Olet täällä

Fortum

Sivu:

Sivut

3.12.2020, 18:27
+17
Liittynyt:
4.6.2018, 10:19
Viestejä:
16

Rumbe kirjoitti:

Höh. Omituista. Fortum lupailee lisää osinkoa ja osake laskussa.. otetaanpa talteen.

No oli siellä strategiassa omituisuuksia.. tsihi hiilineutraalisuus.. kun justhan se polkas uuden hiilivoimalan kåyntiin

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/fortumin-uusi-strategia-julki-lupailee...

Veikkaan että isot pojat funtsivat ettei osinko ole vaurautta. Yhtiö on myös nyt velkainen - tosin lainanhallinnastakin tuli tavoite. 

Klassisen strategian mukaan lähin vihamies pitää pitää lähimpänä, ainakin lähempänä kuin ystävät. Pitäisi saada työntekijävaikutteinen hallintoneuvosto haltuun ja kiukkuiset vihreät taltutettua kaikkialla. Eikä taida saksalaisessa yritysmaailmassa suomalainen vihamielinen valtaava yhtiö muutenkaan olla helposti pureskeltavissa. 

Markkinat toivoivat ehkä enemmän trumpilaista (mongolialaista) tyyliä. 

0
+1
0
-1
0
0
3.12.2020, 19:05
+126
Liittynyt:
30.1.2017, 20:22
Viestejä:
101

Rumbe kirjoitti:

Höh. Omituista. Fortum lupailee lisää osinkoa ja osake laskussa.. otetaanpa talteen kun saattaa olla huomenna kalliimpaa..

No oli siellä strategiassa omituisuuksia.. tsihi hiilineutraalisuus.. kun justhan se polkas uuden hiilivoimalan kåyntiin

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/fortumin-uusi-strategia-julki-lupailee...

Katsoin marraskuun lopussa Rauramon haastattelun (tais olla Inderesin youtube-kanavalta) ja kun häneltä kysyttiin Nordstream-putken riskeistä, niin vastausta tähän ei kuulunut, puhui diipadaapaa hiilineutraliudesta ja Venäjän vakaudesta sekä kuinka siellä panostetaan uusiutuvaan energiaan... Myin kaikki Fortumit pois @19,25. Fortum laski hieman reiluun 19.05:een ja ajatelin, että josko kuitenkin luovuin liian aikaisin. Tarkoitukseni oli pitää kahteenkymppiin asti. 

Tänään lueskelin strategiaa ja ihmettelin miten tuollaista tuubaa kehdataan julkaista. Samaa huttua oli ja samat sanat toistuivat: hiilineutralius, uusiutuva energia, vastuullisuus...eli halaamalla tehdään varmaan se energia tulevaisuudessa? Ei siis vakuuttanut. Ennen pörssin aukeamista luin uutisesta, että osinko nousee reilusti (2 senttiä) ja kurssin odotetaan nousevan tänään. Mielessäni ihmettelin, että voiko todella olla, että tuo strategia saa kurssin nousemaan...ei sitten noussut eli ei ilmeisesti vakuuttanut muitakaan...

1
+1
0
-1
1
0
3.12.2020, 21:15
+1230
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1172

Rumbe kirjoitti:

No oli siellä strategiassa omituisuuksia.. tsihi hiilineutraalisuus.. kun justhan se polkas uuden hiilivoimalan kåyntiin

Fortum alensi CO2 päästöjään avaamalla tämän uuden hiilivoimalan (ja sulki vanhempaa tekniikkaa). Liäksi sen hiilivoimalan osuus Fortumin tuotannosta (ja tuloksesta) on aivan mitätön. Jos oikein muistan, niin jotain 1-2%.

 

1
+1
0
-1
1
0
3.12.2020, 22:04
+21
Liittynyt:
27.11.2020, 11:38
Viestejä:
81

Tinggeli kirjoitti:

 

Rumbe kirjoitti:

No oli siellä strategiassa omituisuuksia.. tsihi hiilineutraalisuus.. kun justhan se polkas uuden hiilivoimalan kåyntiin

 

Fortum alensi CO2 päästöjään avaamalla tämän uuden hiilivoimalan (ja sulki vanhempaa tekniikkaa). Liäksi sen hiilivoimalan osuus Fortumin tuotannosta (ja tuloksesta) on aivan mitätön. Jos oikein muistan, niin jotain 1-2%.

 

Tuohan on mahtavaa, jos pitää paikkansa.. 

 

0
+1
0
-1
0
0
4/29
4.12.2020, 08:38
+532
Liittynyt:
21.8.2017, 23:04
Viestejä:
555

Rumbe kirjoitti:
Tinggeli kirjoitti:

Fortum alensi CO2 päästöjään avaamalla tämän uuden hiilivoimalan (ja sulki vanhempaa tekniikkaa). Liäksi sen hiilivoimalan osuus Fortumin tuotannosta (ja tuloksesta) on aivan mitätön. Jos oikein muistan, niin jotain 1-2%.

Tuohan on mahtavaa, jos pitää paikkansa.. 

Asia on kummallisesti kerrottu Fortumin sivuilla.

Kapasiteettierittelyssä hiilivoimaa ei näy lainkaan:

https://www.fortum.fi/tietoa-meista/yhtiomme/energiantuotantomme

Kuitenkin toisella sivulla se mainitaan: https://www.fortum.fi/tietoa-meista/uutishuone/tietopaketit-medialle/for...

Jälkimmäisellä sivulla sanotaan mm. seuraavaa asiasta (korostus minun):

"Hiilijalanjälkemme (gCO2/kWh) on yksi pienimmistä eurooppalaisten energiayhtiöiden keskuudessa.

Kiviiilen osuus sähköntuotannossa vuonna 2019 oli 3 % ja lämmöntuotannossa vastaavasti 18 %."

 

Eli ei hiili nyt taida olla ihan valtava kipupiste Fortumin kokonaisuudessa.

0
+1
0
-1
0
0
4.12.2020, 09:01
Käyttäjän TL kuva
+77
Liittynyt:
31.7.2020, 19:26
Viestejä:
89

Tuo linkkaamasi ja korostamasi on ymmärtääkseni Fortum ilman Uniperia statistiikkaa. Uniper lienee ihan oma tarinansa. 

0
+1
0
-1
0
0
4.12.2020, 09:40
Käyttäjän ttr kuva
+50
Liittynyt:
7.3.2019, 13:35
Viestejä:
50

TL kirjoitti:

Tuo linkkaamasi ja korostamasi on ymmärtääkseni Fortum ilman Uniperia statistiikkaa. Uniper lienee ihan oma tarinansa. 

Ja lisäksi noista puuttunee myös Fortumin omistamat Venäjän laitokset.

 

Edit: nyt taisi päästä aivopieru, eikös Fortum käytä Venäjällä itse asiassa etupäässä maakaasua(?)

0
+1
0
-1
0
0
4.12.2020, 09:57
+1
Liittynyt:
19.3.2018, 05:42
Viestejä:
2

ttr kirjoitti:

 

TL kirjoitti:

Tuo linkkaamasi ja korostamasi on ymmärtääkseni Fortum ilman Uniperia statistiikkaa. Uniper lienee ihan oma tarinansa. 

 

Ja lisäksi noista puuttunee myös Fortumin omistamat Venäjän laitokset.

 

Edit: nyt taisi päästä aivopieru, eikös Fortum käytä Venäjällä itse asiassa etupäässä maakaasua(?)

Paljon maakaasua, mutta myös paljon hiiltä.

MItes noissa, kun kaikissa kaavioissa Kivihiilen käyttömäärät on kasvaneet 2018 -> 2019? Nostettu eka tappiin, että voidaan sitten puhua vähennyksestä

jatkossa, kun pudotetaan?

Kuva https://www.fortum.fi/sites/default/files/investor-documents/fortum_kestava_kehitys_2019_2.pdf  sivu 20

0
+1
0
-1
0
0
8/29
4.12.2020, 11:04
+1230
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1172

Toonie kirjoitti:

Paljon maakaasua, mutta myös paljon hiiltä.

MItes noissa, kun kaikissa kaavioissa Kivihiilen käyttömäärät on kasvaneet 2018 -> 2019? Nostettu eka tappiin, että voidaan sitten puhua vähennyksestä

jatkossa, kun pudotetaan?

Vai olisiko niin, että 2019 on Uniperin tuotanto otettu lukuihin mukaan? En tosin etsinyt tätä tietoa koska se otettiin. Venäjälläkin hiiltä on lisätty, jos oikein muistan.

Itse aiemmin kirjoitin pelkästään Saksan / Uniperin tilanteesta. Keskustelin hyvin asiasta perillä olevan (Fortumin Uniper-keissin + Venäjän tilanteen) kanssa juuri viime viikolla Fortumista. Saksassa Fortum sai Uniperin kaupan kylkiäisenä paljon vanhoja hiilivoimaloita. Nämä voimalat laitettiin kiinni kun Datteln 4 avattiin. Tämän seuraukena CO2 päästöt pienenivät suhteessa saatuun energiaan Saksassa.

Suomessa Fortum on juuri laittanut säppiin ja jo purkanut Inkoon hiilivoimalat. Purku saatiin päätökseeen jokunen kk sitten. Yksikkö oli pohjoismaiden suurin hiilivoimala (1 MW). Merkittävä poistuma. Myös Meri-Porin voimala (565 MW) on menossa kiinni ja purkuun. En tiedä jatketaanko sen sopimusta energiviraston osalta kysyntähuippujen tasaajana.

Se mikä ympäristäjärjestöiltä on jäänyt huomioimatta, on että tarvitaan helposti käyttöönotettavaa säätövoimaa kuten vesivoima ja hiilivoima (muitakin on). Kumpikin on tällä hetkellä pannassa.

Helsingin Sanomissa oli eilen juttu Fortumista ja vihreydestä. Ei maksumuurin takana.

https://www.hs.fi/talous/art-2000007659946.html

Kannattaa lukea toki muistaen, että HS:n linja on yleisesti viher-vasemmistolainen. Mutta on kirjoituksessa monta hyvääkin näkökantaa. Yllätävää tosin on hyökkäys maakaasua vastaan, joka vielä jokin aika sitten oli vihreiden suosikki. Vihreät ovat mm. ajaneet Helsingissäkin muutoksen jossa kivihiili muutetaan "puhtaaksi" maakaasuksi energialähteenä (olen aina ihmetellyt tätä vihreiden ajatusta kaasun tai puun polton puhtaudesta). Lisäksi vihreät ovat pitäneet esillä kaasuautoilua.

 

" Fortum sulkee hiilivoimaloita kovaa vauhtia, mutta kaasuvoimaa sillä on yhä valtavat määrät. Fortumin mukaan hiili- ja ydinvoimalat sulkeva Saksa ei selviä ilman maakaasua vielä pitkään pitkään aikaan. "

.........

"Vaikka maakaasu kuulostaa Suomen näkökulmasta likaiselta, Fortumissa lasketaan että maakaasua tarvitaan Keski-Euroopassa vielä pitkään. Kun Saksa ajaa alas hiili- ja ydinvoimalat jo lähivuosina, pelkkä tuuli- ja aurinkosähkö eivät riitä.

Niitä täydentämään tarvitaan paljon maakaasulla käyvää tuotantoa, jolla pystytään myös tasaamaan tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon voimakasta vaihtelua. Vaikka maakaasu on hiilen tavoin fossiilinen polttoaine, se on paljon hiiltä parempi vaihtoehto. Sen polttamisen tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat noin puolet hiileen verrattuna.

”Kaasuvoimantuotannon arvo tulee vain kasvamaan, kun valtavia määriä hiiltä ja ydinvoimaa ajetaan alas. Vain maakaasulla pystytään korvaamaan tämä”, Rauramo sanoi.

Myös Uniperin kaasunvälitysbisneksellä on Rauramon mukaan pitkä tulevaisuus edessään. Saksa lämmitetään maakaasulla."

.....

"Fortumilla on kuitenkin vakaat aikeet muuttaa myös maakaasu vähitellen vihreäksi. Uniperin kaasuturbiineissa on mahdollista käyttää polttoaineena vetyä, jota voidaan tuottaa vedestä tuuli- tai aurinkovoimalla. Toistaiseksi tämä ei ole vielä taloudellisesti kannattavaa, mutta tekninen kehitys on tässäkin vauhdikasta.

Ennen pitkää kannattavaksi muuttuu todennäköisesti myös hiilidioksidin talteenotto. Sillä tavoin maakaasusta voisi tuottaa päästötöntä vetyä ja kaasun polton päästöt voisi neutraloida.

Muutenkin Fortumilla on aikomus olla vetytaloudessa edelläkävijä."

1
+1
0
-1
1
0
4.12.2020, 11:35
+680
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
797

Tinggeli kirjoitti:

Se mikä ympäristäjärjestöiltä on jäänyt huomioimatta, on että tarvitaan helposti käyttöön otettavaa säätövoimaa kuten vesivoima ja hiilivoima (muitakin on). Kumpikin on tällä hetkellä pannassa.

Kyse ei ole pelkästään säätövoimasta vaan lisäksi siitä, että sähkön jakeluverkon hallinta heikkenee, jos siinä ei ole riittävää inertiaa taajuusmuutosten kompensoimiseen.

Inertia tulee pyörivien massojen huimamomentista. Aurinkoenergiassa ei ole pyöriviä massoja ja tuulivoimaloiden sähkö tulee taajuusmuutajien kautta, joten niissäkään ei ole momenttia. Akuilla sähköä säilöttäessä inertia ei lisäänny.

Jos taajuus laskee hyvin paljon, saatetaan joutua tilanteeseen, jossa sähköjärjestelmän toiminnan pelastamiseksi kytkeytyy automaattisesti irti merkittävä määrä kulutusta.

Perintestä tapaa tuottaa sähköä pyörivillä laitteilla tarvitaan edelleenkin. Inertiaan vaikuttaa paitsi pyörivän massan määrä, myös sen pyörimisnopeus. Suuria, hyvin suurella kierrosnopeudella pyöriviä massoja on erityisesti lauhdevoimalaitoksissa. Ydinvoimalat kasvattavat inertiaa eniten. Myös vesivoimassa on pyörivää massaa, mutta vähemmän kuin lauhdevoimalaitoksissa. Ne myös pyörivät hitaammin.

Lähde: Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta (fingrid.fi)

Jos töpselistä haluaa sähköä, myös sen luotettava jakelu on hallittava. Pelkkä vihreys ei riitä.

 

3
+1
0
-1
3
0
4.12.2020, 12:13
+23
Liittynyt:
21.2.2018, 21:51
Viestejä:
39

Bingo53 kirjoitti:

 

Tinggeli kirjoitti:

Se mikä ympäristäjärjestöiltä on jäänyt huomioimatta, on että tarvitaan helposti käyttöön otettavaa säätövoimaa kuten vesivoima ja hiilivoima (muitakin on). Kumpikin on tällä hetkellä pannassa.

 

Kyse ei ole pelkästään säätövoimasta vaan lisäksi siitä, että sähkön jakeluverkon hallinta heikkenee, jos siinä ei ole riittävää inertiaa taajuusmuutosten kompensoimiseen.

Inertia tulee pyörivien massojen huimamomentista. Aurinkoenergiassa ei ole pyöriviä massoja ja tuulivoimaloiden sähkö tulee taajuusmuutajien kautta, joten niissäkään ei ole momenttia. Akuilla sähköä säilöttäessä inertia ei lisäänny.

Jos taajuus laskee hyvin paljon, saatetaan joutua tilanteeseen, jossa sähköjärjestelmän toiminnan pelastamiseksi kytkeytyy automaattisesti irti merkittävä määrä kulutusta.

Perintestä tapaa tuottaa sähköä pyörivillä laitteilla tarvitaan edelleenkin. Inertiaan vaikuttaa paitsi pyörivän massan määrä, myös sen pyörimisnopeus. Suuria, hyvin suurella kierrosnopeudella pyöriviä massoja on erityisesti lauhdevoimalaitoksissa. Ydinvoimalat kasvattavat inertiaa eniten. Myös vesivoimassa on pyörivää massaa, mutta vähemmän kuin lauhdevoimalaitoksissa. Ne myös pyörivät hitaammin.

Lähde: Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta (fingrid.fi)

Jos töpselistä haluaa sähköä, myös sen luotettava jakelu on hallittava. Pelkkä vihreys ei riitä.

 

 

Kiitos kun jaksoit avata vielä Inertian kansalle. Tämä alkaa menemään jo suurimalla osalla ohi insinööreistäkin, vaikka on tavattoman tärkeä sähköverkon toiminnassa. 

 

0
+1
0
-1
0
0
4.12.2020, 12:25
+1230
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1172

kravaattikukko kirjoitti:

Tämä alkaa menemään jo suurimalla osalla ohi insinööreistäkin, vaikka on tavattoman tärkeä sähköverkon toiminnassa. 

Ja valitettavasti tämä on mennyt ohi jo kaikilta vihreiltä (puolueesta riippumatta) aikaa sitten ja se näkyy niiden "unelmissa" hallitusneuvoteluissa esiin tullutta sanaa mukaillen.

Yllättävää kuitnekin on, että vihreät (puolueena) on siirtyneet Soininvaaran ajatusten taakse ja tdinvoimala onkin jo hyväksyttävä asia. Enää ei tarvitse lähteä hallituksesta ovet paukkuen, jos hallitus joutuu käsittelemään ydinvoimalan rakennus- tai toimilupaa (tai vastaavaa asiaa).

0
+1
0
-1
0
0
12/29
4.12.2020, 13:49
+532
Liittynyt:
21.8.2017, 23:04
Viestejä:
555

Fysiikka ja sähkötekniikkaakin kuului opintoihini ja hämmästyin tästä inertiasta, vaikka oma opinnot ovat toki pyörineet pienempien jännitteiden parissa. Asia on nyt tässä hieman harhaanjohtavasti esitetty. Kuten linkatussa Fingridin jutussa todetaan, olennaista on häiritötilanteessa saada nopeasti säädettyä kapasiteettia. Pyörivät möhkäleet ovat luonnollisesti yksinkertainen ja toimivaksi todistettu mekanismi, mutta Fingrid käsittelee myös muita vaihtoehtoja:

"• Esim. akkuvarastoista, kuormasta, tuulivoimasta ja HVDC-yhteyksiltä voitaisiin saada tällainen tehovaste. • Suunniteltu nopea reservi FFR voidaan ajatella synteettisenä inertiana."

Eli tilanne ei ole ihan niin että meidän on välttämätön pakko pyörittää jotain turbiineja, mutta ne nyt sattuvat olemaan käytännöllinen ja jo olemassaoleva vaihtoehto nopeaan häiriötilanteeseen.

Se on validi huomio että tästä ei juurikaan poliittisessa keskustelussa puhuta. Suurin osa poliitikoista ja kaduntallaajista tuskin osaa selittää ylipäätään miten sähköä tuotetaan tai miksi jännite seinän töpselissä on paljon matalampi kuin siirtolinjassa, joka lähtee voimalasta. Tällaiset asiat tuppaavat menemään useimmilta yli ymmärryksen, mutta ilahduttavaa että tällä foorumilla mietitään ja ymmärretään näitäkin :) 

 

2
+1
0
-1
2
0
4.12.2020, 14:44
+1230
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1172

Hynägrande kirjoitti:

Fysiikka ja sähkötekniikkaakin kuului opintoihini ja hämmästyin tästä inertiasta, vaikka oma opinnot ovat toki pyörineet pienempien jännitteiden parissa.

Tätähän voi verrata matalajännitepuolella ihan normaaliin jännitelähteeseen. Ns. perinteisellä rengas- tai pakkamuuntajalla tehty jännitelähde kykenee syöttämään hyvin tehopiikkien vaatimia hetkellisiä tehoja koska suuren muuntajan magneettikentään on varastoitunut paljon energiaa josta tehon saa nopesti ja helposti. Vastaavasti hakkuripohjaisilla jännitelähteillä ei tätä ominaisuutta ole. Niissä on hyvin pienet muuntajat korkean taajuden ansiosta. Eli energiavarasto pitää tehdä todella suurilla lähtöön laitettavilla kondensaattoreilla, josta ratkaisusta tulee taas omat haasteensa. Tästä syystä perinteisesti audiovahvistimissa (laatu-sellaisissa) on käytetty perintestä painavaa rengassydänmuuntaa jännitelähteenä, koska se ei mene polvilleen basson iskiessä (suuri hetkellinen tehontarve).

Sähköverkossa vastaava voidaan tehdä aivan samoilla menetelmillä. Suuren massan liike-energia (vrt muunatajan magneettikenttä) on yksinkertainen menetelmä ja sitä ei helposti saa polvilleen. Jos taas tätä ei ole käytössä, niin tarvitaan joku muu energiavarasto eli kondensaattori (vrt hakkuripoweri). Akku toimii ihan hyvin kondensaattorina, mutta ongelmaksi muodostuu se, että akussa energia on varautunut tasajännitteenä ja verkossa on vaihtojännite. Tarvitaan hyvin tehokas ja kallis invertteri jolla tasasähkö saadaan hyvälaatuiseen (ei säröä, harmonisia, yliaaltoja jne) 50 Hz vaihtosähköön ja vielä oikeaan vaiheeseen. Oikeaan vaiheeseen saanti on se helpompi osuus.

Mitä taas tulee sähköautojen (Tesla jne) akkujen käyttöön yleisenä energiavarastona. Ongelmaksi muodostuu koko verkon tasolla se, että sähköautosta saadaan yksivaiheista sähköä mutta koko verkko on kolmivaiheista sähköä. 3-vaihe verkkoa ei voi kuormittaa vinokuormalla ilman ongelmia. Vastaavasti sitä ei voida myöskään syöttää vain yhdellä vaiheella. Näin ollen tarvitaan kallis ja monimutkainen laite (elektroniikkaa), jolla tasasähkö muunnetaan laadukkaaksi kolmivaiheiseksi sähköksi. Kuinkahan moni auton omistaja on valmis investoimaan tälläiseen hyvin kalliseen laitteeseen? Tesla-uskoville, 1-vaiheista järjestelmää ei tule tähän asiaan sekoittaa.

Nykyisin kodeissa on pitkälti LED valaistus. Se toimii tasasähköllä. Periaatteessa sähköautolla olisi todella helppo syöttää mm. valaistusta ilman DC-AC muunnoista. Myös lämmitys (vastukset) saadaan toimimaan tasasähköllä. Periaatteessa lämpöpumputkin (ilma, maa, vesi, kiertovesi) saisi tasasähköisinä, mutta menetetään jonkin verran hyötysuhteessa. Jakeluverkko pitää kuitenkin olla AC. DC pohjaisia jakeluverkkoja kokeiltiin yli 100 vuotta sitten.

3
+1
0
-1
3
0
4.12.2020, 14:40
+464
Liittynyt:
31.3.2019, 16:16
Viestejä:
305

Ottamatta kantaa siihen, että onko se taloudellisesti järkevää nykyteknologialla, niin alkaakohan sähköverkko lokalisoitumaan jatkossa? Tasavirran ongelmahan on lähinnä siirtoetäisyyksissä, eli periaatteessa, jos runkoverkko olisi koottu enemmän tai vähemmän erillisistä kokonaisuuksista, niin niiden sisällähän voitaisiin hyödyntää paremmin vaikka sitten sähköautojen akkuja. Vaikkapa kaupungissa jonkun kaupunginosan tai jopa kortteleiden valojen sähköistys.

Tällainenhan ei olisi tulossa valmiiksi nopeasti, vaikka sellaista lähdettäisiin ihan oikealla intensiteetillä puskemaan eteenpäin. Mutta jos joku tämänkaltainen systeemi nähdään tulevaisuutena ja esim. huoltotöiden yhteydessä aletaan hiljalleen modaamaan systeemiä, niin joidenkin vuosikymmenten päästähän tällaista saattaisi olla tarjolla.

Alkaa menemään vähän off topiciksi.

0
+1
0
-1
0
0
4.12.2020, 15:24
+452
Liittynyt:
28.3.2020, 01:56
Viestejä:
474

Taalla Belgiassa tuo inertian tarve on hanskattu natisti ignooraamalla ongelma. Lopputuloksena on se, etta gridin jannite niiaa aamulla kun junat lahtee asemalta / tehtaat kaynnistyy. Kaikille kollektiivisesti vahan vahemman sahkoa! Yllattavaa kylla tasta ei juuri aiheudu kaytannon ongelmia koska harvat sahkolaitteet tarvitsevat aarimmaisen tarkasti fiksatun kayttojannitteen. Tai ne jotka tartee on suunniteltu niin etta gridijannite voi silti vaihdella.

 

0
+1
0
-1
0
0
16/29
4.12.2020, 15:49
+1230
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1172

Pörssimörssäri kirjoitti:
Yllattavaa kylla tasta ei juuri aiheudu kaytannon ongelmia koska harvat sahkolaitteet tarvitsevat aarimmaisen tarkasti fiksatun kayttojannitteen. Tai ne jotka tartee on suunniteltu niin etta gridijannite voi silti vaihdella.

Tästä kyllä melkoisen eri mieltä. Todennäköisesti et vain koe tai joudu näiden ongelmien eteen, mitä tälläinen aiheuttaa. Olen työni puolesta taistellut näiden kanssa vuosikymmeniä (since 1986) eri yritysten palveluksessa. Ongelmia on edelleen, viimeksi tänä vuonna olenkohdannut. Ja ei laitteita suunnitella niin, että ne ovat immuuneja sähkönjakeluverkon suurille häiriöille (kriittiset laitteet toki suojataan). Standardit määräävät, paljonko laitteiden tulee häiriöitä sietää. Standardit myös määrittelevät sähkönjakeluverkon jakaman sähkön  aadun. Hyvin tarkasti. Olen kumpiakin standardeja kahlannut paljon (ja EU:n ja USA:n standardit, näissä on eroja).

Otan kansanläheisen esimerkin tosielämästä. Eräässsä suuressa toimistorakennuksessa oli ongelma, jossa tietotekniikkaverkko meni lähes joka päivä polvilleen samaan kellonaikaan. Tutkimuksissa lopulta selvisi, että eräs työntekijä aloitti taukonsa aina keittämällä vedenkeittimellä teevettä. Vedenkeittimen hän laittoi hyvin esillä olleeseen töpseliin, joka tosin oli tarkoitettu ATK laittille (ah mikä termi, ATK). Menihän se tietoteknisten laitteiden (mm. routerit, kytkimet jne) sähkön jakelulinja hetkeksi polvilleen, kun siihen laitettiin sähkövastus joka sitä kuormitti liikaa. Ja niinpä verkko kaatui joka kerta.

4
+1
0
-1
4
0
4.12.2020, 16:10
+452
Liittynyt:
28.3.2020, 01:56
Viestejä:
474

Kiitos selvennyksesta!

0
+1
0
-1
0
0
4.12.2020, 17:15
+83
Liittynyt:
28.9.2015, 18:58
Viestejä:
138

Bingo53 kirjoitti:

 

Tinggeli kirjoitti:

Se mikä ympäristäjärjestöiltä on jäänyt huomioimatta, on että tarvitaan helposti käyttöön otettavaa säätövoimaa kuten vesivoima ja hiilivoima (muitakin on). Kumpikin on tällä hetkellä pannassa.

 

Kyse ei ole pelkästään säätövoimasta vaan lisäksi siitä, että sähkön jakeluverkon hallinta heikkenee, jos siinä ei ole riittävää inertiaa taajuusmuutosten kompensoimiseen.

Inertia tulee pyörivien massojen huimamomentista. Aurinkoenergiassa ei ole pyöriviä massoja ja tuulivoimaloiden sähkö tulee taajuusmuutajien kautta, joten niissäkään ei ole momenttia. Akuilla sähköä säilöttäessä inertia ei lisäänny.

Jos taajuus laskee hyvin paljon, saatetaan joutua tilanteeseen, jossa sähköjärjestelmän toiminnan pelastamiseksi kytkeytyy automaattisesti irti merkittävä määrä kulutusta.

Perintestä tapaa tuottaa sähköä pyörivillä laitteilla tarvitaan edelleenkin. Inertiaan vaikuttaa paitsi pyörivän massan määrä, myös sen pyörimisnopeus. Suuria, hyvin suurella kierrosnopeudella pyöriviä massoja on erityisesti lauhdevoimalaitoksissa. Ydinvoimalat kasvattavat inertiaa eniten. Myös vesivoimassa on pyörivää massaa, mutta vähemmän kuin lauhdevoimalaitoksissa. Ne myös pyörivät hitaammin.

Lähde: Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta (fingrid.fi)

Jos töpselistä haluaa sähköä, myös sen luotettava jakelu on hallittava. Pelkkä vihreys ei riitä.

 

Minulla oli hieman eri käsitys akkuteknologian kyvystä toimia taajusreservinä, niin menin tarkastamaan tuon (hyvän!) esitelmän. Tuskin jäi tarkoituiksella pois ja hieman epäselvästi esittäjä on tämän pistänyt, mutta:

Akkuteknologialla on siis kyky tuottaa nopeaa vastetta verkkoon (dia 5/10 "vaihtoehto 2") ja on osa sitä todennäköistä ratkaisua (6/10), joka tullaan näkemään. 

Sähköhän perustuu potentiaalieroon. Vaiheen ja maan välillä on eri potentiaali joka on tuotettu jollakin voimalla.
Ajatusleikkinä voi esimerkiksi kuvitella että kivi on nostettu korkealle jalustalle (Verkon jännite) ja kun tarve tulee tuotetaan liikettä (virta joka kulkee laitteen läpi aiheuttaen halutun funktion) pudotetaan kivi alas. Jalusta on periaattessa inertia joka voidaan tuottaa teknisesti katsoen noin, tai sitten pyörivällä massalla kuten historiassa on tehty. Näitä "jalustoja" pitää vain olla riittävästi jotta "kiviä" voidaan pudottaa riittävä määrä verkon ylläpidon kannalta. Kiven pudotus siis käytännössä tarkoittaa varastoidun energian (mekaaninen, kemiallinen / Kompressoitu ilma, akustot) vapauttamista tarpeen mukaan. Taajuutta siis hallitaan "nostamalla kiviä" kun kulutusta on tuotantoa vähemmän ja "tiputtamalla kiviä" päinvastaisessa tilanteessa.

Kyse ei ole niinkään siitä, että miten tuo reservi tuotetaan, vaan sitä on pystyttävä tuottamaan riittävä määrä ja ennenkaikkea riittävän nopeasti.

Edit: Millä taikatempulla tänne saikaan kuvia keskusteluun?

0
+1
0
-1
0
0
4.12.2020, 17:14
+83
Liittynyt:
28.9.2015, 18:58
Viestejä:
138

Pörssimörssäri kirjoitti:

Taalla Belgiassa tuo inertian tarve on hanskattu natisti ignooraamalla ongelma. Lopputuloksena on se, etta gridin jannite niiaa aamulla kun junat lahtee asemalta / tehtaat kaynnistyy. Kaikille kollektiivisesti vahan vahemman sahkoa! Yllattavaa kylla tasta ei juuri aiheudu kaytannon ongelmia koska harvat sahkolaitteet tarvitsevat aarimmaisen tarkasti fiksatun kayttojannitteen. Tai ne jotka tartee on suunniteltu niin etta gridijannite voi silti vaihdella.

 

 

Siellä suattaa olla vähän erilaiset suojausKÄYTÄNNÖT. Ns kyykkäämisen estämiseksi on verkon suojaus, joka sitten suojaa komponentteja.

Mikäli suojaus ei toimi, niin aikanaan komponenttien mekaaniset osat antavat periksi ja aiheutuu vikatilanne.

Näitä lienee jokunen Youtuben puolellakin kehittyvien maiden verkoista.

Tuossa kuvailemassasi tilanteessa siis generaattorit huutavat hoosiannaa ja käyttöpäälliköt lukevat toistuvaa ave mariaa. Todennäköisesti tilanteessa aina jossakin ilmenee vika, mutta harvoin näkyy verkon vahvimmissa kohdissa (terminen / mekaanien kestävyys).

 

0
+1
0
-1
0
0
20/29
4.12.2020, 17:50
+1230
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1172

Kuvan lisäys. Tässä treenasi joku päivä sitten ja tässä on tulos.

 

Klikkaa KUVA ikonia.

 

Klikkaa selaa palvelinta

 

 

 

Klikkaa siirrä

 

 

Klikkaa selaa

 

 

 

Valitse kuva tietokoneeltasi paina Siirrä.

 

 

Klikkaa Insert File

 

Valitse kuvan koko millaisena sen haluat täällä näkyvän ja klikkaa OK.

 

 

 

 

3
+1
0
-1
3
0
4.12.2020, 17:51
+680
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
797

Nagamorich kirjoitti:

Kyse ei ole niinkään siitä, että miten tuo reservi tuotetaan, vaan sitä on pystyttävä tuottamaan riittävä määrä ja ennenkaikkea riittävän nopeasti.

Edit: Millä taikatempulla tänne saikaan kuvia keskusteluun?

Inertian tarkoitus on pitää kolmivaihesähkön 50 Hz taajuus paikoillaan. Riittävän nopeasti reagoivan sähköntuotannon on tarkoitus antaa tarpeeksi sähkövirtaa ja pitää kotitalouksiin syötettävä 230 VAC vaihejännite sallituissa rajoissa.

Taajuus saa normaalioloissa poiketa +- 1%, mutta jos se poikkeaa enemmän, koko sähköverkko tai sen osa on irroitettava muusta verkosta, parhaimmillaan yleiseuroopaplaisesta sähköverkosta. Eipä ollut ensimmäinen kerta kun puoli Ranskaa ja Saksaa pimeni ja irtautui verkosta, viimeksi oikein kunnolla 2006: Euroopan sähkökatkon syytä selvitetään | Yle Uutiset | yle.fi

Sähkön laadun märittää eurooppalainen standardi EN 50160 ja siinä taajuuden raja-arvot ovat:

Väärä taajuus johtaa esimerkiksi siihen, etteivät taajuusmuuttajat toimi, pimenevät eivätkä resetoidu automaattisesti kun taajuus on palannut. Arki-ihminen huomaa tämän siten, etteivät hissien pehmeästi käynnistyvät moottorit toimi vaan pysähtyvät.

Riittämätön sähkön määrä tai suuri, käynnistyvä kuorma vajaamittaisen muuntajan syöttämänä johtaa siihen, että verkkojännite laskee.Yksittäinen jännitealenema on jännitekuoppa ja peräkkäiset, nopeat jännitekuopat tunnetaan ilmiönä välkyntä. Tavallinen ihminen näkee välkynnän valaistuksen himmenemisenä vastuslampuissa, kuten nimitys sanoo.

Jännitteelle on laatustandardissa rajat:

Jännitteen normaali laatu voi poiketa +-10% eli olla pistokkeessa 207...253 VAC, mikä ei olekaan ihan pieni muunnosväli. ATK-laitteet eivät näin suurta jännitevaihtelua kestä ja niitä syöttävät verkot onkin usein suojattu UPS-laitteilla. UPS valvoo sähkön laatua ja vaihtaa katkottomaan syöttöön, jos sähkön laatu poikkeaa liikaa siitä, mitä laitteet kestävät. Arki-ihmisellä harvoin on UPS-laitteita ja niinpä näyttöjä rikkoutuu ja vehkeitä vikaantuu - joskus selittämättömästi.

Jospa tämä lyhyt johdatus sähkön laatuun selittäisi, miksi sähköverkossa on oltava sekä pyörivää massaa että riittävästi joustavaa tuotantoa.

Kuvat saa naamakuvan oikealta puolelta.

1
+1
0
-1
1
0
4.12.2020, 21:26
+532
Liittynyt:
21.8.2017, 23:04
Viestejä:
555

Niin, inertian tarkoitus on tosiaan hidastaa taajuuden muutosta jos tulee häiriötilanne. Fingrid on näköjään alkanut hankkia tällaista häiriötä varten nopeaa reserviä markkinoilta:

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/nopea-taaju...

Tässä oppii ihan uusia asioita itsekin näköjään.

Sähköverkko on kyllä kertaluokkaa vakaampi ja luotettavampi nykypäivänä kuin minun lapsuudessani. Silloin etsittiin välillä kynttilöitä kaupunkitaajamassakin kun seutu pimeni. Sellaista ei juurikaan nyt tapahdu.

0
+1
0
-1
0
0
5.12.2020, 11:53
+83
Liittynyt:
28.9.2015, 18:58
Viestejä:
138

Inertian tarkoitus on pitää kolmivaihesähkön 50 Hz taajuus paikoillaan. Riittävän nopeasti reagoivan sähköntuotannon on tarkoitus antaa tarpeeksi sähkövirtaa ja pitää kotitalouksiin syötettävä 230 VAC vaihejännite sallituissa rajoissa.

Vähän toki menee OT, mutta toisaalta voi jollekin tuoda lisäarvoa myös Fortum keissin mietinnässä. Tai energiasektori sijoituksissa yleensä.

Inertiahan käsitteenä meinaa kykyä vastustaa liikkeen muutosta ja on sähköverkoissa liitetty generaattorien pyörimisen aiheuttamaan liikkeeseen. Ymmärtääkseni sitä varsinaista pyörimisliikettä ei kuitenkaan tarvita. Tarvitaan potentiaaliero, eli jännite, ja kyky injektoida riittävä määrä virtaa tarvittaessa. Esimerkiksi verkkoon kytketty Akku tuottaa potentiaalieron - eli jännitteen - jonka yhdistäminen vastuksen kautta virtapiiriksi tuottaa virtaa millä saadaan systeemistä tehoa ulos, jota taas käytetään toimintojen suorittamiseen.
Nyt voidaan sitten ajatella että kaikki maailman inertiaa tuottavat laitteet on haudattu CO2 hautumaalle ja pyöritetään yhteiskuntaa Tuuli-Aurinkovoimalla ja akustoilla. Tuuli-Aurinkovoima tuottaa energiaa systeemiin ja  akustot tuottavat  "inertiaa" koska niissä on kyky säilöä energiaa - löytyy potentiaaliero ja kyky injektoida virtaa tarvittaessa nopeasti. Jännitehän on vähä niinkuin vakuutus siitä, että töpselistä saadaan halutessaan virtaa ulos ja virta on se millä funktio suoritetaan. :) Näin minä olen näitä asioita miettinyt, voi toki olla suoraviivaisempiakin tapoja ja mielelläni kuulen jos ajatusmallissani on jotain perusteellista vikaa. yes  Mukavahan näistä on keskustella, kun joutuu hieman kaivelemaan takaraivosta tietoa.

Aiheeseen liittyen: Fortumin pienomistaja Since 2015 ja kurssikehitys ei varsinaisesti aiheuttanut riemunkiljahduksia.

0
+1
0
-1
0
0
24/29
5.12.2020, 12:30
+1230
Liittynyt:
30.1.2020, 19:23
Viestejä:
1172

Nagamorich kirjoitti:

Vähän toki menee OT,

Jatkan vähän OT:ta alussa, mutta sitten menen itse asiaan.

Nagamorich kirjoitti:

Jännitehän on vähä niinkuin vakuutus siitä, että töpselistä saadaan halutessaan virtaa ulos ja virta on se millä funktio suoritetaan. :)

No, näinhän tämä ei ihan termien osalta ole. Jännite ei ole energiaa vaan se on vain kahden mittapisteen välinen potentiaaliero. Se ei vielä kerro varastoitunutta energiamäärää. Se että on suuri jännite, ei siis tarkoita, että lähteellä on kyky tuottaa tarvittava virtamäärä eli että lähteessä on riittävästi varastoitua energiaa. Tästä päästään siihen, että ratkaisussa on otettava huomioon myös energiavaraston suuruus eli varastoitu energiamärä. Pyörivässä generaattorissa sitä on huomattavan paljon (massa + magneettikenttä) ja se tulee kaupanpäälle. Akuston osalta taas vaaditaan huiman kokoisia akustoja, jotta saadaan vastaava energiamäärä varastoitua.

Pyöriviä generaattoreita voidaan pyörittää myös uusiutuvilla. Niillä voidaan tehdä vetyä joka on helppo varastoida ja kuljettaa. LNG kalusto (laivat, terminaalit jne) kelpaa hyvin pitkälti. Sitten vedyllä lämmitetään vesi höyryksi ja tällä pyöritetään generaattoreita. Eli voimaloiden hiili korvataan vedyllä. Toki väliin voidaan vielä tuoda Power to X muunnos. Tästä on sekin hyvä puoli, että sähkön tuotannon sivussa saadaan lämmön tuotanto, jolloin hyötysuhde paranee ja talojen lämmityksen infraan ei tarvitse tehdä muutoksia. Lisäksi lämpöakku (suuri varastoitu vesimäärä) on helppo toteuttaa ja jo tehdyt ratkaisut (mm. Helen) ovat edelleen käytettävissä.

Käsittääkseni Fortumin tulevaisuuden suunnitelmissa on juuri tämä. Tehdään auringolla vetyä siellä missä se on kannattavaa ja tuodaan se LNG kaasulaivojen tapaislla laivoilla tänne kylmään ja pimeän pohjolaan. Tai Saksaan. Ja tässä juuri Uniperin rooli korostuu. Tämä kehitys on Uniperilla työn alla.

 

Ps. sähkötekniikan opettaja opetti minulle (koko luokalle) aikanaan jännitteen ja virran näin:

On kaksi koulua vierekkäin , tyttökoulu ja poikakoulu. Niiden välissä on aita. Kun välitunti alkaa, oppilaat ryntäävät aidalle tarkoituksen mennä toistensa luokse, mutta aita estää sen. Tämä on jännite. Kun aita murtuu ja pojat ryntävät tyttöjen luokse, tämä on virta. Jännite sitten alenee sitä mukaan kun poikakoulun piha tyhjenee.

 

0
+1
0
-1
0
0
5.12.2020, 12:31
+201
Liittynyt:
7.1.2018, 14:21
Viestejä:
135

Tinggelin mainitsemasta "Vetyä jossain ja laivalla muualle" -skenaariosta on jo ainakin yksi suurehko projekti julkaistu:

https://www.power-technology.com/news/hydrogen-ammonia-air-products-saudi-arabia-renewable-power-neom-acwa/

"US industrial gas and chemical business Air Products has announced a $5bn joint investment in a chemical production plant in Saudi Arabia powered by 4GW of renewable energy. The company will form a joint venture with Saudi generator ACWA Power and tech accelerator city Neom to jointly fund a power-to-hydrogen-to-ammonia facility."

0
+1
0
-1
0
0
5.12.2020, 12:42
+21
Liittynyt:
27.11.2020, 11:38
Viestejä:
81

Kyllähän vety ja kaasulaivat ovat tulevaisuutta ja niitä on hyvä kehittää.. Tänäpäivänä Fortum kuitenkin nousee tai uppoaa Venäläisen maakaasun mukana. Jos Nord stream 2 ei toteudu on syytä myydä Fortumit salkusta.. 

Toivotaankin että tulee hyytävän kylmä talvi.. se tuo parhaimman nosteen Fortumille.

 

 

0
+1
0
-1
0
0
5.12.2020, 12:50
+680
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
797

Nagamorich kirjoitti:

Inertian tarkoitus on pitää kolmivaihesähkön 50 Hz taajuus paikoillaan. Riittävän nopeasti reagoivan sähköntuotannon on tarkoitus antaa tarpeeksi sähkövirtaa ja pitää kotitalouksiin syötettävä 230 VAC vaihejännite sallituissa rajoissa.

Inertiahan käsitteenä meinaa kykyä vastustaa liikkeen muutosta ja on sähköverkoissa liitetty generaattorien pyörimisen aiheuttamaan liikkeeseen. Ymmärtääkseni sitä varsinaista pyörimisliikettä ei kuitenkaan tarvita.

Tässä herätellään kiistaa tasavirran (akut) ja vaihtovirran (pyörimisenergia) välillä, mutta se taistelu on käyty jo yli sata vuotta sitten. Siteeraan tässä liitettä:

Vaihtovirran käytön sähkönsiirtojärjestelmissä suunnitteli Nikola Tesla Westinghouse Electricille.

Tesla oli työskennellyt Edisonin laboratoriossa, mutta riitaantui Edisonin kanssa. Edison kannatti tasavirtajärjestelmää. 1890-luvulla taistelu näiden järjestelmien välillä kiihtyi hyvin likaiseksi. Edison esimerkiksi teloitutti Coney Islandin eläintarhan Topsy-norsun vaihtovirralla omistajien pyynnöstä, koska tämä oli tallannut ihmisiä kuoliaaksi. Edison ja tasavirtajärjestelmä olivat jo 1890-luvulla häviämässä sodan, koska vaihtovirtajärjestelmässä oli kiistattomia etuja. Edisonin sanotaan vastustaneen vaihtovirtajärjestelmää, koska hänen matemaattiset kykynsä eivät riittäneet sen toimintaperiaatteen ymmärtämiseen.[3]

Vaihtovirtajärjestelmässä pystytään muuntajan avulla nostamaan jännitettä, jolloin sähkönsiirrossa päästään huomattavasti pienempiin häviöihin ja voidaan käyttää ohuempia kaapeleita. Samoin vaihtosähköllä voidaan käyttää yksinkertaisia sähkömoottoreita, kuten oikosulkumoottoria.[4]

Lähde: Vaihtovirta – Wikipedia

Tämä riittää aiheesta ja mielenkiintoisempaa olisi tarkastella Fortumia yhtiönä sen omassa toimintaympäristössä.

0
+1
0
-1
0
0
5.12.2020, 14:00
+680
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
797

Fortumia on salkussa tullut ja mennyt. Imatran Voiman ajoista yhtiö on muuttunut, se ei toimi yksinomaan Suomessa ja on eurooppalainen, osin Venäjällä toimiva kansainvälinen konserni. Olen katsonut paremmaksi vaihtaa Fortum-osakkeet  iShares STOXX Europe 600 Utilities UCITS ETF (DE) tuotteeseen, tikkeri EXH9 ja ISIN: DE000A0Q4R02.

Utilities-etf:n tehtävä salkun portfoliossa on olla defensiivinen - siltä ei odoteta niinkään kasvua vaan tuottoa. Etf koostuu europpalaisista julkistalouden hyödykeyhtiöistä ja suurimpia ovat energiayhtiöt. Fortum on etf:n sijoituslistalla sijalla 13 ja Uniper SE siinä sijalla 25. Tänä vuonna tapahtuneen taseiden yhdistämisen jälkeen Fortum voi nousta korkeammallekin sijalle ensi vuonna.

Osasyynä vaihtoon osakkeesta etf:ään oli, etten halunnut jännätä kokonaista vuotta maksaako voimakkaassa muutostilassa oleva, velkaisen valtion pääomisteinen yhtiö osingon vaan saada neljä kertaa vuodessa etf:n maksaman osingon koko alalta. EXH9:n osinkotuotto on 2,59%.

Fortumin kehitys on noudattanut paljolti kyseisen etf:n kehitystä.

Energia-ala (sininen) on kuitenkin jäänyt jälkeen esimerkiksi OMXH25 indeksin (vihreä) kehityksestä:

Fortumin verrokki ei ole jokin sähköyhtiö Suomessa vaan euroopalaiset energiayhtiöt. Tässä voidaan verrata etf:n tunnuslukuja Fortumin lukuihin ja miettiä sen asemaa verrokkeihin - alla etf:n yhtiöiden tunnusluvut.

Tästä voi tehdä Fortumille karkean vertailun verrokkeihin:

P/E eli kurssi per tulos: Fortum 9,36, etf 15,64
Hinta/tase: Fortum 1,35, etf 1,76
Hinta/myynti: Fortum 1,04, etf 0,96
Osinkotuotto %: Fortum 5,37, etf 4,36
Tasearvon kasvu %: Fortum muutoksessa, etf 1,58 

Kuvien ja taulukoiden lähde: Morningstar

Tällä perusteella Fortum on keskimääräistä, eurooppalaista verrokkiaan edullisempi ja hieman tuottavampi osake eikä sen hankkimista tai pärjäämistä suhteessa toimintaympäristöönsä voi minusta moittia. Yksittäiseen osakkeeseen sijoittaja saa kyllä tarkkana seurata alan kehitystä.

Inderesillä Juha Kinnunen seuraa Fortumia ja tarkat yhtiön luvut saa linkistä: Fortum | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

Fortumista olisi mukava lukea heijastelua toimintaympäristöönsä ja sitä Arvopaperi lehti on välillä tehnytkin.

2
+1
0
-1
2
0
5.12.2020, 18:56
+18
Liittynyt:
20.4.2017, 22:19
Viestejä:
54

Oikein esimerkillisen hyvää analyysia Bingolta äskeiseen inertia-hölynpölyyn verrattuna, joka ei liity Fortumiin juuri mitenkään.

Täsmälleen samaa mieltä Fortumin edullisuudesta ja aliarvostuksesta suhteessa verrokkeihin. Oleellinen kysymys toki koska tämä aliarvostus purkautuu ja mitkä tekivät ovat sen takana. Varmasti kova velkalasti, turhan iso Venäjä-riski ja siihen päälle muut energia-alaa koskevat poliittiset- ja regulaatio riskit, sekä tietenkin Fortum-Uniper yhdistymisen myötä tulevat "hyödyt" ja synergiat, joiden konkretia odottaa vielä itseään, eikä siihen tuonut juuri valoa torstain CMD:kään.

Näkisin että velkalasti rupeaa kevenemään nopeasti, miljardi Balttiasta hyvinkin pian, toinen sähkönmyynnistä mahdollisesti melko nopeasti sekin ja sitten ensi vuoden aikana muutama miljardi Stockholm Exergistä. Venäjän suhteen näkisin, että jotain pohdintoja on jo meneillään, sen verran varovasti Rauramo kierteli aihetta torstaina. Ymmärrettävästi Fortum-Uniper himmelin rakenteelliset muutokset ja isommat peliliikkeet antavat odottaa itseään niin kauan kun määräysvaltaa ei ole tarkoitus käyttää, eli ensi vuosi menee vielä käytännössä ilman yhteistä strategiaa näiden kahden yhtiön välillä. Näin todelliset (puhutaan sadoista miljoonista) synergiahyödyt antavat vielä odottaa itseään. Toivottavasti myös Nordstream-putki saadaan nopeasti rakennettua loppuun, niin yksi jännite yhtiön ympäriltä häviää.

Eli vahva usko Fortumiin keskipitkällä ja varsinkin pitkällä aikavälillä, koska kaikki isot trendit ovat sen puolella. Kuitenkin lyhyellä aikavälillä (alle vuosi) en odota mitään rakettimaista nousua ja voi tulla hyviäkin ostopaikkoja vielä eteen. Esim. analyytikkojen tavoitehinnoissa näkee poikkeuksellisen paljon hajontaa. Helppo esim. kuvitella että amerikkalais-sijoittajat näkevät tässä riskejä vähän enemmän kuin vaikkapa suomalaiset. Uskon myös Fortum lunastaa Uniperin loppusosan noin 25% kun aika on siihen sopiva. Kiirettä tämänkään kanssa ei ole.

0
+1
0
-1
0
0

Sivut