”Fortumilla ei ollut eikä ole pääsyä normaaleille rahoitusmarkkinoille, Rauramo sanoi.
Hän kertoi, että ennen Solidiumin rahoitukseen turvautumista Fortum oli nostanut viimeisenkin erän pankkien tarjoamasta 5,5 miljardin euron valmiusluotosta. Fortumin käyttämästä noin 30 pankista yksikään ei voinut tai halunnut tarjota Fortumin kaipaamaa parin miljardin euron lisärahoitusta. Ainakin osin tämä johtui siitä, että samaan aikaan kaikki energiayhtiöt hakivat rahoitusta, ja vakavaraisuussääntely alkoi rajoittaa sitä, kuinka paljon yhteen toimialan liittyvää riskiä pankit saattoivat kantaa."
Lainaa ei siis saatu EU:n alueen pankkien vakavaraisuussääntelyn takia. Syynä ei siis suoraan ollut Fortumin talousa vaan koko toimialan (kaikki tarvitsivat rahoitusta yhtä aikaa), pankkien vakavaraisuussääntelyn ja EU:n johdannaiskaupan sääntöjen takia. Mikäs se olikaan se Timo Soinin lentävä lause EU:sta?
Rauramo myös jatkoi, miksei lainaa saatu vapailta rahoitusmarkkinoilta:
"Lisäksi Uniper-sotku, Venäjän-toimintojen epäselvä tulevaisuus ja luottoluokituksen tippumisen vaara lisäsivät Fortumiin liittyviä riskejä niin, ettei yhtiö voinut hakea rahoitusta joukkolainamarkkinoilta.
”Rahahanat olivat konkreettisesti kiinni”, Rauramo kuvasi."
"Moni osakas kysyi, miksei Fortum järjestänyt rahoituksen keräämiseksi yleistä osakeantia, johon kaikki omistajat olisivat päässeet halutessaan mukaan. Rauramon mukaan osakeannin järjestäminen olisi vienyt kuukausia, eikä tähän ei ollut aikaa."
Eiköhän se normaalitila ole että muut omistajat kuppaa tavalla tai toisella valtiota näissä kimppajutuissa tyyliin voitot jakoon kun menee hyvin ja valtio apuun kun huonosti, ei kai ne muutoin typerän ja korruptiolle alttiin omistajan kanssa olisi mukana.
Perustelut antamalleni alapeukulle: vuosikymmeniä sitten pankkikriisissä tehtiin virheitä juuri kuvaamallasi tavalla. Siitä huolimatta en usko että tämä olisi normaali tilanne tänään, ellet anna merkittäviä ennakkotapauksia kuluvan vuosituhannen ajalta?
Ymmärrän valtion motiivin leipoa myrkkypilleri valtion pääomitukseen. Sen ei tarvitsekaan olla yrityksen kannalta houkuttelevaa. Nyt siitä tehtiin yritykselle ja yhtä lukuunottamatta kaikille omistajille erittäin epäedullinen. Valtion motiivi on ymmärrettävä, mutta nyt kun Fortumin 350 miljoonan lainan todelliset kustannukset ovat yli 30%, haluaisin vielä kysyä, onkos tämä se sama maa, jossa pikavippien efektiivinen korko rajattiin 20%? Antia on turha selitellä mukamas eri asiana, koska "pikavippilaki" rajaa myös korkojen ulkopuoliset muut kustannukset. Jos tämä puhallus menee läpi, sitten on kenenkään ihan turha kitistä myöskään pikavippien koroista enää ikinä!
Fortumin johdon toiminta ei ole mielestäni hyväksyttävää. Rauramo käytännössä jo tunnusti kuvatessaan rahoitusvaihtoehtoja eri tavoin. Osakeantia hän ei pitänyt käytännöllisenä sen vaatiman ajan vuoksi. En ole asiantuntija, mutta voin uskoa tämän jos niin sanotaan. Sen sijaan joukkovelkakirjaa hän ei halunnut käyttää, koska koki epävarmaksi saako sillä tavoin kootuksi riittäviä varoja. Eli hän siis myöntää, että aika ei siis ollut JVK:n esteenä.
Ministeri kertoi TV:ssa, että laina on valtiolle riskitön, eli kohtuullinen korko olisi jossain 3 - 4% haminoissa ja vakuutena suomalaiset voimalat. Tässä on tietenkin aina se varauma, ettei ministeriltä edellytetä laskutaitoa. Mutta jos sijoittajille olisi tarjottu valtion markkinatakaama JVK 350 miljoonalle 13,5 % korolla ja pikana, sitä olisi laman odottelutunnelmissa voinut merkata aika moni sijoittaja ilman osakebonustakin. Eihän tuosta riittäisi kuin 350 € nokkaa kohden edes suomalaisille sijoittajille, mikä olisi ollut ainakin minulle aivan liian vähän. Miljardipotin rahoittamista nikotelleiden pankkienkin korkorahastot olisivat sipaisseet reimumielin sopivaksi katsomansa siivun vähäriskisestä ylikorkolainasta, jolla voisivat vivuta rahastonsa tuottoa myyvämmille lukemille. Valtio olisi voinut merkata sitten loput, jos jotain jää. Näinköhän olisi jäänyt mitään?
Minusta olisi hyvä jos joku asianosainen tekisi tutkintapyynnön, että päästäisiin selvittämään oikeudessa onko Fortumin johto noudattanut Osakeyhtiölain 7 § vaatimuksia:
Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella."
Ellei muita vaihtoehtoja ole oikeasti edes kartoitettu, silloin yksikäsitteisesti kiellettyyn toimintaan on ryhdytty perusteetta. Olisi mielenkiintoista laittaa Rauramo kelaamaan oikeudessa läpi se kronikka jolla tähän päätökseen tultiin?
En ole varsinaisesti hetkeen toiminut yhtiöoikeuden parissa, mutta lähtökohta on näissä aina se, että jos toimelle löytyy liiketaloudelliset perusteet niin se on ok. Millään muulla ei taida oikein olla väliä.
Valtio-omistaja ei siis laillisesti saa tehdä muita kuin liiketaloudellisesti kannattavia päätöksiä.
Huomasitko, että Haahuilija puhuu yrityksen toiminnasta ja sinä valtion toiminnasta omistajana?
Omistajalla on oikeus äänestää yhtiökokouksessa parhaan ymmärryksensä mukaisesti vaikka se ymmärrys olisikin tasolla, joka on yhtiön kannalta tuhoisaa.
Osakeyhtiölaki sitoo yhtiön johtoa käsittelemään yhtiön varoja vastuullisesti ja pidättäytymään päätöksistä, jotka eivät kohtele kaikkia osakkeenomistajia tasapuolisesti.
Siksi valtion osakkeilla äänestäneellä omistajan edustajalla on "vapaudut vankilasta" kortti, mutta Fortumin johdon toiminta on syytä tutkia tarkemmin, jotta varmistutaan oliko yhtiön kannalta äärimmäisen epäedullisen ja osakkaita epätasapuolisesti kohtelevalle päätökselle olemassa todelliset perusteet vai ei.
Vähemmistö-osakkaiden kannalta olisi voinut olla järkevämpää järjestää esimerkiksi maksullinen anti kaikille. Tuon Solidiumin siltarahoituksen kokonaiskorkohan on osakeanti huomioiden hieman vajaat 20 %, olettaen, että koko 2,35 miljardia nostetaan. Jos ei nosteta nykyisen 350 miljoonan lisäksi mitään, korko-% on käytännössä päälle 35 %. Olisi varmaan antajia noilla ehdoilla ollut Solidiumin lisäksi muitakin.
Paljonkin päälle 35 %, koska minusta näyttää, että 14% korolla 350 miljoonan korkokustannukseksi muodostuu 49 miljoonaa. Siihen päälle 130 miljoonan osakepotti = 179 miljoonaa, joka tekee 51 % vuosikoron.
Rauramo perusteli eilen hyväksytyn rahoituksen eduksi sen, että sitä voidaan nostaa erissä tarpeen mukaisesti. Hän vertasi tilannetta siihen, että yleensä ulkoinen pääoma joko varataan (varausmaksu) tai otetaan käyttöön kokonaisuudessaan. Jos otetaan kokonaisuudessaan, myös korot alkavat juosta ko. päivästä. Tapauksessa, että tarvitaankin vain tuo nostettu 350 M, eilinen ratkaisu saattaakin olla ihan kilpailukykyinen verrattuna 2 350 M muualta.
Tapa millä tämä rahoitus suhmuroitiin ei kylläkään lisää luottamusta yhtiön toimintaan - miksi tuo kiire päätökseen annettiin konkretisoitua?
Fortumin tulos oli mielestäni odotuksiin nähden pettymys. Q4 tuloksen piti olla mielestäni murskaavan hyvä.
Ehkä parhaimpana osana raporttia pidän vuoden 2023 suojausten nousua tasolle 75% hintaan 58€/MWh.
Tuo valtion tekemä Fortumin ryöstö (sekä osakeanti, korko että windfall-verotus) on kyllä käsittämätön veivaus, ja sitä olisi tärkeä pitää esillä politiikassa että miten tuollainen edes kehdattiin ajaa lävitse tiettyjen poliitikkojen toimesta? Heikentää roimasti halua pysyä Fortumin kyydissä, kun piensijoittajia voidaan kohdella kuin kengänpohjassa olevaa paskaa.
Fortumin tulos oli mielestäni odotuksiin nähden pettymys. Q4 tuloksen piti olla mielestäni murskaavan hyvä.
Veikkaan, vaan en jaksa selvittää, tuloksen olleen suojattu "onnistuneesti". Energiabisneksessä taitaa olla niin syvät vallihaudat että vähän tylsemmätkin kynät pärjäävät. Täytynee olla umpitylsä tai valtio-omisteinen (eli täysin terätön) ja samaan aikaan kunnianhimoinen/ahne tyriäkseen monopoli- ja vallihautabisneksen yhdistelmän Fortumin "tyyliin".
Summa summarum, uskon Fortumilla olevan paljonkin pelimerkkejä taseessaan joilla voivat halutessaan omaa pääomaa buffata jos tälle on tarvetta. Rajoittava tekijä tulevan osingonmaksun suhteen nähdäkseni onkin yhtiön rahoitus- ja likviditeettitilanne, ei tase ja vapaat omat pääomat koska näitä voidaan kirjanpidolla justeerata.
Täälläkin kun viime syksynä keskusteltiin Fortumin oman pääoman tilanteesta, siitä miten joidenkin tahojen mukaan ne omat pääomat oli mukamas jo menetetty, ja siihen liittyen yhtiön tulevasta osingonmaksukyvystä, niin aika hyvin yllä itseltäni lainaamani teksti lopulta näytti pitävän paikkansa. Vaikka heti Enron vertauksia tämä tietysti syksyllä kirvoittikin, ja itsekin jo lopulta luulin ajatukseni olevan väärässä sidotun/vapaan oman pääoman suhteen.
Elikkäs tosiaan Fortum julkaisi tänään tilinpäätöksen, josta näkee myös emoyhtiön taseen vuodenvaihteessa. Emoyhtiön omat pääomat olivat 31.12.2022 noin 0,5 mrd€ suuremmat kuin 31.12.2021, huolimatta viime vuonna nähdyistä massiivisista Venäjä- ja Uniper-alaskirjauksista. Myös jakokelpoiset varat olivat kasvaneet samaisen 0,5mrd€, päätyen tasolle 6,3 mrd€.
Emoyhtiön tasetta on paikattu melko massiivisilla sisäisillä osingoilla todennäköisesti pääosin Ruotsin tytäryhtiöstä (2,899 mrd€) ja jonkinnäköisellä sisäisellä puliveivauksella jossa Ruotsin toiminnoissa on tehty “rakennejärjestelyjä”, josta on kirjattu toinen 2,902 mrd€ myyntivoitto rahoitustuottoihin. Eli on käytetty nimenomaan noita taseessa olevia pelimerkkejä oman pääoman buffaamiseksi. Kuten täälläkin kirjoitin, on Fortumin omistamat assetit Ruotsissa ja Suomessa aivan heittämällä arvokkaampia kuin niiden tasearvo, eli tarvittaessa olisi hyvin todennäköisesti löytynyt enemmänkin "rakennejärjesteltävää" jos tase tätä olisi kaivannut.
Osingonmaksun kannalta tase ei siis tosiaan näytä aiheuttavan nyt eikä tulevaisuudessa mitään esteitä. Mutta eiköhän tästäkin vielä jotain hyviä otsikoita Rothovius ja kumppanit pääse huutelemaan, miten “oikeasti” ne omat pääomat menetettiin mutta nyt sitten kirjanpitokikkailulla pelastettiin tase
Aki Pyysing kirjoittaa valtion #Fortum-näpistyksestä.
"Fortum siis nosti puoli vuotta sitten lainaa 350 M€, joka maksoi osakkeenomistajille 150 M€. Nyt se maksaa lainan takaisin ja lisäksi osinkoina 816 megaa."https://t.co/AK4G3xK6tJ
Mutta olisiko sellainen skenaario mahdollista, että se "törkeän ylihintainen laina" oli asetettu törkeän ylihintaiseksi juuri sen takia, että Fortum EI ottaisi sitä? Mutta otti sitten kuitenkin.
Mutta olisiko sellainen skenaario mahdollista, että se "törkeän ylihintainen laina" oli asetettu törkeän ylihintaiseksi juuri sen takia, että Fortum EI ottaisi sitä? Mutta otti sitten kuitenkin.
"Valtion" motiiveita voimme vain arvailla. Jos kyselemme ja saamme vastauksia, emme voi niihin luottaa.
Pitäisin todennäköisempänä skenaariota, että sille laitettiin sellainen hintalappu, että vain kaikkein tolloimmat äänestäjät pitävät yritystukena. Ja sitten bluffattiin Fortumia, että jos ette ota tätä, mitään muuta lainaa ei enää koskaan tule. Fortumin hallitus pelasi varman päälle ja otti, kun ei se nyt juuri omissa rahoissa tunnu, mutta konkurssi cv:ssä olisi aivan karmeaa. Itse asiassa ymmärrän Fortumin hallitusta ainakin aavistuksen enemmän kuin kolumnissa annan ymmärtää.
Mutta missään skenaariossa valtio ei olisi päästänyt Fortumia menemään nurin. Eikä siihen olisi ollut perusteitakaan, Fortumin assetit ovat tosiaan taseessa - venäläisiä lukuun ottamatta - reilusti aliarvostettuja.
Sivut