Olet täällä

JOM Rahastot - kiinnostaako Kaakkois-Aasia?

33
19037
Sivu:

Sivut

9.10.2018, 18:32
#1
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

"Maailman väestöstä 60 % asuu Aasiassa ja tulevina vuosina satoja miljoonia ihmisiä nousee keskiluokkaan. Tämä näkyy massiivisena kasvuna kulutushyödykkeiden ja -palvelujen kysynnässä. Myös teitä, rautateitä, satamia ja tuotantolaitoksia rakennetaan ennennäkemättömässä mittakaavassa. Nämä teemat luovat pohjan voimakkaalle talouskasvulle seuraaviksi vuosikymmeniksi. 

JOM Rahastot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sijoittaa Indonesian, Filippiinien, Vietnamin ja Kiinan pieniin ja keskisuuriin pörssiyhtiöihin."

 

JOM Rahastoyhtiö aloittaa yhteistyön Sijoitustiedon kanssa ja tarjoaa Sijoitustiedon lukijoille rahastosijoitukset ilman merkintäpalkkiota. Tarjouksen voi lunastaa käyttämällä koodia: sijoitustieto-JOM2018. Lue lisää

JOM Rahastoyhtiö hallinnoi kahta aktiivista sijoitusrahastoa: Kaakkois-Aasiaan sijoittavaa JOM Silkkitie Aasia –rahastoa ja Indonesian osakemarkkinoille sijoittavaa JOM Komodo Indonesia –rahastoa.

0
+1
0
-1
0
0
9.10.2018, 18:39
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Haastattelussa salkunhoitaja Juuso Mykkänen: Salkunhoitoa kehittyvillä markkinoilla (9.10.2018)

"Kiinnostus kehittyviä markkinoita ja Kaakkois-Aasian maita kohtaan, johtuu näiden demografisesta tilanteesta, suuresta ja enimmälti osin hyvin nuoresta väestömäärästä ja siitä, että rakenteellinen kasvupotentiaali on eri aloilla valtava. Lisäksi suuremmassa kuvassa Aasia talousalueena tulee mitä luultavimmin ottamaan globaalin ykköspaikkansa takaisin seuraavien vuosikymmenien aikana hieman yli 200 vuoden tauon jälkeen." - Juuso Mykkänen

0
+1
0
-1
0
0
26.10.2018, 08:56
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkänen: Jenkkien osakekupla puhkeamassa, Aasian ylituottokausi alkamassa?

"USA:n osakemarkkina on (muun maailman ohella) ollut lokakuussa voimakkaassa laskussa, kun osakkeiden valuaatiot ovat kivunneet yli historiallisten kiputasojen, monien yhtöiden tulokset ovat pettäneet, koronnostosykli painaa ja maan johdon ”corporate governance” (hyvä hallintotapa) on retuperällä. Lisäksi kauppasota alkaa vaikuttaa nyt ruohonjuuritasollakin korkeampina kuluina koko USA:n yhteiskunnalle.

Aasian osakemarkkinoiden valuaatio on taas historiallisen alhaisilla tasoilla verrattuna USA:n markkinoihin monien eri mittareiden mukaan. Ja kasvu jatkuu tasaisen vahvana. Tämän vuoksi uskommekin, että Aasian osakemarkkinoiden tuotto tulee kuluvasta kvartaalista lähtien olemaan USA:n markkinoita parempaa."

0
+1
0
-1
0
0
26.10.2018, 13:02
+1
Liittynyt:
19.9.2018, 17:58
Viestejä:
1

Terve,

 

Kiitän kirjoituksesta, mutta olen itse ottanut hieman eriävän näkemyksen aiheeseen.

Kuten me kaikki tiedämme, historia ei ole tae tulevasta. Vaikkakin kurssit olisivat historiallisen korkealla tasolla, ovat ne sitä olleet jossakin kohtaa aiemminkin. Näistä tilanteista on hyvä ottaa oppia, mutta niihin ei sovi sokeasti luottaa kuitenkaan.

USA:n tilanteen näen toisin, nimittäin tämä nykyinen maan johto on tehnyt paljon asioita - painotan sanaa tehnyt. Se, että antaa tekstin politisoitua toistamalla tiettyjä tiettyjen median edustajien näkökulmia, ei luo luottamusta tekstiin. Ei ainakaan minun kohdallani. Olen aina noudattanut tekemisen ohjenuoraa; "pääasia, että tekee jotain". Tietysti tähän liittyy olennaisesti aktiivisuus korjata päätöksien vaikutuksia tarvittaessa. Vaikka päätökset eivät olisi mieluisia juuri itselle tai saman väristen poliittisten lasien pitäjille, ne voivat silti oikeasti auttaa maan taloutta. Aika näyttää, miten nuo tehdyt päätökset ja noudatettu politiikka tuo tuloksia.

"Kauppasodan" olen itse tulkinnut lähinnä neuvottelutaktiikaksi, joka on tuttu Yhdysvaltojen liike-elämästä. Jos tilannetta katsoo tietyn väristen lasien läpi, näkee aina pahaa - siksi pitää pystyä säilyttämään objektiivisuus tarkasteltaessa mitä tahansa asiaa yleisestikin. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Tämä "kauppasota" on vaikuttanut talouteen kyllä, mutta miten se tulee päättymään, onkin sitten se iso kysymys tulevaisuudessa. Onko se kenties jo ehtinyt jättää pysyviä haavoja, vai tullaanko näkemään vieläkin jyrkempiä nousuja? Hankalaa siihen on proaktiivisesti suhtautua, mutta pääasia, että tekee jotain ja korjaa tarvittaessa - en lähtisi manaamaan tulevaa ainoastaan neuvottelutaktiikan vuoksi.

Olen avoin keskustelulle ja faktapohjaiselle kirtiikille, toivon, että kommenttini tulkitaan myös sellaisena.

1
+1
0
-1
1
0
27.10.2018, 01:17
+35
Liittynyt:
15.4.2017, 13:51
Viestejä:
160

Markkinointiahan tama, mutta vahan laihat perustelut, miksi Aasiaan / kehittyville markkinoille kannattaisi sijoittaa juuri nyt. Eiko ennemmin kannata odotella etta korkeat jenkkikorot puhaltavat turhat ilmat pois, ja sitten saa idastakin hyvaa tavaraa viela halvemmalla?

Talvi on tulossa jne.

Poorer and populous emerging market countries like his are among the most vulnerable to the fallout from the ongoing U.S.-Sino tariff war, and rising U.S. interest rates that are drawing investors away and driving down currencies.

Nakemyksia yllaolevaan, kun ko. markkinoita tarkemmin seuraatte?

0
+1
0
-1
0
0
4/29
27.10.2018, 13:06
+97
Liittynyt:
9.11.2017, 17:46
Viestejä:
246

Nyt jos sijoittaa Aasian markkinoilla voi saada muutaman vuoden ihan ok tuotot mutta kun taantuma iskee niin silloin kyllä Aasiassa pörssit sukeltaa kovempaa kuin muualla. Itselläni on sijoituksia Aasiassa enkä niitä aio myydä enkä myöskään vielä osta lisää vaan odotan seuraavaa isompaa pudotusta joka voi olla -50% kun katsoo vaikka 2008 vuoden romahdusta joten sen jälkeen on taas hyvä tankata Aasiaa. Toki jos aikoo sijoittaa pitkänajan tavoitteella niin silloin ei nyt ole niin hirveästi väliä vaikka nyt ostaisi mutta itse odotan seuraavaa isoa sukellusta joka on tuloillaan.

1
+1
0
-1
1
0
29.11.2018, 15:10
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkänen - Indonesia, Vietnam ja Filippiinit - Kaakkois-Aasian nousevat taloudet @ SijoitusInvest 2018

-

-

Esityksen slidet täällä

PDF ladattavissa tästä

0
+1
0
-1
0
0
7.12.2018, 14:07
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkäsen matkakertomus Kaakkois-Aasiasta: Indonesiassa ja Filippiineillä marraskuussa

"Filippiineillä vierailimme maan suurimmissa kaupungeissa Cebussa ja Manilassa. Edellinen visiittimme Cebussa oli loppukesästä 2017. Cebun luja kasvu näkyi hyvin selvästi jo kaupungin silhuetista, joka oli muuttunut suurkaupunkimaisemmaksi aiempaan matalahkoon kaupunkiprofiiliin verrattuna. Kerrostaloja oli siis selkeästi aiempaa enemmän ja niitä oli myös rakenteilla huomattava määrä. Salkkuyhtiömme Cebu Landmastersin (CLI) kommentit heijastivat myös jatkuvaa kasvua niin Cebuun, kuin myös Visayas ja Mindanao -alueille. CLI:n tulos nousi 9kk/2018 aikana 27 % vuodentakaisesta ja koko vuoden tuloksen pitäisi nykyisestä tahdista hieman kiihtyä. Kuluvalle vuodelle yhtiön PE on hieman alle 4x, P/NAV alennus n. 75 %, yhtiö ostaa takaisin omia osakkeita ja maksaa myös 3,5% osinkoa."

0
+1
0
-1
0
0
22.12.2018, 14:15
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkänen: Kukkulan kuningas?

"Pääomamarkkinoilla on taas kohta tulossa se aika, kun sijoittajat alkavat miettiä USA:n vaje- ja velkatilannetta ja näin ollen myös dollarin arvoa. Budjettivaje on USA:ssa nyt -4,3 % BKT:sta, kun valtion velan määrä on kasvanut nykyiselle +21 000mrd USD tasolle kymmenen vuoden takaisesta 10 000mrd USD:n tasosta, eli velan määrä on kasvanut 100 % kymmenen vuoden aikana. Myös USA:n yritysmaailma (pl. finanssisektori) on velkaantunut entisestään. Tähän tilanteeseen on luonnollisesti päädytty keskuspankkien nollakorkopolitiikan saattelemana, eikä velan kasvusta ole kannettu huolta, kun nykyinen ns. ”everything bubble” (lähes kaikkien omaisuusarvojen hinnat) on kasvanut kasvamistaan länsimaissa. Vaikka USA:n kuluttajien velkamäärä suhteessa BKT:een on hieman supistunut verrattuna 2008 huippuihin, niin absoluuttisesti mitattuna kotitalouksien velkamäärä on historian suurin."

1
+1
0
-1
1
0
8/29
11.2.2019, 17:13
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkänen: Pohdintaa Indonesian syklistä, small-cappien tuotoista ja riskeistä

"Kuten muuallakin Aasiassa, politiikalla on myös Indonesiassa erittäin suuri merkitys. Esimerkiksi Jakartan vuoden 2017 hyvin likaiset kuvernöörivaalit, joissa käytettiin häikäilemättä sekä uskonto- että rotukortteja, saivat monet ulkomaiset ja etenkin kotimaiset sijoittajat varovaisiksi uusien investointien suhteen. Monet toivat tuolloin esiin, että he odottavat, kunnes tilanne rauhoittuu ja/tai on selvillä, saako istuva Presidentti Jokowi jatkokauden vuonna 2019. Vuonna 2017 kristityn Ahokin hävitessä Jakartan kuvernöörivaalit, PK-indeksi laski vapusta vuoden 2017 loppuun 10 %, kun taas JCI-indeksi nousi samaan aikaan pankkien vetämänä yli 13%. Näiden kahden saman maan sisällä olevan indeksin korrelaatio oli siis tuolloin korkean negatiivinen, mikä on hyvin harvinaista."

0
+1
0
-1
0
0
14.2.2019, 14:40
+2300
Liittynyt:
7.7.2014, 03:48
Viestejä:
1077

Mitä mieltä Juuso on Einhornin mielipiteestä kun häneltä kysytään Oxfordin Q&A:ssa rahaston kansainvälisestä laajentumisesta (23:53)? Hän vastaa heidän sijoittavansa developed marketseihin, mutta "I have no aspirations to get further away, because I find that once you get into places further away you are subject to what's going on with the insiders. There's local rules, local customs and local knowledge and it's very hard to compete with that sitting in New York even if you get on an airplane and go and visit once in a while.".

0
+1
0
-1
0
0
16.2.2019, 17:21
+2
Liittynyt:
9.10.2018, 14:24
Viestejä:
3

Moi Jens. Oletan, että Einhorn fokusoi USA:n markkinaa sijoituspolitiikassaan ja näin ollen tuntee siellä muut toimijat, toimintatavat, insiderit (muut hedge fundit, hyväveliverkostot ym), ja näin ollen hänellä ei ole ollut suurempaa kiinnostusta EM maihin. Global makro hedge fundit taas toimivat paljon myös Aasiassa, mikä tuli esimerkiksi 1997-98 aikaan esille mm Soroksen toimien ansiosta. Vaikea sanoa olisiko noilla isoilla L-S (osake)hedge fundeila likviditeetini suhteen mahdollisuuksia edes toimia pienillä Aasian markkinoilla, missä mm shorttaaminen on kielletty.  Tuo Einhornin kommentti on yleisin tapa ilmaista, että USA:n markkina riittää heille, eikä heillä ole haluja/tahtoa/osaamista jenkkien ulkopuolisilla markkinoilla. Lisäksi jenkeissä on viimeisen viimeisten vuosien aikana meno sijoitusmarkkinoilla ollut hyvin mustavalkoista eli USA vs muu maailma - tätä heidän MAGA-koneistonsa on toitottanut aika pitkään, ja näkyy valuaatioissa vrt muu maailma.

Me keskitymme Aasiaan ja etenkin Indonesiaan ja pyrimme tuntemalla markkinan saamaan hyviä tuottoja sieltä samalla lailla kuin Einhorn jenkeissä paitsi me ei shortata. Paikan päällä käydään 2-4 kertaa vuodessa tapaamassa yhtiöitä. Kohdemaissamme on tapahtumassa mielenkiintoisia asioita eri alojen suhteen. Esimerkiksi mobile-wallet ratkaisut taitavat olla jo kehittyneempiä kuin länsimarkkinoilla. Ja esimerkiksi eri alojen kasvu on nyt aika kovaa  - mm. youtube käyttäjien määrä Indonesiassa noussut vuoden 2015 viidestä miljoonasta viime vuoden 74 miljoonaan. 

0
+1
0
-1
0
0
17.4.2019, 16:35
+2
Liittynyt:
9.10.2018, 14:24
Viestejä:
3
12/29
9.5.2019, 09:40
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkänen: Häntä heiluttaa koiraa

"Alhaisen korkopolitiikan aikana 2002-2019 buybackit tulivat määrääväksi tekijäksi yhtiöiden EPS-kehityksen osalta, mutta parhaillaan niiden suosio ja vaikutus on huomattavan suurta, koska mm. S&P500 indeksin osakekaupankäyntivoluumista buybackit ovat 35-40 %. Näin ollen listutut yhtiöt ovat koko osakemarkkinan suurin ostajaryhmä, joka on esimerkiksi auttanut osakemarkkinaa pysymään korkeilla valuaatiotasoilla luomalla jatkuvaa ostokysyntää. Esimerkiksi vuonna 2018 yritykset ostivat omia osakkeitaan yli 800 miljardin dollarin arvosta (vuonna 2017 519 miljardia dollaria), kun taas esimerkiksi osakerahastot (passiiviset ja aktiiviset) toivat nettona rahaa USA:n osakemarkkinoille ’vain’ 100 miljardia dollaria."

0
+1
0
-1
0
0
2.7.2019, 15:12
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkänen: Small capit tuottavat aina paremmin pitkällä tähtäimellä?

"Monien eri tutkielmien mukaan PK-yritykset tuottavat sijoittajille aina paremmin kuin isommat yritykset keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä. Viime vuosina taas isommat yhtiöt ovat pärjänneet huomattavasti paremmin kuin PK-yritykset. Näkisimme tähän isojen yhtiöiden voittokulkuun useampia eri syitä, joita olemme selvitelleet alla:

ETF-trendi on yksi selkeistä syistä. Kun sijoitusvaroja virtaa indeksejä seuraaviin ETF:iin, suurin osa näistä varoista suuntautuu juuri isoihin yrityksiin, jotka ovat indekseissä suurilla painoilla. Indeksi-ETF raha on sokeaa, eikä se välitä valuaatioista, yhtiöiden fundamenteista tai muista yhtiöiden laadullisista ja numerollisista seikoista. Sijoittajasosialismia parhaimmillaan siis..."

1
+1
0
-1
1
0
18.9.2019, 10:36
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkänen: WeWork implikaatiot Indonesiassa ja muualla Aasiassa

"WeWorkin epäonnistuneelta näyttävä listautuminen saattaa olla tietynlainen vedenjakaja Unicornien ja etenkin näiden rahoituksen aikajanalla - tästä on puhuttu jo paljon eri finanssimedioissa parin viime kuukauden aikana. Viimeisimmän rahoituskierroksen perusteella WeWorkin arvostus on 47mrd taalaa, mutta lähiaikoina on puhuttu vain maksimissaan 10mrd taalan IPO-arvostuksesta, jonka perusteella monet sijoittajat tulevat kirjaamaan sijoituksestaan isot tappiot. Implikaatiot tästä Aasiaan ovat hyvin ilmeisiä, kun esimerkiksi Indonesiassa ja Kaakkois-Aasiassa kuuluisimpia alustatalouden yhtiöitä ovat indonesialainen Go-Jek ja singaporelainen Grab, jotka molemmat ovat aloittaneet toimintansa juuri kuljetus ja logistiikka-aloilla."

1
+1
0
-1
1
0
7.11.2019, 13:57
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkänen: Turvasatama haussa

"Taalan alamäkeä on povattu useampian eri tahojen puolesta jo pitkään, ja monet ovat tehneet tai toteuttaneet jo suunnitelmat taalan heikkenemisen puolesta ottaen huomioon jenkkien heikentyneet fundamentit keskuspankkipolitiikan, vajeiden ym. asioiden suhteen. Toisaalta päävaluutoista, kuten euroista tai jenistä, ei myöskään keskuspankkien osalta nyt ole paljoakaan hyötyä, kun rahan arvoa tuhoava politiikka vaikuttaa jatkuvan kiihtyvällä tahdilla kaikissa näissä kolmessa päävaluuttablokeissa."

1
+1
0
-1
1
0
16/29
16.3.2020, 15:52
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkänen: Aasian kohdemarkkinamme huomattavan halpoja. USA taas kallistunut

"Aasian kohdemarkkinamme ovat parhaillaan huomattavan huokeahintaisia esimerkiksi verrattuna USA:n osakemarkkinaan ja omaan historiaansa nähden. Esimerkiksi arvosijoittajan tärkeän mittarin P/BV mukaan monet kohdemarkkinoistamme ovat nyt halvempia kuin vuosien 2008-09 finanssikriisin synkimpien pohjien aikana. Alla yhteenveto Aasian eri markkinoiden P/BV luvuista nyt ja finanssikriisin aikana:

JCI Indonesia: 1.33 vs 1.45
PCOMP Filippinit: 1.24 vs 1.3
VNINDEX Vietnam: 1.7 vs 1.24
SET Thaimaa: 1.28 vs 0.85
KSE100 Pakistan: 1.00 vs 1.05
HSCEI Kiina: 0.98 vs 1.4
S&P500 USA: 1.64 vs 2.9"

0
+1
0
-1
0
0
1.4.2020, 10:35
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkänen: Aasia halpa, USA kallis

"Monen sijoittajan märkä päiväuni viimeisen 10 vuoden aikana on unelmoida, että pääsisipä sijoittamaan GFC (global financial crises) valuaatioluvuilla. Seuraavat seikat ovat nyt pinnalla:

  • Valuaatiot parhaillaan monilla markkinoilla yhtä alhaalla kuin 2008-09 eli ”margin of safety” on nyt sijoittajan puolella.
  • Aasian pienemmät markkinat halvimpia, USA vielä tyyris, vaikka tullutkin alas.
  • Puhkeaako jenkkien ”everything” bubble vai paisuuko se lisää, kun Fed ilmoitti piikin olevan auki 23. maaliskuuta (QE unlimited). Velkakuplan päälle huomattavasti lisää velkaa?!
  • Tekeekö USD uudet huiput ennen käännettä alas?"
0
+1
0
-1
0
0
6.4.2020, 13:21
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkänen: Turvasatama haussa osa 2.

"Niiden maiden valtion velkakirjat, jotka eivät ole lähteneet mukaan rahan luomiseen tyhjästä, tuottavat huomattavasti paremmin kuin USA:n, Saksan/Suomen/Hollannin + muun euroblokin ja Japanin velkakirjat. Lisäksi usean Aasian maiden raha- ja talouspolitiikka on ollut konservatiivista ilman suurempia vajeita tai velkatasoja. Kiinan valtionvelkakirjat tuottavat +2,6%, Malesian +3,3%, Intian +6,3%, Indonesian +7,9%, Korean +1,5% ja Venäjän +6,8%, jne."

0
+1
0
-1
0
0
16.11.2020, 10:53
+1089
Liittynyt:
9.6.2014, 17:41
Viestejä:
1290

Juuso Mykkänen: Generation hype

"Toinen syy tähän nykyiseen hypetysbuumiin on selkeästi aina uuden sijoittajasukupolven ajattelutapa sijoitusten osalta. Toisen maailmansodan jälkeen ns. hypetysbuumeja on tapahtunut 20-25 vuoden välein selkeästi kolme, joista kaikki liittyivät juuri teknologiaan tai uusiin ”innovaatioihin”. Vuosien 1945-1950 aikana syntynyt sukupolvi (eli boomer sukupolvi) alkoi ansaitsemaan sijoitettavaa pääomaa 1960-luvun puolivälissä, jolloin Nifty-Fifty hypetystrendi alkoi saada vauhtia ja tiettyjen yhtiöiden valuaatiot olivat pilvissä. Boomereiden lapset (eli generation-X) kokivat/loivat vuosituhannen vaihteen IT-kuplan, kun taas nykyinen viime aikoina työllistynyt sukupolvi (milleniaalit ja osaksi Z-sukupolvi) on luonut nykyisen hypetysvaiheen sijoitusmarkkinalla."

0
+1
0
-1
0
0
20/29
25.11.2020, 07:31
+6492
Liittynyt:
16.12.2013, 13:48
Viestejä:
5019

Tämähän oli muuten varsin sivistävä teksti.

"Toinen syy tähän nykyiseen hypetysbuumiin on selkeästi aina uuden sijoittajasukupolven ajattelutapa sijoitusten osalta. Toisen maailmansodan jälkeen ns. hypetysbuumeja on tapahtunut 20-25 vuoden välein selkeästi kolme, joista kaikki liittyivät juuri teknologiaan tai uusiin ”innovaatioihin”. Vuosien 1945-1950 aikana syntynyt sukupolvi (eli boomer sukupolvi) alkoi ansaitsemaan sijoitettavaa pääomaa 1960-luvun puolivälissä, jolloin Nifty-Fifty hypetystrendi alkoi saada vauhtia ja tiettyjen yhtiöiden valuaatiot olivat pilvissä. Boomereiden lapset (eli generation-X) kokivat/loivat vuosituhannen vaihteen IT-kuplan, kun taas nykyinen viime aikoina työllistynyt sukupolvi (milleniaalit ja osaksi Z-sukupolvi) on luonut nykyisen hypetysvaiheen sijoitusmarkkinalla."

Nifty-fifty oli miulle uusi käsite🤫. Wikipediasta: These fifty stocks are credited by historians with propelling the bull market of the early 1970s, while their subsequent crash and underperformance through the early 1980s are an example of what may occur following a period during which many investors, influenced by a positive market sentiment, ignore fundamental stock valuation metrics.

Ja olen ollut sitä mieltä jo hetken aikaa, että millenniaaleista ja Z-sukupolvesta iso osa ottaa vielä pahasti siipeensä osakemarkkinoilla. Ihan niin kuin mie 90-luvun alussa. Joskin ovat sivistyneempiä, joten ehkä maltillisemmin.

Listauksesta puuttuivat Generation X:n Suomen vanhimmat edustajat (=suurten ikäluokkien esikoiset), jotka menivät tai olivat ainakin hyvin lähellä mennä poikki Suomen 1980-luvun lopun rahamarkkinoiden vapautuksessa saamiensa sijoituslainojen kanssa. 

 

0
+1
0
-1
0
0
25.11.2020, 08:48
+1181
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1122

Aki Pyysing kirjoitti:

Listauksesta puuttuivat Generation X:n Suomen vanhimmat edustajat (=suurten ikäluokkien esikoiset), jotka menivät tai olivat ainakin hyvin lähellä mennä poikki Suomen 1980-luvun lopun rahamarkkinoiden vapautuksessa saamiensa sijoituslainojen kanssa. 

Tuohon aikaan eivät poikki olleet menossa pelkästään sijoittajat vaan myös pankit. Muistan hyvin, kun sain säikäyttävän kutsun Kansallis-Osake-Pankkiin, Munkkiniemen pankinjohtajan puheille. Ilmenikin, että pankki tarjosi lainaa, jos ostaisin sillä pankin osakkeita. Helpotuksesta selvittyäni otin niin paljon kuin hyväksi katsoin. Muutaman vuoden kuluttua se osoittautui varsin hyväksi sijoitukseksi.

Vuonna 1994 KOP joutui vakavaraisuutensa paikkaamiseksi järjestämään osakeannin, Kansallisannin, jolla se keräsi sijoittajilta kaksi miljardia markkaa lisäpääomaa.

Lopulta vuonna 1995 Kansallispankki ja Suomen Yhdyspankki sulautuivat muodostaen Merita Pankin (sittemmin osaksi Nordeaa). Fuusiossa Kansallispankin omistajat saivat 41,7 % Meritan osakkeista.

Viiteen lähdeteksti: Kansallis-Osake-Pankki – Wikipedia

1
+1
0
-1
1
0
25.11.2020, 10:40
+1572
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1306

Aki Pyysing kirjoitti:
Listauksesta puuttuivat Generation X:n Suomen vanhimmat edustajat (=suurten ikäluokkien esikoiset), jotka menivät tai olivat ainakin hyvin lähellä mennä poikki Suomen 1980-luvun lopun rahamarkkinoiden vapautuksessa saamiensa sijoituslainojen kanssa.

Kyllä aika moni menikin poikkikin. Sijoituslainaa sai (sitä tuputettin) kun sillä osti osakkeita ja osakesalkku (yhtiöstä riippumatta) olivat lähes 100%:sesti (saattoi olla n. 80% ) lainan vakuutena. Kun 1980-luvun lopussa koettiin pari rysähdystä (mm. 19.10.1987 musta maanantai) niin vakuusarvot eivät riittäneet ja osakkeita piti myydä raskaasti tappiolla. Se että rahamarkkinat oli juuri vapautettu (*) toimi kuten bensan heittäminen liekkeihin. Onneksi yksityiset eivtä vielä tässä vaiheessa saaneet valuuttalainoja.

Myös joidenkin suurten kuplien puhkeaminen kuten Manconin konkurssi (1989) pisti poikki useita sijoittajia. Teknoyhtiöiden tilanteesta puhumattakaan, mm. TJ Group, Satama Interactive ja Saunalahti. Paljon jäi monelle velkaa, varsinkin 1990-luvun lamavuosien alussa. 1987 Sampo muuttui osakeyhtiöksi ja Taito Tuunanen omisti velkarahalla Sammosta 20% siivun. Laman koittaessa pankki otti vakuutena olleen salkun haltuunsa ja Tuunaselle jäi vielä noin 9 miljoonan euron velat. Sitemin Taito on päässyt takaisin jaloilleen.

Kansallisanti. Se taisi kuitenkin mennä ihan hyvin, kun KOP ei kuitenkaan kaatunut vaikka todella lähellä oli.

Tälläkin hetkellä sijoituslainaa saa todella helposti ja "löysin perustein". Verrattuna 1980-luvun tilanteesen, nyt on korkotaso aivan eri luokkaa. Riskit ovat kuitenkin melkoisesti samat.

(*) aiemmin pankkien lainan antaminen oli tiukasti säännöstelty ja lainaaja joutui hattu kourassa käymään herra pankinjohtajan luona anomassa lainaa. Usein ei saanut, koska antolainauksessa rahasta oli pulaa. Kun markkinat vapautettiin, tämä entinen "herra" (nyt vain pankinjohtaja) lähti hattu kourassa asiakkaiten luokse tuputtamaan rahaa asiakkailleen.

1
+1
0
-1
1
0
25.11.2020, 10:59
+1572
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1306

Otetaan vielä esimerkki 2000-luvun hypestä ja Generation X:stä. Tapahtui ihan 2000-luvun alussa jolloin Nokian kurssi oli tapissaan eli oli jotain 60 euroa. Siihen aikaan työpaikalla (Nokia) oli todella yleistä seurata Nokian kurssia, tästä keskusteltiin kahvipöydässä, tuotekehityksen labrassa ja huudeltiin kurssikehitystä myös huoneesta toiseen (Nokia antoi optioita työntekijöille, joten senkin takia kurssin kehitys oli työyhteisössä kiinnostava). Silloinen työkaveri (teimme työtä samoissa tiloissa, mutta eri osastolla eli tuotekehitysyksiköissä) oli vaihtamassa asuntoa ja jostain syystä uuteen asuntoon saatu velkaraha (vai vanhasta saatu kauppahinta joka olisi mennyt velan maksuun) oli jo tilillä. Koska Nokian kurssi oli jatkanut tasaista nousuaan jo vuosia, oli ajatus pistää tämä tilillä makaava asuntolaina joksikin aikaa tuottavampaan eli Nokian osakkeisiin. Nokian kurssi oli kuitenkin juuri lähtenyt laskutrendiin huipustaan. Kyseinen henkilö vakuutteli viikosta toiseen, että kyllä se kurssi vielä nousee eikä realisoinut jo siihen mennessä tullutta tappiota. Tätä kesti pari kuukautta jolloin kurssi oli tullut muistaakseni alas jo kymmeniä prosentteja. En tiedä miten surullinen tarina päättyi, koska samaan aikaan Nokia lopetti tämän tuotekehitysyksikön (tuli ylltyksenä) ja henkilöt irtisanottiin ilman työelvoitetta eikä kyseinen henkilö enää ollut työyhteisössämme.

0
+1
0
-1
0
0
24/29
25.11.2020, 11:32
+434
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
388

Tuskin nyt tulee samanlaisia ongelmia kuin aiemmissa lamoissa. Keskuspankit taitaa katsoa tän elvytyskortin ihan loppuun asti. Seurauksena on inflaatio, josta suhteellisesti eniten kärsii työtä tekevät. Aivan samoin kuin Kiina aiemmin piti valuuttansa arvoa keinotekoisen alhaalla. Työntekijöiden ostovoima säilyy suhteellisen heikkona, vaikka nimellisesti palkat kasvavatkin. Täysin vastaavaa kikkaa ollaan nyt tekemässä keskuspankkien toimesta kaikkialla. Eniten tulevat hyötymään velalliset ja kovalla riskillä menevät sekä sosiaaliturvan varassa elävät.

Tämä on kaikista helpoin yritys myös ratkaista ikääntyvän väestön aiheuttamat ongelmat. Työväestö pysyy tyytyväisenä, kun saa halpaa lainaa, vaikka maksaakin elvytyksen seurauksena kalliisti asunnoista. Kaikki tää johtaa lopulta siihen, että kovaa velkaantuneisuutta ei ratkaista kuin kovalla inflaatiolla. Jossain kohti päästään tilanteeseen, ettei työntekeminen ole enää niin kannattavaa, kun rahaa saa ihan ilmaseksikin. Syntyy ihan vastaavia ongelmia kuin kommunistisessa järjestelmässä. Elvytys on kuin suunnitelmataloutta, jossa vanhaa tehotonta järjestelmää pidetään väkisin pystyssä rahan jakamisella valtioille.

Nykynen ympärsitö on synnyttänyt myös firetysbuumin, jossa monet tekee oikeita töitä vähemmän ja keskittyy asuntosijoittamiseen ja osakkeilla pelaamiseen. Löysän rahan ympäristössä oot tehnyt tolla keinolla rahaa, vaikka sun tekemä työn arvo olisi negatiivinen. Monia on siirtynyt tuottavista töistä tekemään omaa sijoitusbisnestä. Jos muut eivät olisi valmiita maksamaan sun sijoitustyöstä samaa kuin mitä saat palkkaa oikeista töistä, niin oot kansantalouden kannalta tehnyt huonon valinnan. 

Eikös muuten treidauskin ole pääasiassa nollasummapelia. Kansantalous ei hyödy treidareista oikeestaan mitään. Taino ehkä pikkasen, jos ajatellaan, että treidarit kuluttaa perustarpeensa verran enemmän kuin tilanteessa, että vastaavat rahat olisi pyörineet rikkaiden sijoittajien taskuun. Jotta kansantalous kukoistaisi, niin ihmisten pitäis tehä sitä, mistä joku toinen on valmis maksamaan elämiseen halutun summan.

0
+1
0
-1
0
0
25.11.2020, 12:13
+297
Liittynyt:
16.3.2020, 13:27
Viestejä:
246

Trolli kirjoitti:
Eikös muuten treidauskin ole pääasiassa nollasummapelia. Kansantalous ei hyödy treidareista oikeestaan mitään.

Pörssikauppa noin ylipäätään lisää yrityksiä suoraan rahoittavien pääomasijoittajien turvallisuutta takaamalla että näillä on mahdollisuus saada omansa takaisin minä hetkenä hyvänsä. Se tekee kannattavammaksi rahoittaa työllistävää ja veroja tuottavaa yritystoimintaa.

Mutta itse pörssitreidareiden välinen kauppa tarvitsee vähän enemmän miettimistä, jotta sen voi selittää kansantaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödylliseksi, mutta kyllähän nekin maksavat jokaisesta voitollisesta treidistään veroja, jotka erääntyvät maksettavaksi järjestelmästä riippuen ennemmin tai myöhemmin. Välityspalkkioista ja niiden verotuksesta puhumattakaan. Mitä enemmän treidejä, sen enemmän verotuloja.

Erilaiset vähennykset voivat sitten syödä noita tuloja verottajan kannalta.

 

0
+1
0
-1
0
0
25.11.2020, 12:33
+679
Liittynyt:
28.3.2020, 01:56
Viestejä:
601

Jokainen voitollinen treideri tehostaa rahamarkkinoita. Kaikille paitsi treidereille - ml. kansantalous, yritykset ja yksityssijoittajat (ne jotka eivat pyri alphan tekoon) - tehokkaat rahamarkkinat ovat hyvaksi.

 

1
+1
0
-1
1
0
25.11.2020, 12:40
+1181
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
1122

Trolli kirjoitti:

Kansantalous ei hyödy treidareista oikeestaan mitään.

Sijoittajilta tuleva raha on yritysten käyttöpääomaa, jolla investoinnit tehdään ja koneet saadaan pyörimään. Tulovirralla maksetaan palkat ja kulut. Tällä hetkellä kehittyvät kansantaloudet hyötyvät sijoittajien rahoista pääoman siirtyessä:

Lähde: Vaccine hopes set off rush for emerging markets | Financial Times (ft.com)

Treidari myy osakkeitaan ja ostaa osuuksia muualta, jossa yritys- ja tuotantotoiminta vaikuttaa järkevältä ja tuottavalta. Kansantalous saa panoksia ja ulkopuolinen näkemys ohjaa tekemisen suuntaa. Sijoitusten mukana voi tulla velvotteita - talouslaskennan läpinäkyvyys, ympäristöasiat, sosiaalinen vastuu - jolla treidari osaltaan vaikuttaa kansantalouden kehityksen suuntaan.

Sijoitusmaailma ei ole yksisilmäinen.

0
+1
0
-1
0
0
25.11.2020, 13:23
+434
Liittynyt:
21.10.2018, 11:59
Viestejä:
388

Pörssimörssäri kirjoitti:

Jokainen voitollinen treideri tehostaa rahamarkkinoita. Kaikille paitsi treidereille - ml. kansantalous, yritykset ja yksityssijoittajat (ne jotka eivat pyri alphan tekoon) - tehokkaat rahamarkkinat ovat hyvaksi.

Tehokkuusnäkökulmasta olen toki samaa mieltä. Mitä tehokkaammat markkinat niin sen parempi. Treidarit kuitenkin myös voimistaa markkinoiden liikehdintää, joka taas ei ole hyväksi kuin voitokkaille treidareille. Muutenhan ei olisi mitään järkeä asettaa esim. shorttauskieltoa. Maaliskuussa oli paljon puhetta siitä, että pörssit pitäisi hetkellisesti jopa sulkea, koska mukamas laski liikaa ja pörssit ylireagoi. Eikö markkinoiden epävakauteen suurin syy ole näissä lyhyttä kauppaa käyvät? 

Bingo53 kirjoitti:

Sijoittajilta tuleva raha on yritysten käyttöpääomaa, jolla investoinnit tehdään ja koneet saadaan pyörimään. Tulovirralla maksetaan palkat ja kulut. 

Ykityissijoittajat ei kovinkaan paljon noihin yritysten velkapapereihin koske. Se, että pörssissa raha siirtyy kohteesta toiseen ei paranna yritysten rahansaantia. Raha siirtyy pörssiosakkeista velkapapereihin siinä kohtaa, kun velkapapereiden tuotto nousee suhteessa pörssisä saatavaan  tuottoon. Koska rahan hinta on nyt niin alhaalla, niin raha ei siirry osakkeista velkapapereihin vaan ennemminkin päinvastoin.

Treidaus on siis hyväksi, jos se oikeesti siirtää varoja sieltä, missä on rahaa sinne, missä rahaa tarvitaan. Normaalissa talousympäristössä sitä kannattaa tehdä kansantalouden näkökulmasta niin kauan kuin siitä saa hyvän tuoton. Nyt ollaan kuitenkin ympäristössä, jossa rahaa virtaa yhteen suutaan ja treidaamalla raha liikkuu pääasiassa vain osakkeesta toiseen, joka ei edistä reaalitalouden kasvua millään tavalla. 

2
+1
0
-1
2
0
25.11.2020, 13:42
+6492
Liittynyt:
16.12.2013, 13:48
Viestejä:
5019

Trolli kirjoitti:

Treidarit kuitenkin myös voimistaa markkinoiden liikehdintää, joka taas ei ole hyväksi kuin voitokkaille treidareille.

Treidarit treidaavat sillä rahalla mitä niillä on. Ortodoksinen päivätreideri laittaa position kiinni päivän päätteeksi. Joten ei lisää kuin korkeintaan päivän sisäistä liikehdintää.

Trolli kirjoitti:

Muutenhan ei olisi mitään järkeä asettaa esim. shorttauskieltoa. Maaliskuussa oli paljon puhetta siitä, että pörssit pitäisi hetkellisesti jopa sulkea, koska mukamas laski liikaa ja pörssit ylireagoi.

Shorttauskielloissa ja markkinoiden sulkemisissa ei olekaan mitään järkeä. Antaa hinnan muodostua – ja likviditeetin säilyä – on paljon parempi linja. Oikeus se on panikoimisenkin oikeus. Ja panikoijatkin ovat välillä oikeassa. 1989 miulla olisi ollut hyvä ja perusteltu tilaisuus panikoida. Pidin pääni kylmänä, lähdin vaihto-oppilaaksi velkavipusalkut pullollaan ja nukuin huonosti 1990-92😱.

Trolli kirjoitti:

Eikö markkinoiden epävakauteen suurin syy ole näissä lyhyttä kauppaa käyvät? 

Markkinoiden epävakauteen ovat lähinnä syypäitä härkämarkkinoilla niille tungeksiva uusi ahne raha ja karhumarkkinoilla panikoivat markkinoilta ulos pyrkivä pelokas raha, joka normaalisti ei treidaa mitään. Voitolliset treiderit jatkavat treidaamista kaikissa olosuhteissa.

 

 

1
+1
0
-1
1
0

Sivut