Olet täällä

Artikkelit

Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2020

Sijoitustieto kysyi vuoden 2019 lopussa tunnetuilta sijoittajilta voittajaosaketta Helsingin pörssistä vuodelle 2020. Näkemyksensä antoivat Jens Kyllönen, Merja Mähkä, Tomi Lahti, Henri Elo, Karo Hämäläinen, Pasi Havia, Aki Pyysing ja Jarkko Aho.

Lukijalle huomioksi: Tämä sivu ei sisällä sijoitussuosituksista tai sijoitusneuvoja. Näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia mielipiteitä. Jos sijoittaminen on sinulle uusi asia, lue lisää aiheesta täältä.

-
Edellisten vuosien valinnat ja tulokset:

Lue myös! Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2019
Lue myös! Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2018
Lue myös! Sijoitusgurujen osakevalinnat vuodelle 2017
-

Henri Elo: Panostaja (19.12.2019)
Sijoituskirjailija (Osakesijoittajan maailmanvalloitus), KivaaTekemista.fi -palvelun yrittäjä ja päätoimittaja
Twitter: @EloHenri
Facebook: @sijoituskirjailijahenrielo

Olen pitkäjänteinen sijoittaja ja valitsen yhtiön, jota omistan ja jonka kehitystä seuraan normaalia tiiviimmin.

Sijoitusyhtiö Panostaja on kehittynyt pörssissä viime vuosina varsin tasaisesti ja tasokorotusta ylöspäin ei ole tullut. Osinkoa on kuitenkin herunut mukavasti ja yhtiötä on johdettu hyvin. Yhtiön tilikausi loppuu lokakuussa. Vuoden takaiselta kaudelta yhtiö maksoi ensin osinkoa 0,05 euroa alkuvuonna 2019 ja edelleen 0,03 euron lisäosingon syyskuussa.

Myös ensi helmikuussa on tulossa hyvä osinko 0,05 euroa. Panostajan markkina-arvo on 0,84 euron kurssilla ja 52,5 miljoonan kappaleen osakemäärällä 44 miljoonaa euroa.

Panostaja myi vuosien 2017-2018 taitteessa menestysyhtiö KotiSunin CapManin rahastoille. Tuon kaupan myötä Panostajan emoyhtiö pääsi nettovelattomaksi. Emon nettokassa on yhä 22 miljoonaa.

Toisin sanoen emon velaton arvo on nykykurssilla ainoastaan 22 miljoonaa (44 miinus 22). Toki tässä on oletuksena, että tytäryhtiöiden velat ovat tytäryhtiöissä sisällä, mutta niinhän ne yleensä siirtyvät yrityskaupoissakin yhtiöiden mukana.

Panostajan isoin tytäryhtiö on paino- ja markkinointitalo Grano, joka on todennäköisesti myyntilistalla. Grano sai yt:t päätökseen ja teki oikaistua liiketulosta elo-lokakuussa 2,8 miljoonaa. Granossa on isohko nettovelka yritysostojen seurauksena: 51 miljoonaa. Granon kehitys vaikuttaa hallitulta, vaikka kasvua ei ole.

Mikään Panostajan tytäryhtiöistä ei tee rökäletappioita. Erityisen positiivisia ovat lämpökäsittelijä Heatmasters, joka hyötyy jo nyt Nesteen Porvoon ensi kevään suurseisokista, sekä radiotaajuus (RF) -mikropiirien suunnittelija CoreHW, joka on saanut lisää projektiasiakkaita.

Näen myös ERP-toimittaja Oscar Softwarella ja muillakin tytäryhtiöillä arvoa, joka ei näy Panostajan markkina-arvossa – kunhan yhtiöitä kehitetään hallitusti. Henkilöstövuokraaja Carrotin alkutaipaleella Panostajan omistajakaudella on ollut organisaatiohaasteita, mutta suunta on parantunut.

Karo Hämäläinen: Nokia (17.12.2019)
Sijoituskirjailija (Laatuguru, Sijoita kuin guruArvoguru, Pikkuguru), toimittaja, Parnasson tuottaja
Twitter: @KaroHamalainen

Ensi vuoden osakevalinta on vaikea, sillä monien hyvien yhtiöiden osakkeet ovat jo hinnoissaan. Todennäköisimmin vuoden kurssinousija löytyy pienestä läpimurtoyhtiöstä tai käänneyhtiöstä. Jos osake on hinnoiteltu kauhuskenaarion mukaan, myös vähän vaisu suoritus voi saada kurssin raketoimaan.

Näin ajatuksin poimin alkavan vuoden valinnakseni Nokian. 

Nokia on ilmeisen ikävässä tilanteessa: 5G:ssä kustannukset ovat toistaiseksi sen verran isot, että kaupat tuottavat tappiota. Jos tämä on ainut ongelma ja jos se saadaan korjattua, yhtiön tilanne ei näytä lainkaan hullummalta. Kiinalaisvalmistajat kohtaavat monilla markkinoilla poliittista vastustusta, ja pohjoismaisiksi mielletyt toimijat eli Nokialla ja Ericsson hyötyvät neutraalista kotimaastaan.

Valitettavasti yksi 5G-kehitykseen liittyvä taktinen ratkaisu ei taida olla kuin oire jostain syvemmästä. Yrityskaupoilla on taipumus aiheuttaa ongelmia, ja vaikuttaa siltä, että Alcatel-Lucent-ostoksen sulatteleminen on yhä kesken. Nokialla ei ole erityisen mairittelevaa historiaa yritysostajana.

Johtamistilannekin on höhlä, kun hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa on amputoitu ankka seuraavaan yhtiökokoukseen asti. Toisaalta voi ajatella, että Rajeev Surilla on nyt puoli vuotta vapaat kädet lähes itsevaltiaana panna yhtiö haluamaansa kuntoon.

En voi sanoa ymmärtäväni paljoakaan viestintäverkkomarkkinoista, niiden kilpailutilanteesta ja niillä menestyksen ratkaisevista tekijöistä. Pystyn kyllä ripottelemaan puheeseeni joitakin analyytikoilta kuulemiani teknisiä termejä ja luomaan niin valheellista varteenotettavuutta.

Siksi ajattelen tilannetta psykologiselta kannalta. Ehkä sijoittajilla on tuoreessa muistissa kännykkä-Nokian kuukahdus, jossa huonot uutiset kumuloituivat ja johtivat koko liiketoiminnan nollautumiseen. Samanmoista synkkyyttä on alettu pelätä verkkoliiketoimintojen osalta. Jos liiketoiminta kääntyy paremmalle tielle ei vain puheissa vaan myös tuloslaskelman riveillä, palvelinkaapeista ei löydy löyhkääviä ruumiita ja näiden myötä markkinoiden luottamus Nokiaan kohoaa, osakekurssilla on varaa nousta.

Mikä optimistisen skenaarion todennäköisyys on? Mahdotonta sanoa, mutta ei se mitenkään utopistinen ole.

Oman salkkuni Nokia-paino on matala, mutta kärkyn kaiken aikaa lisäostot mielessäni.

Merja Mähkä: Sampo (19.12.2019)
Yksityissijoittaja, sijoituskirjailija
Twitter: @merjamahka

Odotukset: alakuloiset.
Fiilis: turtunut.
Osakevalinta: Sampo.

En ole mitenkään erityisen innostunut osakevalinnastani. En odota siltä ihmeitä – odotan, että se pitää minut pinnalla.

2019 oli ihan käsittämätön sijoitusvuosi. Nousu se vain taas jatkui ja jatkui, tai ainakin siltä näytti vielä ennen joulua. Vuosi, jolloin nousu katkeaa, on päivä päivältä väkisin lähempänä. En tiedä, onko se vuosi 2020, mutta siltä varalta, että on, poimintani kohdistuu Sampoon.

Sammon vakuutustoiminta If on erinomaisessa kunnossa, ja vakaata silloinkin, kun talous sakkaa.

Sammon osaketta on tänä vuonna painanut Nordean korpivaellus, joka johti ilmoitukseen Sammon osingonnousuputken katkeamisesta.  

Loppuvuoden signaalit Nordean suunnalta ovat sijoittajan kannalta lupaavia. Frank Vang-Jensenin luuta on luutinut ihan niin kuin sillä siivottaisiin Tylypahkaa.  Alkaako Kari Stadighin ”öljytankkeriksi” luonnehtima pankki vihdoin kääntyä? Nordean kurssissa paremmat tunnelmat näkyvät jo, Sammossa eivät niinkään.

Sammon johto on esittänyt arvion, että ensi keväänä yhtiö maksaisi 2,10-2,30 euroa osinkoa. Nykykurssilla sillä päästään yhä 5-6 % prosentin osinkotuottoon. Se lämmittää tavallista enemmän, jos sijoitusvuodesta tulee lattea tai huono.

Pasi Havia: Honkarakenne (17.12.2019)
HCP Quant -rahaston salkunhoitaja
Twitter: @PasiHavia

Tämänvuotisen voittajaosakevalinnan nostan unohdettujen yhtiöiden pölyttyneestä laatikosta. Honkarakenne on unohdettu osake Helsingin Small Cap -listalta. Yhtiöllä ei ole lainkaan analyytikkoseurantaa. Tästä johtuen se on päässyt lentämään tutkaimen alla ilman huomiota jo pidemmän aikaa. Nyt on kuitenkin aika saattaa Honkarakenne valokeilaan ja huomioon. Kyseessä on käänneyhtiö, jossa on paljon potentiaalia.

Honkarakenne on maailman johtava hirsirakenteisten puutalojen valmistaja. Yhtiön liikevaihdosta suurin osa (67%) tulee Suomesta. Yrityksen tase tervehdytettiin pari vuotta takaperin ja sen jälkeen Honkarakenne on jatkanut uudistumistaan. Uusi strategia sai päivänvalonsa puolitoista vuotta sitten. Uuden strategian keskiössä on mm. ekologinen ja terveellinen elämäntyyli sekä asuminen. Home- ja sisäilmaongelmat ovat nykyään paljon tapetilla. Honkarakenne kykenee ratsastamaan tämän megatrendin päällä, joka liittyy terveelliseen, kestävään sekä ekologiseen rakentamiseen. Osana strategiauudistusta Honkarakenne myös uudistaa Karstulan tehtaan tuotantolinjaston. Uuden linjaston arvioidaan olevan tehokkaassa käytössä ensi kesänä. Uudella linjastolla Honkarakenne kertoo hakevansa säästöjä tuotantoprosessin tehostumisesta, raaka-aineiden tehokkaammasta hyödyntämisestä sekä pienentyvästä työvoiman tarpeesta. Uusi linjasto lisää yhtiön kapasiteettia kaupunki- ja projektirakentamisessa.

Korkeammalle kapasiteetille lienee kysyntää. Toukokuun loppupuolella Taaleri ilmoitti perustavan uuden Taaleri Päiväkotikiinteistöt rahaston. Rahaston tavoitteena on rakentaa noin 80 miljoonan euron arvoinen päiväkoti- ja hoivakiinteistöjen rahasto. Taaleri toteuttaa portfolion yhteistyössä Mediset Hoivarakentajat Oy:n kanssa, jonka merkittävimpänä kumppanina toimii Honkarakenne (lähde: Taaleri Päiväkotikiinteistöt KY esite). Rivien välistä luen, että suurin osa tilauksista tulee tippumaan Honkarakenteen syliin. Honkarakenteen liikevaihto oli viime vuonna 48.9 miljoonaa euroa ja uuden tulosohjeistuksen mukaan tämän vuoden liikevaihdon oletetaan samaa tasoa.

Honkarakenteen sisäpiiri on ollut yhtiössä ostolaidalla. Hallituksen puheenjohtaja Arimo Ristola on sijoitusyhtiönsä AKR-Invest Oy:n kautta Honkarakenteen suurin omistaja. Ristolalla on myös suorassa omistuksessa Honkarakenteen osakkeita ja hän on ostanut niitä syksyllä lisää. Tänään Honkarakenne antoi puolestaan positiivisen tulosvaroituksen, jonka seurauksena kurssi nousi yli 15%. Jälkiviisaasti sanottuna olisi kannattanut kirjoittaa tämä teksti voittajaosakevalinnasta jo eilen tai aiemmin, niin olisi saanut paremman lähtöpaikan uuteen kilpailuun. Positiivisessa tulosvaroituksessa Honkarakenne arvioi vuoden 2019 tuloksen olevan ennen veroja merkittävästi parempi kuin edellisenä vuonna. Syynä parempaan tuloskehitykseen on ennakoitua parempi myyntikate ja onnistunut kulujen hallinta. Positiivisiin uutisiin sekä sisäpiirin ostoihin on yleensä hyvä ostaa osaketta.

Koska Honkarakenne on ollut hyljeksittynä ja unohdettuna niin pitkään on yhtiö yhä houkuttelevasti hinnoiteltu. Käänneyhtiönä uskon Honkarakenteella olevan hyvät edellytykset seuraavaksi voittajaosakkeeksi. Tämä teesi nojaa tosin täysin siihen, että markkinat jaksavat puksuttaa vielä ensi vuonnakin ylöspäin. Rakentaminen on tunnetusti hyvin syklistä ja näkyvillä on jo ollut hiljentymistä. Mikäli talous ajaa seinään voi jälki olla tämän osakkeen kanssa rumaa. Ja viimeisenä varoituksena: Honkarakenne on kooltaan pieni (markkina-arvo 25M€) ja vähävaihtoinen (keskimääräinen päivävaihto 50.000€) osake, joten älkää ihmeessä nyt alkako kaikki ostamaan osaketta samaan aikaan!

Jarkko ”Random Walker” Aho: Wärtsilä (18.12.2019)
Sijoitustiedon kolumnisti ja sijoituskirjailija (LaatuguruArvoguru, Pikkuguru)

Tämän vuoden osakevalintani noudattelee aiemmilta vuosilta tuttua linjaa. En yritä ensisijaisesti arvata tulevan vuoden suurinta kurssirakettia, vaan etsin hyvää pitkän aikavälin sijoituscasea, jossa on mukana optio voimakkaasta lyhyen aikavälin kurssinoususta. Jos optio sattuu realisoitumaan ensi vuoden aikana, voin odottaa menestyväni myös kilpailussa.

Valintani kohdistuu viime vuoden tapaan konepajaan, tällä kertaa voimala- ja moottorivalmistaja Wärtsilään. Osake on lasketellut syksyn 2017 lähes 21 euron huippuhinnasta alle 10 euroon. Marraskuussa osake oli matalimmillaan lähes 60 prosenttia parin vuoden takaisen huppunsa alapuolella. Sen jälkeen nousua on ehtinyt kertyä 13 prosenttia.

Wärtsilä lukeutuu papereissani Helsingin pörssin laadukkaimpien yhtiöiden joukkoon. Kurssiromahduksessa on valtaosin kyse siitä, että aiemmin hurjan kalliin osakkeen hinta on palautunut neutraalille tasolle. Sijoittajat ovat vihdoin tulleet järkiinsä. Vielä syksyllä 2017 Wärtsilän P/E-luku oli peräti 30. Kurssilaskun myötä tämän vuoden oikaistulla tulosennusteella (0,56 euroa/osake) laskettu P/E-luku on enää noin 18 ja ensi vuoden ennusteella (0,67 euroa/osake) noin 15.

Toki kurssilaskun taustalla on vähän muutakin kuin yliarvostuksen poistuminen. Sijoittajat ovat alkaneet epäillä, onko yhtiö asemoitunut oikein energialiiketoiminnassa. Onko yhtiön kaasu- ja monipolttoainejärjestelmille jatkossa enää entisen kaltaista kysyntää? Energia-alan murros on toki tosiasia, mutta näen sen Wärtsilälle mahdollisuutena, en uhkana. Kaasusäätövoimaa tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa entistä enemmän, kun säiden mukaan vaihtelevan aurinko- ja tuulienergian osuus lisääntyy. En siis ihan ymmärrä puhetta kysynnän hiipumisesta. 

Wärtsilän viime aikojen heikohko tuloskehitys selittyy osin myös merenkulkuliiketoiminnan kohtaamilla haasteilla. Heikon suhdanteen ja kauppajännitteiden myötä liiketoiminnan riskit pysyvät koholla myös lähitulevaisuudessa. Lyhyellä aikavälillä sijoittaja, ja etenkin konepajasijoittaja, kantaa aina suhdanneriskin. Tämä on vain hyväksyttävä. Kääntöpuolellahan on valtavan suuri upside, jos talouden suunta muuttuu nopeasti parempaan. Jos suhdanne pohjaa esimerkiksi ensi vuoden lopulla tai 2021 alkupuolella, kurssinousu voi olla ensi vuoden aikana ripeää. Tämä on tietysti puhdasta spekulointia, mutta niinhän lyhyen aikavälin sijoittaminen ja tämän tyyppiset kilpailut aina ovat. 

Mutta miltä Wärtsilän tämän hetken arvostus tarkemmin ottaen näyttää? Ovatko P/E-luvut perusteltavissa yhtiön fundamenteilla? Wärtsilän oman pääoman tuotto (ROE) on ollut viimeisen seitsemän vuoden aikana keskimäärin noin 21 prosenttia. Trendi on kuitenkin ollut aavistuksen alaviistoon ja tänä vuonna tuotto jäänee noin 14 prosenttiin. Vaikka 2019 olisi heikko ”välivuosi”, ROE:n voi odottaa jäävän tulevaisuudessa hieman historiallista keskiarvoa matalammalle. Jos Wärtsilä yltää tulevaisuudessa keskimäärin 18 prosentin oman pääoman tuottoon ja kykenee kasvamaan yleisen talouskasvun mukana 5 prosenttia vuodessa, osakkeelle voidaan hyväksyä P/E 18 (jos sijoittajien tuottovaatimus on 9 %). Pelkästään tämän ja ensi vuoden P/E-lukuja tarkastelemalla osaketta voi siis pitää melko oikein arvostettuna tai jonkin verran aliarvostettuna.

On kuitenkin syytä korostaa, ettei tulos ole tällä hetkellä ”normaali”. En nimittäin näe mitään syytä olettaa, että Wärtsilän liiketoiminta olisi kuluneen vuoden aikana rakenteellisesti heikentynyt. Siksi sijoittajien katseiden tulisi kääntyä parin vuoden päähän. Arvioni mukaan Wärtsilän pitäisi yltää normaaliolosuhteissa noin 0,75 euron osakekohtaiseen tulokseen, jolla osakkeen arvoksi saadaan 13,50 euroa (hyväksyttävä P/E x normaali EPS = 18 x 0,75 euroa). Jos tuloskäänteestä alkaa näkyä merkkejä jo ensi vuonna, osakekurssilla on edellytykset nousta lähemmäs 40 prosenttia nykyisestä 9,91 eurosta.

Lopuksi on vielä syytä todeta, ettei Wärtsilä edusta hintansa puolesta kaikkein tyypillisintä osakepoimintaani, sillä pyrin yleensä vielä leveämpään turvamarginaaliin. Tässä valinnassa mennäänkin selkeästi laatu edellä. Laadusta joutuu yleensä maksamaan – etenkin nykyisessä korkoympäristössä – eikä Wärtsilää muutenkaan saa kuin harvoin selvällä alennuksella. Vuoden periodilla Wärtsilän sijoituscase voi hyvin kaatua makrotekijöihin ja suhdanteeseen, mutta tällä kertaa annan normaalia suuremman painoarvon pidemmän aikavälin näkymille, vaikkei se lyhytkestoisen kisan näkökulmasta fiksua olisikaan. Onhan toki mahdollista, että markkinoiden konsensus kaasusäätövoiman tulevaisuudesta muuttuu nykyistä selvästi optimistisemmaksi ja osaketta aletaan taas hinnoitella epärealistisen korkeilla kertoimilla. Tässä tapauksessa kurssi tietysti kohoaisi selvästi osakkeen ”oikean” arvon yläpuolelle. Toivossa on hyvä elää.

Aki Pyysing: Ovaro (19.12.2019)
Sijoitustiedon perustajaosakas ja kolumnisti
Twitter: @AkiPyysing

Pääsen helpolla, kun pääsen copypasteamaan viime vuodelta vain yhden sanan muuttaen ja kaksi poistaen: Tällainen lappu on turbulentteina aikoina hyvä perusta salkulle. Kovin pahasti ei pitäisi tulla pataan mitenkään, tai sitten uusi (2018 vanha) johto (2018 hallinnointiyhtiön kanssa) on tehnyt kirjanpitorikoksia.

Jos rahoituksen uudistaminen selvästi alle 4,5 prosentin hintaan onnistuu, on Ovarossa nousuvaraa ihan reilusti. Ellei, olemme potkimassa tölkkiä eteenpäin ja sinnittelemässä. Lisäksi vuokrausasteen nousun ja kulusaneerauksen pitäisi jatkua ja tämän mahdollistaa omien osakkeiden ostamisen jatkamisen.

Uusi toimitusjohtaja Marko Huttunen, joka sitoutuu omalla rahallaan myös osakkeeseen, on se sateentekijä, jolta osakkaat odottavat paljon.

Vuosi 2020 on ensimmäinen, kun Ovaron vanhan hallinnon raskaista synneistä ovat jäljellä vain osa kiinteistöistäsmiley.

Skenaarioni on, että myös keskuspankit jatkavat tölkin potkimista eteenpäin ensi vuonnakin ja eurokorot pysyvät nollassa. Hyvällä tsägällä ja toimivan johdon kämppä ja asunto-osakeyhtiö kerrallaan onnistuneella puurtamisella joku entistä epätoivoisemmin tuottoa hakeva raha voisi ostaa koko hivakan loppuvuodesta. Muuten jäänee voitto tässä kisassa haaveeksi.

Tomi Lahti (Zijoittaja): Metso (15.12.2019)
Sijoittaja, Twitter-aktiivi
Twitter: @zijoittaja

Vuoden 2020 menestyjäosake Metso

Lyhyestä virsi kaunis. Metso-Outotec fuusio ja siitä samalla syntyvä Neles. 1+1 on jälleen enemmän kuin 2. Metso-Outotecistä tulee Sandvikin kokoinen jätti ja Neleksestä siitäkin tullee miljardiluokan firma.

Ei tässä tarvitse katsella kuin hyviä ja tuottoisa kokemuksia aiemmista jakautumisista:

Metso/Valmet

Kone/Cargotec

YIT/Caverion

SCA/Essity

Atlas Copco/Epiroc

Digia/Qt

Cramo/Adapteo ja mitä näitä nyt on viime vuosina ollut.

Saletisti natsaa ja tuottaa lisäarvoa tämäkin. Sinne vaan Osakesäästötilille Metsoa heti vuoden alussa.

Jens Kyllönen: Kamux (21.12.2019)
Sijoittaja, pokeriammattilainen
Twitter: @RealJeans89

On vaikeaa enää löytää maltillisesti arvostettua kasvuyhtiötä Helsingin pörssistä. Kamux on viime vuodet kasvanut hurjaa vauhtia eikä ainakaan vielä ole näkynyt merkkejä hyytymisestä. Suomessa liiketoiminta on toistaiseksi ollut kannattavinta, mutta täällä kasvun rajat alkavat lähivuosina mahdollisesti näkymään, kun markkinaosuutta on jo yli 10%. Kamuxin toimivan konseptin ansiosta uskon silti, että yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet vielä vähintään tuplata liikevaihtonsa Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana.

Liikevaihdon kasvu on ollut erityisen vahvaa Ruotsissa ja Saksassa, mutta voittoja ei ole vielä juurikaan näkynyt. Tämä on kuitenkin ollut jossain määrin odotettavissa, koska ulkomailla yhtiö on vielä pieni toimija ja sen liiketoimintamalli hyötyy vahvasti skaalaeduista, myös kasvupanostukset ovat olleet yhtiöllä mittavia. Jos ulkomailla alettaisiin tulevien vuosien kasvun myötä pääsemään edes lähelle Suomen kannattavuutta, niin yhtiö olisi naurettavan halpa ensi vuoden odotuksien ~13 P/E:llä.

Merkittävä negatiivinen ajuri yhtiön pörssikurssille lähitulevaisuudessa on suurimman osakkeenomistajan Intera Fundin myyntihalut. Rahasto omisti pari viikkoa sitten 29% osakekannasta ja päätyi myymään niistä neljäsosan pois. Intera on sitoutunut olemaan myymättä lisää osakkeita ennen 2.3.2020, mutta on todennäköisesti halukas myymään vielä loput 60+meur omistuksensa. En tosin näe, että tästä itse myyntihalusta voisi tulkita mitään erityisen negatiivista informaatiota. Interan sijoitusstrategia perustuu pienempien yhtiöiden kasvun vauhdittamiseen ja jossain vaiheessa irtautumiseen. Esimerkiksi samaan aikaan toimitusjohtaja Kalliokoski on ollut hyvin aktiivinen ostopuolella. Ongelmana on kuitenkin se, että jos ei potille löydy institutionaalista ostajaa, ei välttämättä piensijoittajien likviditeetti riitä ilman, että pörssikurssi korjaa alaspäin. Näin ollen on myös mahdollista, että ensi vuoden aikana tulee parempia tilaisuuksia hypätä Kamuxin kyytiin. Mielestäni kuitenkin pitkällä aikavälillä sijoituskeissi näyttää houkuttelevalta nykyhinnallaan.

Syvällisempi analyysini Kamuxista löytyy täältä

----

Keskustele, spekuloi: Ennustukset vuodelle 2019

 

"Uskomme parhaiden sijoituskohteiden löytyvän Aasiasta."
Liity Sijoitustiedon jäseneksi