Olet täällä

Nordea Markets

Sivu:

Sivut

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Nordea Marketsin analyytikkotiimi tarjoaa asiakkailleen laadukasta tietoa markkinoiden liikkeistä. Tiimin analyytikot esittelyssä Twitterissä. Nordea Marketsin esittelyn löydät tästä.
 

Nordea Marketsia voit seurata Twitteristä täällä.

Nordea Markets julkaisee kumppaniblogia Sijoitustiedossa ja tähän ketjuun voit esittää kysymyksiä ja kommentteja kirjoittajille.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Jari Ohrankämmenen blogikirjoitus : Pidä kiinni sijoitussuunnitelmastasi (8.11.2016)

Kahvipöytäkeskustelussa kolleegani esitti minulle mielenkiintoisen kysymyksen: ”Jari, miten sijoitus maailman osakemarkkinaan olisi tuottanut viimeisen 15 vuoden aikana, jos olisit ollut markkinalta pois kymmenenä parhaana päivänä, eli niinä kymmenenä päivänä, joina maailman osakemarkkinan tuottoa kuvaava indeksi* on noussut eniten”.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Juuso Jauhiaisen blogikirjoitus: Pörssinoteeratut todistukset - vipua ja näkemystä. (23.11.2016)

"Pörssinoteeratut todistukset mielletään usein vedonlyönniksi ja korkean riskin ottajien pelikentäksi. Pörssinoteerattuja todistuksia voi kuitenkin käyttää järkevästi ja sillä voi ottaa näkemystä muun muassa laskevista, nousevista sekä paikallaan sahaavista markkinoista – vivulla tai ilman."

Tavoitat Nordea Marketsin tiimin tässä ketjussa.

Käyttäjän Karde kuva
Liittynyt: 28.1.2016, 15:16
Viestejä: 1

Osaako joku laskea noi luvut auki? En saa samoja vaikka pyörittelen miten...

Jos markkina laskee tasaisesti kolme kuukautta päätyen 30 % lähtöarvoa alemmas, eli 0,54 % kaupankäyntipäivässä, vipusijoitus nousisi arvoon 26 109€-kulut ja korkosalkun arvo 165 412€. Jos olen väärässä ja kohde-etuus nouseekin 30 %, on sijoitukseni arvo enää 1 466€.

Käyttäjän Nordea Markets kuva
Liittynyt: 8.11.2016, 10:45
Viestejä: 6

Hei,

Tässä on luonnollisesti tehty aika karkeita oletuksia, kuten se, että markkina laskisi joka päivä noin 0.54 %. Päiviä, jolloin kohde-etuus liikkuu, on kolmessa kuukaudessa oletettu olevan 66 kappaletta. Esimerkissä on käytetty yleistyksenä 262 kaupankäyntipäivää vuodessa, joten pyhäpäiviä ei ole otettu huomioon. Tästä saadaan, että kaupankäyntipäiviä olisi kolmessa kuukaudessa noin 66. Tarkka luku näillä olettamilla olisi 65.5, joten kohde-etuus päätyy hieman alle 70 % viimeisenä päivänä. Tarkkaa hommaa, mutta tiettyjä oletuksia on tehtävä.

Käytetyn tarkan päivittäisen tuoton saa esimerkiksi ensin annualisoimalla kolmen kuukauden tuoton kaavalla (1+(-30 %))^(1/0.25) -1 = - 75.99 %. Kolme kuukautta --> 3/12 = 0.25. Tämä voidaan muuttaa päivittäiseksi kaavalla (1+(-75.99 %))^(1/262) -1 = -0.54306 % ja monta desimaalia päälle.

Koska sijoitettu summa hajautettiin sijoitettavaksi noin kahden viikon aikana, on ensin sijoitettu 2 000€, viidentenä kaupankäyntipäivänä toiset 2 000€ ja kolmantenatoista kaupankäyntipäivänä vielä 1 000€. Ensimmäisenä päivänä kohde-etuus laskee siis jo tuon 0.54 %.

Väärään suuntaan liikkuvan markkinan esimerkissä on itse asiassa laskelmiin päässyt pieni painovirhepaholainen, ja siinä tuo seuraava 2 000€ ja 1 000€ on sijoitettu päivää myöhemmin, eli kuudentena ja kuudentenatoista päivänä. Mikäli tämän laskee samoilla päivillä, kuin edellisen, päädytään arvoon 1 447€.

Toivottavasti tämä auttaa tekemään laskut omalla koneella ja on erittäin mukava kuulla, että olette kiinnostunut,

Juuso Jauhiainen

Nordea Markets
Asset Sales

Käyttäjän Scirocco kuva
Liittynyt: 23.6.2016, 10:06
Viestejä: 2

Niin, näiden tuotteiden kohdallahan ei todellakaan pysty sanomaan, mikä arvo olisi esim. kolmen kuukauden päästä, jos noustaan tai lasketaan tietty määrä. Ensin pitää tietää, millaisilla päivämuutoksilla sinne on päästy. Tässä esimerkissä toki hyvin positiivinen skenaario, koska laskua tasaisesti. Jos samaan 30% laskuun olisi päädytty rankasti sahailemalla, niin tuotto toki pienempi.

T. Erkki

Käyttäjän Nordea Markets kuva
Liittynyt: 8.11.2016, 10:45
Viestejä: 6

Moi,

Erkki olet aivan oikeassa. Päivänsisäinen vipu vaikuttaa erityisesti suurilla vivuilla pidemällä aikavälillä huomattavasti todistuksen arvoon. Kohde-etuuden kurssi harvoin, jos koskaan, liikkuu lineaarisesti vaan enemmän tai vähemmän sahaten. Tämä sahailu voi vaikuttaa huomattavasti sertifikaatin arvonkehitykseen verrattuna kohde-etuuteen.

Päivänsisäisen vivun vaikutusta sertifikaattien arvonkehitykseen on avattu esitteessämme sekä tässä blogitektissä.

Juuso Jauhiainen
Nordea Markets
Asset Sales

 

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Jari Ohrankämmenen blogikirjoitus: Mistä suojaa nouseville koroille? (22.12.2016) 

Korkotaso vaikuttaa monella tavoin meidän elämään, on meillä sitten asuntolainaa tai sijoituksia, se on kuin ihmisen verenpaine, se ei oikein saisi olla liian korkealla eikä liian matalalla. Niin asuntovelallisen kuin sijoittajankin kannalta korkotason nopea nousu voi tuoda ongelmia. No miten sitten voisi suojautua mahdolliselta koronnousulta ja onko siinä järkeä?

Lue koko blogikirjoitus tästä.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Jari Ohrankämmenen blogikirjoitus: Tuottoa vai riskiä? (24.1.2017)

"Tyhmä riski on ennen kaikkea sitä, mitä sijoittajan ei tarvitsisi ottaa saavuttaakseen tuottotavoitteensa. Lisäksi "tyhmää riskiä" on myös se, mitä sijoittaja ei tiedä ottavansa."

Lue koko blogikirjoitus tästä.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Juuso Jauhiaisen blogikirjoitus: ETF ja ETN: Mitä eroa on kirjaimilla? (9.2.2017)

"Ei siis yksiselitteisesti voida sanoa, että ETF -sijoittaminen on aina ETN -sijoittamista kustannustehokkaampaa, tai toisinpäin, vaan tämä vertailu tulee tehdä aina tuotekohtaisesti. Tuotteiden kustannusten vertailu vaatii toki viitseliäisyyttä, mutta erityisesti pitkällä sijoitushorisontilla se on erittäin tärkeää ja jopa 0,1 % ero kumuloituu ikävästi vuosien varrella."

Lue blogikirjoitus tästä.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Eemeli Väyrysen blogikirjoitus: Ennen kaikki oli paremmin, mutta sijoittajan tulee varoa nostelgia-ansaa (27.2.2017)

”Kadonneen tuoton metsästäjät” ei ole uuden Indiana Jones -elokuvan alaotsikko vaan nykymarkkinoiden todellisuutta. Korkosijoitusten tulee olla yhä pidempiä ja joukkolainasijoitusten riskisempiä, jotta tuotoissa päästään edes plussalle. - Eemeli Väyrynen

Lue blogikirjoitus tästä.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Markus Järvelän blogikirjoitus: Kuinka pitkään osakemarkkinoiden nousu jatkuu? (13.3.2017)

"Euroopassa korot ovat vielä tukevasti maassa ja viiden vuoden swap-korko on noin 0.15 %, mikä on siis markkinoiden ennuste viiden vuoden päästä vallitsevaksi 6 kk:n euriborkoroksi. Yleisen näkemyksen mukaan vahva korkotaso on myrkkyä tiukasti arvostetuille osakemarkkinoille." - Markus Järvelä

Lue blogikirjoitus tästä.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Henrik Eskolan blogikirjoitus: Mennään sinne missä tuotto-odotus on korkein (27.3.2017)

"Tietenkin mahdollisimman pienellä riskillä. Tätä kaavaa toistetaan sijoittamisessa vuosikymmenestä toiseen, kun korot ovat nousussa ja talous kohenee, suositaan osakkeita ja kun taloudessa menee heikommin ja korot laskevat, ovat vuorossa pitkiin korkoihin sijoittavien juhlat, näin kärjistetysti. Kuten hyvin tiedetään, alkaa korkosijoittajan juhlat olla jo lopussa, tai jo loppuneet, ja samaan aikaan osakkeet ovat nousseet uusiin ennätyksiin." -Henrik Eskola

Lue blogikirjoitus tästä.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Ilona Vaaterin blogikirjoitus: Kestääkö taloutesi korkojen nousun? (10.4.2017)

"Sijoittajat ja asuntovelalliset ovat jo pidemmän aikaa päässeet nauttimaan historiallisen matalista, jopa negatiivisista koroista. Vielä muutama vuosi sitten negatiiviset markkinakorot kuulostivat lähinnä vitsiltä, mutta kuten viime vuodet ovat meille osoittaneet, myös mahdottomasta voi tulla mahdollista. Nyt kun talous on pitkästä aikaa osoittanut selkeitä elpymisen merkkejä, katseet kääntyvät vaihteeksi korkojen nousuun." - Ilona Vaateri

Lue blogikirjoitus tästä.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Sebastian Wikströmin blogikirjoitus: Joukkorahoituksesta lisämaustetta salkkuun (25.4.2017)

"Joukkorahoituksen, tai yleensäkin listaamattomien kasvuyhtiöiden, houkutus on ilmeinen: kukapa ei haluaisi löytää sitä seuraavaa SuperCelliä tai Spotifyta? Oman mielenrauhan ja salkun hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin syytä pitää jalat maassa ja harkita myös riskejä. Pääoman menetys on tietenkin se kaikista pahin riski. Osaava sijoittaja kuitenkin ymmärtää että iso osa alkuvaiheen firmoista menee nurin, ja siksi onkin syytä muistuttaa että joukkorahoitukseen liittyy muitakin riskejä. Kohteet ovat epälikvidejä, eli myös menestyvässä yrityksessä sijoittajan rahat ovat kiinni pitkään, yleensä vuosia. Lisäksi rahoituskierroksia tulee yleensä useita, mistä seuraa riski omistuksen dilutoinnista. Tämä on toki vältettävissä lisäsijoituksilla. Lopuksi voisi mainita äänivaltariskin, pienet firmat ovat yleensä tiukasti pääomistajien / perustajien käsissä." - Sebastian Wikström

Keskustele blogikirjoituksesta tässä ketjussa.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Ilona Vaaterin blogikirjoitus: Mikä on minifutuuri? (9.5.2017)

"Sijoitusblogeissa tyypillisesti pyörivät termit kuten warrantit, turbowarrantit ja Bull ja Bear – sertifikaatit saattavat kuulostaa luotaantyöntävän pelottavilta kokemattomalle sijoittajalle. Lisäksi ne usein mielletään korkean riskin tuotteiksi, joilla ainoastaan vähintäänkin rahoituksen maisterintutkinnon suorittaneet ovat kykeneviä ottamaan näkemystä. Todellisuudessa kuka tahansa sijoittamisesta kiinnostunut pystyy hajauttamaan ja suojaamaan salkkuaan sekä ottamaan markkinatilannesidonnaista näkemystä johdannaisinstrumenteilla, vivulla tai ilman." - Ilona Vaateri

Kommentoi kirjoitusta tässä ketjussa.

Käyttäjän Lokki kuva
Liittynyt: 1.7.2014, 12:24
Viestejä: 38

Moi,

Luin jostain, että joidenkin johdannaisten kaupoista mahdollisesti aiheutuvia tappioita ei saisi vähentää verotuksessa myyntivoitoista. Onko näin, ja jos kyllä niin mitä johdannaisia tällöin tarkoitetaan?

Kiitos

Käyttäjän Nordea Markets kuva
Liittynyt: 8.11.2016, 10:45
Viestejä: 6

Hei,

Sijoitustuotteiden verotukseen liittyvissä asioissa kehotamme kääntymään verottajan puoleen. Esimerkiksi tältä sivulta löytyy lisätietoja johdannaisten verotuksesta: https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Johdannaisten_verotus

Ilona Vaateri
Nordea Markets
Asset Sales

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Simon Rintalan blogikirjoitus: Minifutuurit osana sijoitussalkkua (29.5.2017)

"Valinta eri tuotteiden välillä voi tuntua hämmentävältä, kun samankaltaisia tuotteita vaihdetaan pörssissä päivittäin ja kohde-etuudet ovat erilaisissa tuotteissa usein samoja. Tuotteissa on kuitenkin tiettyjä eroja, mitkä ohjaavat tietoisen sijoittajan ja salkunhoitajan valintaa tarpeen ja henkilökohtaisen näkemyksen mukaan." -Simon Rintala

Kommentoi kirjoitusta tässä ketjussa.

Käyttäjän Timo Tikkala kuva
Liittynyt: 11.7.2016, 13:14
Viestejä: 45

Moi,

Tuon blogissa kuvatun salkun suojauksen pystyy tekemään myös myyntioptioita ostamalla. Mikä on minifutuurien etu optiostrategioihin verrattuna? Ainakin normaalit futuurit ovat yleensä likvidimpiä ja halvempia kuin optiot, mutta koskeeko sama myös minifutuureita?

Käyttäjän Nordea Markets kuva
Liittynyt: 8.11.2016, 10:45
Viestejä: 6

Moi,

Suurimpana erona varsinaisiin optioihin on jälkimarkkinahinnoittelun yksinkertaisuus. Minifutuuri seuraa kohde-etuuttaan rahamääräisesti 1:1 (pois lukien rahoituskustannus), kun taas option hintaan vaikuttaa moni asia, kuten volatiliteetti, jäljellä oleva juoksuaika ja niin edelleen.

Vaikka nimi on hyvin samanlainen, ei minifutuuria tule sekoittaa esimerkiksi E-Mini futuureihin, jotka ovat perinteisiä futuurisopimuksia, mutta pienemmillä minimisijoituksilla, jotka voivat kuitenkin olla kymmeniä, jopa satoja tuhansia. Usein sijoittaessa optioihin ja futuureihin, vaaditaan sijoittajilta vakuuksia, joka voi tuottaa päänvaivaa erityisesti aloitteleville sijoittajille ja vaatii myös lisää pääomia. Tietyissä tapauksissa sijoittaja voi myös hävitä enemmän, kuin on sijoittanut, kun taas minifutuureihin sijoitettaessa tappio on rajattu sijoitettuun pääomaan. Perusteita optioihin ja futuureihin sijoittamisesta voi opiskella esimerkiksi John C. Hullin kirjasta Options, Futures and Other derivatives tai vielä yksinkertaisemmin Investopediasta. Muutakin tietoa ovat luonnollisesti internet sekä kirjat pullollaan.

Juuso Jauhiainen
Nordea Markets
Asset Sales

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Jari Ohrankämmenen blogikirjoitus: Mikä sijoittamisessa on tärkeintä? (6.6.2017)

"Jokaisen sijoitusmarkkinoilla toimivan kannatta tehdä oma sijoitussuunnitelmansa, jossa on määritelty omat sijoittamisen tavoitteet ja hyväksyttävät riskit. Kannattaa ainakin määrittää oman sijoitussalkkunsa tärkeimpien omaisuuslajien peruspainot, eli siis esimerkiksi se, paljonko sijoitussalkussa pitäisi olla matalampiriskisiä korkosijoituksia ja kuinka paljon osakesijoituksia." - Jari Ohrankämmen

Kommentoi kirjoitusta tässä ketjussa.

Käyttäjän Kapteeni Ilmiselva kuva
Liittynyt: 15.4.2017, 13:51
Viestejä: 32
Timo Tikkala kirjoitti:

Moi,

Tuon blogissa kuvatun salkun suojauksen pystyy tekemään myös myyntioptioita ostamalla. Mikä on minifutuurien etu optiostrategioihin verrattuna? Ainakin normaalit futuurit ovat yleensä likvidimpiä ja halvempia kuin optiot, mutta koskeeko sama myös minifutuureita?

Tama on hyva kysymys - eikos struksituotteissa lahinna se liikkeellelaskija ole market maker ja spreadit sen mukaisia? Naemma myos wanha kunnon portfolio insurance -strategia on mukana esimerkeissa - toimihan se todistetusti jo vuonna 1987. Enta mita tapahtuu minifutuureille ja likviditeetille, jos liikkeellelaskija menee bust?

Käyttäjän Nordea Markets kuva
Liittynyt: 8.11.2016, 10:45
Viestejä: 6

Hei,

Minifutuureissa, kuten warranteissa ja sertifikaateissakin liikkeeseenlaskija on tosiaan market maker ja tuotteissa on liikkeeseenlaskijariski. Sijoittaja voi liikkeeseenlaskijan mahdollisen maksukyvyttömyyden johdosta menettää sijoittamansa pääoman sekä mahdollisen tuoton osittain tai kokonaan.

Juuso Jauhiainen
Nordea Markets
Asset Sales

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Juuso Jauhiaisen blogikirjoitus: Kulut - ainoa varma asia sijoittamisessa (21.6.2017)

"Menemättä kuitenkaan yksittäisten tuotteiden toiminnallisuuteen sen syvemmin, tässä tekstissä avaan ne tärkeimmät ”pienellä präntillä” kirjoitetut asiat, jotka tuotteiden ominaisuuksista kerrottaessa jäävät helposti mainitsematta.” - Juuso Jauhiainen

Kommentoi kirjoitusta tässä ketjussa.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Eemeli Väyrysen blogikirjoitus: Buffettin jalat ja omat kädet (5.7.2017)

"Ihmiset pitävät itseään keskivertoa parempana lähes asiassa kuin asiassa, olipa kyse sitten työ- tai opiskelumenestyksestä, suosiosta ystäväpiirissä, älykkyydestä tai elinajanodotteesta. Ilmiöön liittyy läheisesti käsite yli-itsevarmuus, jolla yleisesti tarkoitetaan ihmisten taipumusta luottaa liikaa omaan arvostelukykyynsä ja taitoihinsa verrattuna muihin." - Eemeli Väyrynen

Kommentoi kirjoitusta tässä ketjussa.

Käyttäjän Aki Pyysing kuva
Liittynyt: 16.12.2013, 13:48
Viestejä: 1906

Mie ainakin pidän itseäni keskivertoa huonompana autoilijana, mutta keskimääräistä onnekkaampana sijoittajanacool.

Käyttäjän Dharma kuva
Liittynyt: 25.6.2014, 20:59
Viestejä: 1782

Suomalaiset ovat suurina massoina nähneet osakemarkkinoiden kuplan jo satoja vuosia ennen sen syntymää ja sokeasti luottaneet yli-itsevarmoina näkemykseensä ja tunkeneet omat ja lainatut rahat käyttötileille ja pieniin ja vaatimattomiin asuntoihin odottamaan sitä, että olisivat oikeassa.

Käyttäjän RJW kuva
RJW
Liittynyt: 11.6.2017, 21:48
Viestejä: 48

Oli nerokas vertaus tuo Buffetin jalat ja omat kädet. Täytyne kopioida se omiin sanontoihini mitä tulee osakepoimintaan. Muutenkin kaikin puolin hyvä teksti. Kiitos Eemeli!

Käyttäjän Dharma kuva
Liittynyt: 25.6.2014, 20:59
Viestejä: 1782

Svenson (1981) surveyed 161 students in Sweden and the United States, asking them to compare their driving skills and safety to other people. For driving skills, 93% of the U.S. sample and 69% of the Swedish sample put themselves in the top 50%; for safety, 88% of the U.S. and 77% of the Swedish put themselves in the top 50%.[26]

161 opiskelijaa. Lol. Lähde Wikipedia

1005:n otoksessa ollaan jo lähellä normaalijakaumaa:

One commercial survey showed that 36% of drivers believed they were an above-average driver while texting or sending emails compared to other drivers; 44% considered themselves average, and 18% below average.

Ihmiset ovat keskimäärin taloudellisissa asioissa riskiaversiivisia, mikä selittää Nordean busineksista ainakin puolet (vakuutus- ja varainhoitopalvelut) sekä em. suomalaisten kotitalouksien sijoitusvarallisuuden jakauman. Tämä ei sovi "yli-itsevarmuutta" käsittelevään kolumniin, joten se tietysti kannattaa jättää mainitsematta.

Taloudellisiin teksteihin pätee aika hyvin seuraava heuristiikka: Jos tekstissä mainitaan Buffet, ei ymmärretä satunnaisuudesta, ja siten taloudesta, juuri mitään. Buffet valitsi kauan sitten strategiaksi ostaa ja pitää yhtiöitä ja vivuttaa näitä kohtullisesti velalla. Niin teki moni muukin. Näistä emme tiedä mitään, koska he valitsivat eri yhtiöt. Onko kyse Buffetin kyvyistä? Asiaa tietysti voi todistaa, koska aineisto puuttuu, mutta on erittäin todennäköistä, että miljoonien ihmisten miljoonista sijoitustrategioista väistämättä joku osuu erittäin hyvin oikeaan ja siitä valtavasta massasta, jonka tuotot jäävät keskiarvoon tai sen alle ei julkisuudessa kirjoitetta juuri mitään. Em. juttu lankeaa juuri tähän "voittajaharhaan".

Nordealla ei ole yhtään sijoitustuotetta, jota yhdenkään piensijoittajan kannattaisi ostaa, koska kilpailijat tarjoavat samat tuotteet paljon halvemalla. Se, että Nordealla on valtava sijoitusmassa hoidettavanaan kertoo massojen taloudellisesta käyttäytymisestä olennaisen: heiltä puuttuu itseluottamus, ymmärrys, kiinnostus ja motivaatio. Täälläkin Turms kyseli mihin kuuteen osakkeeseen kannattaisi sijoittaa 100ke yhteensä ja sijoitti lopulta rahat Nordean rahastoihin, joiden kustannukset ovat noin seitsemänkertaiset suhteessa kilpailijoihin. Lol.

Yritin kaivaa esiin noita tutkimuksia, joista kolumnin väittämät ovat peräisin, mutta ne ovat maksumuurien takana, enkä jaksa niitä murtaa tämän asian takia. Minulla on kuitenkin vahva epäilys niiden soveltuvuudesta käytännön tilanteisiin ja niiden otoskokojen pienuudesta. On aivan eri sanoa, että "on hyvä ajaja" kuin ajaa sen mukaisesti. Tai sanoa, että "on hyvä sijoittaja" ja sitten sijoittaa oikeaa omaa rahaansa sen mukaisesti. Riskiaversivisuudesta on valtavasti psykologian ulkopuolista evidenssiä ja siten kolumnin väittämät tuskin pitävät paikkaansa. Mutta kuten sanottua: mitäs vastaevidenssistä, jos sen voi jättää mainitsematta ja mennä myymään (paskaa). Yliopistolla sitä kiusallisesti kysyttiin siihen saakka, kunnes tutkinnoista alettiin maksaa laitoksille määrän, ei laadun, mukaan.

Käyttäjän Sijoitustieto kuva
Liittynyt: 9.6.2014, 17:41
Viestejä: 410

Markus Järvelän blogikirjoitus: Markkinoiden mehulinkoon kelpaa jo nahistuneempikin joukkolaina (18.7.2017)

"Viime kuukausina on laajalti uutisoitu osakemarkkinoiden vauhdikkaasta menosta, joka on johtunut muun muassa kasvaneista tulosennusteista ja taka-alalle siirtyneistä poliittisista riskeistä. Erityisesti vientivetoiset suomalaisyhtiöt ovat nousseet vahvasti ja Helsingin yleisindeksi onkin kehittynyt muuta Eurooppaa pirteämmin. Joukkolainamarkkinoiden kehitys on puolestaan jäänyt mediassa vähemmälle huomiolle, johtuen suurimmilta osin siitä, ettei piensijoittajilla useinkaan ole suorista joukkolainoista koostuvaa salkkua, jonka liikkeitä aktiivisesti seurata. Tämä puolestaan johtuu korkeista minimisijoituksista, jotka euromääräisissä lainoissa ovat pääsääntöisesti 100 000 €. Piensijoittajat ovatkin usein mukana joukkolainamarkkinoilla korkorahastojen tai strukturoitujen korko-/ luottotodistusten kautta, joihin on mahdollisuus sijoittaa hajautetusti myös pienemmällä pääomalla. Vaikka sijoitetut summat eivät olisikaan miljoonissa, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sijoittajan olisi hyvä olla tietoinen mitä korkomarkkinoilla tapahtuu ja minkälaisille riskeille oma sijoituskokonaisuus altistuu."

Sivut