Olet täällä

Artikkelit

Suomalaiset sijoittajina

Suomalaiset sijoittajina

Suomalaiset ovat turvallisuushakuisia sijoittajia. Säästöt säilytetään mieluiten turvallisiksi koetuissa kohteissa kuten säästötilillä, määräaikaistalletuksissa sekä pankkien markkinoimissa rahastoissa. Turvallisuushakuisuudesta huolimatta noin 70% suomalaisista lottoaa ainakin silloin tällöin ja suuria voittoja tavoitellaan myös pörssistä, sillä Talvivaaran osake on ollut huikeassa suosiossa negativisesta mediajulkisuudesta huolimatta. Pikavoittojen tavoittelun sijaan raha tulisi kohdistaa hallitun riskisiin sijoitusmuotoihin.

Sijoittamisesta kysyttäessä suomalaiset mieltävät tärkeimmiksi sijoituskriteereiksi turvallisuuden, sijoituskohteiden riskittömyyden ja vaivattomuuden. Vasta viidenneksi tärkeimpänä tulee sijoittamisen perimmäinen tarkoitus eli sijoituksen tuotto. Tämä selviää finanssialan keskusliiton muutama vuosi sitten julkaistusta kotitalouksien säästämistä koskeneesta tutkimuksesta.

Missä suomalaisten kasvava varallisuus sitten sitten lepää? Pörssisäätiön tutkimuksesta selviää että suurin osa kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta haihtuu pankkitalletuksissa tuoton ollessa olematon ja inflaation nakertaessa rahan ostovoimaa. Rahastosäästäminen suoraan sekä vakuutuksien kautta on yhä reilusti suoraa osakesäästämistä suositumpaa, suoriin osakesijoituksiin on kohdistettu vain reilu 10% rahoitusvarallisuudesta.

Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakauma. Pörssisäätiö.

Sijoitusmuotojen suosion jakauman voisi olettaa johtuvan pankkien tavasta markkinoida tuotteitaan, suurimman tuoton asiakkaan varoista pankki nimittäin saa juuri talletustileillä makaavasta rahasta sekä isoista palkkoista tunnetuista sijoitusrahastoisa. Tätä olettamaa tukee myös Helsingin Sanomien äskettäin julkaisema kirjoitus suomalaisten rahastosijoitusten jakautumisesta.

Suomalaisten rahastosijoittamista tutkinut Finanssialankeskusliiton vuonna 2011 julkaisena tutkimus paljastaakin mielenkiintoisia seikkoja.

   - Joka viides suomalainen ei tiedä millaisia sijoitusrahastoja omistaa

   - Kolme neljästä ei osaa kertoa millaisia rahastojen kuluja tai veroja heiltä peritään

Lopussa vielä esimerkki ääripäistä, eli varallisuuden kehityksestä pankkitilille säästettäessä tai vaihtoehtoisesti pörssiin sijoitettessa. Inflaation vaikutus rahan ostovoimaan oletetaan olevan 2000-luvun keskimääräinen inflaatio Suomessa eli noin 2%.

Tilanne 1:

  • Alkupääoma 10000€ talletustilillä nollakorolla

  • Vuosittainen säästösumma 5000€

  • Aika 20 vuotta

  • Pankkitilin korko n. 0%

  • Inflaatio keskimäärin 2%

  • Säästösumma ajanjakson lopussa nykyeuroissa n. 75000€

Tilanne 2:

  • Alkupääoma 10000€ pörssiosakkeissa

  • Vuosittainen säästösumma 5000€

  • Aika 20 vuotta

  • Pörssin keskimääräinen tuotto (maltillinen) 8%

  • Inflaatio keskimäärin 2%

  • Säästösumma ajanjakson lopussa nykyeuroissa n. 200000€

-

Aloittelevan sijoittajan on muistettava olla maltillinen sillä salkun rakentaminen vie oman aikansa ja sijoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Aloittaa kuitenkin kannattaa heti, vaikkapa pienelläkin summalla. Mitään suurta pääomaa aloittamiseen ei tarvita joten aloittelevan sijoittajan ei kannata turvautua esimerkiksi lainarahalla sijoittamiseen. Toki aktiivinen lainavertailu voi tuottaa tulosta ja hyvän lainatarjouksen löytäminen on mahdollista. Kuitenkaan suuren vivun ottaminen heti alkuun ei ole järkevää. Useimmiten myös ilman vakuuksia saatavat lainat ovat todella korkeakorkoisia jonka johdosta voitollinen sijoittaminen on melko vaikeaa. Ajan myötä korkoa korolle efekti voimistuu kuin oman pääoman määrä kasvaa. 

Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2020
Liity Sijoitustiedon jäseneksi