Olet täällä

Pörssiyhtiöiden johtajatkin ovat sopuleita

Jaa Twiittaa

Sijoittajia kuvataan usein sopuleiksi, jotka juoksevat laumana samaan suuntaan. Tuore väitöskirja viittaa siihen, että pörssiyhtiöiden johdollakin on taipumus matkia. Pörssiyhtiöiden johtajat ottavat mallia samankaltaisten pörssiyhtiöiden vetäjistä. Matkiminen on kuitenkin riskialtista puuhaa.

Liika luottamus vertaisryhmän tuottamaan informaatioon saattaa johtaa huonoihin päätöksiin, sanoo kauppatieteiden tohtori Ville Rantala. Rantalan väitöskirja (Esseys on Peer Effects in Finance, 2016) sai OP Ryhmän tutkimussäätiön väitöskirjapalkinnon helmikuussa. Rantala kehitti tutkimuksessaan uuden tavan luokitella pörssiyhtiöitä. Matkimisen mittarina käytettiin New Yorkin pörssissä listattujen yritysten tekemiä päätöksiä osakkeidensa nimellisarvon pilkkomisesta. Havaittiin, että yhden splitti kasvatti vertaisryhmän splittien todennäköisyyttä huomattavasti. Jos splitti-ilmoitus oli lisäksi nostanut yhtiön osakekurssia, muiden splittitodennäköisyys kasvoi entisestään. Merkitystä ei tutkimuksen mukaan ollut sillä, johtuiko splitin toteuttaneen yrityksen kurssinousu osin tai kokonaan osakekurssien yleisestä noususta. Tutkimus ei löytänyt todisteita sille, että yhtiöt olisivat hyötyneet matkimisesta. Perässä hiihtäjät eivät ainakaan lyhyen ajan kuluessa yltäneet keskimääräistä parempaan kurssikehitykseen. Splitin kustannukset, jotka voivat olla huomattavia, tulivat kuitenkin maksettaviksi samantien.

Varo vaurasta naapuria

Tutkimus osoittaa, ettei matkiminen tee aina hyvää yksityissijoittajallekaan. Väitöskirjassa perehdyttiin Wincapita-pyramidihuijaukseen, johon tavalliset suomalaiset ohjasivat tuhansia euroa: mediaanisijoittaja pani likoon summan, joka vastasi liki neljännestä hänen vuosituloistaan.

Tuhansien eurojen kysymys kuuluu, mitkä tekijät yllyttivät ottamaan riskiä?

Tutkimus osoittaa, että itseä vauraammat naapurit ovat riskitekijä. Sijoittajat, joiden verotettavat tulot jäivät kotipostinumeroalueensa mediaanitulojen alapuolelle, sijoittivat Wincapitaan tuloihinsa nähden muita enemmän. Tulos viittaa nimenomaan alueiden sisäisten tuloerojen merkitykseen, koska pienituloisilla alueilla asuvat eivät sijoittaneet tuloihinsa nähden enempää kuin suurituloisilla alueilla asuvat.

Helena Ranta-ahon kirjoittama juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Osakesäästäjien keskusliiton Viisas Raha-jäsenlehdessä 2/2017

Samanlaista sisältöä

Artikkelit

Joko se taantuma ehdittiin perua?

Tomi Haataja - 11.3.2019
Artikkelit

Viikon kuumat linkit (vko 10)

Ville Hemminki - 8.3.2019
Artikkelit

Somepoiminnat: #Nordea #Sijoittaminen #Nousukausi #FIRE

Sijoitustieto - 8.3.2019

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Kolumnit

Juhana Vartiainen: Suomalaisen talousajattelun kritiikki -tahallaan väärinymmärretty

Aki Pyysing - 17.3.2019
#IR-kanava

Tunnelmat Ramirentin yhtiökokouksesta - Zijoittaja 14.3.2019

Zijoittaja - 15.3.2019
Kolumnit

Onko aktiivinen salkunhoito menneen talven lumia?

Ville Hemminki - 15.3.2019
#IR-kanava

Cargotec – Älykkään kuormankäsittelyn edelläkävijä

Jarkko Aho - Random Walker - 13.3.2019
Kolumnit

Odotukset todella huonot, joten edessä on positiivinen yllätys

Juhani Huopainen - 13.3.2019
Artikkelit

Joko se taantuma ehdittiin perua?

Tomi Haataja - 11.3.2019
Kolumnit

Ahneella on paskainen loppu – joskus

Aki Pyysing - 10.3.2019
Artikkelit

Viikon kuumat linkit (vko 10)

Ville Hemminki - 8.3.2019

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Automaatti, 18.03. 17:29
Uusin viesti: Aki Pyysing, 18.03. 13:39
Uusin viesti: Aki Pyysing, 18.03. 13:21
Uusin viesti: Sijoitustieto, 17.03. 21:46
Uusin viesti: von Fyrckendahl, 17.03. 21:03
Uusin viesti: Joonas, 17.03. 17:44
Uusin viesti: petteri, 17.03. 13:44
Uusin viesti: KuplaSalkku, 16.03. 22:53

Seuraa Sijoitustietoa