Olet täällä

Kumppaniblogit

Turvasatama haussa osa 2.

USA, Fed ja inflaatio (julkaistu alunperin 6.4.2020)

Fed on pumpannut taseensa huhti-maaliskuun aikana uusiin ennätyksiin, kun se on suoranaisesti alkanut rahoittamaan USA:n budjettivajetta painamalla rahaa ja ostamalla sekä lyhyitä, että pitkiä USA:n velkapapereita julkiselta kuin myös (pian) yksityiseltä sektorilta. Tämän lisäksi Fed:n ohjauskorko leikattiin jo maaliskuun alkupuolella 0 - 0.25% tasolle eli käytännössä nollaan. Trumpin hallitus toi myös ulos +2,000 miljardin dollarin tukipaketin, ja indikoi vielä toisesta samankokoisesta infrastruktuurin parantamispaketista. Käytännössä lähes tämä kaikki rahoitetaan sillä, että Fed luo tietokoneella lisää rahaa, jolla ostetaan valtion velkakirjoja. Tällä hetkellä ei ole puhuttu siitä, että osa tukipaketista rahoitettaisiin veroja korottamalla, mutta sekin tulee ehkä olemaan tosiasia hieman pidemmällä tulevaisuudessa. Verotulot tulevat kuitenkin lyhyellä tähtäimellä huomattavasti laskemaan, kun esimerkiksi pelkästään osakemarkkinoilta saatavat verotulot pienenevät huomattavasti (USA osakemarkkina oli 150- 160% BKT:sta vielä alkuvuonna).

Fed:n tase noussut hieman yli kuukaudessa 1500 miljardia dollaria uusiin ennätyksiin. Tämä odotetaan nousevan lähiviikkoina/kuukausina vielä huomattavasti, kun Fed ”joutuu” alkamaan ostamaan donwgreidattuja yritysten velkapapereita, ja ehkä myös osakkeita Japanin keskuspankin tyyliin. Lähde: Bloomberg

Monet markkinoilla miettivät parhaillaan kuinka paljon inflaatio tulee nousemaan, kun koronan negatiivinen vaikutus loppuu ja kulutus alkaa palata talouksiin. Lujasti nouseva inflaatio olisikin haitallista velkakirjojen arvoille, koska silloin korkotasoa alettaisiin hinnoitella huomattavasti ylemmäs nykyisestä nolla-tasosta. Myös osakkeiden hinnoittelulle ns. ”discount” koron nousu olisi myrkkyä, ja näin ollen myös osakkeet saattaisivat olla paineessa. Toisaalta inflaatio oli myös hyvin korkealla tasolla toisen maailmansodan jälkeen, kun tällöin Fed piti sekä lyhyitä, että pitkiä korkoja keinotekoisesti alhaalla, ja ennustettavassa putkessa. Tällöin valtion budjetin korkeat sotavelat saatiin inflatoitua suhteellisen nopealla aikataululla, kun taas samaan aikaan alhainen korkotaso ei syönyt talouskasvua – tänä aikana osakkeet olivat voimakkaassa nousussa. Tilanne ei kuitenkaan parhaillaan ole ihan samanlainen.

Yllä: Tärkeimpien globaalien keskuspankkien money supply eli M2 -indikaattori 5 vuotta. Kyseisellä indikaattorilla hyvin iso korrelaatio etenkin niiden maiden osakemarkkinoihin, mitkä ovat rakennettu pitkälti velkarahan varaan. Lähde: Bloomberg

Vaikka Fed ja USA:n hallitus ovat tehneet jo paljon dollarin laskun saavuttamiseksi, ei tämä kuitenkaan ole vielä näkynyt dollarin hinnassa, kun koronakriisi aiheuttaa pääomapakoa USA:n ulkopuolisista maista dollariin nykyisen kriisin kliimaksioituessa. Loppupeleissä, rahan luominen tyhjästä, tulee kuitenkin kiihtyvällä tahdilla nakertamaan dollarin, (kuin myös euronkin ostovoimaa), joten taalan alamäki on mielestämme suhteellisen nopealla aikataululla edessä.

Edessä (voi hyvinkin olla) on nyt myös dollarin reservivaluuttastatuksen kiihtyvä heikentyminen, kun esimerkiksi yllä mainitut rahanluontitoimet eivät varmastikaan laita muiden maailman keskuspankkeja lisäämään treasureiden osuutta valuuttavarannoistaan. Tämä prosessi olisi toivottavaakin monien eri kehittyvien maiden kannalta, koska aina globaalin tilanteen kriisiytyessä, dollari vahvistuu, kun kehittyvät maat joutuvat myymään valuuttavarainnoistaan dollareitaan/treasureitaan, jotta oma valuutta ei heikentyisi. Tämä prosessi on myös haitannut huomattavasti eri kehittyvien talouksien kehitystä, koska pidempiaikaisia projekteja ja suunnitelmia on ollut hankalaa toteuttaa, kun oman valuutan arvo on liikkunut vivutetusti dollarin liikkeiden tahdissa. Tähän tilanteeseen on tultu siitä syystä, että maailman raaka-aine ym kauppaa on käyty lähes yksinomaan dollareilla. Eli taaloja on varastoitu eri maiden valuuttavarantoihin USA:n treasureiden muodossa – kun maa myy esimerkiksi öljyä, saa se siitä taaloja jotka on yleisesti sijoitettu treasureihin. Lisäksi monet EM maat ottivat paljon dollarilainoja alhaisten korkojen aikakautena, joten nämä velat tulevat kalliimmiksi taalan noustessa.

Niiden maiden valtion velkakirjat, jotka eivät ole lähteneet mukaan rahan luomiseen tyhjästä, tuottavat huomattavasti paremmin kuin USA:n, Saksan/Suomen/Hollannin + muun euroblokin ja Japanin velkakirjat. Lisäksi usean Aasian maiden raha- ja talouspolitiikka on ollut konservatiivista ilman suurempia vajeita tai velkatasoja. Kiinan valtionvelkakirjat tuottavat +2,6%, Malesian +3,3%, Intian +6,3%, Indonesian +7,9%, Korean +1,5% ja Venäjän +6,8%, jne. Lähes kaikkien näiden maiden talousmittarit ovat paremmalla tasolla kuin esimerkiksi USA:ssa. Talouksien eri osa-alueiden bufferit, kuten yksityisten säästämisasteet ovat paikoitellen kymmeniä prosentteja korkeammalla tasolla kuin länsimaissa, missä palkoista jää yleisesti säästöön vain muutamia prosentteja. Tämä siis kertoo myös siitä, että ehkä kehittyvissä maissa luottamus rahanpainamiseen/hallituksiin/keskuspankkeihin ei ole yhtä korkealla kuin länsimaissa.

Yllä mainitut EM-maiden korkeat valtionvelkakirjojen tuotot tulevat varmasti kiinnostamaan eläkesijoittajia lähiaikoina, kun tuottoja tulee olemaan yhä vaikeampi saada länsimaista, missä velkatasot on viritetty tappiin sekä yksityisellä, yritys (etenkin USA) ja julkisella sektorilla. Näkisimme, että etenkin USA:ssa on tulossa erittäin suuria vaikeuksia, koska koko yhteiskunta on viime vuosikymmenien aikana rakennettu yhä kasvavien velkamassojen varaan, jonka ongelmat tulevat nyt ilmi, kun koronashokki iskee kaikkialle. Mielestämme siis uusi finanssikriisi voidaan kapitalismin kehdossa jenkeissä välttää ainoastaan luomalla huomattavasti lisää rahaa keskuspankin toimesta, jolla nyt rahoitetaan yhtiöiden tappiot.

Kulta

Vaikuttaa myös enenevästi siltä, että treasureiden, Bundien tai muiden suurten valuuttablokkien velkakirjojen pitäminen keskuspankkien reserveinä ei ole oikeastaan sijoittamista lainkaan, kun näiden ns. ”täytebondien” korot ovat nollassa tai negatiivisia ja kyseisten valuuttojen ostovoima heikkenee sitä nopeammin, mitä enemmän rahaa luodaan keskuspankkien tietokoneilla. Ehkä tästä syystä monet keskuspankit ympäri maailman ovat alkanet viime vuosikymmenen aikana kasvattamaan kultareservejään, koska luotto isoihin valuuttablokkeihin pienenee. Esimerkiksi miksi tietty keskuspankki pitää taseessaan ison määrän Bundeja (Saksan valtion velkakirjoja), jos niiden korko on -0.44% ja euron ostovoima heikkenee? Kulta-sijoituksen korko on taas nolla eli verrattuna Bundeihin se tuottaa +0.44% paremmin. Ja sen ostovoima on parantunut: kilo kultaa maksoi vuonna 2000 noin 10,000euroa, mutta parhaillaan se maksaa yli 45,000euroa.

Yllä: Kullan hintakehitys vuodesta 1995. Kun Fedin entinen pääjohtaja Alan Greenspan alkoi Wall Streetin puudeliksi 1997-98 aikoihin eli alhaisten korkojen aikakausi alkoi, alkoi kullan hinta nousta selkeämmin, kun mentiin enemmän kohti epänormaalia korkoympäristöä. Mitä enemmän kullan hinta nousee, sitä vähemmän ihmisillä on luottoa keskuspankkeihin. Lähde: Bloomberg

On vielä mahdotonta sanoa palataanko jollain tasolla ns. kultastandardiin, joka oli osaksi voimassa USA:ssa vielä ennen vuotta 1971, jolloin Presidentti Nixon lopetti kultastandardin käytön, ja paperirahastandardi tuli ’lopullisesti/toistaiseksi’ käyttöön. Luonnollisesti pankit ja pankkiirit puhuvat kullasta negatiivisesti, koska jos ihmisten luotto menee paperirahastandardiin, on valuuttapaon riski pankeista ja järjestelmästä korkea. Suomessakin on herätty kultasijoitusten houkuttelevuuteen sen arvo säilyttäjänä, kun uusia suoria ja epäsuoria kultatoimijoita on tullut markkinoille (esimerkiksi fyysisen kullan osalta Voimagold ja kultakaivosyhtiöhin keskittyvä Zenito).

Eläkeyhteisöt ja toimijat eivät saa lain mukaan sijoittaa eläkevaroja fyysiseen kultaan ainakaan vielä, mutta voisi kuvitella, että haluja lainmuutoksille olisi useassa eri instanssissa ja maassa, jotta eläkevarojen ostovoima voitaisiin turvata. Näitä uutisia seuraamme mielenkiinnolla. Lisäksi, jos ja kun keskuspankkien järjetön nykymeno jatkuu, voisi kuvitella, että monien vakavaraisten yhtiöiden taseessa alkaa olemaan oma rivi kultaa varten, jotta edes osa taseesta oli turvassa paperirahan ostovoiman heikkenemiseltä.

Salkunhoitaja Juuso Mykkänen


JOM Rahastot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sijoittaa Indonesian, Filippiinien, Vietnamin ja Kiinan pieniin ja keskisuuriin pörssiyhtiöihin.

Kaupallinen yhteistyö:
Sijoitustiedon lukijoille JOM Rahastot ilman merkintäpalkkiota

Lue myös:
Aasia halpa, USA kallis
Aasian kohdemarkkinamme huomattavan halpoja. USA taas kallistunut
Turvasatama haussa

Johannes Ankelo 11/2020: Working From Home-trendistä hyötyvät osakkeet
Liity Sijoitustiedon jäseneksi