät:

Lähde: https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/tie...

Kansalainen odottaa, että hallinto ja varsinkin sen virkamiehet tietävät jo nyt mihin varoja pumpataan kahden kuukauden kuluttua, jotta elinkeinoelämä Suomessa käynnistyisi. Tämä ei tarkoita bileitä vaan duunia. Ja kertoisivat nämä selväsanaisesti kaavioilla sivuillaan, jotta kansalainen tietää paljonko rahaa käytetään ja mitä se heti syksyllä saa täällä aikaan. Silloin voi suomalaista omistusta ja vaurastumistakin syntyä.

Sitä odotellessa sijoitetaan sinne, missä ahkerat jo touhuavat - osa heistä ihan itsenäisesti täällä Suomessakin.

3
+1
0
-1
3
0
16.3.2021, 12:04
+1620
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1323

Bingo53 kirjoitti:

BKT:n kuopasta olisi päästävä ylös eikä se tule kuntia tukemalla vaan elinkeinotoimintaa kiihdyttämällä. Nopeuttamiseen kehoitti juuri Euroopan keskuspankin pääjohtaja, joka toisaalta rauhoittelee inflaatiosäikkyjä ja kehottaa tekemään viipymättä ratkaisuja:

Suomen BKT:han on jäänyt muista maista jälkeen jo yli 10 vuottta pääministeripuolueesta riippumatta. Sixten Korman tämän päiväisen Hesarin mielipidepalstalla:

"Vuosina 2008–2019 Suomi oli talouskasvussa sijalla 134 kaikkiaan 141 maan joukossa "

Kannattaa lukea kyseinen kirjoitus: Onko velkaloukku pommi vai suutariwww.hs.fi/mielipide/art-2000007861793.html

BKT:n kasvu helpottaisi Suomen julkisen talouden tilannetta todella paljon. Tämä tulisi olla hallituksen fokus. Tietenkään hallitus ei voi alkaa luomaan tuotantoa, mutta sen tulisi tehdä ratkaisuja jotka luovat vakaat, ennustettavat ja edulliset toimintaympäristöt yrityksille, jotta ne tekevät investointeja. Tällä hetkellä hallitus on keskittynyt luomaan epävarmuutta ja kustannusten nousua. Kyllä ilmastonmuutos pitää ottaa tosissaan, mutta ilman poliittisten päättäjien keksimiä järjetöttömiä regulointejakin vastatoimet kyllä hoituvat markkinaehtoisesti yritysten toimesta. Paine tähän tulee myös asiakaskunnalta. Yritykset kuitenkin parhaiten tietävät, millä menetelmällä juuri kyseinen yritys pääsee tavoitteisiin. Esim. teknologiateollisuus on ihan oma-aloitteisesti ryhtynyt toimeen:

https://teknologiateollisuus.fi/fi/vaikutamme/kestava-kehitys/teknologia...

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Teknologiateollisuus on sitoutunut Suomen hallitusohjelman mukaiseen hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteeseen. Teknologia-alan yritykset pystyvät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä erittäin merkittävästi ja tarjoamaan samalla Suomelle lupaavaa vientipotentiaalia kymmenien miljardien arvosta.

Mutta jos aletaan kasvattamaan kuluja (mm. logistiikkan kulut ja verojen korotukset) ja työelämän uudistuksia (mm. paikallinen sopiminen) ei saada maaliin, niin ei meidän tulevaisuus ole mitenkään ruusuinen.

Se on oikeastaan toissijainen asia mihin hallinto ne tukirahat kaataa, jos perusasioita ei saada kuntoon.

1
+1
0
-1
1
0
17.3.2021, 01:56
+441
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
393

Hiilineutraaliustavoteen käytännöntoteutus on kyllä yks vitsi. Siinä riittää, että lopputuote on hiileneutraalia. Esim. Neste voi roudata uusiutuvan polttonaineen raaka-aineet toiselta puolen maapalloa vaikka kuinka saastuttavilla laivoilla ja kaikki on hyvin kunhan lopputuote on kierrätettyistä jätteistä tuotettu. Tosiasiaa on kuitenkin myöskin se, että jos Neste hyödyntää jätteen, niin se jäte on synnyttäjilleen halvempaa kuin että se pitäisi jollain muulla keinolla hävittää. Tästä syystä nykyisin puhtaammiksi polttoaineiksi luokiteltavilla tuotteiden käytöllä tuetaan myös jonkin verran saastuttavia tuotteita. Nykyisin riittää, että lopputuote on tavoitteet täyttävää, kun todellisuudessa koko tuotantoketjun pitäisi olla tavotteet täyttävää.

Tähän olisi ainoana järkevänä ratkaisuna globaali päästökauppa. Niin kauan kun se ei ole mahdollista, pitäisi hyväksyä se, että me voidaan tehdä vain se mikä on taloudellisesti järkevällä tasolla. Liiat rajoitukset vain rasittaa yritysten kilpailukykyä ja tuotanto ajetaan muualle. Ei sekään ole sen kestävämpi ratkaisu. Jos taas vihreä teknologia on se tulevaisuuden rahasampo, niin kyllä suomalaisetkin yritykset siirtyvät siihen ihan ilman valtion asettamia tiukkoja rajoituksiakin.

Tässä hommassa erikoista on myös se, että samalla kun halutaan kaikin keinoin vähentämään saastuttamista, niin pyritään ylläpitämään kulutusta kaikin mahdollisin keinoin. Taantumanhan pitäisi vain olla hyväksi vihreiden arvojen ajatellen. Jos siis ongelma on niin suuri ja koko maapalloa uhkaa tuho ilmastonmuutoksen johdosta, niin annetaan sen taantuman tulla, jolloin päästään paremmin ympäristötavotteisiin. 

---

Valtion rakenneuudistukset olisi voinut toteuttaa ihan hyvin myös niin, että olisi tehty massiiviset investoinnit infraan: tieverkot, satamat, raiteet, julkisen puolen rakennukset, julkisen puolen digitaaliset palvelut yms. kuntoon. Samalla kun tehdään massiiviset julkiset investoinnit, niin olisi voinut vähentää julkisen puolen turhia työpaikkoje ja ulkoistaa julkisia palveluita. Tällöin julkisen puolen työpaikkojen vähennykset eivät olisi talouden kannalta kova isku. Tällaisessa tilanteessa olisi voinnut velkaantua jopa paljon nykyistä enemmän ja se ei olisi edes ongelma. Se olisi jopa suotavaa tässä korkoympäristössä.

Samalla olisi voinut tehdä sosiaalitukien leikkaukset. Vaikka sitten vähitellen pienennetty tukia ja lopulta siirrytty 600-700 euron tasoseen perustuloon. Siis rahamäärään, jolla moni opiskelija viettää elämänsä parhaat vuodet. Eiköhän tarjota kaikille mahdollisuus näihin elämän parhaiden vuosien elintasoon x)

Lisäks laitetaan ihmiset maksamaan julkisista palveluista. Terveydenhuollon käyntimaksut voisi ihan surutta nostaa suuremmaksi, jotta vältytään niiltä turhilta käynneiltä. Viime vuoden Big Brotherissakin (jota kaikki luonollisesti seurasi x) asukkaat mainostivat kuinka julkisessa terveydenhuollossa voi käydä pesettämässä korvansa, kun on niin halpaa. Oikeesti tollanen ei pitäisi olla palvelu, joka tuotetaan ilman oikeesti lääketieteellistä tarvetta.

Todistin tässä myös joku aika sitten tapausta, jossa julkisen puolen erikoissairaanhoidon lääkäriaika peruttiin tuntia ennen aikaa, koska oli mukamas töissä niin kiire. Tästähän lankeaa siis peruuttajalle normaali käyntimaksu, joka on muutaman kympin luokkaa, mutta veronmaksajille tämä käynnin peruminen maksaa luutavasti parisen sataa. Julkiset palvelut tuotetaan monesti tehottomasti ja tähän päälle vielä käyttäjät käyttävät palvelua tehottomasti, niin yhtälö on todella kallis. Terveydenhuoltoon pitäisi saada huomattavasti nykyistä suuremmat käyntimaksut, jotta vältytään turhilta käynneiltä ja ajoissa peruuttamattomilta ajoilta pitäisi  veloittaa todelliset kustannukset. 

Lisäks vanhustenhoidon kulut pitäisi veloittaa vanhuksilta itseltään, jos heillä on omaisuuttaa. Nykyisin velotetaan pysyvästä laitoshoidosta ainoastaan tietty osuus tuloista, mutta hyvin voisi velottaa omaisuudenkin mukaan. 

 

 

 

1
+1
1
-1
1
1
17.3.2021, 09:41
+1620
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1323

Trolli kirjoitti:

Valtion rakenneuudistukset olisi voinut toteuttaa ihan hyvin myös niin, että olisi tehty massiiviset investoinnit infraan: tieverkot, satamat, raiteet, julkisen puolen rakennukset, julkisen puolen digitaaliset palvelut yms. kuntoon. Samalla kun tehdään massiiviset julkiset investoinnit, niin olisi voinut vähentää julkisen puolen turhia työpaikkoje ja ulkoistaa julkisia palveluita.

Juuri näin. Nyt otamme 6 miljardia velkaa että saamme jaettua 2,9 miljardia (luvut ovat ulkomuistista). Olisi kannattanut ottaa ne 6 miljardia jaettavaksi. Olen tässä yhdessä asiassa samaa mieltä Perujen kanssa. Minusta tuntuu etten ole ainoa ja se näkyy niiden kannattuksesa ja Orpon kannatuksen laskussa.

 

Trolli kirjoitti:

Julkiset palvelut tuotetaan monesti tehottomasti ja tähän päälle vielä käyttäjät käyttävät palvelua tehottomasti, niin yhtälö on todella kallis. 

Ei toteudu ainkaan nykyisen hallituksen aikana. Marinin ideologiaan ei yksityinen palveluntuottaja kuulu. Tuottajana pitää olla julkinen sektori, vaikka jo nyt on osoitettu, että sote-palveluja voidaan tuottaa myös yksityisen toimesta. Kustannukset ovat laskeneet ja palvelun taso on kasvanut. Pari tälläistä mallia on jo käytössä, julkinen puoli omistaa yhteisyrityksestä 49% ja yksityinen puoli 51% ja yritys tuottaa sotepalvelut alueellaan. Ei kelpaa Marinille & kumppaneillle vaikka malli on jo osoitettu toimivaksi.

Hallituksen esityksestä sote-uudistukseksi:
"Hyvinvointialueet tuottaisivat järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut pääosin julkisina palveluina, ja yksityinen ja kolmas sektori toimisivat täydentävinä palvelujen tuottajina. "

 

Pahoinvointialueiden ei kun siis hyvinvointialueiden tehokkuuteen ei ole tulossa täkyjä, Rahoitus tulee valtiolta kuin illallinen Manulle. Ei ole minkäänlaista tarvetta teostaa toimintaa.

"Hyvinvointialueiden tehtäväala muodostuu taloudellisesti ja toiminnallisesti erittäin merkittäväksi kokonaisuudeksi. Valtion rahoituksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla hyvinvointialueilla on olosuhteista ja hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeiden eroista huolimatta edellytykset toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu kattavaan valtion rahoitukseen, minkä lisäksi hyvinvointialueiden käyttöön tulisi lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluista perittävien asiakasmaksujen ja myyntituottojen sekä pelastustoimen maksu- ja myyntituottojen osuus."

Sote-uudistuksen piti karsia kuluja ja parantaa tehokkuutta. Koko uudistuksen tarkoitus lähtökohtaisesti on ollut vastata tulevaisuuden huoltosuhteen ongelmiin. Jostain syystä koko uudistus on lipsahanut muille teille. Hallitus on taas lähtenyt siitä, että sote-uudistuksessa aletaan paisuttamaan kuluja, tehdään massiivisa tulonsiirto ja nostetaan vero%:eja. Tasataan verotuloja rikkaiden kuntien ja köyhien kuntien välillä. Todennäköisesti myös verotusta joudutaan nostaaan, koska kulut kasvaa.

 

Hallituksen esityksestä:

"Länsi-Uudellamaalla vuonna 2018 kuntien verotettava tulo asukasta kohden oli 22 800 euroa, kun tulopohjaltaan heikoimmassa maa kunnassa Pohjois-Karjalassa se oli vain 13 500 euroa. Mitä suurempi osuus verotuloilla on alu eiden rahoituksessa ja mitä suuremmat erot alueiden välillä on veropohjassa, sitä enemmän tarvitaan alueiden välistä veroihin perustuvaa tasausta. Tulopohjien suuret erot merkitsevät, että hyvinvointialueiden veroprosentit eriytyisivät jo lähtötilanteessa. Alueiden väliset erot veropohjassa ovat pienempiä kuin kuntien välillä, mutta erot ovat edelleenkin merkittäviä. Alueilla, joissa verotettava tulo asukasta kohden on alhainen, veroprosentteja olisi korotettava, jotta saataisiin kerättyä riittävästi verotuloja. Tilannetta heikentäisi lisäksi, että palvelutarve on usein suurempi heikomman tulopohjan alueilla. Veroprosenttien suuret erot huomioiden myös kuntien veroprosenttien nykyinen vaihteluväli vähentäisi kansalaisten yhdenvertaisuutta."

 

Hallitus näkee siis sen, että kuntien itsemääräämisoikeus heikentää kansalaisten yhdenvertaisuutta? Tähän saakka kunta on voinut hoitaa talouttaan järkevästi ja pitää maltilliset kunnallisveroprosentit. Tämä ei hallitukselle käy. Nyt tarvitaan tulonsiirto niihin kriisikuntiin, joita on jostain syystä haluttu tekohengittää ja ylläpitää.

Hallitus on pohtinut pahoinvointialeiden rahoitusta ja verotusta enemmänkin, lähinnä oman vallan näkökulmasta. Hallituksen esityksestä:

"Valtion rahoitukseen perustuvaa mallia pidetään toimivampana myös verotuksen tason ja verojärjestelmän näkökulmasta. Uudistuksen reunaehdoksi on asetettu, että verotusta koskevien muutosten lähtökohtana on hallituksen linjaus siitä, että verorakenteen muutokset eivät saa voimaan astuessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Täysi valtion rahoitus tukee näiden tavoitteiden saavuttamista (*). Se parantaa valtion mahdollisuutta ohjata verotuksen tasoa ja erityisesti työn verotuksen kokonaisrasitusta. Taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden perusteella ei voida tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä, miten hyvinvointialueverotus vaikuttaisi verotuksen kokonaistasoon. Valmistelussa on kuitenkin arvioitu, että hyvinvointialueiden verotusoikeuteen liittyisi valtion rahoitusta suurempi riski kokonaisveroasteen noususta, kun veroprosenteista päättävien tahojen lukumäärä kasvaisi.

Hyvinvointialueiden verotusoikeuteen sisältyisi myös riski verovelvollisten veroprosenttien eriytymisestä alueittain. Verojärjestelmän näkökulmasta valtion rahoitusmalli olisi yksinkertaisempi ja selkeämpi kuin hyvinvointialueiden verotusoikeuden sisältävä järjestelmä. Verotusoikeuden myöntäminen hyvinvointialueilleolisi merkit-
tävä muutos, joka monimutkaistaisi verojärjestelmää.
(**) Verovelvollinen maksaa palkkatulosta jo nykyisin 7—8 eri veroa, ja hyvinvointoaluevero tulisi näiden lisäksi.

Verotusoikeutta voi tarkastella myös hyvinvointialueiden tehtävien kautta. Uudistukselle on asetettu tavoitteeksi muun muassa palvelujen saatavuuden parantaminen sekä hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen (***), jotka edellyttävät valtionohjauksen vahvistamista. Mitä yksityiskohtaisempaa valtion ohjaus on, sitä enemmän rahoituksen tulisi olla valtion rahoitusta (****).  Täysi valtion rahoitus merkitsee, että valtion vastuu rahoitusperiaatteen toteutumisesta on suurempi kuin hyvinvointialueiden omaan rahoitukseen perustuvassa rahoitusmallissa. Valtion tulee osoittaa hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin riittävä rahoitus, joka on kyettävä kohdentamaan oikeudenmukaisesti ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeet (*****), palvelujen järjestämisen edellytykset ja alueiden välinen työnjako.

Hyvinvointialueiden rahoituksen perustumisessa kokonaan valtion rahoitukseen on riskinä, että se saattaa heikentää hyvinvointialueen kannustimia kustannusten hillintään. Pehmeä budjettirajoite muodostuu, jos hyvinvointialue voi siirtää kustannuksiaan muiden hyvinvointialueiden tai valtion katettavaksi. Tutkimuskirjallisuuden mukaan paikallishallinnon pehmeän budjettirajoitteen riskiä lisää erityisesti suuri riippuvuus valtionosuuksista. Riskiä kasvattaa se, että hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi ovat lakisääteisiä peruspalveluita, joiden saatavuudesta valtio vastaa viime kädessä.Ongelmaa voitaisiin jossain määrin pienentää finanssipoliittisilla säännöillä ja tehostamalla hyvinvointialueiden ohjausta, mikä puolestaan voisi lisätä hallinnollisia kustannuksia. Sääntöjen tulisi olla läpinäkyviä ja uskottavia."

(*) Eli vaikka kulut kasvaa, ei verotusta nosteta, vaan hallitus rahoittaa tämän velkaa lisää ottamalla?

(**) Koska SDP & VAS on alkanut miettimään verotuksen yksinkertaistamista? Eikö jatkuvasti ole mietitty kaikenlaisia vähennyksiä ja tulonsiirtoja?

(***) Hallitus on siis muuttanut alkuperäisen sote-uudistuksen tavoitteet. Aiemmin päätavoite oli kustannusten lasku, jotta sote-palvelut voidaan tulevaisuudessakin tuottaa kun huoltosuhde heikkenee.

(****) Hallitus siis haluaa jyrätä Suomessa olevan kuntien itsemääräämisoikeuden. Tällä hekellä kunnat itse määräävät sote-puolen + pelastustoimen asioista, rahoitus + järjestäminen. Käsittääkseni Vihreät ovat aina haluneet tuoda päätöksentekoa lähemmäki kuntalaisia, jopa kaupunginosiin. Nyt vihreät haluavat romuttaa kunnallisen päätöksenteon ja viedä päätöksenteko valtion tasolle. Mahdollisimman kauas asukkaista. Erikoista.

(*****) Ehdotettuun lakipakettiin sisältyvien rahoituslaskelmien mukaan Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoitus alentuisi 144 miljoonaa euroa eli 222 euroa asukasta kohden.  Tämä raha siirretään Helsingistä maakuntiin eikä Helsinki ole ainoa kaupunki josta kunnallisveron tuotot siirretään muualla. Tähän on kuuden kaupungin johtajat pormestari Vapaavuoren johdolla puuttuneet. Marin ei kuuntele edes oman kaupunkinsa johatajaa Lylyä.

Trolli kirjoitti:

Terveydenhuoltoon pitäisi saada huomattavasti nykyistä suuremmat käyntimaksut, jotta vältytään turhilta käynneiltä ja ajoissa peruuttamattomilta ajoilta pitäisi  veloittaa todelliset kustannukset. 

Niinpä. Maksujen suuruus on tällä hetkellä osa kunnallista itsehallintoa ja Helsingissä Käynti lääkärin vastaanotolla on kaikille maksuton. Tarkoittaa sitä, että hoitoon menemisessä ei ole negatiivista insentiiviä vaan sinne hakeudutaan ihan turhistakin "luulosairauksista".

Helsingissä käyttämättä / peruuttamatta jätetyn käyntiajan maksu 40,30 € peritään 15 vuotta täyttäneiltä. Peruutus on tehtävä viimeistään edellisenä päivänä klo 12:een mennessä

https://www.hel.fi/static/sote/tiedotteet/asiakkaille/maksutaulukko.pdf

0
+1
0
-1
0
0
17.3.2021, 11:59
+33
Liittynyt:
9.4.2020, 10:12
Viestejä:
32

Nyt ollaan vahvasti hakoteillä. Tutkimuksen mukaan lääkäriin ja hoitoihin jätetään nimenomaan hakeutumatta koska ei ole varaa maksaa siitä. Osin tästä johtuen työttömyystilastoja turvottaa työkyvyttömien työttömien "työnhakijoiden" armeija jotka eivät saa lääkitystä ja/tai hoitoa ja eivät oikeasti ole vapaata työvoimaa.

Ulosottoon päätyy vuosittain satoja tuhansia sote-maksuja. En jaksa uskoa, että hintojen nostaminen auttaa tässä. Kansantalouden kannalta luottotiedottomien määrän kasvu on tietenkin turmiollista.

0
+1
0
-1
0
0
17.3.2021, 16:38
+441
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
393

KooMikko kirjoitti:

Ulosottoon päätyy vuosittain satoja tuhansia sote-maksuja. En jaksa uskoa, että hintojen nostaminen auttaa tässä. Kansantalouden kannalta luottotiedottomien määrän kasvu on tietenkin turmiollista.

Mutta moniko näistä ulosottoon menevistä maksuista on henkilöille, joilla ei ennestään ole luottotietomerkintää? Ongelma on lähinnä se, että jos on paljon ulosotossa, niin ei ole mitään kannusteita maksaa tuollaisia maksuja. Jos tienaat alle määritellyn suojaosan, niin kaikki maksamatta jätetyt maksut lisää sun käytettävissä olevia tuloja. Ainut järkevä mittari tässä olisi montako uutta ulosottoasiakasta tulee näiden sote-amksujen takia.

Kuten tuossa ylhäällä tuli jo esiin, niin Helsingissä pääset ilmaseksi lääkäriin. Jos saat ilmaseksi jonkun palvelun, niin monet käyttää palvelua, vaikkei sille olisi varsinaista tarvetta. Tuskin tällasessa tilanteessa pääsee edes syntymään tilanteita, joissa joku jättää liian korkeiden maksujen takia menemästä lääkäriin.

Kun uudistetaan sosiaaliturvajärjestelmää, niin päästään tilanteeseen, jossa työnteko muuttuu entistä kannattavammaksi. Tämä antaa yksilöille entistä enemmän mahdollisuuksia kustantaa yllättäviä kuluja lisäämällä työntekoa. Kun sosiaaliturva järjestelmä muuttuu, niin työpaikat muovautuvat entistä enemmän vastaamaan uutta tilannetta ja myös joustavat työmahdollisuudet lisääntyvät.

Kun julkisen puolen rasitus vähenee, niin on entistä paremmat mahdollisuudet auttaa, niitä jotka oikeesti tarvitsevat apua. Kyse on siitä, että ihmisillä ei saa olla kannustetta pasivoitua. Ne jotka eivät oikeasti pärjää, niin niitä autettaisiin myös jatkossa. Niin ei kuitenkaan voi olla, että järjestelmää pidetään ylisuurena vain jonkun sinällään pienen osajoukon turvaksi.

1
+1
0
-1
1
0
17.3.2021, 17:22
+33
Liittynyt:
9.4.2020, 10:12
Viestejä:
32

Trolli kirjoitti:

 

KooMikko kirjoitti:

Ulosottoon päätyy vuosittain satoja tuhansia sote-maksuja. En jaksa uskoa, että hintojen nostaminen auttaa tässä. Kansantalouden kannalta luottotiedottomien määrän kasvu on tietenkin turmiollista.

 

Mutta moniko näistä ulosottoon menevistä maksuista on henkilöille, joilla ei ennestään ole luottotietomerkintää? Ongelma on lähinnä se, että jos on paljon ulosotossa, niin ei ole mitään kannusteita maksaa tuollaisia maksuja. Jos tienaat alle määritellyn suojaosan, niin kaikki maksamatta jätetyt maksut lisää sun käytettävissä olevia tuloja. Ainut järkevä mittari tässä olisi montako uutta ulosottoasiakasta tulee näiden sote-amksujen takia.

Kuten tuossa ylhäällä tuli jo esiin, niin Helsingissä pääset ilmaseksi lääkäriin. Jos saat ilmaseksi jonkun palvelun, niin monet käyttää palvelua, vaikkei sille olisi varsinaista tarvetta. Tuskin tällasessa tilanteessa pääsee edes syntymään tilanteita, joissa joku jättää liian korkeiden maksujen takia menemästä lääkäriin.

Kun uudistetaan sosiaaliturvajärjestelmää, niin päästään tilanteeseen, jossa työnteko muuttuu entistä kannattavammaksi. Tämä antaa yksilöille entistä enemmän mahdollisuuksia kustantaa yllättäviä kuluja lisäämällä työntekoa. Kun sosiaaliturva järjestelmä muuttuu, niin työpaikat muovautuvat entistä enemmän vastaamaan uutta tilannetta ja myös joustavat työmahdollisuudet lisääntyvät.

Kun julkisen puolen rasitus vähenee, niin on entistä paremmat mahdollisuudet auttaa, niitä jotka oikeesti tarvitsevat apua. Kyse on siitä, että ihmisillä ei saa olla kannustetta pasivoitua. Ne jotka eivät oikeasti pärjää, niin niitä autettaisiin myös jatkossa. Niin ei kuitenkaan voi olla, että järjestelmää pidetään ylisuurena vain jonkun sinällään pienen osajoukon turvaksi.

Tuo ulosottoasia on varmaan juuri noin. Suuri osa näistä kertyy henkilöille joilla on jo uo-piikki valmiina. Toimeentulotuen piirissä olevia ne eivät kaiketi ole koska sote-maksut saa silloin kelan piikkiin.

Sote-maksuissa on isoja eroja kuntien välillä. Jos käyt kotikaupungissani lääkärissä -> lähete labraan -> uusi lääkärikäynti -> tarvit b-todistuksen, tulee hintaa ~100€. Ei kallista mutta 530€ tuloilla (pelkkä työmarkkinatuki) ei viitsi turhaan rampata. 

Toinen ongelma on kohtuuttomat jonot julkisella puolella. Jälleen kotikaupungissani saattaa tietyille erikoislääkäreille pääsy kestää 4-6kk. Oletetaan, että henkilö on tämän ajan pois työmarkkinoilta niin kalliiksi tulee aliresursointi.

Töihin menon pitäisi aina kannattaa, se ihan selvä asia. Monille osatyökykyisille ja työkyvyttömille toimeentulotuen piiriin pääseminen on ns. loppusijoituspaikka. Sillä rahalla oppii pärjäämään kyllä. Jos et saa toimeentulotukea niin ei kannata työttömänä sairastaa. Työkyvyttömiä "työnhakijoita" on kymmeniä tuhansia.

Toimeentulotuki on alikäytetty etuus Suomessa. Eli siihen oikeutettuja on enemmän kuin hakijoita. Esim. monet vanhukset joille se kuuluisi eivät osaa tai halua sitä hakea. Muillekin se voi olla korkea kynnys. Lisäksi ensimmäisen hakemuksen teko on melko työläs. Liitesivuja voi kertyä jopa yli 100. Jotenkin ymmärtää, kun on sen jälkeen päässyt jatkohakemuksien rytmiin niin ei tee mieli ottaa päivän keikkaa vastaan verokirjalla.

Siksi perustulo. 

0
+1
0
-1
0
0
18.3.2021, 10:33
+1232
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1165

FED, Jerome Powell:

The central bank will not waver in its aggressive efforts to encourage growth until the economy is truly and unquestionably back to health.

Lähde: Jerome Powell Promises Not to Take Away the Punch Bowl - The New York Times (nytimes.com)

Ja mistäpä löydämme Suomen toimeenpanovallan vakaan ja rohkean asenteen elvytyksen oleellisiin asioihin?

0
+1
0
-1
0
0
20.3.2021, 09:10
+1195
Liittynyt:
9.2.2019, 09:20
Viestejä:
564

 Taloustieteilijä Johnny Åkerholm 19.3.2021 KL:

"Suomi on kasvuvertailussa sijalla 134. Vuosina 2008–2019 ainoastaan seitsemän maata maailman 141 valtiosta kasvoi hitaammin kuin Suomi."

Onneksi viisas hallituksemme on hiljattain sopinut, että Suomi lähettää Italiaan ja Espanjaan noin 7 miljardia euroa maamme talouskasvun tukemiseksi.

8
+1
0
-1
8
0
20.3.2021, 10:39
+113
Liittynyt:
13.2.2020, 08:34
Viestejä:
82

Keittiötaloustieteilijä Heiska Heiskårholm 20.3.2021 ST:

"Vuosina 2008-2019 ainoastaan yksi maa maailman 135 valtiosta kasvoi hitaammin kuin Suomi."

4
+1
0
-1
4
0
20.3.2021, 19:06
+441
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
393

Varmaan Suomen talouskin olisi kasvanut reilusti enemmän, jos vain olisi elvytetty voimakkaammin. Elvytys ei nyt tarkota rakenteellisten menojen kasvattamista vaan tehtyjä investointeja infraan, joka osaltaan myös parantaisi yksityisten investointejen mahdollisuuksia. Samlla olisi voinut tehdä ne kilpailukykyä parantavat rakenteelliset uudistukset. Monella hallituksella tuntuu olleen käsitys, että elvytys on sama asia kuin valtion budjetin koko tai velanoton määrä. On kuitenkin täysin eriasia pitää yllä suurta julkista sektoria, johon raha uppoo kertaluonteisesti kuin tehdä investointi, joka vähentää kuluja tulevaisuudessa ja samalla parantaa Suomen kilpailukykyä.

1,6 miljardin tehtaan investointiin toki saa kaiken tarvittavan infran ja muut toimintaedellytykset, mutta huomattavasti pienemmän investoinnit valuvat muualle, kun niitä varten ei räätälöidä omia paketteja. Tarvittaisiinkin siis se toimintakentän uudistaminen, jolloin olisi kilpailukykyä ilman massiivisia räätälöityjä ratkaisuja. Nytkin hallitus teki kuulemma kaikkensa, jotta Nesteen investointi olisi saatu Porvooseen. Miksei hallitus voi tehdä samalla tavalla kaikkensa, jotta kaikki pienemmätkin investoinnit saataisiin Suomeen. Tärkeämpäähän se on, että tehdään kokonaisuutena kilpailukykyinen suomi kuin se, että tehdään parhaat mahdolliset edellytykset vain massiivisille hankkeille. Lopulta noi suuret hankkeet ei ratkase Suomen ongelmia.

Lisäks Suomi on ollut omalta osaltaan tukemassa Saksan kilpailukyvyn kasvattamista, kun on sallinut nykyisen rahantuhlauseuroauleen. Se on tarkkoittanut massiivisia tulonsiirtoja Etelä-Euroopan maille ja samalla on on tuettu Saksalaisia ja Ranskalaisia pankkeja eli välillisesti suuria hyötyjiä ovat olleet suomen kilpailijamaat. Samalla kun tulosiirrot ovat olleet vain rajallisia, niin on ylläpidetty eurojärjestelmää, joka on tukenut saksaa halvalla valuutalla. Koko EU on tällä hetkellä tilanteessa, että suurimmat suhteelliset hyötyjä ovat hyvinvoivat keski-euroopan maat ja julkisen talouden osalta huonosti pärjäävät etelä-euroopan maat. Häviäjiä ovat olleet ne tiukasti yhteisiä sääntöjä noudattavat keskikastin maat eli mm. Suomi. Suomella kun on vielä syrjäinen ja kylmä sijainti rasitteena, niin ei tää tilanne ihan hevillä helpotu. Tarvitaan siis oikeesti merkittäviä uudistuksia, joko Suomessa tai EU:ssa. Yksin Suomi ei EU:a muuta, joten ainut ratkasu on tehdä suuret rakenteelliset uudistukset suomessa. Niitäkin on ilmeisesti poliittisesti täysin mahdotonta tehdä kuten Italiassa, joten eiköhän tästä oo helppoa päätellä mitä on edessä, jos poliittisessa kentässä ei merkittävästi muutoksia tapahdu.

1
+1
0
-1
1
0
22.3.2021, 10:07
+1232
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1165

Vincent Deluard, global macro strategist at StoneX, a brokerage firm. “This is the first recession in the history of mankind where people have gotten significantly richer than they had been at the beginning of the recession.”

Lähde: How Stimulus Checks Are Driving a Stock Buying Spree - The New York Times (nytimes.com)

Näin on tästä taantumasta vaurastuttu muuallla - entäpä meillä? Toistaiseksi mistään elvytyksestä ei ole tietoakaan. Lakeja säätävä elin riitelee käsittämättömiä tasa-arvosta ja on aivan pihalla. Demokratia menee huonosti kaupaksi eikä siitä ole vientituotteeksi. Toimeenpanovalta harrastaa sisälukua.

2
+1
0
-1
2
0
23.3.2021, 08:56
+1232
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1165

Ei julkista taloutta tarvitse elvyttää - se voi paksusti. Yhteiskuntaa ja elinkeinotoimintaa pitäisi elvyttää; julkinen talous toipuu siinä lomassa itsekseen muun talouden pullukkana syömämiehenä.

Tässä suhteessa Arkadianmäen riitainen populaatio on jälleen kerran hukannut kompassinsa. Pohtii koronatoimia kuin se olisi uusikin asia eikä saa tehdyksi sitä mikä on välttämätöntä.

Viitettä elvytyksen kohdistamiseen kitukuntien sijasta yhteiskunnan rakentamiseen antaa se, miten muualla toimitaan kaikkia hyödyttävästi:

Mr. Biden said in January that his relief bill would be followed by a “Build Back Better Recovery Plan,” which would include investments in infrastructure, manufacturing, clean energy, skills training and other areas.

The focus of the first package may be more appealing to Republicans, business leaders and many moderate Senate Democrats, given the longstanding bipartisan push in Washington for an infrastructure bill.

That plan would spend heavily on clean energy deployment and the development of other “high-growth industries of the future” like 5G telecommunications. It includes money for rural broadband, advanced training for millions of workers, and one million affordable and energy-efficient housing units. Documents suggest it will include nearly $1 trillion in spending on the construction of roads, bridges, rail lines, ports, electric vehicle charging stations, and improvements to the electric grid and other parts of the power sector.

Lähde: https://www.nytimes.com/2021/03/22/business/biden-infrastructure-spendin...

Rajoituskinasta pitäisi päästä toimenpiteisiin, vaikka ikäviä olisivatkin. Ja sen jälkeen keskittyä jo suunnittelemaan mistä toipilasajan varat lainataan ja kuinka ne kohdistetaan elinkeinotoimintaa elvyttävästi. Veronkuluttajien pussukat täyttyvät kyllä, kun yhteiskunta alkaa rakentaa, kuljettaa ja toimia.

Jostakin lähteestä kansalaisen tulisi saada tietää näistä aikomuksista. Toimittajat kysyvät kysymyksiä, joihin tietävät jo vastaukset. Printtailevat tviittejä ja opportunistien tiedotteita. Valtion sivustot eivät kerro - hukassa ollaan.

Toistaiseksi sijoittajan on kannattavampaa pitää varansa siellä, missä on aito pyrkimys panna hommat toimimaan. 

6
+1
0
-1
6
0
23.3.2021, 15:50
+302
Liittynyt:
2.4.2018, 12:41
Viestejä:
223

Bingo53 kirjoitti:

Rajoituskinasta pitäisi päästä toimenpiteisiin, vaikka ikäviä olisivatkin.

 

Tämän hallituksen aikana niitä ei tule, suurelta osin siksi että tämän hallituksen rungosta niin iso osa on naimisissa ay-liikkeen kanssa. Oletan että seuraavassa hallituksessa näin ei ole ja sen takia toimenpiteitä ei tule, koska persu/porvarihallitukselta näiden ehdottaminenkin johtaisi lakkoaaltoon.

En muuten vielä ennen v. 2018 tapahtumia jotenkin muistanut, että poliittinen lakko on laillinen. Ei niin että sillä olisi suuresti väliä, koska meillähän laittomista lakoista annettavien sakkojen yläraja on jossain parinkymmenen tuhannen euron paikkeilla.

0
+1
0
-1
0
0
23.3.2021, 17:48
+41
Liittynyt:
23.3.2015, 09:23
Viestejä:
58

Bingo53 kirjoitti:

Näin on tästä taantumasta vaurastuttu muuallla - entäpä meillä? Toistaiseksi mistään elvytyksestä ei ole tietoakaan. 

Kai vajaat 12 miljardia alijäämäinen budjetti voidaan jollain lailla ajatella elvyttäväksi.

2
+1
0
-1
2
0
23.3.2021, 18:30
+1232
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1165

Straight8 kirjoitti:

 

Bingo53 kirjoitti:

Näin on tästä taantumasta vaurastuttu muuallla - entäpä meillä? Toistaiseksi mistään elvytyksestä ei ole tietoakaan. 

 

Kai vajaat 12 miljardia alijäämäinen budjetti voidaan jollain lailla ajatella elvyttäväksi.

Kyllä voisi, jos valtiolla olisi kassassa vaikkapa 60 miljardia rahaa säästössä. Silloin ei yksi alijäämäkausi paljon painaisi. Mutta kun ei ole eikä ole koskaan ollutkaan - alla Suomen valtion kassa Valtiokonttorin mukaan:

Kulut ovat 12 miljardia tuloja suuremmat. Kuluja ei ole karsittu vaan koronassa on lainattu valtion kassassa olevan noin 5 miljardin lisäksi rahaa kaksinkertainen määrä. Tämä näkyy valtion velan kasvuna:

Lähde Valtiokonttori: Valtion velanhallinta – Etusivu (valtionvelka.fi)

Sitä, ettei julkinen hallinto sopeuta kulujansa tulojaan vastaaviksi vaan vippaa ulkomailta, ei voi kutsua elvyttäväksi. Ylimenorahoitukseksi kyllä, mutta maksamista siinäkin piisaa pitkäksi ajaksi. Kuka maksaa? Sinä ja minä.

3
+1
0
-1
3
0
23.3.2021, 22:16
+1620
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1323

Straight8 kirjoitti:

Kai vajaat 12 miljardia alijäämäinen budjetti voidaan jollain lailla ajatella elvyttäväksi.

Riippuu täyisn siitä, mihin ne 12 miljardia kohdentaa. Epäilys on suuri, että tämä hallitus ei kohdenna niitä ideologisista syistä tuottavaan toimintaan vaan mielummin pysyvien menojen lisäyksiin tai hassaa niitä muuten vain.

0
+1
0
-1
0
0
23.3.2021, 22:36
+128
Liittynyt:
5.10.2019, 01:22
Viestejä:
225

Bingo53 kirjoitti:

Sitä, ettei julkinen hallinto sopeuta kulujansa tulojaan vastaaviksi vaan vippaa ulkomailta, ei voi kutsua elvyttäväksi. Ylimenorahoitukseksi kyllä, mutta maksamista siinäkin piisaa pitkäksi ajaksi. Kuka maksaa? Sinä ja minä.

Höpö höpö.

Tutustu MMT. Tällä kertaa kaikki on toisin...

Sen verran sanon sulle Bingo53, että aivan oikeasti ja aidosti arvostan sun tietämystäsi, ja se on megalomaanisesti suurempi kuin oikeasti juuri kenenkään.

Pahoin vain pelkään, että perinteiset totuudet tyyliin:

- velat pitää maksaa takaisin

- inflaatio on huono juttu

- valtion velkaantuminen on huono juttu...

... on menneisyyttä.

Itse olen vanhan koulukunnan tyyppejä, mutta luulen että nyt pelisäännöt ovat muuttuneet.

This time it is different...

 

0
+1
0
-1
0
0
23.3.2021, 23:22
+33
Liittynyt:
9.4.2020, 10:12
Viestejä:
32

Bobo36 kirjoitti:

 

Bingo53 kirjoitti:

Sitä, ettei julkinen hallinto sopeuta kulujansa tulojaan vastaaviksi vaan vippaa ulkomailta, ei voi kutsua elvyttäväksi. Ylimenorahoitukseksi kyllä, mutta maksamista siinäkin piisaa pitkäksi ajaksi. Kuka maksaa? Sinä ja minä.

 

Höpö höpö.

Tutustu MMT. Tällä kertaa kaikki on toisin...

Sen verran sanon sulle Bingo53, että aivan oikeasti ja aidosti arvostan sun tietämystäsi, ja se on megalomaanisesti suurempi kuin oikeasti juuri kenenkään.

Pahoin vain pelkään, että perinteiset totuudet tyyliin:

- velat pitää maksaa takaisin

- inflaatio on huono juttu

- valtion velkaantuminen on huono juttu...

... on menneisyyttä.

Itse olen vanhan koulukunnan tyyppejä, mutta luulen että nyt pelisäännöt ovat muuttuneet.

This time it is different...

 

Tämä lienee huumoria mutta kiinnostava aihe silti. Olen aika ohuesti perehtynyt tähän mutta eihän MMT ole oikein mahdollinen Eu:ssa? Siis teoriassa pitäisi olla itsenäinen valtio, oma keskuspankki ja valuutta. Tällöin omassa valuutassa voisi velkaantua "rajattomasti". Siis teoriassa.

Edit. Eu:lla pitäisi siis olla verotusoikeus.

0
+1
0
-1
0
0
24.3.2021, 07:49
+41
Liittynyt:
23.3.2015, 09:23
Viestejä:
58

Bingo53 kirjoitti:

 

Straight8 kirjoitti:

 

Bingo53 kirjoitti:

Näin on tästä taantumasta vaurastuttu muuallla - entäpä meillä? Toistaiseksi mistään elvytyksestä ei ole tietoakaan. 

 

Kai vajaat 12 miljardia alijäämäinen budjetti voidaan jollain lailla ajatella elvyttäväksi.

 

Kyllä voisi, jos valtiolla olisi kassassa vaikkapa 60 miljardia rahaa säästössä. Silloin ei yksi alijäämäkausi paljon painaisi. Mutta kun ei ole eikä ole koskaan ollutkaan - alla Suomen valtion kassa Valtiokonttorin mukaan:

Sitä, ettei julkinen hallinto sopeuta kulujansa tulojaan vastaaviksi vaan vippaa ulkomailta, ei voi kutsua elvyttäväksi. Ylimenorahoitukseksi kyllä, mutta maksamista siinäkin piisaa pitkäksi ajaksi. Kuka maksaa? Sinä ja minä.

Me ymmärrämme käsitteen elvyttävä eri lailla. Itse ajattelen sen kiristävän talouspolitiikan vastakohtana. Eli kun valtio esim. verojen korotuksen ja leikkausten sijaan ottaa lisää velkaa, niin sillä on taloudelle elvyttävä vaikutus. 

Siitä olen samaa mieltä, että Suomen tilanne ei ole mitenkään hyvä. Jo ennestään talous on ollut kestämättömällä pohjalla ja rakenteelliset uudistukset ovat olleet välttämättä edessä ja nyt sitten velkaannutaan tällä tahdilla ja uusi velka tosiaan on aika lailla syömävelkaa, kuten sanoitkin. 

 

1
+1
0
-1
1
0
24.3.2021, 08:15
+615
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
367

On helppoa määritellä, mitä on elvyttävä ja mitä on kiristävä. Mutta jos ollaan tilanteessa, missä otetaan velkaa ja nostetaan samalla veroja, niin sitten alkaa menemään mielenkiintoiseksi. Ja jos velkaa ei käytetä mihinkään uuteen juttuun, vaan ylläpidetään nykyisiä rakenteita. Tilanteessa voi esittää perustellusti mielipiteen, että tämä on elvyttävää tai että tämä ei ole elvyttävää. Joka tapauksessa elvyttävät toimenpiteet on toteutettu siten, kuin politiikassa asiat yleensäkin tehdään - päin sitä itseään.

 

0
+1
0
-1
0
0
24.3.2021, 09:14
+1232
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1165

Monenlaista näkökulmaa on saatu asiaan ja onkin hyvä vilkaista itsekin mitä elvytyksellä oikein tarkoitetaan.

Talouselvytys tarkoittaa pyrkimystä lisätä kansantalouden kysyntää (kulutusta tai investointeja). Finanssielvytys tarkoittaa julkisia investointeja ja tukiaisia.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Talouselvytys

Pointti on, että rahaa on lainattu mutta listaa kysyntää lisäävistä ivestoinneista ei näy. Tukiaisia on jaettu, mutta ne ovat vielä vähäisiä lainatun rahan määrään nähden. Vähän reilumpaa ehkä olisi verrata Suomen elvytystoimia tomerien jenkkien sijasta siihen mitä naapureissa tehdään. Siitäkin on kovin vähän vielä tietoja, mutta talouksista on arvioita - Cityconin vuositiedotteesta leike:

Kaikki ovat kärsineet, mutta vähemmän kuin euroalue yleisesti. Elvyttävätkö ne velalla vai muulla tavoin, sitä on vielä vähän tietoja.

Onneksi Suomen velka-astetta ja valtion rahankäyttöä ei meidän tarvitse itse pohtia vaan arvion siitä tekevät meille ulkopuoliset. Seuraava lausunto tuleekin kuukauden päästä:

Sinänsä asemamme on vielä hyvä, mutta ei sitä pahaksi pidä päästääkään:

Valtiolla on sopimusperusteiset luottoluokitukset kahdelta luottoluokituslaitokselta: Fitch Ratingsilta ja S&P Global Ratingsilta. Pitkäaikaisen velan osalta ne ovat AA+ (vakaat näkymät) ja AA+ (vakaat näkymät). Lisäksi muut luottoluokituslaitokset, kuten Scope Ratings ja DBRS Morningstar, antavat valtiolle luottoluokituksia ilman toimeksiantoa (unsolicited credit rating).

Lähde: https://www.valtionvelka.fi/valtion-lainanotto/luottoluokitukset/#ccf10699

Riski velkarahan tehottomasta käytöstä on luottoluokituksen huononeminen ja lainarahan kallistuminen. Velka alkaa silloin toimia tarkoitustaan vastaan eivätkä chartalistien selitykset siinä auta. Siltä osin tämä aika ja lainan antajien näkökulma ei ole mitenkään erilainen kuin ennenkään.

Hallinto tietysti keskittyy kulkutaudin eston operatiivisiin toimiin, mutta syksy tulee yllättävän nopeasti. Jos avautumiseen ei valmistaudu, jäämme taas junasta kun naapurimme jo tekevät kauppaa.

4
+1
0
-1
4
0
24.3.2021, 17:40
+41
Liittynyt:
23.3.2015, 09:23
Viestejä:
58

Bingo53 kirjoitti:

Riski velkarahan tehottomasta käytöstä on luottoluokituksen huononeminen ja lainarahan kallistuminen. Velka alkaa silloin toimia tarkoitustaan vastaan eivätkä chartalistien selitykset siinä auta. Siltä osin tämä aika ja lainan antajien näkökulma ei ole mitenkään erilainen kuin ennenkään.

Se tässä ajassa on toisin, että keskuspankit toimivat aktiivisina ostajina valtionlainamarkkinoilla. Eli keskuspankki voi halutessaan poistaa riskin valtionlainojen korkojen noususta. Tähän markkinat voivat toki reagoida laskemalla kyseisen valuutan kysyntää. Mutta nykyäänhän heikko valuutta on tavoitetila, joten jonkin aikaa tätä voi jatkaa. Eikai valtion velalla ole mitään merkitystä niin kauan kuin bondeille löytyy ostajia 0-korolla. Ja keskuspankin toimiessa ostajana velkoja on vielä omalla puolella.

Ja kun useamman suuren valuutan keskuspankit tekevät tätä samaan aikaan, niin valuutassakaan ei ole niin suurta painetta liikkeisiin.

Mutta edelleen minäkin olen sen verran vanhanaikainen, että hyvin epätietoisena, mutta mielenkiinnolla odottelen, miten tämä kuvio jatkuu. Ehkäpä tätä tilannetta voisi purkaa korkean inflaation kautta, tai ehkä se tapahtuu kerralla jonkin rajumman tapahtuman kautta.

Tämä oli vähän tällaista heikosti perehtyneen huonosti jäsenneltyä pohdiskelua eli saa mielellään korjata, jos/kun jotain meni pieleen. Aika monta kertaa tätä nykymarkkinaa seuratessa on saanut todeta, että en taida ihan ymmärtää mitä tapahtuu.

3
+1
0
-1
3
0
24.3.2021, 18:44
+1232
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1165

Niinpä on. Vilkaisin juuri tämänpäiväistä Hypoteekkiyhdistyksen 300 miljoonan euron bondin liikkeelle laskemisen dokumentteja. Korkomäärittely lainassa on:

Interest: Condition 8.1 (Fixed interest rate): Interest rate 0.010 percent per annum] Interest payment date(s): 24 March each year commencing on 24 March 2022 until the Maturity Date

Laina myydään 100.000 euron lappusina. Ostaja saa siis 0,01% koron eli 100.000 eurolle kertyy korkoa kympin per vuosi. Maksu aina maaliskuussa.

Lähde: Ohjelmaesite 2020 ja lainakohtaiset ehdot : Suomen Hypoteekkiyhdistys

Detaljit: Hypo Covered Bond 1/2021 Final Terms

Täytyy olla tosi hankalaa laittaa rahansa johonkin talteen, jos on suostuttava näin alhaiseen korkotuottoon. Onhan se tietysti vaihtoehto negatiivisen koron talletukselle keskuspankkiin. Omat muistikuvat ovat siltä ajalta, jolloin yritysten kassanhoitajat tekivat talletuskoroilla enemmän tulosta viimeiselle riville kuin yritys itse toiminnan tuloksena.

Siinä mielessä nimimerkin Bobo36 maininta  This time it is different... on kyllä aivan oikein.

0
+1
0
-1
0
0

Sivut