LongJohn wrote:

Hain tuolle vuodelle eka kertaa täyttä työhuonevähennystä ja se hyväksyttiin. (Pääomatulot olivat poikkeuksellisesti tuolloin mulla eka kertaa ansiotulojen suuruusluokassa)

Vuodelle 2023 kauppojen määrä ja pääomatulot ovat selvästi pienemmät, niin saa nähdä meneekö enää läpi.

Tosin oletan, että jos verotuksessa on aiemmin joku vähennys hyväksytty, niin se menee seuraavina vuosina helpommin "läpi".

Ainakin ennen on ollut niin, että tuloksen ei ole tarvinnut olla edes voitollinen, kunhan sijoittamisen suuruusluokka on ollut tarpeeksi suurta. Kyse on tulojen hankinnasta, joka on joskus tappiollista. Tosin suurimman vähennyksen pitäisi saada ainoastaan, jos se on päätoimeentulo.

Joka tapauksessa verottaja näyttää ottaneen selkeästi tiukemman kannan ohjeessaan. Miksiköhän näin on käynyt?

Onko pääomatulojen työhuonevähennyksestä tullut liian "suosittu". Mielestäni sitä ei edes ennen mainittu verottajan ohjeessa, kun sitä yritin etsiä useita vuosia sitten.

hauturi wrote:

Aiheeseen liittyen, siellähän on myös tämä:

• tietokoneen ja tietoliikenneyhteyden (esim. laajakaistan) kulut

Kellään havaintoa, minkä osuuden näistä voi sujuvasti vähentää, kun näitä nyt käytetään toki paljon muuhunkin kuin pääomatulojen (minun tapauksessani lähinnä mökin vuokraus) hankkimiseen?

Ja lisäksi, tietokoneen uusiminen pitää varmaan aktivoida ja poistaa useamman vuoden aikana, mutta minkä säännön mukaan?

Tästä vanhasta artikkelista voi katsoa, minkälaisia prosentteja on voinut aiemmin vähentää.

https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/sijoittajan-verovahennykset

Teknokraatti wrote:

Kiitokset! Jos ostotoimarin kulut on sisällytetty ostohintaan, sittenhän sen kuuluukin näkyä nollana tässä luovutusvoiton realisoivan vuoden verotuksen tapahtumalistauksessa ja vain myyntitoimarin kustannus näkyy todellisessa arvossaan.  

Jatkan esitäytetyn veroilmoituksen täydentämistä lisäämällä Kauppalehden tilauksen, Osakesäästäjien jäsenmaksun ja puolikkaan työhuonevähennyksen kuten ennenkin.

Pääomatuloista tehtävät vähennykset näyttää omasta mielestäni muuttuneen esim. puolikasta työhuonevähennystä ei enää ole tarjolla eikä huomattavat sivutulot taida enää käydä perusteeksi.

Verottajan sivulla on esimerkkejä, joissa passiivinen ja pitkäaikainen osakeomistus ja muutama kauppa kuukaudessa niin enää ei saa edes minimiä eli 235 euroa.

Lisätään vielä, että jos on päätoimisesti ansiotyössä niin ei saa.

Lenheeti wrote:

BullBull wrote:

Ainakin omat kaupat ovat toteutuneet samalla sekunnilla ja juuri siihen hintaan, mitä itse ajattelin, vaikka rajahintaa ei voi laittaa.

No, tämän vois ajatella tapahtuvan suurivaihtoisimmilla osakkeilla jos allokaation määrä ei ole järin suuri. Mutta mites käy jos haluat allokoida vaikka 10000 kappaletta osaketta jonka päivävaihto on normaalisti vaikka 500-2000 kappaletta? Tekeekö välittäjä hinnasta välittämättä ostot samana päivänä? Ts. hinta on kaukana siitä "mitä itse ajattelin" kun ostolaita myydään tyhjiin. Vai pitääkö allokaatiota syöttää itse pieninä erinä viikkokaupalla ja samalla itse sopivia ostotasoja kyttäillen?

Kannattaa tutustua Nordnetin "Usein kysyttyihin kysymyksiin".

Sieltä löytyy esim. seuraava tieto; "Huom. palvelussa voidaan rajoittaa sijoituksia alhaisen vaihdon osakkeisiin."

Sijoitusvakuutus ei ole täydellinen ja siinä on omat heikkoutensa, päiväkaupparajoitus, ei voi antaa rajahintaa, vain tietyt markkinat sallittuja jne.

Jos itse yrittäisin ostaa epälikvidiä osaketta, niin ostaisin myyntilaidan kappalemäärän verran, jos hinta ja kappalemäärä miellyttää juuri silloin.

Halusin vain tuoda esille Akin kolumnin luettuani, että kun olen itse ostanut, niin kauppa on toteutunut heti. Olen tietysti katsonut, millaiset laidat kyseisellä osakkeella on ollut ennen kuin olen pyynnön tehnyt.

Kaupankäyntikulu on minimi 5 euroa (0,08 %) eli, jos kauppa on tasan 6250 euroa, niin se maksaa 5 euroa. En itse tekisi yli tuon summan mitään toimeksiantoa vähävaihtoiseen, jos ei siellä ole sopivaa kappalemäärää myynnissä.

jayboy wrote:

BullBull wrote:

Ainakin omat kaupat ovat toteutuneet samalla sekunnilla ja juuri siihen hintaan, mitä itse ajattelin, vaikka rajahintaa ei voi laittaa.

Itse näen tämän vakuutuksen hyvänä vaihtoehtona osalle sijoitusyhtiöistä. Etenkin, jos yhtiöstä ei ota palkkaa eikä ole muuta laskutettavaa toimintaa.

Verojen siirto tulevaisuuteen sekä korkoa korolle tekee siitä hyvän vaihtoehdon osalle.

Nordnetin vakuutuskuori on mahdollista vain yksityishenkilöille.

Joo, ilmeisesti kirjoitin epäselvästi. Tarkoitin, että pidän sijoitusvakuutusta tietyissä tapauksissa hyvänä vaihtoehtona verrattuna siihen, että perustaa puhtaan sijoitusyhtiön.

Ainakin omat kaupat ovat toteutuneet samalla sekunnilla ja juuri siihen hintaan, mitä itse ajattelin, vaikka rajahintaa ei voi laittaa.

Itse näen tämän vakuutuksen hyvänä vaihtoehtona osalle sijoitusyhtiöistä. Etenkin, jos yhtiöstä ei ota palkkaa eikä ole muuta laskutettavaa toimintaa.

Verojen siirto tulevaisuuteen sekä korkoa korolle tekee siitä hyvän vaihtoehdon osalle.

Kuten täällä on taidettu aiemmin sanoa, niin tilintarkastusta kannattaa välttää, jos se on mahdollista. Ainakin oman kokemuksen mukaan, tilintarkastajilta puuttuu tietty kohtuullisuus asiassa, joka on lakisääteistä tai sitten he eivät osaa suhteuttaa työtään eri yritysten mukaan, toimiala, koko jne.. Hinta suhteessa työmäärään tuntuu todella kohtuuttomalta sekä uusi sukupolvi vaikuttaa enemmän rahastavan versus vanha.

Seuraavaksi oma ehdotukseni tilintarkastuksen välttämiseen on, että pitää välivuoden; liikevaihto alle 200k €. Sijoittaa indeksiin, rahastoihin tai muihin pitkiin sijoituksiin, joita ei myy liikaa tilikauden aikana. Tämä on tietysti vaikeaa, jos on treidaajan luonne, tai muuten markkina on levoton. Vuosi on pitkä aika.

Toinen ratkaisu olisi, että lainaa yrityksen varoja itselle tilikauden aikana ja sijoittaa itse noin 11,5 kk. Esimerkiksi tilikauden lopussa palauttaa rahat yritykselle ja seuraavalla tilikaudella voi taas käydä enemmän kauppaa.

Toisaalta luulisin, että puhdas sijoitusyritys on varmaan aika monelle täysin turha, kallis ja liian työläs, kun muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. Verohyödyt ovat minimaaliset (jos niitä edes enää on) ja tilalle tulee ylimääräistä vaivaa. Tilintarkastus tähän päälle on kuin ylimääräinen vero, jolloin voi olla paljon järkevämpää sijoittaa itse kuin yrityksen kautta.

Lopuksi vielä, että usein on silti järkevämpää käydä aktiivisesti kauppaa, jos oikea tilaisuus tulee, koska tilaisuuksien jättäminen käyttämättä vasta kalliiksi tuleekin suhteessa siihen, että puree hammasta ja maksaa vain tilintarkastajan kohtuuttoman laskun.

P.S. itsellä on edelleen tilintarkastaja enkä edellä mainittuja ratkaisuja ole vielä käyttänyt...

Ensiksi kiitos hyvästä blogista.

Mieleeni tuli pari kysymystä.

Ensiksi, kun osakeyhtiötä perustetaan, joutuu maksamaan 330 € (380 €) perustamismaksun ennen kuin yrityksellä on omaa pankkitiliä.

Saako tämän 330 € (380 €) perustamismaksun maksaa itselle takaisin, jolloin sen saa yrityksessä vähentää tuloksesta?

Toiseksi, olen ajatellut tilannetta, jossa perustaisin sijoitusyhtiön, jonka päätoimiala olisi tietysti sijoitustoiminta, mutta sillä olisi mahdollista tehdä muutakin toimintaa, kuten konsultointi. Alle 10 000 € liikevaihto konsultoinnista voi olla hyvin todennäköinen, jolloin saisi ALV-huojennuksen, joka on hyvin motivoiva tekijä tehdä yrityksen kautta muutakin töitä.

Mitenköhän se oikein menee liikevaihdollisesti?

Sijoitustoiminnasta ei makseta ALV:tä, mutta konsultointi on arvolisäverollista.

Sijoitustoiminnan myynnit menee normaalisti liikevaihtoon, mutta meneekö myös konsultointi, vai meneekö liiketoiminnan muihin tuottoihin, kun ei ole päätoimista työtä.

Haen tällä esimerkillä sitä, että voiko tulla sellainen tilanne, ettei saakaan ALV huojennusta konsultoinnista, vaikka sen liikevaihto on alle 10 000 €?

Toivottavasti ymmärrät, mitä yritän tarkoittaa.