Perintöjen verotus sekä oikeus jättää ja saada perintöä on kestopuheenaihe, joka nousee säännöllisesti julkiseen keskusteluun. Viimeksi lokakuussa nähtiin ehdotus sadan prosentin perintöverotuksen puolesta. Onneksi maan hallitus ei ole näillä linjoilla, vaan on vuodenvaihteessa purkamassa joiltakin osin viime vuosien kiristyksiä perintöjen ja lahjojen verotukseen.

Julkisuudessa perintöjen ankaralle verotukselle löytyy kannatusta. Räikeimmissä argumenteissa tavallisista suomalaisista maalataan kuvaa ahneina ketkuina, jotka välttelevät veronmaksuvelvollisuuksiaan viimeiseen saakka.

Todellisuus on toinen. Suomalaiset nimittäin jättävät jo nyt perinnöistään valtiolle enemmän kuin olisi tarpeen.

En usko, että kyse on pelkästä rakkaudesta veroihin, vaan pikemminkin tiedostamattomista valinnoista ja ehkä ikäviltäkin tuntuvien asioiden lykkäämisestä. Perintöjen verotuksesta Suomessa on säädetty niin, että jos oma aktiivisuus ja pitkäjänteinen ennakkosuunnittelu puuttuvat, korjaa verottaja väistämättä itselleen suuremman osuuden perinnöstä.

Saman asian vahvistaa keväällä teettämämme kyselytutkimus, joka kartoitti suomalaisten talouteen liittyviä asenteita ja käytäntöjä. Sen tulokset paljastivat, että vain 16 prosenttia suomalaisista on suunnitellut jättämäänsä perintöä verotuksen kannalta. 60–70-vuotiaista vastaajistakin näin oli toiminut vain noin kolmannes.

Suunnitelmallisuus todellakin kannattaisi. Sukupolvelta toiselle periytyvässä omaisuudessa on pelissä monesti niin isoja summia, että pienelläkin prosentuaalisella säästöllä voi olla oleellinen vaikutus läheisille jäävään kokonaisuuteen.

Kolme helppoa vinkkiä perintöjen verotukseen

Perintöjen verotuksen nyrkkisääntö on, että lähtökohtaisesti perintöveroa joutuu maksamaan sitä vähemmän, mitä pienemmissä osissa perintöä jaetaan ja mitä aikaisemmassa vaiheessa elinaikanaan sitä antaa.

1) Omaisuuden lahjoittaminen omana elinaikana
Vuodenvaihteen lakiuudistus tuo muutoksia omaisuuden siirtämiseen jälkipolville esimerkiksi lahjoitusten osalta. Osakkeita tai rahaa on tähän saakka voinut lahjoittaa lapsilleen ilman veroseuraamuksia 3 999 euron arvosta kolmen vuoden välein. Vuodenvaihteessa verottoman lahjoituksen katto nousee 4 999 euroon.

Jos omaisuutta siirtää maksimimäärän kolmen vuoden välein, ehtii kolmenkymmenen vuoden ajanjaksolla vuosina 2017–2047 tehdä kaikkiaan 11 lahjoitusta yhteensä 54 989 euron arvosta. Vanhan kattosumman puitteissa verovapaa lahjoitussumma olisi jäänyt 43 989 euroon.

On hyvä huomata, että lahjan ei tarvitse olla rahaa. Esimerkiksi pörssissä arvoaan nostaneet osakkeet ovat hyviä lahjoja, sillä lahjan arvoksi katsotaan lahjoituspäivän arvo ja vuoden kuluttua lahjan vastaanottamisesta osakkeet voi myydä ilman veroja ennen lahjan antopäivää kertyneestä arvonnoususta.

2) Testamentti
Jokaisen kannattaisi tehdä testamentti. Monet suomalaiset pitävät testamentin laatimista ylitsepääsemättömän hankalana. Tosiasiassa prosessi on helppo ja kannattava, sillä testamentilla voi suunnitella perintöveroseuraamuksia merkittävästi sekä suojata perillisiä huomattaviltakin riidoilta ja erimielisyyksiltä. Laadittu testamentti on myös tärkeää pitää säännöllisesti ajan tasalla.

3) Sijoitusvakuutus perintöomaisuuden suojaamisessa ja kohdentamisessa
Vuodenvaihteen muutokset koskevat myös säästöhenkivakuutuksia eli sijoitusvakuutuksia. Uusi lainsäädäntö poistaa niistä edunsaajiksi merkityille lähiomaisille maksettavien henkivakuutuskorvausten 35 000 euron verovapaaosuuden. Sijoitusvakuutuksilla on kuitenkin monia muita etuja, joiden vuoksi ne ovat jatkossakin hyödyllisiä sijoitusinstrumentteja.

Perintöihin sijoitusvakuutukset vaikuttavat jatkossakin kahdella tavalla, sillä vakuutuksella voi suojata omaisuuttaan hoitolaitoksilta ja lasten puolisoilta. Sijoitusvakuutukseen sisällytetty omaisuus on suojassa hoitolaitosmaksuilta omistusasunnon tavoin. Sijoitusvakuutuksesta tehtävät nostot eivät myöskään vaikuta hoitolaitosmaksun suuruuteen. Sijoitusvakuutuksen avulla voi myös suojata perintöään esimerkiksi lasten puolisoilta määrittämällä edunsaajiksi vain omat lapset.

Sadan prosentin fiasko

Entä se sadan prosentin perintövero, jonka perään Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla haikailtiin lokakuun lopulla?

Perintö on monelle tärkeä tapa tukea läheisimpiä, kun oma aika tulee täyteen. Siihen sisältyy vahva henkilökohtainen intressi, jälkipolvien hyvinvointi. Se motivoi pitämään omaisuudesta mahdollisimman hyvää huolta viimeiseen saakka – kohtuulliset verot maksaen.

Mutta miten kävisi tämän kannustimen, jos kansalaiselta viedään oikeus päättää omaisuutensa kohtalosta kuoleman jälkeen ja perinnöstä pääsee hyötymään vain valtio? Minkälaiset olisivat kansantaloudelliset vaikutukset?

Tarkko Laitinen
Hallituksen puheenjohtaja, Investium

Sijoitustiedon erikoistarjous Investiumille: 100€:n lahjakortti jokaisesta tehdystä sijoituksesta, katso lisää.

Tarkko Laitinen
Hallituksen puheenjohtaja
Investium - See more at: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/mika-sijoittajan-tarkein...
Samanlaiset artikkelit
NORDEA MARKETS
27.3.2017, 09:59
Rundit Oy
21.3.2017, 11:43
NORDEA MARKETS
13.3.2017, 11:18