Minun 5 syytä omistaa Nixua:

1) Tietoturva palvelualana kasvaa vahvasti ja on pirstaleinen - mahdollisuus konsolidaatioon.  
Veikkaus 1: Nordic-tasolla operoiva Nixu on kohtuullisen vahvoilla pienempiä kilpailijoitaan vasten, kun pohjoismainen asiakas ostaa tietoturvapalveluita.
Veikkaus 2: Tietoturvala kestää taantumaa. Tietoturvaongelmat tuskin ovat vähenemään päin.

2) Hyvä track record yritysostoisssa, ostosten P/S-kertoimet alle oman kertoimen.
Integraatioissa ei ole isossa kuvassa näkynyt valtavia ongelmia. 

3) Jatkuvien palveluiden osuus kasvaa liikevaihdosta => hyvää turvallista pohjaa kasvulle ja  näkyvyyttä resurssisuunnitteluun. 

4) Toimari vaikuttaa täysipiäiseltä muutaman vuoden otannalla. Kohtuullisen hyvin on toimittanut lupaukset.
Epäonnistumiset on kommunikoitu suoraselkäisesti ja asiat on korjattu. Esimerkkinä käyttökateparannus, joka tulee parhaillaan läpi.

5) Kuten Aki totesi hinta ei ole tapissaan. Verrokkiyhtiöt maailmalla hinnoitellaan korkeammilla P/S-kertoimilla.

von Fyrckendahl kirjoitti:

Paperinpyörittelyn digitalisointi ja automatisointi on alan juttu. Miten automatisoidaan tehokkaasti, jos joka konttori käyttää eri järjestelmiä? Jos ongelmalle ei tehdä mitään, kilpailukyky jää pientoimistojen tasolle ja joku tehokkaampi korjaa potin.

Muutaman vuoden jänteellä digitalisoinnissa päästään riittävän pitkälle 3. osapuolien softilla, varsinkin jos tuodaan itse niiden päälle hieman omaa softakuorrutusta maltillisin investoinnein.

Sen sijaan 5-10 jänteellä tämä saattaa olla ongelma, koska softatalot ottavat yhä isomman osan lisäarvosta. Tässä vaiheessa palvelutoimittajana pärjää ainoastaan timanttisella talousjohdon osaamisella. Tämä muutos käytännössä vaatii perinteisten toimistojen henkilöstön vaihtamisen lähes kokonaan, aniharva kirjanpitäjä skaalautuu aidosti lisäarvoa tuottavan konsultin rooliin.

Tämän vuoksi Talenom on pitkällä jänteellä huomattavasti houkuttelevampi kohde. Mutta lyhyessä pelissä pidän Aaltoa parempana sijoituksena, koska valuaatio on niiiiiin paljon edukkaampi kuin Talenomilla.

 Luvut on jo nyt kunnossa nykyisellä rakenteella. Parempi kannattavuus voitaisiin saavuttaa lähinnä omalla softalla, jonka kehittäminen olisi muutaman vuoden työ, maksaisi miljoonan tai pari ja olisi riskialtis projekti. Huomioiden, että firmalla ei ole lähtötilanteessa riittävää sovelluskehityksen osaamista, en pidä järkevänä.

Ostokohteita löytyy 4000 toimiston joukosta, en pitäisi sitä ongelmana. Hinnat pyörivät siellä 0,5 liikevaihtokertoimen molemmin puolin. Eli arvoa syntyy heti ostohetkellä, jos ja kun Aallon arvostetaan yli ykkösen kertoimella. Uskon myös, että listaus ja yrittäjävetoisuus resonoi keskusteluissa luopuvien yrittäjien kohdalla.

Olen ymmärtänyt, että eivät integroi ostokohteita tiukasti (esim keskitä palvelutuotantoa tai järjestelmiä). Tätä pidän viisaana asiakas- ja henkilöstöpidon kannalta. Synergiat löytyvät lähinnä markkinoinnista, osaamisen kehittämisestä, prosessi- ja digitaalisuushankkeista ja ylipäätään suuremman kokonaisuuden investointikyvystä.

Jos ostavat maltilla ja kykenevät johtamaan yrityskauppavetoista kasvua, tämä hyvä case 3-5 vuoden jänteellä. Sen jälkeen ongelmaksi voi muodostua se, että heillä ei omaa teknologiaa. Softatoimijat ovat ottaneet viime vuosina yhä isomman osuuden alan liikevaihdosta ja tämä kehitys tulee jatkumaan. En kuitenkaan usko nopeaan muutokseen, ennemmin pikku hiljaa etenevään siirtymään.

Jos nyt voi yhden toiveen esittää, ei pls raskasta tyhjäntoimittajien laumaa konsernihallintoon.

Kyllä. Olen siis mukana. 

Basware tuli tänään ulos surkealla osarilla. Jälleen kerran.

Liikevaihto junnaa 150 miljoonan tietämissä. Kasvupanostukset eivät realisoidu riittävän nopeasti yläriville. Lisenssimyynnin korvautuminen pitkän rahan Saas-maksuilla toki syö lyhyellä jänteellä vaihtoa, mutta tämä konversio on ollut käynnissä nyt useamman vuoden. Huolestuttavinta tässä on hidas saas-myynnin kasvu, jonka pitäisi olla näillä panostuksilla selkeästi 15 pinnaa nopeampaa. Tässä kasvussa on kuitenkin mukana nykyasiakkaiden siirtymistä lisenssipohjaisesta tuotteesta saas-tuotteeseen, joka sataa laariin pienemmällä effortilla.

Tulee väkisinkin mieleen, onko panostukset tuhlattu johtajiin ja sisäiseen puuhasteluun. Anyway...kulut kasvaa, vaihto ei.

Tähän yhteyteen ei sopinut lainkaan uusi THE VISIO miljardin vaihdosta, eli myynti yli kuusinkertaistuu, sama kun Aki asettaisi SaiPan tavoitteeksi KHL-mestaruuden. 

Toimari ei kyllä vakuuta millään tasolla. Inderesin videolla kertoo, että miljardin liikevaihto saavutetaan hankkimalla uusia asiakkaita ja myymällä nykyisille lisää. Myös partnereita hankitaan. Noin kovalla tavoitteella pitäisi olla jotakin syvällisempää sanottavaa, ainakin jos track ei tue tarinointia. Kaveri vastailee muutoinkin asian vierestä ja kvartterit ovat aina hyviä, vaikka ovat sysimustia.

Löytyykö positiivisempia näkemyksiä yhtiöstä tai sen johdosta?

Talenom on erittäin mielenkiintoinen kohde

A) Tilitoimistojen asiakasuhteet kestävät pidempään kuin suomalainen avioliitto. Asiakkaat on totutettu surkeaan palveluun, eli jos pystyt hoitamaan talouspalvelut edes 6/10 suoritustasolla, perälauta ei juurikaan vuoda. 

B) Modernit toimistot tarjoavat nettipohjaisen ohjelmistot osana palvelua. Näiden osalta markkina jakautuu kahteen: 1) toimistoihin, joilla nämä softat ovat omia ja 2) toimistoihin, jotka hyödyntävät 3. Osapuolien ohjelmistoja. Talenom ja Accountor sekä Admister kuuluvat lohkoon 1. Rantalainen ja käytännössä kaikki pienemmät sähköisiä palveluja tarjoavat toimistot menevät lohkoon 2. Näistä vahvoilla porukka 1, koska käynnissä on merkittävä tulonjaon siirtymä palveluista ohjelmistoalustoille, ts jos hyödynnät muiden softia, robotisaation tuottamat hyödyt valuvat softatoimijoille. Jo nyt esim Netvisorin osuus saattaa olla jopa 30 % loppuasiakkaan veloituksesta ja sitä hyödyntävän toimiston 70 %. Perinteisessä toimistossa softien osuus on alle 10 %, mutta silti toimistot ovat jatkossa pakotettuja siirtymään digialustoille, jotka keräävät hyödyt manuaalisen työn automatisoinnista. Tähän ajaa asiakkaiden vaatimukset nettipohjaisuudesta / halvemmista hinnoista. Selvää on se, että mitä suuremmat volyymit alustalla ovat, sitä suuremmat rahantekomahdollisuudet. 

C) ohjelmistot ovat loppuasiakkaille enemmän tai vähemmän samankaltaisia. Kun katsotaan pellin alle, Talenomin ratkaisu näyttää olevan erittäin vahva viimeaikaisten lukujen pohjalta. Työntekijämäärä on onnistuttu pitämään samana, vaikka business on kasvanut merkittävästi ( En jaksa nyt tarkistaa lukuja, mutta Inderesin Talenom-videoista voi tarkistaa faktat). Alalla yleisesti ei ole otettu tuollaista tuottavuushyppyä esim Netvisoria tai Procountoria hyödyntävissä puulaakeissa. Oulun pojat ja tytöt ovat mahdollisesti onnistuneet saamaan uusia läpimurtoja automaatioasteessa tai sitten osaavat vain hyödyntää softaa paremmin (kirjanpitäjät ja devaajat samassa talossa).

D) Talenomin markkinaosuus Suomessa on edelleen mitätön, 5 prosentin nurkilla. Kasvuvaraa.

E) Jos myynti väliaikaisesti sakkaisi, aina voi ostaa tilitoimistoja. Sopivia potentiaalisia kohteita on helposti 1000 kpl (yhteensä toimistoja alalla n 4000 kpl, joista valtaosa aivan pieniä). Kaunista tässä on se, että ostot suoritetaan hinnalla P/S 0,4 - 0,7. Talenomin oma kerroin lähempänä kolmosta. Ostat siis miljoona euroa vaihtoa, joka muuntuu useaksi miljoonaksi suurempana markkina-arvona. Tosin Talenomin ei kannata ottaa integraatiohärdellejä, jos orgaaninen kasvu kunnossa. Mutta tämä vaihtoehto olemassa aina työkalupakissa.

D) kun seuraava romahdus tulee, en äkkiseltään keksi yhtään paremmin suojassa olevaa yhtiötä listalta. Ok, kurssi tulee laskemaan, mutta business ei ota osumaa. Palkat, alvit ja raportit on hoidettava.

Osakkeen Hinta on miinus, mutta aika korjaa tämän ongelma kannattavan kasvun jatkuessa.