Olet täällä

Kumppaniblogit

Suomalaiset sijoittajat, riskiä vai turvaa?

Suomalaisilla kotitalouksilla on rahoitusvaroja Tilastokeskuksen mukaan lähes 300 miljardia euroa. Tämä varallisuus ei luonnollisesti jakaudu tasaisesti eri kotitalouksien kesken vaan joukossa on pieni osuus kotitalouksia, joilla on paljon enemmän varoja kuin keskimääräisellä kotitaloudella. Toki vastaavasti on kotitalouksia, joiden rahoitusvarat jäävät reilusti alle keskimääräisen kotitalouden varojen.

Kun puhutaan suuri- ja vähävaraisten keskelle jäävästä joukosta voidaan tunnistaa yksi sijoittajajoukko. Noin 55–65-vuotias henkilö, jolla on sijoitettavaa varallisuutta noin 70 tuhatta euroa. Tämä varallisuus on kerrytetty palkkatuloista säästämällä ja osa on saatettu periä ajan saatossa. Sijoittaja kuvailisi itseään varovaiseksi tai ehkä maltilliseksi sijoittajaksi, joka ei halua kantaa riskiä, mutta haluaisi kuitenkin saada tuottoa vähintään kaksi prosenttia vuodessa, koska vähintään yhtä paljon on tilille saanut korkoa muutamia vuosia sitten. Hän ei myöskään missään nimessä kutsuisi itseään sijoittajaksi. Suurin osa sijoitettavasta varallisuudesta onkin tileillä, osa ehkä suosituksi tulleissa yhdistelmärahastoissa. Joukossa saattaa olla myös suoria suomalaisia osakkeita, ehkä perittyjä, lahjaksi saatuja tai viimeistään niitä vanhoja puhelinosakkeita. Suomalaiset osakkeet saattavatkin mieltyä ajan saatossa riskittömiksi sijoituksiksi, koska ne ovat saattaneet lojua arvo-osuustilillä jo vuosia ja tänä aikana ovat nousseet arvoa ja suurin osa on maksanut jopa ihan kohtuullista osinkoa. Tämä suomalaisten osakkaiden riskittömäksi mieltäminen on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että edellä mainittu keskimääräinen sijoittaja arvostaa nimenomaan pääomaturvaa. Kuulostaako tutulle?

Tänä päivänä edellä mainitun kaltaisen sijoittajan tuottotavoite kuitenkin vaatii ehkä enemmän riskiä kuin mitä sijoittaja olisi valmis kantamaan. Tällöin osa sijoittajista saattaa turvautua suoriin, usein vielä pelkästään suomalaisiin, osakkeisiin, jotka he kokevat itselleen tutuiksi ja turvallisiksi. Tässä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta sijoitusten hajauttaminen saattaa jäädä pahasti retuperälle. Suoria osakkeita ei lasketa monimutkaisiksi tuotteiksi, koska esimerkiksi niiden riskejä pidetään helpommin ymmärrettävinä. Osakkeiden riskit ovatkin ehkä yksinkertaisemmin ymmärrettävissä, mutta niiden realisoitumista on silti hankala, jos ei mahdotonta, ennustaa. Lisäksi ne suurimmat riskit jopa unohdetaan, silloin kun ne eivät ole käyneet toteen omalla kohdalla useampaan vuoteen. Aika kultaa muistot ilmiö on täten vahvasti esillä myös sijoittamisessa.

Alussa esitelty keskimääräinen suomalainen sijoittaja voikin rakentaa itselleen ansaa lähtiessä hakemaan parempaa tuottoa suorista osakesijoituksista, vielä jos unohtaa hajauttamisen. Suorien osakesijoitusten rinnalle on mahdollista hakea myös nimellispääomaturvattuja tuotteita, joissa sijoittaja on kiinni alla olevien osakkeiden tai jonkin muun kohde-etuuden kehityksessä erikseen mainitun tuottokertoimen mukaisesti. Nimellispääoma takaa määritellyn suuruisen pääomanpalautuksen tuotteen eräpäivänä huolimatta alla olevan kohde-etuuden kurssikehityksestä. Tuotteen liikkeeseenlaskijan, eli tuotteen tehneen rahoituslaitoksen, tulee olla myös maksukykyinen tuotteen eräpäivänä, tätä kutsutaan liikkeeseenlaskijariskiksi. On totta, että tämänkaltaisen tuotteen riskien ymmärtäminen saattaa vaatia enemmän perehtymistä, kuin suoran osakesijoituksen, mutta sen avulla voi saada hyvää lisähajautusta omaan sijoitussalkkuun. Lisäksi tuote tarjoaa sitä paljon peräänkuulutettua pääomaturvaa. Mikään markkinakoron ylittävä sijoitus ei kuitenkaan ikinä ole riskitön. Tämän päivän markkinakorot rajaavatkin mahdollisuudet todella ohuiksi.

Nimellispääomaturvattuja tuotteita, joita kutsutaan myös sijoitusobligaatioksi, on ollut markkinoilla jo pitkään ja ne saattavat olla tuttuja monille sijoittajille. Toki tunnettavuutta saattaa rajoittaa se, että nimellispääomaturvattuun tuotteeseen pitää aina tehdä kertasijoitus, eikä monelle hyväksi todettu kuukausisäästäminen tule kyseeseen. Kun kuukausisäästämisellä on saatu suurempia summia kasaan, kannattaakin välillä pohtia sijoitusten tuotto-riski suhdetta ja verrata sitä omiin sijoitustavoitteisiin. Jos esimerkiksi on ajatellut säästävänsä pikkuhiljaa osake- tai yhdistelmärahastoihin, mutta pitää itseään maltillisena sijoittajana, voi sijoitusten osakepaino kasvaa varojen karttuessa turhan suureksi omaan riskinottohalukkuuteen nähden. Nimellispääomaturvattuja tuotteita on myös mahdollista hankkia suosituksi nousseiden vakuutuskuorten sisään. Tämä mahdollistaa vakuutuskuoren sisällä olevien sijoituskohteiden vaihdon ilman mahdollisen myyntivoiton realisoitumista.

Nordealta löytyy erilaisia sijoitustuotteita kaikenlaisille sijoittajille, muun muassa edellä mainittuja sijoitusobligaatioita. Tuotteisiin voit tutustua tästä.

Aiemmin esitelty keskimääräinen sijoittaja ei perustu faktaan vaan on ainoastaan kirjoittajan näkemys asiasta.

Henrik Eskola
Asiantuntija, Nordea Markets

Kirjoittaja työskentelee Nordea Marketsilla sijoitustuotteiden parissa asiantuntijatehtävissä.

Keskustele aiheesta täällä.

Tutustu ovatko vertais- ja yrityslainat likvidejä sijoituskohteita!
Liity Sijoitustiedon jäseneksi