…emmekä me niin haluakaan. Yrityksemme Rundit lasketaan fintech-yritykseksi. Olemme siis yritys, joka pyrkii ratkomaan finanssialan ongelmia teknologiaa hyväksi käyttäen. Päätuotteemme ovat revenue share-malliset, yrityksen tulonjakoon perustuvat venture-lainat. Kaikki tietävät, että pankkiala elää murrosta. Murros tarkoittaa sitä, että finanssikriisin krapulan myötä pankit joutuivat kiristämään regulaatioitaan ja säätelyään. Lisäsäätely toi mukanaan rahahanojen kiristymisen sekä velvollisuuden seurata entistä tarkemmin rahan liikkuvuutta ja siitä raportointia. Tämä on mahdollistanut ulkopuolisille toimijoille mahdollisuuden astua pankkien tonteille.
Kriisi tuo aina muutosta, mutta tässä tapuksessa muutosta ei tuonut ainoastaan finanssikriisi. EU julkaisi vuonna 2015 uuden PSD2 maksupalveludirektiivin (Payment Services Directive nro 2.). Direktiivin tarkoituksena on luoda muille alan toimijoille lisää liiketoimintaa ja helpottaa esimerkiksi rahan siirtymistä nopeammin ja entistä turvallisemmin. Mahdollista toki on, että tämä direktiivi tehtiin, kun huomattiin, että pankkien kanssa asiat eivät etene halutulla tavalla ja tahdilla. Uusi direktiivi velvoittaa pankkeja avaamaan pankkien rajapinnat ulkopuolisille toimijoille. Uudet palvelut pystyvät siis esimerkiksi näkemään asiakkaidensa pankkien tilitapahtumia ja jopa hallinnoimaan ulkopuolisten palveluiden kautta asiakkaidensa rahaliikennettä. Luonnollisestikin tämän hunajapurkin ympärille on nyt linnoittautunut useita alan uusia toimijoita. Useat teknologialan yhtiöt ja startupit pyrkivät jollakin omalla nichellään ratkaisemaan monilta osin jämähtäneen alan ongelmia. Meidän kaikkien päivittäin käyttämät pankkijärjestelmät ovat koodattu vanhalla kunnon Dossilla. Nyt puhutaan siis 70-80 luvun teknologiasta. Tästä kaikki voivat varmasti todeta, tämä kaikki PSD2:n tuoma muutos on erittäin tervetullutta ja nopeuttaa mukavasti perinteisen institutionaalisen alan muutosta.
Ihminen on luonnostaan kyyninen ja vahingoniloinen olento. Alan uudet toimijat ovat tulleet markkinalle kovalla ryminällä ja isojen VC-rahojen saattelemana. Suurimman osan viestinä on, että pankit ovat historiaa ja tulevat häviämään tämän pelin. Mutta! Onko tämä mahdollista ja ennen kaikkea, onko tämä edes sitä, mitä haluamme? Haastattelin viime vuoden Arctic15 tapahtumassa Citybankin entistä CTO:ta Yobi Benjaminia, haastattelu nähtävissä Youtubessa Arctic15 kanavalla Yobi Benjamin on nykyisin yksi token.io:n foundereista sekä mm. suomalaisen fintech-yritys Monin yksi neuvonantajista. Keskustelimme muun muassa pankkisektorin muutoksista ja siitä, mihin ala menossa. Yhtenä keskusteluaiheena olivat niin sanotut kryptovaluutat kuten esimerkiksi Bitcoin. (Täysin aiheen sivusta täytyy todeta, että OneCoin ei kuulu tähän. OneCoin ei ole kryptovaluutta, vaan se on huijaus) Yobi Benjamin kertoi, että hänen entisen työnantajansa Citybankin kautta siirtyi 3-9 biljoonaa dollaria päivittäin, mikä tekee heistä rahansiirroissa mitattuna maailman suurimman pankin. Hänen mukaansa Bitcoinin kautta siirtyy noin 5,5 miljardia dollaria vuodessa. Tämä luo hieman uuden perspektiivin keskusteluun niille, jotka väittävät Bitcoinin tappavan normaalit valuutat tai kaatavan perinteisen pankkisektorin. Sitä ei tule tekemään Bitcoin, eikä sitä suurella todennäköisyydellä tule tekemään mikään muukaan alan uusista innovaatioista. Toisaalta me muistamme, mitä tapahtui Nokialle, kun tuli iPhone. Ollaan kuitenkin realistisia, sillä puhumme kuitenkin vähän isommasta aiheesta.
Mutta miksi tämä edellinen aihe on nyt merkityksellistä, kun puhumme pankkisektorin tulevaisuudesta? Vielä kerran Yobia Benjaminia lainaten; ”Banks will not die”. Pankit eivät kuole ja ihmiset haluavat edelleen tallettaa rahansa jonnekin.
Suomen Pääomasijoitusyhdistys RY, FVCA julkaisi 13.3. tiedotteen, jossa kerrottiin, että Suomen kasvuyritysmarkkina elää uskomatonta nousukautta. Suomen aikaisen vaiheen kasvuyritykset keräsivät vuonna 2016 rahoituksia 383 miljoonaa euroa. Siinä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 42 prosenttia! Siis melkein puolet enemmän kuin edellisenä vuonna! Se on millä tahansa mittareilla mitattuna uskomaton kasvu. Ja epäilijöille tiedoksi; tässä eivät ole mukana Tekesin jakamat pääomat. Tätä kasvua siivittivät mukavasti kahdeksan yli kymmenen miljoonan rahoituskierrosta. Näistä erittäin vaikuttavat summat 32 ja 24 M€ nostivat tiedontahallintayhtiö M-Files sekä Search engine - yhtiö AlphaSence.
Pääomasijoitusyhtiö Inventuren toimitusjohtaja ja FVCA:n varapuheenjohtaja Sami Lampinen kommentoi, että ”Seuraava kehitysaskel edellyttää isompia kotimaisia pääomasijoitusrahastoja”. Ai miksi näin? No jos haluamme, että yrityksemme pärjäävät kansainvälisessä pelissä, niin se vaatii lisää pääomia. Kasvu vaatii investointeja, investoinnit vaativat pääomia ja tulorahoitus ei tässä pelissä riitä. Tässä pelissä vaaditaan nopeita reagointeja ja suuria panostuksia. Olen Sami Lampisen kanssa samaa mieltä, että tarvitsemme nimen omaan suurempia kotimaisia rahastoja. Rahoituksen kasaan juokseminen on ihan kokopäivähommaa ja sitä ei ainakaan helpota se, että pitää suorittaa tätä juoksemista ympäri Eurooppaa tai maailmaa.
Me haluamme vuodelle 2017 vielä merkittävää kasvua, koska kasvuyritysmarkkina on ainut tapa, jolla Suomi saadaan nousuun. Olen lukenut jostain tilastosta, että rahaston keskimääräinen rakennusaika on 15 kuukautta. Mistä saamme nyt nopeasti tarvittavat pääomat Suomen kokoiseen markkinaan, jotta pystymme siirtymään nextille levelille myös ensi vuonna? Vastaus on monelle radikaalille ajattelijalle ikävä, koska se on yhteistyö. Kuten kerroin, edustan itse niin sanottua alternative funding puolta. Me emme edes kuvittele, että meidän markkinointiin ja myyntiin kohdistetut lainamme olisivat ratkaisu kaikille. Suunnitellessamme rahoituspaketteja yrityksille kerromme heille aina, että emme ole missään tapauksessa mustasukkaisia muiden rahoista. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysrahoitukset ovat hyvin usein kompleksi paketti, jossa pitää ottaa huomioon kaikki rahoitusvaihtoehdot. Kuten siviilielämässäkin, muiden huomioon ottaminen vaatii pelkän oman agendansa toitottamisesta luopumista ja siirtymistä myyntimodesta palvelumodeen. Ei ole kenellekään, ei edes sinulle itsellesi, optimaalista huutaa vain omaa viestiä, että ”Meidän ratkaisumme on paras ja pankit häviävät tämän pelin”.
Eli yritysrahoituksessa kaikille on paikkansa. Emme sano, että olisi väärin kiinnittää omaisuutensa pankin lainojen vakuudeksi yrityslainaa varten. Emme sano, että esimerkiksi hienosti joukkorahoitusmarkkinassa pärjännyt Invesdor olisi huono vaihtoehto kerätä rahoitusta. Emmekä myöskään missään nimessä sano, että pääomasijoitusmallinen rahoitus olisi väärä tapa rahoittaa yrityksen kehitystä. Kaikkea muuta! Mutta sanomme, että kaikella rahoituksella on paikkansa ja on kaikkien etu rakentaa rahoituksesta yhdistelmä eri instrumentteja, jotka palvelevat yrityksen etua.
Olemme keskustelleet yhteistyöstä usean pankin kanssa. Tämän osalta olemme taipaleemme alussa, mutta olemme pääsemässä sinne. Nyt, kun pankit hakevat paikkaansa rahoitusmarkkinassa, on mielestäni selvää, että heidän paikkansa löytyy vahvasta yhteistyöstä alan muiden toimijoiden kanssa. Rahoitusmarkkinan ydin on riskienhallinta. Tämä pätee niin VC:ihin ja enkelisijoittajiin kuin myös regulaatioiden kanssa painiviin pankkeihin. Jokainen sijoitustoimintaan edes vähän tutustunut tietää, että riskien hallinta tapahtuu hajautuksen kautta. Meillä se tarkoittaa yleensä rahoituksen jakamista eriin - trancheihin ja VC- ja enkelimarkkinassa se tarkoittaa hyvin useasti sijoittamista syndikaattimallilla. Mielestäni pankkimaailmassa se tulisi tarkoittaa sitä, että kun kasvuyrityksessä on etabloitunutta liiketoimintaa ja tarpeeksi mukana DD:n tehneitä sijoittajia, niin pankki laittaisi siihen kylkeen vakuudettomasti x prosenttia koko rahoitustarpeesta. Me emme halua pankkien häviävän tätä peliä. Me haluamme työskennellä heidän kanssaan.
Olen puhumassa keskiviikkona 29.3.2017 Helsingissä järjestettävässä Venture Dayssä. Tapahtuman aihe on erittäin mielenkiintoinen ”How to navigate through the financing jungle”. Siellä tulee olemaan paikalla erittäin hyvä edustus alan toimijoita. Jos kasvurahoitus kiinnostaa ja on teille aiheena ajankohtainen, niin suosittelen ehdottomasti tulemaan paikalle. Itselläni puheenaihe, omasta intrumentistamme kertomisen lisäksi tulee olemaan sama kuin tässä artikkelissa. Tulen haastamaan alan toimijat entistä syvempään yhteistyöhön. Tämä on tiimityötä. Let’s make Finland even greater again!
Pekka Viilto / Rundit Oy
www.rundit.com
